Ohjelma Puheenjohtaja Kirsi Vainiemi 12.00 12.05 Tervetuloa Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi, Kelan terveysosasto 12.05 12.40 Verkkokuntoutuksen haasteet ja mahdollisuudet Tietojärjestelmätieteen professori Reima Suomi, Turun yliopisto 12.40 14.00 Makupaloja verkkokuntoutuksen sovellutuksista Mielenterveystalo-verkkoportaali Satu Pihlaja psykologi, HUS Terveydenhuollon sovellutukset/oma Mehiläinen Palvelupäällikkö Laura Nilsson, Mehiläinen Oy Ms-potilaiden kuntoutus, verkkokuntoutus (RAY), Nettineuvola FT Maire Heikkinen VAKE-hanke: näkövammaiset nuoret kuntoutuksen pilotti, osa verkkokuntoutus Nuorisosihteeri Jutta Kivimäki 14.00 14.30 Kahvi (auditoriossa), verkot vesille 14.30 14.45 Kelan verkkokuntoutushankkeen taustaa ja toteutus Suunnittelija Leena Penttinen ja asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi 14.45 15.30 Kuntouta verkossa - Verkkokuntouttajan opas- esittely Verkko: työnantaja ja työterveyshuoltoyhteistyönä IT-opettaja Oili Niittynen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 15.30 16.00 Palveluntuottajien kokemuksia verkkokuntoutuksesta Kuntoutuja verkkokäyttäjänä Kuntoutuskeskus Petrea Työfysioterapeutti Päivi Poutanen ODL-kuntoutus Oy Sosiaalityöntekijä Soile Väätäjä/Hypro-esittely 1 22.4.2013 Hyvää kotimatkaa!
Kelan kuntoutuksen kenttä Kelan ASLAK-kuntoutusta toteuttaa yhteensä 29 palveluntuottajaa ja TYK-kuntoutusta 31 palveluntuottajaa Länsi-Suomi 5, Lounais-Suomi 6, Etelä- Suomi 7, Pohjois-Suomi 4 ja Itä-Suomi 7(9) Ruotsinkielisiä palveluntuottajia on yksi. ASLAK-kurssit vuonna 2013 ja ammattialat 2 22.4.2013
Verkkoympäristöjen käyttömahdollisuuksia kuntoutuksessa Kuntoutusjaksojen väliaikojen hyödyntäminen erityisesti lyhytjaksoisissa ja avopainotteisissa kuntoutuksissa Lisätiedon välittäminen, välitehtävät, oman toiminnan kirjaamista Mahdollisuus yksilöllisten sisältöjen lisäämiseen kuntoutukseen Verkon kautta tapahtuva yksilöllinen ohjaus ja neuvonta Verkko-opetus, esim. painonhallinnan tai kuntoliikunnan seuraamiseen sykepohjalta Opetuksellinen kannustus ja tuki Yhteydenpito, kokemusten vaihto, keskustelu kuntoutujien kanssa Tukijoukkojen välisen yhteistyön tehostaminen (erityisesti työterveyshuollon ja työnantajan kanssa) Tiimin sisäinen yhteistyö Mitä muuta.? 3 22.4.2013
Verkkokuntoutuksen kehittäminen vuosina 2007-2012 1. Työhönkuntoutuksen kehittämishanke 2007-2011 Selvitys kokeiltavien atk-pohjaisten verkkosovellusten tilanteesta työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen alkuvaiheessa 2008 (Lahtela ym.) Alkukartoitus palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista ja tietotekniikkataidoista 2009 (Niittynen 2009) 2. TK-verkkkotukihanke 2008-2012 Workshopit Avire-kuntoutus (Kuntoutussäätiö) 2009, Kuntoutus Peurunka 2009 ja ODL Kuntoutus 2010) Verkkokuntoutusopas 3. Työterveyden ja työnantajan yhteistyön kehittäminen Kunnonpankissa ASLAK-caseverkko 2011-2012 Vuoden kestävä ASLAK-verkkokokeilu 15.8.2011-24.8.2012, mukana työterveyshuolto ja työnantaja 4 22.4.2013
Kelan verkkokuntoutushankkeen taustaa ja toteutus 2007-2012 Kela, auditorio 16.4.2013 Leena Penttinen ja Kirsi Vainiemi leena.penttinen@kela.fi, kirsi.vainiemi@kela.fi 5 22.4.2013
Mistä kaikki alkoi Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke toteutettiin 2007-2011 Hankkeen innovaationa oli sähköisten oppimisympäristöjen liittäminen kuntoutuksen toteutukseen Verkkosovellutuksen toteutti neljä palveluntuottajaa; Avire-kuntoutus (Kuntoutussäätiö) Kuntoutuskeskus Petrea Kuntoutus Peurunka ODL Kuntoutus Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeeseen liittyvien arviointikäyntien yhteydessä kävi ilmi, että kokeilujen verkkosovellutuksien liikkeelle lähtemisessä ilmeni erilaisia pulmia Tutkijaryhmä ehdotti, että selvitettäisiin verkkosovellusten tilanne mahdollisimman pian 6 22.4.2013
Vuoden 2008 alussa selvitys verkkooppimisympäristöstä Selvitys toteutettiin 1-2 pv arviointikäynneillä palveluntuottajien luona, jolloin haastateltiin verkkosovellutuksen käytön avainhenkilöitä (haastattelurunko) Arviointikeskustelujen yhteydessä käsiteltiin verkkosovellusten kehittämismahdollisuuksia ja -tarpeita sekä annettiin neuvoja/ehdotuksia niiden ratkaisemisesta Verkkosovellutukset vaihtelivat laitoksittain huomattavasti soveltamisen tavan, laajuuden ja sisältöjen suhteen 7 22.4.2013
Tuloksia ja havaintoja arviointikäynneistä 8 22.4.2013 Atk-järjestelmät olivat erilaisia mm. yleisissä käytössä olevia, räätälöityjä tai hybridejä Käyttöönotto ja ylläpito vaati runsaasti resursseja (enemmän kuin oltiin oletettu) Ns. kaatuilevat järjestelmät aiheuttivat haittaa Esille tuli, että palveluntuottajilla pitäisi olla pääkäyttäjä ja varahenkilö Palveluntuottajilla oli eriasteisia sopimusepäselvyyksiä (käyttöönottovaiheen aikana ja päivystyspalvelujen suhteen) Kuntoutujat olivat innostuneita ja osaavia verkon käytössä, mutta he kokivat verkkotyöskentelyn erittäin aikaa vievänä Osa kuntouttajista epäili sitä, että verkkotyöskentely ei vastaa normaali faceto-face työskentelyä. Heidän mielestä se voi johtaa toimintamuotoon, joka etäännyttää yhä kauemmas sairausperusteisesta kuntoutuksesta, avun tarpeesta lähtevästä kuntoutuksesta aikuisopetukseen ja huipputreenaamisen suuntaan Työ- tai ammattiryhmät osallistuivat eriasteisesti verkkotyöskentelyyn Eniten ravitsemusohjaajat ja fysioterapeutti, terveydenhoitohenkilöstö (etenkin lääkärit) j Epäröivimmin psykososiaalisten ammattiryhmät Palveluntuottajilla ilmeni selvää yhteistyöhalua voimavarojen yhdistämiseen muiden palveluntuottajien kanssa Ilman Kelan mukaantuloa kaikki palveluntuottajat eivät resurssiensa puitteissa ennätä hankkeen puitteissa saada verkkosovellutuksiaan siihen toimivuusasteeseen,että niitä mahdollista vaikutusta pysyttäisiin arvioimaan Arviointikäyntien jälkeen palveluntuottajat tekivät erilaisia muutoksia toimintaansa
Hankkeen edetessä 2008 selvisi, että Kuntoutujaryhmät vaativat jatkuvaa aktiivista motivointia Ryhmät olivat hyvin erilaisia Verkko-ohjaus vaatii enemmän aikaa kun mihin aluksi oltiin varauduttu Tiimien sisäiset tehtäväjaot kaipasivat selventämistä Kuntoutusta toteuttavien tiimiläisten työnkuvia ja ammattitaitovaatimuksia oli tarkennettava Tarvittiin verkkopedagogisia taitoja Tarvittiin enemmän resursseja Apua kaivattiin itse oppimisalustojen konkreettiseen kehittämiseen Kuntoutusprosessin etenemisen seurantaan kaivattiin uusia työkaluja ja mittareita Yhteistyö työterveyshuoltojen ja kuntoutujien työnantajien kanssa ei löytänyt vakiintuneita muotoja Verkkoon laitettavien materiaalien kriteerit olivat keskeneräisiä Lisäksi hankkeen edetessä selvisi (mm. väliraportit palveluntuottajilta) myös, että verkossa tapahtuva toiminta käsitti pääsääntöisesti kuntoutujan ja palveluntuottajan välistä verkkotyöskentelyä: oppimispäiväkirja oma hyvinvointisuunnitelma tausta materiaalia ja tiedotteita, yhteinen keskustelufoorumi 9 22.4.2013
Alkukartoitus palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista 2009 Turun aikuiskoulutuskeskuksen ohjelmistosuunnittelija kartoitti lisäksi yhteistyössä Kelan kuntoutusryhmän kanssa ASLAK-kurssien ja TYKkuntoutuksen palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista Kysely palveluntuottajille: tietoverkon käytöstä tietotekniikan taidoista Kyselyyn tehtiin verkossa. Kyselyyn tehtiin 38 palveluntuottajalle ja vastauksia tuli 30 eri taholta 10 22.4.2013
Kysely ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista vuonna 2009 Kyselyllä kartoitettiin, miten paljon palveluntuottajat käyttävät verkkoa hyödyntäviä palveluita kuntoutuskursseillaan Yhteydenpito kuntoutujiin sähköpostilla (97%), tekstiviestillä (44%) ja Intranetissä (17%), ekstranetin käyttö (17%) Kuntouttajan oma internetinkäyttö (70%) Käytössä olevia atk-ohjelmia lukuisia (Kuntomaster, Physiotools,Terveysportti, 15D,Fit team, Moodle yms.) Palveluntuottajien oma aktiivinen atk-järjestelmien kehittäminen (79%) Kehittämiskohteita oli useita, kuten projektikalenteri, verkkopohjainen jaksojen välityöskentely kuntoutujan ja yhteistyökumppanin kanssa, neuvottelujen käyminen yhteistyötahojen kanssa (skype yms.) osa tiedottamisesta/kutsumateriaali (sähköinen), kuntouttajien mukaan ottaminen, oppimisympäristö, tiedottaminen, välityöskentely, tulosten kirjaaminen, testitulosten yhteensopivuus yms.) Eniten tarvetta on laajentaa käyttöä useille yhteistyötaholle, saada kuntoutusprosessi projektina hallintaan ja varmistaa tietojen käsittely keruusta ja analysoinnista tiedottamiseen, myös eri järjestelmien välillä. Lisäarvoa verkosta (seuranta, välitehtävät, testit, ohjaus ja kannustus) Moniammatillisen työryhmän jäsenten määrä verkossa (46%) Halukkuus kehitystyöhän (68%) 11 22.4.2013
Kysely ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista vuonna 2009 Kuntoutumissovellutusten sisältämät ominaisuudet 12 22.4.2013
Kysely ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista vuonna 2009 Mitä toivottiin verkossa toimivilta kuntoutusjärjestelmiltä Sähköinen kuntoutuskertomus, sähköinen asiakirjojen hallinta Kurssipalautteiden antaminen, välitehtävien tekeminen Yleensä hyödyntäminen kuntoutustoiminnassa laajemminkin Moodlen kaltaisesta alustasta kuntoutujien käyttöön on keskusteltu Kuntoutujille vertaistuen saaminen Miten verkko kuntoutusjärjestelmä toimisi tulevaisuudessa Informaatiokanava työryhmän jäsenten ja/ryhmäohjaajan ja kuntouttajien kanssa Yhteydenpidon lisääminen kuntoutujien kanssa Kuntoutusta tukeva ja kuntoutujaa aktivoivaa aineistoa mm. itsearvioinnit, testit, oman toiminnan raportointi, seuranta ja vastavuoroinen palaute Kuntoutuspalvelualustojen virtuaalipalvelut motivoivat ja sitouttavat kuntoutukseen, jolloin kuntoutuksen vaikuttavuuttakin voidaan kehittää 13 22.4.2013
Kysely ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista vuonna 2009 Mitä lisäarvoa verkosta kuntoutustoiminnalle Sähköinen asiakashallintajärjestelmä (kuntoutussuunnitelma, kertomus, seloste, infot, välitehtävät, tiedotteet eri toimijoille, konsultaatiot) Tiedonvälitys palveluntuottajan työterveyshuollon- työnantajan ja Kelan välillä Ryhmän sisäinen keskustelupalsta, jossa myös kyselymahdollisuus kuntoutujille Välitehtävät, päiväkirjat yms. testi, niiden antaminen verkossa hyödyntäisi kuntoutusta seurantajaksojen välillä Käyttökynnys matalaksi Tavoitteiden määrittäminen ja seuranta paremmaksi Saavutettavat hyödyt: turhat paperityöt pois, info kulkisi nopeasti, osa tutkimuksista voitaisiin jäättä pois (lähettävällä taholla tehty) ja voitaisiin keskittyä oikeasti kuntoutukseen Haittatekijät: kalleus, tietoturva-asiat, järjestelmien sekalaisuus, tahotilan puuttuminen, palveluntuottajilla ei ole käytössä sovellusasiantuntijoita eikä myöskään riittävästi laitteita 14 22.4.2013
Kysely ASLAK-kurssien ja TYK-kuntoutuksen palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietoverkoista vuonna 2009 Yhteenvetoa Vasta osalla palveluntuottajia oli verkkosovelluksia ja niiden tasot ja käyttötavat olivat kirjavia Intoa oli, mutta tukeakin kaivattiin Yhteisen järjestelmän kehittäminen säästäisi resursseja Kuntoutuminen verkon kautta tulevaisuudessa lisääntyy 15 22.4.2013
Alkukartoitus palveluntuottajien käyttämistä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tietotekniikkataidoista 2009 16 22.4.2013
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen verkkooppimisympäristön tukihanke /TK-Verkko 2008-2012 Tavoitteena oli tukea työhönkuntoutuksen hankkeessa olevia palveluntuottajia (4), jotta meneillään olevat hankkeet saatetaan laadukkaasti päätökseen Ohjata ja kouluttaa työhönkuntoutuksen hankkeessa olevaa neljää palveluntuottajia Kehittää verkkosivujen sisältöä ja palveluntuottajien verkkosovelluksia Tuottaa Kuntoutua-verkossa- verkkokuntouttajan opas Tuottaa loppuraportti kuntoutuksen sisällöstä ja menetelmistä verkkooppimisympäristössä Tuottaa sisäinen arviointi Mukana hankkeessa; Avire-kuntoutus (Kuntoutussäätiö) Kuntoutus Peurunka Kuntoutuskeskus Petrea ODL Kuntoutus Kuntoutujien työterveyshuollot (1-3 ) Kuntoutujien työnantajat (1-3) Nykyisten TK-hankkeiden verkkopalveluiden tuottajat 17 22.4.2013
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen verkkooppimisympäristön tukihanke /TK-Verkko 2008-2012 Palveluntuottajat osallistuivat yhteisiin workshop päiviin esim. 2 henkilöä/tapahtuma Ohjauskäynneillä palveluntuottajat varasivat henkilökuntaansa mukaan esittelemään ja kehittämään omaa toimintaansa Sisällöntuotantoon ja verkko-kuntoutumisalustan kehittämiseen oli varattava aikaa Mukaan valittavat työterveyshuollot ja työpaikkojen edustajat (esim. 1-3 henkilöä) osallistuivat kyselyihin ja haastatteluihin Konkreettinen apu sovellusten kehittämisessä ja sisällöntuotannossa. Yhteistyö työterveyshuoltojen ja työpaikkojen kanssa 18 22.4.2013
Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen verkkooppimisympäristön tukihanke /TK-Verkko 2008-2012 Toteutus, sisältö ja menetelmät Hanketta palveli www-sivusto http://www.tkverkko.auttaa.fi/. Se toimi osapuolten välisenä tiedonjakelukanavana koko hankkeen ajan Kokemusten kerääminen ja analysointi Ohjauskäynnit olivat Helsingissä, Oulussa, Peurungassa ja Turussa yhteistyössä tutkijaryhmän jäsenen kanssa Verkko-ohjauksen kehittäminen, Yhteiset Workshopit (3 kappaletta), Kuntouttajan verkkoopas Verkkopedagogiikkaan, ohjaukseen ja sisällöntuotantoon opastava materiaali, joka koostetaan nimenomaan kuntouttamiseen kohdentuen Sisällöntuotannon kehittäminen, kuntouttamista edistäviä verkkokäyttöön soveltuvia uusia oppimateriaaleja ja tehtäviä Verkkosovellusten käytettävyyden ja laadun varmistus Yhteistyön laajentaminen työterveyshuollon ja työnantajien kanssa Haastattelut ja kyselyt valituille työterveyshuolloille ja työnantajille yhteistyöhalukkuuden sekä erilaisten toimintatapojen/yhteistoiminnan volyymin selvittämiseksi. Uusien toimintamuotojen kehittely verkossa 19 22.4.2013
Työterveyden ja työnantajan yhteistyön kehittäminen Kunnonpankissa 2011-2012 Miten työterveyshuolto saadaan mukaan verkkoon ASLAKkuntoutuksessa? Kehittämisen tavoitteena oli: Kuntoutukseen tulevalle on tarjottavat mahdollisuus käyttää verkkopalveluja siten, että yhteys ja joustava yhteistyö työterveyden ja työnantajan kanssa on mahdollista koko kuntoutuksen ajan Kuntoutuminen ei saa olla sidottu laitosjaksoihin, vaan sen tulee olla jatkuvaa työhön ja arkeen kiinteästi liittyvää toimintaa Hankkeen sisältö ja toteutus suunniteltiin yhteistyössä työterveyshuollon, työnantajan, palveluntuottajan, toteuttajatahon ja Kelan kuntoutusryhmän kanssa ASLAK-kurssi (caseverkko) 2011-2012 Mukana työnantaja, työterveyshuolto ja palveluntuottaja Hankekokeilu tehtiin aikavälillä 15.8.2011-24.8.2012. TK-verkkohankkeen ja Kunnonpankki hankkeesta saadut tulokset ja kokemukset sisällytetään Verkkokuntouttajan oppaaseen Kuntouttajan opas on kaikkien Kelan palveluntuottajien käytössä 20 22.4.2013
Kiitos!