s. 1 / 30 Alueet: 113907, 115604, 111307, 116000,120324, 120323, 221800, 221601, 220829 Espoon Raide-Jokerin asemakaava Espoon Raide-Jokerin hankesuunnitelman perusteella laadittavat asemakaavat ja asemakaavojen muutokset Asianumero 4470/10.02.03/2015 Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä suunnitteilla olevista poikittaisista joukkoliikennehankkeista. Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Uusi linjaus edellyttää monin paikoin asemakaavojen muuttamista. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee näitä kaavamuutoksia. Espoossa Raide-Jokerin hankesuunnitelma käsittää raideliikenteelle varattavat alueet katu- ja liikennealueille, 11 asemaa ja Laajalahdessa sijaitsevan varikkoalueen. Kuva: suunnittelualueen sijainti ja Jokerilinjaus kohteineen opaskarttapohjalla. Espoo kaupunki 2015.
s. 2 / 30 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Espoon Raide-Jokerin suunnittelualue sijaitsee Otaniemen, Laajalahden ja Leppävaaran kaupunginosissa. Suunniteltu linjaus on esitetty kansilehden kartalla. Asemakaavan muutoksia tai asemakaavoitusta vaativat alueet on jaettu kahdeksaksi kohteeksi, jotka on myös esitetty kansilehden kartalla. Kohdealueet on nimetty seuraavasti: Vermo, Leppävaaran liikekeskus, Albergan kartano, Säterinkallio II, Laajalahti Pohjoinen, Lahdenpohja, Maarinaukio ja Keilaniemi. Linjaus sijoittuu paljolti nykyisille katu-alueille, joille kaavanmuutosta ei tarvita. Kohteet esitetään ja kuvataan tarkemmin jäljempänä tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavojen ja kaavamuutosten aluerajaukset tarkentuvat asemakaavasuunnittelun edetessä. Alueen nykytilanne Linjauksen päätepysäkki sijoittuu Keilaniemen toimitilavaltaiseen ympäristöön, jossa toteutetaan metroasemaa ja johon on suunniteltu asumisen tehostamista. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa 2014 on osoitettu merkinnällä pääkaupunkiseudun poikittainen yhteysväli Tapiolasta Leppävaaran kautta itään (punertava vyöhyke). Tarvontien kohdalle on linjaukselle merkitty Joukkoliikenteen vaihtopaikka (punertava kolmio). Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty suunniteltu Jokerilinjaus poikkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Joukkoliikenteen vaihtopaikalta linjaus suuntautuu etelään Kehä I:n itäpuolella kohti Otaniemeä. Suunniteltu linjaus sijoittuu Natura 2000 verkostoon kuuluvan tai ehdotetun alueen (pisteytetty alue) ja Kehä 1:n tiealueen rajan tuntumaan. Se jatkuu kohti Otaniemeä taajamatoimintojen alueella (ruskea). Linjaus kulkee osittain kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alueella (RKY 2009) (vihreä vaakaviivoitettu alue). Linjaus jatkuu Otaniemeen, joka on kehittyvä ja tehostuva Aalto yliopiston, tutkimuslaitosten ja opiskelijakampuksen alue. Otaniemestä linjaus suuntautuu pohjoiseen kulkien Kehä I -väylän viertä kohti Laajalahtea, sivuten arvokkaita luontoalueita. Linjaus jatkuu jatkuen Laajalahden kautta kohti Leppävaaran aluekeskusta, joka on viime vuosina tehostunut ja uudistunut merkittävästi. Leppävaarassa linjaus kytkeytyy vaihtopaikkana rantaradan asemaan. Nykytilanne on tarkemmin kuvattu jatkossa kohteittain. Maanomistus Asemakaavoitetut katu- ja puistoalueet ovat yleensä Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoittamattomilla alueilla Säterinkalliolla, Ruukinrannassa ja Laajarannassa on myös muita maanomistajia. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).
s. 3 / 30 Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiola, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Asemakaava Oheisessa kuvassa on voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä, ns. ajantasa-asemakaava. Raide- Jokeri sijoittuu myös asemakaavoittamattomille alueille Säterinkalliolla, Ruukinrannassa ja Laajarannassa. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta Raide-Jokerin linjaus on lisätty ajantasa-asemakaavakartan päälle. (1/2014) Espoo kaupunki. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Yleiskaavassa on esitetty aiempi Tapiolasta lähtevä Raide-Jokeri linjaus punaisella linjausmerkinnällä. (1/2014) Espoon kaupunki. Aloite ja perittävät maksut Raide- Jokeri on Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä valtion yhteinen hanke. Sopimukset Asemakaavan muutos saattaa edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö.
s. 4 / 30 Kaupunginhallituksen päätös Raide-Jokerin linjauksesta Espoon alueella 10.2.2014. Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen aloitteesta teettänyt v. 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia Leppävaara-Otaniemi/Tapiola -välisiä linjausvaihtoehtoja. Kaupunginhallitus päätti, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella oheisen karttaliitteen mukaisesti Leppävaarasta Otaniemeen ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Päätöksen yhteydessä todettiin, että linjaus tulee tarkentumaan hankesuunnittelun yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus kehotti kiinnittämään jatkosuunnittelussa huomiota siihen, että yhteydet Tapiolan ja Leppävaaran kaupunkikeskusten välillä säilyvät sujuvina ja että Tapiolan keskus on tulevaisuudessa mahdollista kytkeä osaksi pikaraitiotieverkostoa. 10.6.2009. Linjausta ei käsitelty kaupunginhallituksessa. Nykyinen Bussi-Jokeri eli runkolinja 550 kulkee Espoon puolella Leppävaarasta Kehä I:tä pitkin Otaniemen kautta Tapiolan keskukseen ja edelleen Westendinasemalle. Bussi-Jokerin suosio on jatkuvasti voimakkaasti kasvanut. Suurimmat matkustajamäärät Espoossa ovat Leppävaaran ja Otaniemen välillä. Otaniemestä Tapiolan keskukseen ja edelleen Westendinasemalle on vähän matkustajia. Kaupunginhallitus päätti 17.12.2012 kehottaa selvittämään, miten Otaniemi voitaisiin liittää Raide-Jokerin piiriin. Päätöksen taustalla oli Otaniemen yhteisöjen (Aalto-yliopisto, VTT, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy ja Senaatti-kiinteistöt) esitys, että Raide-Jokerin linjaa suunniteltaessa tutkittaisiin myös Otaniemen kautta kulkeva linja. Tämä takaisi, että linjan nykyinen palvelutaso säilyisi ja paranisi. Kaupunginhallituksen päätöksen pohjalta kaupunki selvitti kevään 2013 aikana yhteistyössä Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa asiaa. Keväällä 2013 laaditun selvityksen pohjalta kaupunginhallitus päätti 3.6.2013 kehottaa laatimaan Raide- Jokerin linjauksesta välillä Leppävaara- - Otaniemi- -alue jatkoselvityksen, jossa selvitetään vaihtoehtojen palvelutaso, ympäristövaikutukset, rakentamis- ja käyttökustannukset, maankäytön kehittämismahdollisuudet sekä yleiset vaikutukset Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueen kehittymiseen. Selvityksen tulokset Selvityksessä tutkittiin useita mahdollisia vaihtoehtoja Raide- - Otaniemi- -alueelle. Vaihtoehtoselvitysten perusteella kiteytyi kaksi selkeää päävaihtoehtoa: Leppävaarasta Tapiolan keskukseen tai Otaniemeen. Muut vaihtoehdot osoittautuivat palvelutason ja liikennöinnin kannalta huonommiksi ja kalliimmiksi. Paras ratkaisu saadaan, kun seudullinen runkolinja, kuten Raide-Jokeri, on linjaukseltaan mahdollisimman selkeä. Aiempi linjaus esitettynä ruskealla viivalla, kaupunginhallituksen päättämä uusi linjaus esitettynä sinisellä. Kaupunginhallituksen päätöksen taustaa Vuonna 2009 Raide-Jokerista valmistui Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteistyönä alustava yleissuunnitelma. Suunnitelmassa Raide-Jokeri linjattiin Espoon puolella Leppävaarasta Laajalahden ja Pohjois- Tapiolan läpi Tapiolan keskukseen. Suunnitelma hyväksyttiin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kummassakin päävaihtoehdossa Raide-Jokerin linjaus Leppävaarassa esitetään siirrettäväksi kulkemaan Sellon itäpuolelta Alberganesplanadille ja edelleen Linnoitustielle. Aikaisemmin Raide-Jokeri oli esitetty kiertämään Sello ja kulkemaan sen länsipuolitse kohti Turunväylää. Nyt esitettävä linjaus on lyhyempi, mutta palvelutasoltaan yhtä hyvä kuin aikaisempi linjaus. Aikaisempi linjaus olisi ollut Leppävaaran bussiterminaalin toiminnan ja kehittämisen kannalta huono. Tapiolan keskuksessa Raide-Jokerin päätepysäkki on sijoitettu Merituulentien sijasta Pohjantielle keskuksen viereen. Muilta osin Tapiola-vaihtoehto on linjattu kuten vuonna 2009 valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa.
s. 5 / 30 Tarkasteluissa on lähdetty siitä, että maankäyttö Kehä I:n itäpuolella Laajalahden vieressä on voimassa olevan yleiskaavan mukaista eli sinne ei esitetä uutta asumista eikä työpaikkoja. Seuraavassa on arvioitu päävaihtoehtojen ominaisuuksia eri näkökohtien kannalta: Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja palvelutaso Otaniemi-vaihtoehdossa Raide-Jokerin matkustajamäärä on suurempi kuin Tapiola-vaihtoehdossa. Tämä johtuu siitä, että Otaniemi on seudullisesti merkittävä voimakkaasti kehittyvä opiskelija- ja työpaikkaalue. Otaniemi-vaihtoehto tarjoaa seudullisesti houkuttelevamman joukkoliikennereitin kuin Tapiolavaihtoehto. Tapiola-vaihtoehdossa Otaniemen ja Leppävaaran väliin tarvitaan tiheävuoroinen bussiliikenne. Ei ole tarkoituksenmukaista, että rinnakkain kulkee kaksi runkolinjatasoista joukkoliikennepalvelua. Tarkastelut osoittavat myös, ettei Tapiolan keskuksen joukkoliikenteen palvelutaso laske Raide-Jokerin Otaniemi-vaihtoehdossa. Maankäytön kehittäminen Otaniemessä on merkittävää maankäytön kehittämispotentiaalia. Alue on laaja ja vielä varsin väljästi rakennettu. Aalto-yliopiston tavoitteena on kehittää Otaniemestä nykyistä enemmän pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteeseen painottuva alue. Tavoitteena on saada Otaniemeen myös asuntoja, jotta alueelle syntyisi palveluja. Tapiolassa lisärakentaminen painottuu keskukseen ja sen eteläpuolelle. Tapiolan puutarhakaupunkia ei täydennysrakenneta. Laajalahden alue pysyy pientalovaltaisena alueena eikä maankäyttöä ole tarkoitus kehittää Laajalahden herkän luontokohteen läheisyydessä. Tapiolaan päättyvässä linjauksessa Turvesuon alue Laajalahdessa kannattaisi rakentaa tehokkaammin, koska alueen läpi kulkisi Raide-Jokeri. Ympäristövaikutukset Otaniemi-vaihtoehdossa Raide-Jokeri kulkee Kehä I:n ja Laajalahden Natura-alueen välissä. Selvitystyön osana on laadittu Natura-arvio, missä on selvitetty Raide-Jokerin vaikutukset erityisesti niihin luontoarvoihin, jotka ovat Natura-alueen perustana. Tehty arvio osoittaa, ettei Raide-Jokerilla ole pysyviä haitallisia vaikutuksia Natura-arvoihin. Rakentamisaikaiset haitat minimoidaan sillä, ettei rakennustöitä tehdä lintujen pesimäaikana. Lisäksi ympäristön kannalta on myönteistä se, että nyt ilmassa kulkevat sähköjohdot on muutettava Raide-Jokerin tieltä maakaapeliksi. Tapiola-vaihtoehdossa haitallisia ympäristövaikutuksia aiheutuu Laajalahdessa, jossa voimakas raideliikenne on vieras elementti pientaloalueella sekä Tapiolassa, jossa pikaraitiotien sijoittaminen Louhentielle ja erityisesti Pohjantielle on kulttuurimaiseman kannalta ongelmallista. Tapiolan puutarhakaupunki on rakennettua kulttuuriympäristöä (valtioneuvoston hyväksymä inventointi RKY). Rakentamis- ja käyttökustannukset Otaniemi-vaihtoehdossa sekä rakentamis- että käyttökustannukset ovat jonkin verran edullisemmat kuin Tapiola-vaihtoehdossa. Tapiola-vaihtoehdossa rakentamiskustannuksia nostaa Pohjois-Laajalahteen suunniteltu tunneli. Käyttökustannuksia Tapiolavaihtoehdossa nostaa Otaniemen ja Leppävaaran välille t Raide-Jokeri ja Kehä I Otaniemi-vaihtoehdossa Raide-Jokeri on suunniteltu Kehä I:n yli niin, että se voidaan toteuttaa Kehä I:n nykytilanteessa, mutta myös niin, että Kehä I voidaan myöhemmin uudistaa ja esimerkiksi painaa alaspäin. Raide-Jokeri ei siis rajoita Kehä I:n kehittämistä, mutta ei ole myöskään siitä riippuvainen. Suhde yleiskaavaan Tapiola-vaihtoehto on yleiskaavan mukainen. Otaniemi-vaihtoehto on periaatteiltaan yleiskaavan mukainen. Otaniemi-vaihtoehto luo raideliikenneyhteyden Leppävaaran ja Tapiolan keskusten välille, koska Otaniemessä on vaihtomahdollisuus Raide-Jokerista metroon. Jatkomahdollisuus Keilaniemeen Selvitys osoittaa, ettei Raide-Jokerin jatkaminen Otaniemestä Tapiolan keskukseen ole tarkoituksenmukaista. Sen käyttöaste jäisi vähäiseksi. Sen sijaan näyttää siltä, että Raide-Jokeri kannattaa jatkaa Otaniemen keskuksesta Kivimiehenrantaan ja edelleen Keilaniemen metroasemalle. Otaniemen eteläosa Kivimiehenranta mukaan lukien on kehittymässä voimakkaasti. Raide-Jokerin jatkaminen Keilaniemen metroasemalle vaikuttaa perustellulta, vaikka Keilaniemen ja Otaniemen välillä kulkee metro. Esitys Raide-Jokerin linjaukseksi Yhteenvetona raportissa todettiin, että Raide-Jokeri on perusteltua linjata Leppävaarasta Otaniemeen ja edelleen Keilaniemeen. Hankesuunnittelussa tulee kuitenkin varautua siihen, että Raide-Jokeri voidaan toteuttaa ensin Otaniemeen ja mahdollisesti myöhemmin Keilaniemeen.
s. 6 / 30 Raide-Jokerin hankesuunnittelun valmistelutilanne Helsingin ja Espoo ovat käynnistäneet Raide-Jokerin hankesuunnitelman laatimisen vuoden 2015 alussa. MAL-aiesopimuksen mukaisesti valtio osallistuu Raide-Jokerin suunnitteluun. Tavoitteena on, että hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankesuunnitelmassa määritellään raitiotien ja pysäkkien sijainti, tarvittavat muutokset katuihin ja selvitetään rakentamisen kustannukset ja hankkeen vaikutukset. Helsinki ja Espoo päättävät hankkeen etenemisestä vuonna 2016. Jos molemmat kaupungin päättävät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitetaan yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laadinta. Hankkeen toteuttamisesta ja sen rahoituksesta päätetään erikseen. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on asemakaavoittaa ja muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katu- ja liikennealueelle. Lisäksi mahdollistetaan Raide-Jokerille välttämättömät varikkoalueet ja kulkuyhteydet. Espoon Raide-Jokerin asemakaavasta tullaan järjestämään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, 19.11.2015. Kaavaan liittyvät muut suunnitelmat Raide-Jokeri on myös yksi Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) esitetyistä tärkeistä joukkoliikenteen kehittämishankkeista. HLJ -suunnitelmassa Raide-Jokeri on ennen vuotta 2020 aloitettavien joukkoliikennehankkeiden listalla. Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2009. Helsingin ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnat hyväksyivät suunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi saman vuoden kesäkuussa. Espoon kaupunki on Otaniemi -yhteisöjen aloitteesta teettänyt v. 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia Leppävaara-Otaniemi/Tapiola -välisiä linjausvaihtoehtoja. Selvityksen perusteella Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Suunnitelman kuvaus Raide-Jokeri on kaksiraiteinen seudullinen pikaraitiolinja. Hankesuunnitelman mukaan Espoon alueella Raidejokerilinjauksen pituus on noin 9 km ja asemia on 11 kappaletta. Laajalahteen on suunniteltu varikkoalue. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavakartat laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Raide-Jokerin vaikutuksia on arvioitu em. selvityksen yhteydessä (ks. sivut 4-5) Hanketta varten on laadittu Laajalahden Natura 2000- alueeseen kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi (SITO 2.11.2014) Raide-Jokerin hankesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan laadittavien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Arvioidaan seudulliset ja paikalliset vaikutukset. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.
s. 7 / 30 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 16.11. 15.12.2015. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 15.12.2015 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero on mainittava. (Kaavojen nimet ja numerot on esitetty kansilehden kartalla, asianumero on 4470/10.02.03/2015). Tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään Sellon Kirjaston aulassa (Osoite: Leppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo) tiistaina 17.11.2015 klo 18-20.. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Ehdotusvaiheessa asemakaava jaetaan osa-alueisiinsa, jotka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa erikseen, johtuen alueiden erilaisesta suunnittelutilanteesta. Tavoitteena on, että ne käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2016. Kaavaehdotukset ovat tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin niistä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotukset sekä niistä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavojen hyväksymisestä päättää joko kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus tai valtuusto riippuen asemakaavan merkittävyydestä ja maankäyttö- tms. sopimusten tarpeellisuudesta. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Tapiolan ja Sellon yhteispalvelupisteissä (Osoite: Tapiola: Kulttuuriaukio 2, Leppävaara: Leppävaarankatu 3-9)) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Suur-Tapiola Olli Pitkänen (aluearkkitehti) p. 050 347 5980 olli.pitkanen@espoo.fi Olli Koivula (liikennesuunnittelu), p. 046 877 3003 olli.koivula@espoo.fi Suur-Leppävaara Lotta Kari-Pasonen (aluearkkitehti) p. 046 877 3704 lotta.kari-pasonen@espoo.fi Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu, suunnittelupäällikkö) p. 046 877 3002 tarja.pennanen@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus
s. 8 / 30 Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 10.11.2015 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
s. 9 / 30 Suunnitelmat kaavakohteittain Seuraavilla sivuilla esitellään, mitä suunnitellaan kunkin asemakaavan tai asemakaavanmuutoksen alueella. Suunnitelmat esitetään ilmakuvapohjalla, ajantasaasemakaavapohjalla sekä kantakarttapohjalla. Hankesuunnittelun yhteydessä on paikoin tutkittu vaihtoehtoja. Näitä kohtia ovat Albergan kartano (kolme eri linjausvaihtoehtoa Alberganesplanadin läpi), Laajalahti pohjoinen (linjaus alueen läpi Kurkijoentien kautta ja linjaus alueen pohjoispuolitse), Maarinaukio (Vaisalantien kautta tai rannan kautta). ssa esitellään ensimmäisenä hankkeen/ ohjausryhmän esittämä päävaihtoehto, mutta myös muita tutkittuja vaihtoehtoja. Kuva-aineiston ohella aineistoon sisältyy lyhyt yleisperustelu ja kuvaus. Sisällysluettelo: Sivut 10-11 VERMO, alue 113907 Sivut 12-13 LEPPÄVAARAN LIIKEKESKUS, Alue 115604 Sivut 14-16 ALBERGAN KARTANO, Alue 111307 Sivut 17-18 SÄTERINKALLIO, Alue 111600 Sivut 19-21 LAAJALAHTI POHJOINEN, alue 120324 Sivut 22-23 LAAJALAHTI POHJOINEN, alue 120323 Sivut 24-24 LAHDENPOHJA, alue 221800 Sivut 26-28 MAARINAUKIO, alue 221601 Sivut 29-30 KEILANIEMI, alue 220829
s. 10 / 30 Alue 113907 VERMO Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 113900, hyväksytty 14.10.1981 Kaupunginosa: Leppävaara 51 Alueen nykytilanne Suunnittelualue on Ravitien katualuetta kiertoliittymineen sekä itäinen osa puustoista Vermonrinteen puistoa. Alueen itä- ja eteläpuolella on Vermon ravirata pysäköintialueineen ja länsipuolella on toteutunutta pientalovaltaista asutusta. Maanomistus Ravitien katualue ja Vermonrinteen puistoalue ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoituksen tarkoitus Ravitiellä raitiotie on sijoitettu nykyisen ajoradan pohjoispuolelle. Lisäksi kadun pohjoislaitaan on suunniteltu uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys Vermonrinteen puistoalueelle. Asemakaavan muutoksella varmistetaan raideliikenteen toteuttaminen nykyisen puiston alueelle itäreunaan. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Vermon pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 11 / 30 Alue 113907 VERMO Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 12 / 30 Alue 115604 LEPPÄVAARAN LIIKEKESKUS Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 115601, hyväksytty 15.4.2002 115602, hyväksytty 16.3.2005 Kaupunginosa: Leppävaara 51 Alueen nykytilanne Alue on Leppävaaran aluekeskuksessa Sellon kauppakeskuksen itäpuolella. Leppävaaran rautatieasema sijoittuu välittömästi alueen pohjoispuolelle. Nyt alue toimii kävelykatuna. Maanomistus Albergan promenadin katualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoituksen tarkoitus Linjaus kulkee nykyisellä kävelykadulla Albergan promenadilla, Sellon ja Panorama Towerin välissä. Promenadin kohdalla raitiotie on linjattu Sellon ja nykyisen asematunneliin johtavan luiskan väliin. Koska paikka on ahdas selvitetään myös asematunnelin luiskan mahdollista siirtämistä, jotta jalankulku, pyöräily ja kehitettävän matkakeskuksen juna-, bussi- ja taksiliikenne saataisiin mahdollisimman sujuvaksi ja turvalliseksi. Pysäkki on sijoitettu Promenadin eteläosalle. Tässä kohdassa on mahdollista integroida pysäkin odotustila osittain Sellon sisätilojen kanssa, jolloin yhteys kauppakeskukseen voi avautua suoraan pysäkiltä. Asemakaavan merkintöjä ja määräyksiä tarkistetaan siten, että se sallii raideliikenteen sijoittamisen nykyiselle kävelykadulle. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Leppävaaran pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 13 / 30 Alue 115604 LEPPÄVAARAN LIIKEKESKUS Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 14 / 30 Alue 111307 ALBERGAN KARTANO Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 111300, hyväksytty 15.2.1993 111600, hyväksytty 5.2.1996 111700, hyväksytty 15.6.1998 115100, hyväksytty 7.9.1998 115300, hyväksytty 14.6.1999 111304, hyväksytty 2.3.2011 Kaupunginosa: Leppävaara 51 Alueen nykytilanne Albergan Esplanadi toimii katuyhteytenä Leppävaarankadun ja Säterinkadun välillä. Alueen länsireunalla on rakennettu alueellisen pysäköintiyhtiön omistamia pysäköintipaikkoja (kaavamerkintä LPA), itse katu kulkee alueen itäreunassa. Alueen puistomainen keskiosa aukioineen, istutuksineen ja kahviloineen muodostaa kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti keskeisen kaupunkitilan Leppävaaran keskustassa. Alue on tärkeä myös kävelyn ja oleskelun näkökulmasta. Maanomistus Albergan Esplanadin katualue pysäköintialueineen on Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoituksen tarkoitus Tällä osuudella on hankesuunnitelmassa tutkittu kolmea päävaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A raitiotie on linjattu Esplanadin länsilaitaan, nykyisten LPA-pysäköintipaikkojen kohdalle. Tässä vaihtoehdossa kadun ajorata tulee jäämään pääosin nykyiselleen ja kadun varressa ajoradan länsireunan pysäköintipaikat tulevat säilymään, mutta yksi puurivi ja osa lippulinnasta menetetään. Vaihtoehdossa B on tutkittu raitiotien sijoittamista Esplanadin ajoradalle. Ratkaisussa on riskejä liikenteen sujuvuuden näkökulmasta, koska raitiotietä ei saada kokonaan omalle ajouralleen. Vaihtoehto C:ssä on raitiotien linjaus sijoitettu Esplanadin länsilaidalle niin, että kaikki nykyiset pysäköintipaikat säilyvät. Tässä vaihtoehdossa poistetaan puistosta kaksi puuriviä ja osa lippulinnasta, lisäksi puiston käyttömahdollisuudet kaventuvat oleellisesti. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Säterin pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 15 / 30 Alue 111307 ALBERGAN KARTANO VAIHTOEHTO A Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 16 / 30 Alue 111307 ALBERGAN KARTANO VAIHTOEHTO B VAIHTOEHTO C
s. 17 / 30 Alue 116000 SÄTERINKALLIO II Asemakaava ja asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 111100, hyväksytty 9.12.1996 116100, hyväksytty 15.4.2002 Kaupunginosa: Leppävaara 51 Alueen nykytilanne Metsäinen alue matalan ja tiiviin Säterinmetsän asuinalueen ja Kehä 1:n varren toimistotalojen välissä. Alueen läpi kulkee Linnoitustie- niminen katu ja alueen poikki kulkee itä- länsisuuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys. Maanomistus Linnoitustien katualue ja osa Säterinkallion puistoaluetta ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoitettava alue koskee myös Helsingin kaupungin, Hartela Oy:n ja yksityisessä omistuksessa olevia alueita. Asemakaavoituksen tarkoitus Tarkoitus on laatia asemakaava laajentamalla katualuetta Linnoitustien länsipuolle. Lisäksi on tarkoitus asemakaavoittaa poikittainen korvaava - niminen Raide-Jokerin pysäkki nykyisen poikittaisen kävely-yhteyden tuntumaan. Raideliikenteen mutka vaatii pienen asemakaavamuutoksen Säterinkallion puistoalueen itänurkkaan. Raide-Jokeri nousee sillalle kehä Turuntien kohdalla joten asemakaavassa on syytä varautua siltapenkereen toteuttamiseen. Lisäksi asemakaavan muutoksella lisätään liittymäkielto Linnoitustieltä Säterinkujalle. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Linnoitustien pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 18 / 30 Alue 116000 SÄTERINKALLIO II Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 19 / 30 Alue 120324 LAAJALAHTI POHJOINEN Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 120300, hyväksytty 10.06.1970 Kaupunginosa: Laajalahti 17 Alueen nykytilanne Asemakaavan muutosalue (120324 Laajalahti pohjoinen) on voimassa olevassa asemakaavassa puistoaluetta. Alue on pääosin puustoinen. Pohjoisosassa Lähellä Turuntietä kulkee itä-länsi suuntainen sähkövoimalinja. Puistoalueen länsireunassa on leikkikenttä ja voimalinjavyöhykkeellä on puustolta raivattu kenttä. Alueen koillisosassa on pieni pysäköintiin käytetty alue. Alueella risteilee kulkuväyliä. Alueen pohjoisosassa on todettu liito-oravaesiintymä. Maanomistus Osa Turunväylästä, Kurkijoenpuisto ja Kurkijoentie ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoitettava alue koskee myös muita alueita. Asemakaavoituksen tarkoitus Raitiotie kääntyy Kurkijoentieltä Kurkijoenpuistikkoon, jossa sijaitsee myös raitiotien ja bussien pysäkki. Puistikon läpi linjattu raitiotie mahdollistaa myös bussien kulkuyhteyden Säterin puolelle, Linnoitustielle. Puiston alueelta tapahtuu myös erkaneminen Laajalahden varikolle. Pysäkin pohjoispuolelle on lisäksi suunniteltu raitiotien puolenvaihtopaikka. Tarkoitus on muuttaa puistoalueen asemakaavaa ja tarkistaa Turunväylän LT alueen asemakaavaa mahdollistamaan näiden uusien yhteyksien ja varikkoalueen toteuttaminen. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Laajalahden pysäkki ja varikko korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 20 / 30 Alue 120324 LAAJALAHTI POHJOINEN VAIHTOEHTO 1 Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 21 / 30 Alue 120324 LAAJALAHTI POHJOINEN Asemakaavan muutos VAIHTOEHTO 2 Raide-Jokerin hankesuunnitelman aikana on Laajalahdessa tutkittu kahta erilaista linjausvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 linjaus kulkee Laajalahden kautta eli linjaus tulee Kehä I:n yli Kurkijoentielle, josta se jatkaa puiston läpi Turunväylän ylittävälle sillalle. Vaihtoehdossa 2 linjaus ohittaa Laajalahden eli linjaus kulkee Kehä I:ltä Laajalahden asutuksen ja Leppäsolmun välistä Turunväylän ylittävälle sillalle. Hanke esittää jatkosuunnitteluun vaihtoehtoa 1. Vaihtoehdossa 1 pysäkki palvelee paremmin sekä asuasutusta että Laajalahden keskustan toimintoja ja näin edesauttaa niiden säilymistä alueella. Vaihtoehdossa 1 Leppävaaran ja Tapiolan välillä kulkevat bussit voivat käyttää Turunväylän yli rakennettavaa joukkoliikennesiltaa ja palvelevat siten paremmin Laajalahtea. Lisäksi vaihtoehto 1 mahdollistaa varikon sijoittamisen Turunväylän ja Kehä I:n kulmaan. Vaihtoehdossa 2 raitiovaunujen ajo varikolle ei onnistu.
s. 22 / 30 Alue 120323 LAAJALAHTI POHJOINEN Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 120300, hyväksytty 10.06.1970. Kaupunginosa: Laajalahti 17 Alueen nykytilanne Aluetta hallitsee Kehä 1:n väyläympäristö. Asemakaavan muutosalue (120323 Laajalahti pohjoinen) on voimassa olevassa asemakaavassa puistoaluetta. Alue on puustoinen. Maanomistus Osin kaupungin omistuksessa osin valtion. Asemakaavoituksen tarkoitus Kurkijoentien itäpäässä raideliikenne kääntyy etelään siten, että tarvitaan pieni asemakaavanmuutos puistoalueella. Laadittavalla asemakaavan muutoksella on tarkoitus yhdistää Laajalahden ja Ruukinrannan Jokerirata. Ruukinrannan kaavoitus on jo ollut vireillä, joten sitä ei tarvitse ottaa mukaan tähän Raide-Jokerin an. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 23 / 30 Alue 120323 LAAJALAHTI POHJOINEN Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 24 / 30 Alue 221800 LAHDENPOHJA Asemakaava Kaupunginosa: Laajalahti 17 ja Otaniemi 10 Alueen nykytilanne Aluetta hallitsee Kehä 1:n väyläympäristö. sekä Laajalahden luonnonympäristö. Alueella olevia polkuja käytetään pohjois- eteläsuuntaisena virkistysyhteytenä. Kehä 1.n itäpuolisilla alueilla on vähäistä asutusta. Alueella on todettu liito-oravaesiintymiä ja reittejä. Maanomistus Asemakaavoitettava alue on pieniltä osin Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavoituksen tarkoitus Laadittavalla asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa raideliikenteen toteuttaminen omalle katualueelleen Kehä 1:n itäpuolella Ruukinrannan kohdalta etelään Vaisalantielle. Hankesuunnitelmassa on esitetty Laajarannan pysäkkivaraus. Jokerivaraus on suunniteltu Kehä 1:n yli kulkevalle sillalle, josta se yhtyy Kurkijoentiehen Laajalahdessa. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Laajarannan pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 25 / 30 Alue 221800 LAHDENPOHJA Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 26 / 30 Alue 221601 MAARINAUKIO Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 220300, hyväksytty 13.05.1981 220615, hyväksytty 12.11.2000 221600, hyväksytty 17.08.2009 Kaupunginosa: Otaniemi 10 Alueen nykytilanne Alueelle on toteutettu toimistorakennuksia Kehä 1:n varteen. Vaisalantien itäpuolella on toiminut koealue jossa on testattu erilaisia rakennusmateriaaleja. Vaisalantien eteläpuolella on rakentamaton osin kasvillisuuden peittämä alue, jonka läpi kulkee itä- länsisuuntainen kävely- ja pyöräily-yhteys. Maanomistus Vaisalantien katualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutokset koskevat myös muita alueita. Asemakaavoituksen tarkoitus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa raideliikenteen toteuttaminen Vaisalantien itäpuolelle ja Otaniementien katualueelle, Tarkoitus on ma - nimisen aseman toteuttaminen. Asemakaavan muutostarpeet koskevat KTO-2 ja KTO-3 korttelialueita ja vähäisesti myös kahta asemakaavoitettua puistoaluetta Maarinranta VL-1/s ja VP-2-puistoaluetta. KTO-2 tontin koko pienenee, rakennusoikeus säilyy ennallaan ja paikoitusratkaisuun tulee muutoksia. Molempien kortteleiden käyttötarkoituksiin tulee vähäisiä tarkistuksia. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjaus ja Innopolin pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 27 / 30 Alue 221601 MAARINAUKIO VAIHTOEHTO 1 Raidejokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla
s. 28 / 30 Alue 221601 MAARINAUKIO Asemakaavan muutos VAIHTOEHTO 2 Raide-Jokerin hankesuunnitelman aikana Vaisalantien kohdalla on tutkittu erilaisia linjausvaihtoehtoja. Vaihtoehdossa 1 rata kulkee Vaisalantien viertä korttelin 10055 puolella. Vaihtoehto 1 on parempi ratkaisu luonnon ja viereisen Natura-alueen kannalta ja yhdistyy paremmin alueen jalankulkuympäristöön. Pysäkin sijainti Vaisalantiellä liittää Pohjois-Tapiolan paremmin Raide-Jokerin vaikutuspiiriin. Vaihtoehdossa 2 linjaus kulkee diagonaalisesti korttelin 10055 läpi. Vaihtoehto 2 on vaihtoehtoa 1 parempi raidegeometrian kannalta. Ristiriita Natura-alueen suojelutavoitteiden kanssa tekee siitä käytännössä mahdottoman.
s. 29 / 30 Alue 220829 KEILANIEMI Asemakaavan muutos Muutettavat kaavat aluenro: 220800, hyväksytty 16.02.1972 220823, hyväksytty 06.06.2012 220705, hyväksytty 16.02.1972 Kaupunginosa: Otaniemi 10 Alueen nykytilanne Raide-Jokeri linjaus seuraa Karhusaarentien eteläreunaa kaartuen etelään puustoiselle alueelle, johon on suunniteltu päätepysäkki. Alueen lähiympäristö on liikenneympäristön ja toimistorakentamisen hallitsemaa. Maanomistus Raitiotietä koskevat alueet kuten Karhusaarentien katualue, ovat Espoon kaupungin omistuksessa. kehä 1.n mahdolliset liikenneympäristön muutostarpeet länteen koskevat myös muita alueita. Asemakaavoituksen tarkoitus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Raide-Jokerin eteläisen päätepysäkin toteuttaminen ja linjauksen sijoittaminen katualueelle. Päätepysäkin toteuttaminen vaatii kaavamuutosta pienialaiselle puistoalueelle. Alueen nykytilanne. Raide-Jokerilinjausja ja Keilaniemen pysäkki korostettu kuvassa keltaisella. Espoon kaupunki 2015
s. 30 / 30 Alue 220829 KEILANIEMI Raide-Jokerin suunnitelma ajantasa-asemakaavakartalla. Kuvassa on esitetty myös voimassa olevan asemakaavan ja hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen Kehä I:n eritasoliittymä. Raide-Jokerin suunnitelma kantakartalla. Kuvassa on esitetty myös voimassa olevan asemakaavan ja hyväksytyn tiesuunnitelman mukainen Kehä I:n eritasoliittymä.