Visit Finland matkailijatutkimus 2015

Visit Finland matkailijatutkimus 2015 Visit Finland tutkimuksia 3 Finpro, Visit Finland Helsinki 2016

Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2015

Sisällysluettelo Yhteenveto... 6 Johdanto... 8 Matkat Suomeen... 11 Matkojen muutos... 13 Päivämatkat, yön yli matkat ja vaihtomatkustajat... 14 Päivä- ja yön yli matkojen muutos... 16 Kauttakulkumatkat (Suomi ei pääkohde)... 17 Kauttakulkumatkustajien kohdemaat... 18 Matkan pääkohteena Suomi... 20 Matkan tarkoitus: Suomi matkan pääkohde... 21 Lomamatkojen määrä... 23 Kävi Suomen lisäksi jossain muussa maassa... 24 Muut matkan aikana vieraillut maat... 25 Matkan kesto... 26 Yöpymiset yhteensä... 27 Majoituspaikat... 28 Matkan varauskanava... 29 Varauskanavana Internet... 30 Rahankäyttö Suomessa... 31 Rahankäytön muutos... 33 Tuotteet ja palvelut... 34 Rahankäyttö matkaa kohden... 35 Rahankäytön muutos matkaa kohden... 36 Rahankäyttö matkapäivää kohden... 37 Ostoskori... 38 Matkakohde Suomessa... 39 Matkakohde pääkaupunkiseutu... 41

Matkakohde muu Etelä-Suomi... 42 Matkakohde muualla Suomessa... 43 Mikä Suomessa kiinnostaa... 44 Suomalaiset kulttuurikohteet... 46 Suomalainen saaristo... 47 Suomalaiset makuelämykset... 48 Suomalainen sauna... 49 Hyvinvointipalvelut ja hoidot... 50 Kesäaktiviteetit maalla... 51 Kesäaktiviteetit vedessä... 52 Suomen suosio... 53 Kuinka usein Suomessa... 54 Ensikertaa Suomessa... 56 Suosittelisiko Suomea... 57 Taustatiedot... 59 Perheen yhteenlasketut bruttovuositulot... 60 Ikä- ja sukupuolijakauma... 61 Ammattiryhmäjakauma... 62 Matkaseurue... 63 Asuinpaikka kotimaassa... 64 Matkat Venäjältä... 65 Matkat Kiinasta... 66 Matkat Japanista... 67 Matkat Saksasta... 68 Matkat Isosta-Britanniasta... 69

6 Yhteenveto ULKOMAILLA ASUVAT TEKIVÄT 8,7 MILJOONAA MATKAA SUOMEEN Vuonna 2015 ulkomailla asuvat tekivät yhteensä 8,7 miljoonaa matkaa Suomeen, eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjällä asuvien matkailu väheni lähes kolmanneksen kun muualta saapuneiden matkat lisääntyivät 6 prosenttia. Tästä huolimatta venäjällä asuvat tekevät yhä noin kolmanneksen suomeen tehdyistä matkoista. Kiinassa ja Japanissa asuvien matkat lisääntyivät reilun kolmanneksen: Japanista saapuneet tekivät enemmän varsinkin päivämatkoja kun kiinalaisten osalta lisäys tuli enimmäkseen yöpyneiltä matkustajilta. Päivämatkoja Suomeen tehtiin yhteensä 2,5 miljoonaa ja yön yli matkoja 4,9 miljoonaa. Lisäksi Helsingin lentokentän vaihtomatkustajat tekivät Suomen kautta yhteensä 1,3 miljoonaa matkaa. Vuoteen 2014 verrattuna, suhteellisesti eniten yön yli matkat Suomeen lisääntyivät Aasiasta. Sekä päivä että yön yli matkat Venäjältä vähenivät edelleen. Kun Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta saapuville matkailijoille Suomi on useimmiten matkan pääkohde, on sen sijaan Pohjois-Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta saapuville Suomi usein kauttakulkumaa. Määrällisesti eniten kauttakulkumatkustajia saapui Kiinasta, Venäjältä ja Japanista; noin kolmannes miljoona kustakin maasta. Kun Helsingin lentokentän vaihtomatkustajia ei lasketa mukaan, tehtiin yhden päivän kauttakulkumatkoja yhteensä 0,5 miljoonaa ja yön yli kauttakulkumatkoja 0,7 miljoonaa. Suomea käytetään usein porttina naapurimaihin Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. Sen lisäksi että Aasiasta saapuvat kauttakulkumatkailijat matkustavat Italiaan, Espanjaan, Saksaan, Ranskaan ja Isoon Britanniaan, kulkevat esim. Ruotsissa ja Saksassa asuvat Suomen kautta jonkin verran myös Aasiaan. YLI KUUDELLA MILJOONALLA MATKALLA SUOMI PÄÄKOHDE Suomi oli matkan pääkohde reilulla kahdella kolmasosalla kaikista Suomeen tai Suomen kautta tehdyistä matkoista. Tällaisia matkoja kertyi vuoden aikana yhteensä 6,2 miljoonaa. Noin kaksi viidesosaa oli Venäjällä asuvien tekemiä, ja päivämatkoista, joilla Suomi oli matkan pääkohde, he tekivät jopa kolme neljännestä. Tämän lisäksi päivämatkoja tekivät Virosta ja Ruotsista, sekä jonkin verran myös Kiinasta saapuneet matkailijat. Yön yli matkoja, joilla Suomi oli matkan pääkohde, tehtiin 4,2 miljoonaa. Tämä vastaa noin puolia kaikista Suomeen suunnatuista matkoista. Joka toinen oli Venäjällä, Ruotsissa tai Virossa asuvan tekemä ja noin joka kymmenes tehtiin Aasiasta. Lomamatkoja, joilla Suomi oli pääkohde, tehtiin 2,0 miljoonaa. Lisäksi ostosmatkalle Suomeen tultiin 1,4 miljoonaa kertaa, joista Venäjällä asuvat tekivät yli yhdeksän kymmenestä. Myös Virosta tulleet päivämatkalaiset tekivät noin 50 tuhatta ostosmatkaa. Tuttava- ja sukulaisvierailuja kertyi 1,1 miljoonaa, joista Ruotsissa asuvat tekivät reilun neljänneksen. Kiinasta, Japanista ja Australiasta tehdyistä matkoista, joilla Suomi oli pääkohde, vähintään puolet oli lomamatkoja; kuten myös yöpyneillä Venäjältä Suomeen saapuneilla.

7 YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT Ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät viime vuonna Suomessa lähes 30 miljoonaa yötä, mikä on prosentin verran enemmän kuin vuonna 2014. Yöpymiset lisääntyivät vaikka Venäjältä yöpymiset vähenivät 3,5 miljoonalla yöllä. Useasta maasta päivämatkat vähenivät ja yön yli matkat lisääntyivät. Määrällisesti pieni joukko matkustajia yöpyi suurimman osan öistä: Noin viidennes matkailijoista vietti Suomessa vähintään 6 päivää, mutta he yöpyivät vuoden aikana yövytyistä öistä 83 %. AASIASTA SAAPUNEIDEN RAHANKÄYTTÖ LISÄÄNTYI Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,6 miljardia euroa vuonna 2015, eli 210 miljoonaa (-7 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Määrällisesti eniten (-380 milj.) väheni Venäjältä saapuneiden rahankäyttö; se on enää kaksi viidesosaa ennätysvuodesta 2013. Sen sijaan Kiinasta saapuneiden matkailijoiden rahankäyttö lisääntyi 120 miljoonalla ja Japanista saapuneiden 100 miljoonalla. Venäjältä saapuneiden kulutus vastaa yhä lähes viidennestä kun Suomeen tehdyistä matkoista heidän osuus on kolmanneksen. Myös Kiinasta ja Japanista saapuneet matkailijat käyttävät yhteensä reilun viidenneksen Suomessa ulkomaalaisten vuoden aikana kuluttamista rahoista. Seuraavaksi eniten rahaa Suomessa käyttivät Saksasta, Ruotsista ja Virosta saapuneet matkailijat. Muiden kuin Venäjällä asuvien rahankäyttö Suomessa kasvoi 9 % vuoden takaisesta. Tuoteostoihin ja elintarvikkeisiin käytettiin 0,8 miljardia ja palveluihin 1,8 miljardia euroa. Venäjältä saapuneet matkailijat tekivät lähes kaksi viidennestä tuoteostoista ja Kiinasta saapuneet yhden seitsemäsosan. Kokonaisuudessaan tuoteostot vähenivät. Suurin syy on öljyn matala maailmanmarkkinahinta, joka heikentää ruplan arvoa euroon nähden ja vähentää venäläisten ostosmatkailijoiden määrää Suomessa. Venäjältä saapuneet matkailijat ostivatkin tuotteita ja elintarvikkeita 240 miljoonalla eurolla vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinalaiset lisäsivät kuitenkin samanaikaisesti tuoteostoja 51 miljoonalla eurolla. RAHANKÄYTTÖ MATKAA KOHDEN AIEMMALLA TASOLLA Matkailijat käyttivät Suomessa keskimäärin 300 euroa matkaa kohden kun ennakkoon maksetut majoitus- ym. kulut lasketaan mukaan. Tämä on neljä euroa enemmän kuin vuotta aiemmin ja euron vähemmän kuin vuonna 2012. Rahankäyttö Suomen-matkaa kohden on määrällisesti eniten lisääntynyt Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta saapuneilla matkailijoilla, mutta myös joistain Euroopan maista saapuneilla. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttävät Euroopan ulkopuolelta saapuvat matkustajat, vähiten Suomen naapurimaista saapuvat matkailijat. Kiinassa asuvien kulutus matkaa kohden oli kaikkein korkein; lähes nelinkertainen Venäjällä asuviin verrattuna.

8 Johdanto TUTKIMUKSEN TARKOITUS TAK Rajatutkimus, johon Visit Finland matkailijatutkimus osana kuuluu, on vuonna 1997 aloitettu, jatkuva tutkimus, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa ulkomailla asuvista Suomessa vierailleista matkailijoista. Tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä mm. Suomessa vuosittain käyvien matkailijoiden määrä ja heidän kulutuksensa Suomessa. Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa eri maista saapuvien matkailijoiden profiileista: mm. kuinka pitkään Suomessa viivytään, missä yövytään, miksi Suomeen tullaan, kuinka usein Suomessa käydään, mitä matkan aikana tehdään, missä matkan aikana käydään ja mitä Suomessa tehdään. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutetaan haastattelemalla ympäri vuoden, eri viikonpäivinä ja kellonaikoina Suomen raja-asemilla yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla valitsemalla esim. joka viides matkustaja. Haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuoden ajalle, paitsi Lapissa, missä haastattelut tehdään talvisesongin aikana. Haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen, Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Itärajalla ei huomioida raskasta liikennettä ja Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Helsingin lentokentän vaihtomatkustajat ovat kuitenkin mukana tuloksissa. Itärajan liikenteestä tavoitetaan tutkimuksessa mukana olevien viiden raja-aseman kautta 92 %. Matkojen määrä raportissa vastaa tutkimuksessa mukana olleiden raja-asemien kautta Suomesta vuonna 2015 poistuneiden ulkomailla asuvien matkailijoiden määrää. Vuonna 2015 Suomesta poistumassa olleita matkailijoita tavoitettiin yhteensä 61 145. Heistä 48 % asui Suomessa. Määrä väheni 13 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta, koska Helsingin lentokentän turvaporteilla ei tänä vuonna tehty haastatteluja, vaan kaikki haastattelut tehtiin lähtevien lentojen porteilla. Ulkomailla asuvista alle 15-vuotiaita oli 2,0 %, ja 15,9 % kieltäytyi vastaamasta, ei ehtinyt vastaamaan tai jäi jonkun muun syyn vuoksi haastattelematta. Loppuun asti vietyjä haastatteluja tehtiin vuoden aikana yhteensä 21 397. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy.

9 TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Lisäksi on varmistettu vertaamalla tullin tilastoihin ja erillisiin kulkuneuvolaskentoihin, että itärajan aineisto vastaa henkilöautojen, linja-autojen ja minibussien (7 16 matkustajaa) todellisia jakaumia. Raportin tuloksista on poistettu matkustajat, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on työpaikka Suomessa, tai jotka olivat yli 3 kk kestäneellä työ- / opintomatkalla, tai jotka käyvät Suomessa yli 50 kertaa vuodessa. Tuloksista on näin ollen jätetty pois viikoittain Suomessa käyvät, Suomessa vakituisesti työskentelevät sekä pitkät työmatkat ja vaihto-oppilaat. Tutkimustulosten satunnaisotoksesta johtuva virhemarginaali prosenttiluvuille koko aineistossa, kun puhutaan kaikista matkustajista, on enintään ±0,7 prosenttiyksikköä. Maakohtaisissa tuloksissa otoskoot vaihtelevat 153 ja 8 463 välillä, jolloin maakohtaiset virhemarginaalit ovat noin ±1,1 7,9 prosenttiyksikköä. TULOSTEN VERTAILTAVUUDESTA Vuoden 2015 osalta puuttuvaa tietoa (vastaajat, jotka eivät osallistuneet tutkimukseen, mutta asuinmaa saatiin selvitettyä) pyrittiin täydentämään siten, että ohi menneiden vastaajien oletettiin vastaavan jakaumaltaan niitä matkailijoita, jotka saatiin haastateltua. Jotta vertailtavuus edelliseen vuoteen saatiin säilytettyä, laskettiin vuoden 2014 aineistosta tulokset uudelleen samalla menetelmällä. Lisäksi vuoden 2015 osalta saatiin aiempaa tarkemmat tilastot laivaliikenteestä, mm. automatkustajien ja muiden matkustajien osuuksista. Myös tästä aiheutuneet poikkeamat on huomioitu verrattaessa tuloksia raportissa vuoteen 2014. Vuonna 2014 rahankäyttö kysyttiin erikseen ostoksien, majoittumisen, ravintoloiden ym. palveluiden osalta. Sen lisäksi kysyttiin myös kulutus yhteensä matkan aikana. Nämä eivät kuitenkaan täysin vastanneet toisiaan. Vuonna 2015 ei kysytty enää kulutusta yhteensä, vaan kokonaiskulutus on laskettu summaamalla kulutus ostoksiin, majoittumiseen, jne. Tilastokeskus ja Matkailun edistämiskeskus toteuttivat omaa Rajahaastattelututkimusta vuodesta 1998 vuoteen 2012 asti. TAK Rajatutkimus aloitettiin jo vuonna 1997, mutta alkuvuosina se keskittyi venäläisten matkailuun Suomessa. Vuonna 2014 tutkimukseen otettiin mukaan kaikki muutkin kansalaisuudet. Vuonna 2012 Tilastokeskus teki haastatteluja myös Tornion ja Karigasniemen maaraja-asemilla. Tämän jälkeen näillä raja-asemilla ei haastatteluja ole kuitenkaan matkailijoiden vähäisen määrän vuoksi tehty. Sen sijaan haastatteluja tehdään Imatran raja-asemalla, jossa Tilastokeskus puolestaan ei ole tehnyt haastatteluja. Suomessa käyvistä venäläismatkailijoista lähes viidennes matkustaa Imatran rajaaseman kautta. Toisin kuin vuoteen 2012 asti, haastatellaan Helsingin lentokentällä myös vaihtomatkustajia, joiden osuus varsinkin Itä-Aasiasta saapuvien matkustajien joukossa on suuri Finnairin laajojen Aasian-yhteyksien vuoksi.

10 TERMEJÄ MATKA Matkoilla kuvataan Suomesta poistuneiden ulkomailla asuvien henkilöiden määrää. Matkoihin ei ole kuitenkaan laskettu mukaan Suomessa työskenteleviä tai yli 3 kk kestäneitä työ-/opintomatkoja tai yli 50 kertaa Suomessa vuoden aikana käyneitä. VAIHTOMATKUSTAJA Vaihtomatkustajat ovat Suomesta poistumassa olevia matkustajia, jotka ainoastaan vaihtavat lentokonetta Helsingin lentokentällä, eivätkä ole poistuneet lentokentältä matkansa aikana. KAUTTAKULKUMATKUSTAJA Kauttakulkumatkustaja on matkustaja, jolle Suomi ei ole matkan pääkohde. Heidän ensisijainen matkakohteensa siis sijaitsee jossakin muualla, mutta he matkustavat sinne Suomen kautta. Kauttakulkumatkailijat saattavat kuitenkin viettää aikaa ja yöpyä Suomessa ennen kuin jatkavat matkaansa eteenpäin.

11 Matkat Suomeen

12 Matkat Suomeen Suomeen tehtiin 8,7 miljoonaa matkaa. 3 000 2 500 2 000 tuhatta matkaa 1 500 1 000 2 740 500 0 786 824 418 292 200 97 121 95 160 101 65 55 81 97 45 38 29 95 130 113 37 71 185 69 84 454 522 194 74 284 32 92 6 Vuonna 2015 ulkomailla asuvat tekivät yhteensä 8,69 miljoonaa matkaa Suomeen, eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjällä asuvien matkailu väheni lähes kolmanneksen (-30 %) kun muualta saapuneiden matkat lisääntyivät 6 prosenttia. Tästä huolimatta Venäjällä asuvat tekevät yhä noin kolmanneksen (32 %) Suomeen tehdyistä matkoista. Matkoihin ei ole laskettu mukaan Suomessa työskenteleviä tai yli 3 kk kestäneitä työ-/opintomatkoja tai yli 50 kertaa Suomessa vuoden aikana käyneitä. Tällaisia matkoja kertyi vuoden aikana yhteensä 0,50 miljoonaa.

13 Matkojen muutos Matkat vähenivät 9 prosenttia. 60% 40% muutos edellisvuoteen 20% 0% -20% -40% -9% 11% -9% 6% 0% 2% -23% 9% -17% 3% 36% -18% -25%-30% -30% -44% 8% 26% 39% 10% 52% 32% 35% 35% -8% 53% 50% -11% -60% Kiinassa ja Japanissa asuvien matkat ovat lisääntyneet reilun kolmanneksen vuoteen 2014 verrattuna. Kasvua on tullut sekä Helsingin lentokentän että sataman kautta. Japanilaisilla ovat lisääntyneet erityisesti päivämatkat kun kiinalaisten osalta kasvu on tullut enimmäkseen yöpyviltä matkustajilta. Puolassa asuvat ovat puolestaan matkustaneet Suomeen aiempaa enemmän erityisesti Turun lentokentän kautta, josta kulkeekin nykyisin Puolaan parhaimmillaan seitsemän lentoa viikossa. Muualla asuvien matkustaminen Suomeen on lisääntynyt pääosin Helsingin lentokentän kautta. Virossa asuvilla pääsääntöisesti ovat lisääntyneet kuitenkin laivamatkat Helsinkiin. Ruotsissa asuvien matkat ovat vähentyneet Helsingin sataman kautta, mutta lisääntyneet Turun sataman kautta.

14 Päivämatkat, yön yli matkat ja vaihtomatkustajat Päivämatkoja tehtiin yhteensä 2,5 miljoonaa ja yön yli matkoja 4,9 miljoonaa. tuhatta matkaa 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 Yöpyi, Suomi pääkohde Yöpyi, Suomi ei pääkohde Päivämatkalla, Suomi pääkohde Päivämatkalla, Suomi ei pääkohde HKI lentokentän vaihtomatkustaja 200 0 Vaihtomatkustajien määrä on laskettu koko vuodelle heinä-joulukuun aineiston perusteella Liettuaa lukuun ottamatta, Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta saapuville matkailijoille Suomi on useimmin matkan pääkohde. Sen sijaan Pohjois- Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta Suomeen saapuville matkustajille jokin muu maa on yleisesti matkan pääkohde. Määrällisesti eniten matkustajia, joille Suomi ei ole matkan pääkohde, saapui Kiinasta, Venäjältä ja Japanista; noin kolmannes miljoona kustakin maasta. Päivämatkoja tehtiin yhteensä 2,48 miljoonaa ja yön yli matkoja 4,93 miljoonaa. Lisäksi Helsingin lentokentän vaihtomatkustajat tekivät Suomen kautta yhteensä 1,28 miljoonaa matkaa.

15 Päivämatkat, yön yli matkat ja vaihtomatkustajat HKI lentokentän vaihtomatkustaja Päivämatkalla, Suomi ei pääkohde Päivämatkalla, Suomi pääkohde Yöpyi, Suomi ei pääkohde Yöpyi, Suomi pääkohde Viro 81 000 41 000 170 000 24 000 469 000 Ruotsi 122 000 14 000 94 000 19 000 575 000 Saksa 47 000 22 000 22 000 25 000 303 000 Iso-Britannia 33 000 6 000 16 000 43 000 194 000 Ranska 36 000 5 000 8 000 13 000 138 000 Tanska 25 000 2 000 9 000 5 000 55 000 Italia 14 000 4 000 5 000 20 000 77 000 Alankomaat 10 000 3 000 3 000 8 000 71 000 Espanja 33 000 4 000 8 000 18 000 97 000 Puola 16 000 6 000 4 000 5 000 70 000 Belgia 10 000 5 000 3 000 4 000 43 000 Liettua 17 000 16 000 7 000 11 000 29 000 Latvia 16 000 5 000 7 000 1 000 68 000 Muut EU-maat 6 000 7 000 1 000 21 000 60 000 Venäjä 105 000 155 000 1 439 000 63 000 978 000 Norja 23 000 26 000 5 000 9 000 68 000 Sveitsi 11 000 10 000 3 000 6 000 83 000 Muu Eurooppa 8 000 8 000 14 000 6 000 35 000 Yhdysvallat 32 000 20 000 6 000 47 000 81 000 Kanada 18 000 3 000 5 000 16 000 28 000 Latinalainen Amerikka 5 000 4 000 1 000 32 000 42 000 Japani 193 000 75 000 18 000 45 000 122 000 Kiina 197 000 27 000 45 000 106 000 148 000 Etelä-Korea 98 000 14 000 22 000 35 000 24 000 Intia 26 000 4 000 4 000 13 000 27 000 Muu Aasia 39 000 18 000 14 000 74 000 139 000 Australia 30 000 4 000 3 000 29 000 25 000 KAIKKI 1 276 000 534 000 1 948 000 728 000 4 203 000 Taulukossa näytetään vain maat, joissa asuvia on haastateltu vähintään 100 henkilöä.

16 Päivä- ja yön yli matkojen muutos Suhteellisesti eniten yön yli matkat Suomeen lisääntyivät Aasiasta. 140% muutos edellisvuoteen 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% -20% Päivämatkat (sis. vaihtomatkat) Yön yli matkat -40% -60% * = matkat Suomeen vähenivät Vuoteen 2014 verrattuna, suhteellisesti eniten yön yli matkat Suomeen lisääntyivät Aasiasta. Myös Ruotsista yön yli matkat lisääntyivät vaikka matkat kokonaisuudessaan vähenivät. Samoin oli tilanne myös Etelä-Koreasta saapuneiden kohdalla. Sen sijaan Belgiasta ja Liettuasta päivämatkat lisääntyivät. Belgiasta suunnattiin Suomen kautta Kiinaan, Japaniin ja Venäjälle kun Liettuasta saapuneet matkustivat Suomen kautta Aasian maiden lisäksi myös Iso-Britanniaan ja Pohjoismaihin. Sekä päivä että yön yli matkat Venäjältä vähenivät edelleen.

17 Kauttakulkumatkat (Suomi ei pääkohde) Kauttakulkumatkailija on tässä tutkimuksessa matkustaja, jolle Suomi ei ole matkan pääkohde. tuhatta matkaa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 106 45 27 75 197 193 35 14 98 74 18 39 Yön yli kauttakulkumatka Päivän kauttakulkumatka HKI lentokentän vaihtomatkustajat Kauttakulkumatkojen osuus (ml. vaihtomatkustajat) 63 155 19 14 24 41 25 105 122 47 22 43 81 20 47 6 29 4 32 33 30 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% % kaikista matkoista Vaihtomatkustajien määrä on laskettu koko vuodelle heinä-joulukuun aineiston perusteella Noin kaksi kolmasosaa Kiinasta, Japanista, Etelä-Koreasta ja Australiasta Suomeen tehdyistä matkoista on kauttakulkumatkoja. Osa yhden päivän kauttakulkumatkailijoista vaihtaa Helsingissä kulkuneuvoa lentokoneesta laivaan tai päinvastoin, ja kulkee näin ollen matkallaan vähintäänkin Helsingin keskustan läpi. Venäjältä saavutaan myös omalla autolla ja junalla Helsinkiin, josta matka jatkuu lentäen tai laivalla. Vaihtomatkustajiin kuuluvat matkailijat, jotka pelkästään vaihtavat lentokonetta Helsingissä, eivätkä siis poistu lentokentältä. Tämä ryhmä kuvaa näin ollen sitä joukkoa matkailijoista, jotka olisivat mahdollisesti pysäytettävissä kokemaan myös jotakin muuta Suomessa, lennon vaihtoaikojen niin salliessa. Päivän kauttakulkumatkoja tehtiin yhteensä 0,53 miljoonaa ja yön yli kauttakulkumatkoja 0,73 miljoonaa. Lisäksi vaihtomatkustajat tekivät Suomen kautta 1,28 miljoonaa matkaa. Yön yli kauttakulkumatkustajat viettivät Suomessa keskimäärin 3,8 yötä matkaa kohden.

18 Kauttakulkumatkustajien kohdemaat Kuvassa näkyy suosituimmat kauttakulkumatkustajien (Suomi ei pääkohde) kohdemaat, eli seuraava matkakohde Suomen jälkeen. Kuvan matkakohteet kattavat 98 % kaikista Suomen kautta tehdyistä kauttakulkumatkoista. Vuonna 2015 kauttakulkumatkoja tehtiin yhteensä 2,54 miljoonaa, eli hieman alle joka kolmas (29 %) matka oli kauttakulkumatka. Prosenttiosuuksista on poistettu kussakin maassa asuvien henkilöiden paluumatkat kotiin. Espanjaan on laskettu mukaan Kanariansaaret.

19 Kauttakulkumatkustajien kohdemaat Asuinmaa Kiina Japani Etelä- Korea Muu Aasia Venäjä Ruotsi Viro Saksa Yhdysvallat Iso- Britannia Australia Kauttakulkumatkat 330 000 314 000 147 000 131 000 324 000 155 000 147 000 93 000 98 000 82 000 63 000 Paluumatkat asuinmaahan 40 % 56 % 40 % Singapore 10 % / Thaimaa 3 % 47 % 40 % 42 % 37 % 8 % 22 % ei suoria lentoja 1. suosituin kohde 2. suosituin kohde Ruotsi 15 % Iso- Britannia 8 % Espanja 7 % Viro 7 % Espanja 18 % Italia 7 % Ruotsi 21 % Venäjä 16 % Espanja 10 % Ruotsi 9 % Yhdysvallat 11 % Thaimaa 8 % Iso- Britannia 12 % Ruotsi 6 % Viro 24 % Venäjä 10 % Ruotsi 24 % Viro 17 % Ruotsi 26 % Viro 13 % Saksa 37 % Viro 24 % 3. suosituin kohde Italia 7 % Saksa 5 % Ruotsi 5 % Viro 12 % Viro 7 % Japani 7 % Saksa 4 % Ruotsi 6 % Venäjä 15 % Kiina 10 % Venäjä 10 % 4. suosituin kohde Ranska 3 % Ruotsi 3 % Venäjä 5 % Saksa 6 % Saksa 5 % Viro 6 % Venäjä 4 % Tanska 6 % Iso-Britannia 7 % Venäjä 8 % Ruotsi 6 % 5. suosituin kohde Viro 3 % Italia 3 % Iso- Britannia 4 % Tanska 6 % Italia 3 % Tanska 6 % Sveitsi 3 % Kiina 4 % Tanska 3 % Japani 5 % Kiina 4 % Taulukossa näkyy kauttakulkumatkustajien (Suomi ei pääkohde) seuraava matkakohde Suomen jälkeen. Matka voi myös jatkua kyseisestä maasta eteenpäin kun saman matkan aikana kierrellään useammassa maassa. Suomea käytetään usein porttina naapurimaihin Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. Sen lisäksi että Aasiasta saapuvat kauttakulkumatkailijat matkustavat Italiaan, Espanjaan, Saksaan, Ranskaan ja Isoon Britanniaan, kulkevat esim. Ruotsissa ja Saksassa asuvat Suomen kautta jonkin verran myös Aasiaan.

20 Matkan pääkohteena Suomi Suomi oli matkan pääkohde reilulla kahdella kolmasosalla kaikista Suomeen tai Suomen kautta tehdyistä matkoista. 1 600 1 400 1 200 Yön yli matkat Päivämatkat 1 000 tuhatta matkaa 800 600 400 469 575 1 439 978 200 0 170 94 303 194 138 55 77 71 97 70 43 41 29 68 27 25 21 60 68 83 15 35 81 122 148 28 42 45 24 27 139 22 25 3 Tähdellä (*) merkityt luvut suuntaa antavia Suomi oli matkan pääkohde reilulla kahdella kolmasosalla (71 %) kaikista Suomeen tai Suomen kautta tehdyistä matkoista. Tällaisia matkoja kertyi vuoden aikana yhteensä 6,15 miljoonaa. Noin kaksi viidesosaa oli Venäjällä asuvien tekemiä, ja päivämatkoista he tekivät jopa kolme neljännestä. Tämän lisäksi päivämatkoja tekivät Virosta ja Ruotsista, sekä jonkin verran myös Kiinasta saapuneet matkailijat. Muilla matkailijoilla päivämatkat jäivät alle kahteen tuhanteen matkaan kuukautta kohden. Yön yli matkoja tehtiin 4,20 miljoonaa, eli lähes puolet (48 %) kaikista Suomeen suunnatuista matkoista oli yön yli matkoja, joilla Suomi oli matkan pääkohde. Joka toinen oli Venäjällä, Ruotsissa tai Virossa asuvan tekemä ja noin joka kymmenes tehtiin Aasiasta.

21 Matkan tarkoitus: Suomi matkan pääkohde Lomamatkoja 2,0 miljoonaa ja ostosmatkoja 1,4 miljoonaa. % matkoista, Suomi pääkohde 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11% 16% 22% 18% 33% Muu syy (opiskelu, kiertomatka yms.) Työmatka Ostosmatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Lomamatka Kun tarkastellaan matkoja, joilla Suomi oli pääkohde (6,15 milj. matkaa), tehtiin lomamatkoja 2,03 miljoonaa. Lisäksi ostosmatkalle Suomeen tultiin 1,35 miljoonaa kertaa, joista Venäjällä asuvat tekivät valtaosan (94 %). Myös Virosta tulleet päivämatkalaiset tekivät 48 tuhatta ostosmatkaa. Tuttava- ja sukulaisvierailuja kertyi 1,12 miljoonaa, joista Ruotsissa asuvat tekivät reilun neljänneksen. Kiinasta, Japanista ja Australiasta tehdyistä matkoista, joilla Suomi oli pääkohde, vähintään puolet oli lomamatkoja; kuten myös yöpyneillä Venäjältä Suomeen saapuneilla. Työmatkoja puolestaan tehtiin määrällisesti eniten Ruotsista, Virosta ja Venäjältä sekä Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Työmatkojen osuus oli kuitenkin korkein Intiasta saapuneilla matkailijoilla. Pääsääntöisesti Euroopasta saapuneilla työmatkojen osuus oli kuitenkin korkeampi kuin muilla.

22 Matkan tarkoitus: Suomi matkan pääkohde Lomamatka Tuttava- tai sukulaisvierailu Ostosmatka Työmatka Muu syy (opiskelu, kiertomatka yms.) Viro 227 000 182 000 44 000 118 000 68 000 Ruotsi 126 000 311 000 1 000 126 000 104 000 Saksa 121 000 81 000 1 000 87 000 35 000 Iso-Britannia 90 000 51 000 0 55 000 15 000 Ranska 40 000 37 000 0 28 000 40 000 Tanska 14 000 14 000 0 30 000 7 000 Italia 33 000 16 000 0 25 000 8 000 Alankomaat 12 000 20 000 0 33 000 10 000 Espanja 41 000 19 000 0 28 000 17 000 Puola 17 000 17 000 0 25 000 13 000 Belgia 14 000 9 000 0 19 000 3 000 Liettua 7 000 8 000 0 14 000 7 000 Latvia 31 000 8 000 0 21 000 15 000 Muut EU-maat 12 000 12 000 0 25 000 12 000 Venäjä 842 000 172 000 1 198 000 99 000 105 000 Norja 15 000 17 000 0 32 000 8 000 Sveitsi 39 000 20 000 0 15 000 11 000 Muu Eurooppa 14 000 10 000 6 000 13 000 6 000 Yhdysvallat 27 000 23 000 0 25 000 11 000 Kanada 8 000 11 000 0 8 000 7 000 Latinalainen Amerikka 15 000 7 000 0 8 000 12 000 Japani 88 000 9 000 12 000 10 000 21 000 Kiina 95 000 10 000 4 000 30 000 53 000 Etelä-Korea 12 000 2 000 0 10 000 23 000 Intia 5 000 4 000 0 17 000 5 000 Muu Aasia 67 000 34 000 5 000 22 000 24 000 Australia 18 000 5 000 0 4 000 2 000 KAIKKI 2 031 000 1 121 000 1 353 000 972 000 673 000 Taulukossa näytetään vain maat, joissa asuvia on haastateltu vähintään 100 henkilöä.

23 Lomamatkojen määrä Suomeen tehtiin 2,0 miljoonaa lomamatkaa, joilla Suomi oli matkan pääkohde. tuhatta matkaa 900 800 Yön yli kauttakulkumatka (Suomi ei pääkohde) 700 Päivän kauttakulkumatka (Suomi ei pääkohde) 600 Lomamatka (Suomi pääkohde) 500 400 797 300 24 41 200 63 45 19 25 106 227 22 100 43 75 27 74 126 121 155 90 40 14 33 12 41 17 14 7 31 12 15 39 88 95 18 14 27 8 15 12 67 0 5 18 Suomeen tehtiin 2,03 miljoonaa lomamatkaa, joilla Suomi oli matkan pääkohde. Lisäksi, kun Helsingin vaihtomatkustajia ei lasketa mukaan, tehtiin 1,26 miljoonaa kauttakulkumatkaa, joiden aikana matkustajat viettivät aikaa Suomessa. Nämä matkat ovat tavallaan myös lomamatkoja, mutta eroavat siis siten, että Suomi ei ollut matkan pääkohde. Yhteensä nämä 3,29 miljoonaa matkaa vastaavat lähes kahta viidennestä (38 %) kaikista Suomeen tehdyistä matkoista. Noin kolmannes matkoista tehtiin Venäjältä. Seuraavaksi eniten matkoja tehtiin Virosta, Kiinasta, Japanista, Saksasta, Ruotsista ja Isosta-Britanniasta. Lomamatkoihin verrattuna, Euroopan ulkopuolelta saapuneilla kauttakulkumatkat muodostavat suuremman osan matkoista: Suomessa käydään siis usein osana pidempää matkaa, jonka pääkohde on jossain muualla.

24 Kävi Suomen lisäksi jossain muussa maassa Kahdella viidestä Suomeen tehdystä matkasta käydään matkan aikana myös jossain muussa maassa. 100% 90% 80% % kaikista matkoista 70% 60% 50% 40% 30% 20% 43% 52% 55% 46% 40% 44% 41% 65% 42% 47% 80% 53% 55% 57% 46% 57% 76% 80% 84% 90% 90% 89% 86% 74% 90% 10% 0% 24% 23% 16% Kuten kauttakulkumatkatkin osoittavat, Euroopan ulkopuolelta Suomeen saapuvat matkailijat käyvät hyvin usein myös muissa maissa Suomen lisäksi matkansa aikana. Sen sijaan naapurimaistamme Virosta ja Ruotsista tehdyistä matkoista vain joka neljännellä käydään myös muualla, ja Venäjältä saavuttaessa vain joka kuudennella matkalla. Yhteensä noin kahdella viidestä (43 %) Suomeen tehdystä matkasta käydään matkan aikana myös jossain muussa maassa.

25 Muut matkan aikana vieraillut maat Vuonna 2015 Suomeen tehtiin 3,74 miljoonaa matkaa, joiden aikana käytiin myös jossain muussa maassa. Matkoista kolmannes, eli 1,28 miljoonaa oli Helsingin lentokentän vaihtomatkustajien tekemiä. Pohjoismaihin tehtiin 1,30 miljoonaa matkaa, Baltiaan 1,01 miljoonaa, Venäjälle 380 tuhatta, muualle Eurooppaan 1,41 miljoonaa ja Euroopan ulkopuolelle 670 tuhatta matkaa.

26 Matkan kesto Kaikki matkat HKI lentokentän vaihtomatkustaja Muu päivämatka 2 päivää 3 päivää 4-5 päivää 6 päivää tai enemmän Matkan kesto keskimäärin (yötä) Yöpymiset yhteensä Viro 786 000 10 % 27 % 16 % 16 % 14 % 17 % 2,8 2 231 000 Ruotsi 824 000 15 % 13 % 19 % 19 % 18 % 16 % 2,9 2 399 000 Saksa 418 000 11 % 10 % 12 % 14 % 18 % 34 % 7,0 2 938 000 Iso-Britannia 292 000 11 % 8 % 12 % 13 % 24 % 32 % 3,9 1 137 000 Ranska 200 000 18 % 6 % 7 % 12 % 18 % 38 % 6,1 1 214 000 Tanska 97 000 26 % 12 % 15 % 13 % 19 % 14 % 2,7 258 000 Italia 121 000 12 % 8 % 12 % 13 % 25 % 30 % 4,5 540 000 Alankomaat 95 000 11 % 6 % 13 % 18 % 24 % 28 % 6,1 577 000 Espanja 160 000 21 % 7 % 9 % 10 % 20 % 33 % 6,8 1 096 000 Puola 101 000 16 % 10 % 7 % 9 % 27 % 31 % 8,5 858 000 Belgia 65 000 15 % 13 % 10 % 12 % 19 % 31 % 4,5 290 000 Liettua 81 000 22 % 29 % 16 % 4 % 12 % 18 % 4,4 356 000 Latvia 97 000 17 % 12 % 6 % 24 % 25 % 16 % 2,8 274 000 Muut EU-maat 95 000 7 % 8 % 6 % 13 % 21 % 45 % 9,6 914 000 Venäjä 2 740 000 4 % 58 % 12 % 10 % 8 % 8 % 1,1 3 072 000 Norja 130 000 18 % 23 % 12 % 14 % 15 % 19 % 2,8 363 000 Sveitsi 113 000 10 % 11 % 7 % 10 % 24 % 39 % 5,5 621 000 Muu Eurooppa 71 000 11 % 31 % 6 % 12 % 20 % 20 % 4,9 343 000 Yhdysvallat 185 000 17 % 14 % 11 % 16 % 18 % 24 % 4,5 841 000 Kanada 69 000 25 % 12 % 16 % 7 % 16 % 24 % 4,4 303 000 Lat. Amerikka 84 000 6 % 6 % 20 % 17 % 15 % 36 % 9,4 794 000 Japani 454 000 42 % 21 % 11 % 6 % 10 % 10 % 1,4 642 000 Kiina 522 000 38 % 14 % 17 % 7 % 12 % 14 % 3,8 1 984 000 Etelä-Korea 194 000 50 % 19 % 13 % 7 % 7 % 4 % 1,2 235 000 Intia 74 000 35 % 11 % 12 % 5 % 10 % 27 % 6,6 485 000 Muu Aasia 284 000 14 % 11 % 12 % 15 % 11 % 37 % 9,1 2 586 000 Australia 92 000 33 % 8 % 6 % 8 % 23 % 23 % 3,0 273 000 KAIKKI 8 689 000 15 % 29 % 13 % 12 % 14 % 18 % 3,4 29 849 000 Taulukossa näytetään vain maat, joissa asuvia on haastateltu vähintään 100 henkilöä.

27 Yöpymiset yhteensä Ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät Suomessa lähes 30 miljoonaa yötä. 7 000 6 000 2014 2015 tuhatta yötä 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2 2312 399 2 938 3 072 2 586 1 984 1 1371 214 258 540 577 1 096 858 290 356 274 914 363 621 343 841 303 794 642 235 485 273 Ulkomailla asuvat matkailijat yöpyivät viime vuonna Suomessa 29,85 miljoonaa yötä, mikä on prosentin verran enemmän kuin vuonna 2014. Yöpymiset lisääntyivät vaikka Venäjältä saapuneiden matkailijoiden yöpymiset vähenivät 3,5 miljoonalla yöllä. Yöpymisten määriin vaikuttaa paljon päivä- ja yön yli matkojen suhteellinen kehitys. Vuoteen 2014 verrattuna useasta maasta saapuneilla päivämatkat vähenivät ja yön yli matkat lisääntyivät. Suurimman osan yöpymisistä kerryttävät Suomessa pitkään oleskelevat matkailijat: noin viidennes matkailijoista vietti Suomessa vähintään 6 päivää, mutta he yöpyivät vuoden aikana yövytyistä öistä 83 %. Pitkään Suomessa viipyvät yöpyvät usein omissa tai vuokratuissa asunnoissa sekä sukulaisten luona, jolloin he jäävät virallisten majoitustilastojen ulkopuolelle.

28 Majoituspaikat Kolmannes öistä vietettiin tuttavien luona ja neljännes hotelleissa. 100 % 90 % 80 % 17% Muu (mm. oma asunto tai mökki) % yövytyistä öistä 70 % 60 % 50 % 40 % 35% 12% Tuttavat tai sukulaiset Vuokra-asunto (ml. Airbnb) 30 % 20 % 14% Leirintäalue, retkeilymaja tai vuokramökki 10 % 0 % 23% Hotelli tai motelli Reilu kolmannes Suomessa yövytyistä noin 30 miljoonasta yöstä vietettiin tuttavien ja sukulaisten luona ja lähes neljännes hotelleissa ja motelleissa. Tuttavien luona yövyttiin keskimäärin kaksi kertaa kauemmin kuin hotelleissa.

29 Matkan varauskanava Internet on yhä kasvattanut suosiotaan matkan varauskanavana. % matkoista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Internet 65% 68% Kävin matkanjärjestäjän tai matkatoimiston palvelupisteessä Paikanpäällä hotellissa tai liikenneyhtiön palvelupisteessä Puhelu tai sähköposti matkanjärjestäjälle tai matkatoimistolle Puhelu tai sähköposti hotelliin tai liikenneyhtiöön Työnantaja Muu kanava 14% 9% 3% 2% 8% 4% 3% 2% 10% 13% 11% 2014 2015 Majoitus tai matkaliput hankitaan yhä useammin Internetistä perinteisempien varauskanavien menettäessä suosiotaan. Erityisesti käyminen matkanjärjestäjän tai matkatoimiston palvelupisteessä tai sinne soittaminen on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna. Työnantaja-vaihtoehto lisättiin kyselyyn vuonna 2015. Työmatkojen osuus oli 11 %.

30 Varauskanavana Internet Lähes joka maasta, useammalla kuin joka toisella matkalla, matka tai majoitus varataan Internetin kautta. 100% 90% 80% 70% % matkoista 60% 50% 40% 30% 20% 68% 72% 76% 63% 71% 66% 65% 67% 63% 65% 56% 62% 44% 71% 48% 64% 63% 71% 65% 65% 77% 71% 59% 63% 56% 45% 59% 55% 10% 0% Lähes jokaisesta maasta tehdyistä matkoista, useammalla kuin joka toisella, matka tai majoitus varattiin Internetin kautta. Australiasta ja Aasiasta saapuneet matkailijat käyttivät varaamiseen Internetiä kuitenkin harvemmin kuin muut. Sen sijaan he kävivät paikanpäällä matkanjärjestäjän tai matkatoimiston palvelupisteessä varausta tehdessään.

31 Rahankäyttö Suomessa

32 Rahankäyttö Suomessa Suomessa käytettiin 2,6 miljardia euroa. 500 450 400 350 miljoonaa euroa 300 250 200 150 478 343 100 50 0 116 137 163 94 106 20 45 49 65 44 23 22 13 20 16 9 12 47 35 68 8 28 80 22 54 201 44 39 147 19 36 3 Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,61 miljardia euroa vuonna 2015, eli 210 miljoonaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjältä saapuneiden kulutus vastasi lähes viidennestä kun Suomeen tehdyistä matkoista heidän osuus oli kuitenkin kolmanneksen. Myös Kiinasta ja Japanista saapuneet matkailijat käyttivät yhteensä reilun viidenneksen Suomessa ulkomaalaisten vuoden aikana kuluttamista rahoista. Seuraavaksi eniten rahaa Suomessa käyttivät Saksasta, Ruotsista ja Virosta saapuneet matkailijat.

33 Rahankäytön muutos Kulutus Suomessa väheni 7 prosenttia. 200 100 miljoonaa euroa 0-100 -200-5 -40-7 -28 27-22 9 10-26 24-7 1-34 -6 6-4 2-49 -378-2 30 0 8-4 -3 21 100 128 11 18 51-12 -24-4 -300-400 Ulkomailla asuvien matkailijoiden kulutus Suomessa väheni 7 % edellisvuoteen verrattuna. Määrällisesti eniten (-380 milj.) väheni Venäjältä saapuneiden rahankäyttö; se on enää kaksi viidesosaa ennätysvuodesta 2013. Sen sijaan Kiinasta saapuneiden matkailijoiden rahankäyttö lisääntyi 120 miljoonalla (ennakkokulut +48 milj.) ja Japanista saapuneiden 100 miljoonalla eurolla (ennakkokulut +72 milj.). Iso osa lisääntyneestä rahamäärästä maksettiin siis jo ennakkona ennen Suomeen saapumista. Yön yli matkat Kiinasta ovat lisääntyneet, eli ennakkoon majoitus ym. palveluita ostaneita on tullut aiempaa enemmän. Sen sijaan Japanista saapuneet matkailijat ovat maksaneet aiempaa suurempia rahasummia ennakkoon. Muiden kuin Venäjällä asuvien rahankäyttö Suomessa kasvoi 9 % vuoden takaisesta.

34 Tuotteet ja palvelut Matkailijat käyttivät tuoteostoihin 0,8 miljardia ja palveluihin 1,9 miljardia euroa. 500 450 400 162 Palvelut Tuotteet 350 miljoonaa euroa 300 250 200 150 100 50 0 66 95 130 82 91 50 42 33 18 41 42 55 34 13 16 3 5 7 10 10 19 4 18 9 4 4 16 13 7 10 33 4 3 2 2 13 315 224 160 119 25 55 69 4 10 13 17 4 11 11 17 45 6 9 40 113 32 32 12 7 34 13 7 4 3 1 Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät tuoteostoihin Suomessa 0,83 miljardia ja palveluihin 1,78 miljardia euroa. Tuoteostojen osuus kaikesta käytetystä rahasta oli näin ollen noin kolmanneksen (32 %). Palveluihin kuuluvat mm. majoitus- ja ravintolapalvelut, liikkuminen sekä kulttuuri- ja huvipalvelut. Kolmannes palveluista maksettiin jo ennen Suomeen saapumista. Tuoteostoista Venäjältä saapuneet matkailijat tekivät lähes kaksi viidennestä ja Kiinasta saapuneet yhden seitsemäsosan.

35 Rahankäyttö matkaa kohden Matkailijat käyttivät keskimäärin 300 euroa matkaa kohden. 700 600 500 euroa / matka 400 300 200 100 300 148 166 390 323 532 208 376 516 406 438 353 165 207 491 174 267 604 395 434 321 645 442 656 225 528 519 398 0 Matkailijat käyttivät keskimäärin 300 euroa matkaa kohden Suomessa kun ennakkoon maksetut majoitukset ym. ennakkokulut lasketaan mukaan. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttävät Euroopan ulkopuolelta saapuvat matkustajat, vähiten Suomen naapurimaista saapuvat matkailijat. Kiinassa asuvien kulutus matkaa kohden oli kaikkein korkein; lähes nelinkertainen Venäjällä asuviin verrattuna. Vuonna 2014 rahankäyttö kysyttiin erikseen ostoksien, majoittumisen, ravintoloiden ym. palveluiden osalta. Sen lisäksi kysyttiin myös kulutus yhteensä matkan aikana. Nämä eivät kuitenkaan täysin vastanneet toisiaan. Vuonna 2015 ei kysytty enää kulutusta yhteensä, vaan kokonaiskulutus on laskettu summaamalla kulutus ostoksiin, majoittumiseen, jne.

36 Rahankäytön muutos matkaa kohden Rahankäyttö matkaa kohden käytännössä viime vuoden tasolla. 300 euroa / matka 200 100 0-100 -200-300 4-23 -30-40 -96 124-127 44 177-178 158-21 -280 19-69 -46-38 183 8-65 -238 122 143 102 70 86 9-183 Rahankäyttö Suomen-matkaa kohden on määrällisesti eniten lisääntynyt Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta saapuneilla matkailijoilla, mutta myös joistain Euroopan maista saapuneilla. Kiinasta saapuneilla ovat lisääntyneet ennakkomaksut, mutta myös rahankäyttö ostoksiin. Päivämatkustajat, joille Suomi ei ole pääkohde, harvemmin ostavat ennakkoon palveluita Suomesta. Kiinalaisten osalta ovatkin lisääntyneet yön yli matkat ja näin ollen ennakkomaksuja tehneiden määrä on ollut aiempaa suurempi. Japanista saapuneet ovat puolestaan ostaneet entistä suuremmilla summilla majoitus ym. palveluita ennakkoon ennen Suomeen saapumista. Sekä Sveitsistä, Puolasta, kuin Ranskastakin Suomeen tehdyt yön yli matkat ovat lisääntyneet mutta päivämatkat ovat vähentyneet, eli matkat ovat olleet keskimäärin aiempaa pidempiä ja näin ollen rahankäyttö matkaa kohden on suurempi. Liettuasta taas päivän kauttakulkumatkat ovat lisääntyneet kun yön yli matkat ovat vähentyneet. Australiasta ja Espanjasta saapuneilla puolestaan matkan keskipituus on lyhentynyt kun Alankomaista saapuneilla se on pidentynyt. Sukulaisvierailut Kanadasta ovat lisääntyneet ja näin ollen rahankäyttö majoitukseen on vähentynyt.

37 Rahankäyttö matkapäivää kohden euroa / matkapäivä 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 66 38 43 49 66 75 57 69 73 52 46 65 31 54 46 82 70 93 67 78 60 62 183 137 102 70 51 100 Rahankäyttö matkapäivää kohden on kuvassa laskettu jakamalla Suomessa vuoden aikana käytetty rahamäärä matkapäivien määrällä. Näin laskettuna kaikki Japanista saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa vietettyjä matkapäiviä kohden 183 euroa ja Kiinassa asuvat vastaavasti 137 euroa. Tämä tarkoittaa, että jos Japanista saapuneet lisäävät matkailua tuhannella matkapäivällä, kasvaa Suomessa käytetty rahamäärä vastaavasti 183 tuhatta euroa. Kiinasta saapuneilla rahankäyttö kasvaisi vastaavasti 137 tuhatta euroa. Japanilaisten kohdalla tuhannen matkapäivän lisäämiseen tarvittaisiin kuitenkin 414 matkailijaa kun Kiinasta tarvittaisiin vain 208 matkailijaa, eli Kiinasta saapuneet käyttävät enemmän rahaa matkansa aikana. Japanilaisten muita suurempi luku johtuu pääosin siitä, että ennakkoon matkapaketteja ja matkoja varanneet ovat käyttäneet niihin aiempaa suuremman määrän rahaa. Kuvaa ei pidä kuitenkaan tulkita siten, että se kertoisi keskimääräisestä päivittäisestä rahankäytöstä per matkailija, jolloin päivän ja sata päivää Suomessa oleskelleiden matkustajien vaikutus keskiarvoon olisi sama. Sen sijaan kuvan luvuissa sata päivää oleskelleella on satakertainen vaikutus päiväkohtaiseen rahankäyttöön; onhan hän viettänyt Suomessa sata kertaa pidemmän ajan. Koska rahankäyttö päivää kohden pienenee matkan pidentyessä, on päivittäinen rahankäyttö per matkailija suurempi kuin rahankäyttö matkapäivää kohden. Koska pitkään Suomessa oleskelleet Kiinasta saapuneet matkailijat käyttävät enemmän rahaa päivää kohden kuin Suomessa pitkään matkanneet Japanista saapunet matkailijat, on Kiinasta saapuneiden keskimääräinen päivittäinen rahankäyttö per matkustaja itse asiassa korkeampi kuin Japanista saapuneilla.

38 Ostoskori Kolmannes matkabudjetista käytetään tuoteostoihin. 160 140 120 2012 2014 2015 100 euroa / matka 80 60 40 20 0 18 67 53 48 53 51 57 47 44 140 97 94 21 23 23 17 25 22 Yhteensä matkailijat käyttivät 300 euroa matkaa kohden, eli neljä euroa enemmän kuin vuotta aiemmin ja euron vähemmän kuin vuonna 2012. Rahankäyttö ostoksiin ja elintarvikkeisiin on kokonaisuudessaan vähentynyt, mikä johtuu öljyn matalasta maailmanmarkkinahinnasta. Tämä heikentää ruplan arvoa euroon nähden ja vähentää venäläisten ostosmatkailijoiden määrää Suomessa. Venäjältä saapuneet matkailijat ostivatkin tuotteita ja elintarvikkeita 237 miljoonalla eurolla vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinalaiset ovat kuitenkin samanaikaisesti lisänneet tuoteostoja 51 miljoonalla. Ennakkoon maksetut palvelut ovat myös lisääntyneet erityisesti Aasiasta saapuneiden matkailijoiden vuoksi. Muut ostokset sisältävät mm. kulttuuripalvelut, joita vuonna 2015 ostettiin keskimäärin 6 eurolla matkaa kohden sekä huvipalvelut, joihin käytettiin keskimäärin 9 euroa matkaa kohden. Tuote- ja elintarvikeostosten osuus on noin kolmanneksen (31 %), ennakkokulujen osuus reilun viidenneksen (22 %) ja majoittumisen sekä ravintoloiden noin kuudenneksen matkalla käytetystä rahasta.

39 Matkakohde Suomessa

40 Matkakohde Suomessa Kuvassa näkyy Venäjältä saapuneiden ja muiden ulkomaalaisten matkailijoiden pääasialliset matkakohteet Suomessa. Venäläisten matkat suuntautuvat pääosin Helsinki-Joensuu akselin itäpuolelle kun muut matkailijat matkustavat eniten Helsinki-Turku-Tampere alueella. Pohjoiset maantieraja-asemat eivät olleet mukana tutkimuksessa. Haastatteluja tehtiin kuitenkin Kittilän ja Rovaniemen lentokentillä. Matkailija saattoi ilmoittaa useamman kuin yhden pääasiallisen matkakohteen.

41 Matkakohde pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde hieman yli puolille matkailijoista. 700 637 600 548 HKI lentokentän vaihtomatkustaja 500 426 477 tuhatta matkaa 400 300 200 100 362 274 177 127 82 95 69 127 57 49 60 69 64 94 86 48 148 61 65 187 70 207 74 0 Eniten matkoja pääkaupunkiseudulle tehtiin Venäjältä, Virosta, Ruotsista, Saksasta sekä Japanista ja Kiinasta, joiden tekemistä matkoista yli 40 % oli Helsingin lentokentällä tehtyjä vaihtomatkoja. Pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde hieman yli puolille (55 %) matkailijoista, eli yhteensä matkoja pääkaupunkiseudulle tehtiin 4,92 miljoonaa, joista 1,28 miljoonaa oli vaihtomatkoja. Venäjältä saapuneille pääkaupunkiseutu oli pääasiallinen matkakohde vain joka neljännellä matkalla kun 70 % muiden ulkomaalaisten tekemistä matkoista suuntautui pääasiallisesti pääkaupunkiseudulle.

42 Matkakohde muu Etelä-Suomi Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Etelä-Suomessa vierailevat ovat käytännössä Venäläisiä. 1 800 1 600 1 400 1 200 tuhatta matkaa 1 000 800 600 400 200 1 717 0 87 74 45 15 12 7 7 8 13 5 6 4 7 5 19 12 7 11 2 2 5 5 2 1 21 3 Muu Etelä-Suomi (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) oli Venäjällä asuvia lukuun ottamatta päämatkakohteena melko harvoin. Noin puolet (49 %) Venäjältä muualle Etelä-Suomeen tehdyistä matkoista suuntautuivat Lappeenrantaan ja reilu neljännes (27 %) Imatralle.

43 Matkakohde muualla Suomessa Etelä-Suomen ulkopuolelle matkoja tehtiin 2,3 miljoonaa. 500 450 400 350 tuhatta matkaa 300 250 200 150 423 447 100 215 50 0 161 120 83 12 39 29 41 48 21 26 31 43 47 32 21 42 10 25 65 106 6 8 102 26 Etelä-Suomen ulkopuolelle matkoja tehtiin 2,31 miljoonaa, joista hieman alle kolmannes (29 %) suuntautui Turkuun. Kolmannes Turun matkoista tehtiin Ruotsista ja joka kymmenes Virosta. Lappiin tehtiin 430 tuhatta matkaa, joista suurimman osan tekivät Kiinasta, Iso-Britanniasta, Japanista, Saksasta ja Ruotsista saapuneet matkailijat. Joka toinen (49 %) Venäjältä muualle Suomeen tehty matka suuntautui Joensuun seudulle, mutta myös Mikkelin ja Savonlinnan seudulle tehtiin matkoja.

44 Mikä Suomessa kiinnostaa

45 Mikä Suomessa kiinnostaa Kulttuurikohteet kiinnostavat useimmin. % kaikista matkoista 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomalaiset kulttuurikohteet Suomalainen saaristo Heinä-joulukuun aineisto, kaikki matkustajat Suomalaiset makuelämykset (esim. suomalainen ruoka) Suomalainen sauna Hyvinvointipalvelut ja hoidot Kesäaktiviteetit maalla (mm. pyöräily, vaellus, eläinten tarkkailu) Eurooppa Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Aasia Afrikka (suuntaa antava) Australia & Oseania Kesäaktiviteetit vedessä (mm. uiminen, melonta, purjehdus, risteilyt, kalastus) Matkailijoilta kysyttiin mitkä kuvassa luetelluista suomalaisista aktiviteeteistä kiinnostavat heitä. Useimmin kerrottiin kiinnostavan suomalaisten kulttuurikohteiden. Erityisesti Amerikasta sekä Australiasta saapuneet matkailijat olivat kiinnostuneita niistä, mutta myös erilaisista kesäaktiviteeteistä, saunomisesta ja suomalaisesta ruoasta. Euroopasta Suomeen matkustaneet olivat vähemmän kiinnostuneita suomalaisista kulttuurikohteista kuin muut. Sen sijaan he olivat kiinnostuneita myös saunomisesta ja kesäaktiviteeteistä. Kaikki matkailijat olivat selvästi vähiten kiinnostuneita hyvinvointipalveluista ja hoidoista.

46 Suomalaiset kulttuurikohteet Suomalaiset kulttuurikohteet kiinnostavat enemmän Euroopan ulkopuolelta saapuneita matkailijoita. 100% 90% Kiinnostaa % matkoista (pl. vaihtomatkustajat) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koki matkan aikana 19% 19% 20% 17% 17% 25% 25% 34% 39% 39% 44% 17% 25% 21% 23% 11% 15% 19% 43% 29% 14% 25% 23% 17% 18% 12% 43% 28% 24% 28% 35% 39% 49% 52% 54% 13% 13% 32% 10% 18% 22% 26% 16% 20% 17% 24% 14% 12% 62% 62% 23% 31% 11% 55% 30% 36% Heinä-joulukuun aineisto, ei HKI lentokentän vaihtomatkustajia Suomalaiset kulttuurikohteet kiinnostavat enemmän Euroopan ulkopuolelta saapuneita matkailijoita. He ovat myös useammin käyneet matkansa aikana tutustumassa niihin. Japanista saapuneet eivät ole yhtä kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista kuin Kiinasta ja Etelä-Koreasta Suomeen matkustaneet.

47 Suomalainen saaristo Yli puolilta suomalaisesta saaristosta kiinnostuneilta on jäänyt se kokematta. 100% 90% Kiinnostaa % matkoista (pl. vaihtomatkustajat) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koki matkan aikana 19% 24% 14% 24% 21% 15% 14% 24% 7% 6% 13% 11% 10% 7% 12% 6% 18% 21% 23% 16% 15% 11% 7% 12% 15% 14% 14% 9% 11% 8% 11% 6% 1% 5% 16% 7% 18% 11% 20% 13% 12% 25% 25% 20% 14% 16% 18% 11% 9% 12% 11% 17% 5% 7% 6% 0% Heinä-joulukuun aineisto, ei HKI lentokentän vaihtomatkustajia Yli puolilta suomalaisesta saaristosta kiinnostuneilta on jäänyt se kokematta matkansa aikana. Näin myös silloin kun tarkastellaan pelkkää kesän aineistoa. Tämä saattaa kertoa siitä, että saariston tavoittaminen matka-ajan puitteissa ei ole onnistunut. Tälle voisi olla syynä esimerkiksi, ettei matkailija tiedä miten saaristoon pääsee, tai sinne pääseminen voi olla liian hankalaa. Voi olla myös että joillakin matkustajilla kiinnostus saaristoa kohtaan ei ole kuitenkaan niin suurta että se johtaisi sinne matkustamiseen.

48 Suomalaiset makuelämykset Pohjois-Amerikassa ja Australiassa asuvat matkailijat ovat muita kiinnostuneempia suomalaisista makuelämyksistä. 100% 90% Kiinnostaa % matkoista (pl. vaihtomatkustajat) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koki matkan aikana 7% 11% 11% 6% 8% 13% 18% 23% 32% 11% 21% 8% 8% 6% 11% 13% 15% 14% 9% 22% 21% 22% 21% 21% 21% 14% 14% 6% 5% 2% 5% 5% 10% 9% 27% 17% 18% 8% 9% 22% 35% 39% 15% 6% 36% 12% 23% 15% 17% 12% 2% 6% 4% 9% 10% 8% Heinä-joulukuun aineisto, ei HKI lentokentän vaihtomatkustajia Pohjois-Amerikassa ja Australiassa asuvat matkailijat ovat muita kiinnostuneempia suomalaisista makuelämyksistä. He ovat myös muita useammin käyneet matkallaan maistamassa suomalaisia ruokia. Vähiten kiinnostusta suomalaisia makuelämyksiä kohtaan puolestaan on Latviassa, Venäjällä, Virossa ja Aasiassa asuvilla matkailijoilla.

49 Suomalainen sauna Joka kuudennella matkalla käyty suomalaisessa saunassa. 100% 90% Kiinnostaa % matkoista (pl. vaihtomatkustajat) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Koki matkan aikana 14% 16% 18% 18% 18% 16% 16% 17% 25% 31% 17% 10% 17% 16% 16% 12% 8% 13% 14% 19% 20% 27% 26% 29% 27% 29% 28% 23% 28% 11% 14% 20% 14% 27% 16% 23% 10% 19% 28% 18% 20% 21% 24% 23% 16% 5% 14% 4% 12% 16% 14% 15% 20% 17% 30% 12% Heinä-joulukuun aineisto, ei HKI lentokentän vaihtomatkustajia Kun Helsingin lentokentän vaihtomatkustajia ei lasketa mukaan, on joka kuudennella matkalla käyty suomalaisessa saunassa. Latinalaista Amerikkaa lukuun ottamatta, noin 20 45 prosentilla Suomeen tehdyistä matkoista, matkailija oli kiinnostunut suomalaisesta saunasta. Vuoden aikana 270 tuhatta Venäjältä, 120 tuhatta Ruotsista, 90 tuhatta Saksasta, 70 tuhatta Virosta sekä 50 tuhatta Kiinasta ja Ranskasta saapunutta matkailijaa kävi saunomassa.

50 Hyvinvointipalvelut ja hoidot Hyvinvointipalveluita käyttävät pääsääntöisesti Venäjältä saapuneet matkailijat. 100% % matkoista (pl. vaihtomatkustajat) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kiinnostaa Koki matkan aikana 10% 5% 9% 2% 5% 1% 8% 6% 9% 4% 7% 5% 2% 4% 4% 18% 7% 4% 4% 7% 16% 0% 4% 5% 11% 6% 4% 12% Heinä-joulukuun aineisto, ei HKI lentokentän vaihtomatkustajia Pääsääntöisesti harvemmin kuin joka kymmenennellä matkalla, matkailija on ilmoittanut olleensa kiinnostunut hyvinvointipalveluista ja hoidoista. Venäjältä, Etelä-Koreasta ja Kanadasta saapuneet ovat kuitenkin selvästi muita kiinnostuneempia. Tosin Kanadassa asuvat eivät Suomen-matkallaan ole näitä palveluita käyttäneet. Ranskasta saapuneet matkailijat, jotka ovat olleet kiinnostuneita hyvinvointipalveluista, ovat niitä myös käyttäneet kun monen muun osalta hyvinvointipalveluiden käyttö on jäänyt lähinnä kiinnostuksen tasolle. Hyvinvointipalveluiden löytämisen ei luulisi olevan liian hankalaa, joten pieni kiinnostus ja käyttö kertonevat siitä, että matkalla halutaan kokea mieluummin jotain muuta. Vuoden aikana 230 tuhannella matkalla käytettiin hyvinvointipalveluita. Näistä Venäjällä asuvien tekemiä oli lähes kolme neljännestä (71 %).