Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Julkaisu 148 2011
Julkaisu 148 2011 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin (013) 267 4700 Faksi (013) 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Jouko Parviainen Oona Lohilahti (ala oikea) Jouko Parviainen 6, 9, 18-19, 24, 32 Oona Lohilahti 10, 34 Stock.XCHNG kuvapankki 13, 20, 23, 28, 31 Hanne Lohilahti 14 Joensuu 2011 Julkaisu on saatavana vain internetistä: www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto > Tietopalvelu > Julkaisut ISBN 978-952-5717-77-8 (PFD) ISSN 1795-5610
ESIPUHE Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian tuottaja ja käyttäjä. Bioenergiaklusteri nähdään maakunnissa merkittävänä, kansainvälisestikin kilpailukykyisenä toimijana, joka luo työtä ja varallisuutta alueelle. Maakunnissa on meneillään toimenpiteitä myös muiden uusiutuvien energialähteiden käytön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Itä-Suomessa on vahvaa ilmasto- ja energiaalan osaamista, tutkimusta ja koulutusta, mikä mahdollistaa uudenlaisia avauksia kehittämistyössä sekä osaamisen ja teknologian viennissä. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 on viiden itäisen maakunnan yhteistyön tulos. Ilmastonmuutoksen myötä bioenergiamarkkinoiden on ennakoitu kasvavan voimakkaasti. Alueen profiloiminen bioenergia-alan osaajaksi ja bioenergian käytön edelläkävijäalueeksi vahvan, yhteisen viestinnän avulla tuo kilpailuetua alan toimijoille ja koko Itä-Suomelle. Itä-Suomi haluaa uusiutua kestävästi, taloudellisesti kannattavasti ja menestyen, avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen ja alueen erityispiirteet tunnistaen. Maakuntien liitot ovat tärkeässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian klusteria. Ne toimivat strategisesti tärkeinä yhteistyöjohtajina ja voivat viestinnällä nostaa klusterin merkittävyyttä alueella ja yhteisessä edunvalvonnassa. Maakuntien liitot toteuttavat bioenergiaohjelmalla vahvaa aluekehitysyhteistyötä ja kilpailukykypolitiikkaa sekä varmistavat alueen turvallisen energiahuollon tulevaisuudessa. Ilmasto- ja energiapolitiikka on noussut globaalin, poliittisen keskustelun ytimeen 2000-luvulla. Kansainväliset sopimukset sekä EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet luovat myös maakunnille velvoitteita ja mahdollisuuksia uudistaa toimintarakenteitaan. Maakuntaliittojen merkitys alueellisten luonnonvarojen hallintaa ja ympäristöä käsittelevien ohjelmien laadinnassa on kasvanut. Liittojen yhteistyöllä pystytään toisaalta ohjaamaan alueellista energia- ja ilmastopolitiikkaa ja toisaalta toteuttamaan tehokkaasti maakuntien omaa ohjelmatyötä yhdistämällä ja suuntaamalla voimavaroja yhteisiin toimenpiteisiin. Kestävä luonnonvarojen hallinta ja biotalouden osaamisen kehittäminen nähdään myös yhä tärkeämpänä, poliittisena kysymyksenä ja alueellisen ohjelmatyön osana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on paikallis- ja aluetasolla erilaiset lähtökohdat ja edellytykset. Itä-Suomi on profiloitunut mittavien bioenergiaraakaaineiden korjuussa ja jalostuksessa, korkealla bioenergian käyttöasteella, bioenergiaklusterin osaamisella ja laitevalmistuksella sekä kokonaisuudessaan uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Itä-Suomessa on alaan liittyvää merkittävää innovaatio- ja kehitystoimintaa. Vahvalla ja yhteisellä viestinnällä voidaan tätä profiilia edelleen vahvistaa ja rakentaa Itä-Suomi-kuvaa ilmastopäästöistään huolehtivana (metsä)bioenergian käytön edelläkävijänä.
Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa käsitellään alueiden energiantuotantoa ja -käyttöä sekä siihen liittyvää teknologia-, tutkimus- ja palveluosaamista elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Maakuntaliittojen yhteisen ohjelmatyön jatkamiselle bioenergiasektorilla on nähty olevan erityistä tilausta alan merkityksen edelleen kasvaessa ja alan itäsuomalaisten toimijoiden yhteistyön vahvistuessa. Samaan aikaan toimintaympäristön haasteet, erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos, koskettavat erityisesti Itä-Suomea ja vaikuttavat oleellisesti myös bioenergiasektoriin. Vahvaa bioenergia-alan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välillä on tehty jo 1990-luvulta lähtien. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa 2020 on uudistettu ja päivitetty Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015, joka hyväksyttiin vuonna 2008. Käsissänne on nyt ohjelma, joka viitoittaa kestävämpää tulevaisuutta ja luo osaltaan yhteistä tahtotilaa ja ilmapiiriä Itä-Suomen profiloitumiseksi bioenergian osaajana ja edelläkävijäalueena ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Ohjelman rakenteella on pyritty siihen, että niin Itä-Suomen maakuntaliittojen kuin muidenkin toimijoiden olisi helpompi tarttua ohjelmaan ja toteuttaa sitä käytännössä. Ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaankin mukaan koko laaja toimintakenttä tällöin siitä tuleva hyöty koskettaa mahdollisimman monia toimijoita ja kansalaisia! Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä 2010 2011 Pasi Pitkänen (pj.), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto Jyrki Haataja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Juhani Pirskanen, Pohjois-Savon liitto Ari Alsio, Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Ari Berg, Etelä-Karjalan maakuntahallitus Heikki Tirkkonen, Suur-Savon sähkö Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus Kari Tarkiainen, Pohjois-Savon liitto
Sisältö 1 JOHDANTO...7 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET...11 3 TAVOITTEET...15 3.1 Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen...15 3.2 Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus...16 3.3 Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä...19 3.4 Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen...20 3.5 Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen...20 4 ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI...21 5 TEHTÄVÄT...25 5.1 Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen...25 5.1.1 Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö...25 5.1.2 Muun uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö...25 5.1.3 Energiasektorin infrastruktuurin turvaaminen ja polttoainelogistiikan kehittäminen...26 5.2 Energia- ja materiaalitehokkuutta rakentamiseen ja muuhun toimintaan...26 5.3 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Itä-Suomessa...27 5.4 Pienen kokoluokan sähkön ja lämmöntuotannon käyttöönotto ja pilotointi...30 5.5 Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja vienti...30 5.6. Ajantasaisen bioenergia-tiedon tuottaminen, viestintä ja brändin rakentaminen...31 6 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAN TOIMEENPANO...33 6.1 Koordinaatioryhmä toimii yhteisenä pöytänä...33 6.2 Maakuntaliittojen rooli...33 Liite 1 Itä-Suomen bioenergiaohjelman kärkiviestit, tiivistelmä...35
1 JOHDANTO Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 on viiden itäisen Suomen maakunnan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon, yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Uusiutuva energia muodostaa jo tällä hetkellä yli puolet (55 %) Itä-Suomen loppuenergian kulutuksesta samalla, kun alue on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, bioenergiaklusterin osaamisessa ja laitevalmistuksessa sekä uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Näiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Itä- Suomi haluaa toimia yhteistyössä ja eturintamassa 1) vahvasti uusiutuen, 2) alueen erityispiirteet huomioiden, 3) taloudellisesti kannattavasti ja menestyen sekä 4) hyödyntäen avautuvat mahdollisuudet. Politiikkaohjaus ilmasto- ja energiasektorilla Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaikuttaa EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjaukseen. EU:n jäsenmaille asetetut tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, energiankulutuksen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä puolestaan vaikuttavat suoraan kansalliseen ja alueelliseen politiikkaan. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentäminen ja mahdollisten etujen hyödyntäminen ovat osa ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta. Kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa sekä ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan EU:n taakanjakoa toteuttavia, velvoittavia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoista ja annetaan suuntaviivoja kehitykselle pidemmälle tulevaisuuteen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tarkastellaan Itä-Suomen suuralueen kannalta merkittäviä toimia kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja tulevaisuuden muutostekijöihin varautumiseksi. Kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteiden keskiöön nousevat materiaalitehokkuus ja luonnonvarapohjaisten tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Alueena Itä-Suomi antaa mahdollisuuden kehittää paikallisesti ja alueellisesti luonnonvarataloutta ja kestävää energiantuotantoa ottaen huomioon myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. EU:n tavoitteena onkin luonnonvarojen käytön irtikytkentä talouskasvusta, luonnonvaratehokkuuden lisääminen ja globaalin luonnonvarapolitiikan edistäminen. Tavoitteena on kytkeä luonnonvarakysymykset, ilmasto- ja energiakysymykset sekä luonnon monimuotoisuus yhteiseksi kokonaisuudeksi. Kansallinen luonnonvaraselonteko painottaa, että jatkossa eri luonnonvaroihin liittyviä politiikkoja ja ohjelmia tulee tarkastella yhteisen luonnonvarastrategisen viitekehyksen alla myös aluetasolla. Luonnonvarapolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa maakuntatasolla on erityinen roolinsa. Itäsuomalaisella yhteistyöllä pyritään yhdistämään alueiden voimavarat niiltä osin kuin yhteistyöllä pystytään saavuttamaan parempia tuloksia. Itä-Suomen bioenergiaohjelmayhteistyö Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyö on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä liittojen välillä. Edellisen bioenergiaohjelman arviointi toteutettiin pohjaksi uudelle ohjelmalle. Bioenergiaklusteri on kehittynyt Itä-Suomessa merkittäväksi tekijäksi aluetaloudessa. Bioenergiaan ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita oli arvioinnin aikaan käynnissä yhteensä 84. Näistä suurin osa liittyi uusiutuvan energian- ISBEO 2020 7
tuotannon ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittämiseen. Maakunnissa on useita kymmeniä uusiutuvaan energiaan liittyviä pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Investointeja uusiutuvaan energiaan, etenkin bioenergialämpölaitoksiin, on tehty useita (esimerkkeinä isoista investoinneista ovat Lappeenranta, Kuopio ja Joensuu). Alueellisissa ohjelmissa bioenergian rooli on merkittävä: bioenergia on nähty alueen mahdollisuutena ja siihen ollaan valmiita panostamaan klusterin kehittämiseksi. Ohjelman painotukset Uusiutuva Itä-Suomi tunnistaa ja tunnustaa alueen erityispiirteet ja hyödyntää ne mahdollisuutena kehittää aluetta ja sen bioenergiaklusteria. Ohjelman tavoitteena on alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin, bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen. Kunkin maakunnan omalla kotikentällä on merkittävä rooli bioenergiasektorin toiminnassa ja kehittämisessä. Maakunnallisilla toimilla täydennetään ja kehitetään alueen nykyistä pitkälti biomassoihin perustuvaa lämmön- ja sähköntuotantoinfrastruktuuria. Alueiden yhteistyöllä pystytään paremmin vastaamaan hajautetun, uusiutuvan energiantuotannon haasteisiin. Ohjelmassa painotetaan uusiutuvan energian tuotannon ja siihen liittyvän teknologiatuotannon sekä logistiikkaketjujen aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Itä-Suomessa kehitetään vihreää liiketoimintasektoria ja kokonaisvaltaista biotaloutta. Ohjelmalla vahvistetaan suuralueen asemaa valtakunnallisessa energiapolitiikassa kohdistetun viestinnän ja edunvalvontatyön avulla. Viestinnällä rakennetaan myös bioenergiankäytön edelläkävijäalue -mielikuvaa. Bioenergian korkea käyttöaste ja Itä-Suomen matalat ilmastopäästöt tuovat kilpailuetua ja vetovoimaa alueelle ja alueella toimiville yrityksille, kun ilmastopäästöjen ja hiilijalanjäljen merkitys valintaperusteena tuotteita ja palveluja valittaessa esim. matkailumarkkinoilla kasvaa. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota tehostuvan bioenergiantuotannon riskienhallintaan ja nostetaan esille keskeiset uhkatekijät, jotka liittyvät tuotannon kasvattamiseen. Ohjelmassa otetaan myös huomioon bioenergiatuotannon lisäämisen ilmastovaikutukset. Ohjelma tarvitsee jatkotyöstämistä ja konkretisointia, mutta jo nykyisellään se palvelee itäsuomalaisia alan toimijoita ja rahoittajia erityisesti ylimaakunnallisten toimien suunnittelussa, missä yhteydessä kullakin maakunnalla on nähty olevan selkeät omat vahvuusalueensa. Yhteistyön vahvistaminen sekä koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden että yritysten välillä on tärkeää, jotta alue pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvana ja monipuolisena toimijana. Ohjelman tavoitteet tulee ottaa huomioon kehittämistyössä erityisesti näissä organisaatioissa. Ohjelmalla vaikutetaan aluetalouden kasvuun (lisääntyvä liikevaihto ja uudet työpaikat) maakuntaliittojen omaan toimintaan ja alueen muihin julkisiin organisaatioihin (strategiat) poliittisiin päätöksentekijöihin sekä kansallisella että alueellisella tasolla (edunvalvonta) yrityksiin ja muihin toimijoihin sekä kansalaisiin viestittämällä yhteisesti sovitusta tahtotilasta ja tavoitteista (käytännön toimijakenttä) mielikuvaan Itä-Suomesta bioenergian edelläkävijäalueena. Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen aluetasolla liittyy useita maakunnallisia ohjelmia ja asiakirjoja. Sektorin kehitystä ohjaavat erityisesti maakuntaohjelmat ja -suunnitelmat sekä maakuntakaavat. Maakunnalliset ympäristö-, metsä- ja maaseutuohjelmat ohjaavat alueiden luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi useissa maakunnissa on valmisteilla maakunnallisia tai ylimaakunnallisia ilmasto- ja energiaohjelmia ja 8 Itä-suomi Uusiutuu
-strategioita, jotka määrittävät maakunnalliset toimet tällä sektorilla kokonaisvaltaisesti. Itä-Suomessa on kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen ja merkittävä bioenergia-, erityisesti metsäenergiaklusteri ja alan osaamiskeskittymä. Tämän osaamisen tunnettuuden parantaminen ja vahvistaminen vaatii vahvaa viestintää, jota kannattaa tehdä yhteistyössä maakuntien ja alan toimijoiden kanssa itäsuomalaisella tasolla. Viestintäyhteistyö onkin todettu ohjelman valmistelun yhteydessä yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi. ISBEO 2020 9
2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tunnistetaan ja tunnustetaan alueelliset erityispiirteet, joiden pohjalta ohjelman tavoitteet on asetettu. Ohjelmassa hyödynnetään alueen omia resursseja kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehitetään klusterin toimintaa tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Niille alueille, joilla kehitystoimintaa tarvitaan edelleen, suunnataan resursseja ja investointipääomaa. Tavoitteena alueella on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. uusiutuvan energian osuus oli yli puolet, 55,3 %. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli samana vuonna 27,7 % 1. Itä-Suomelle on omaleimaista mittavat luonnonvarat sekä asutus- ja palvelurakenne, joka jakaantuu keskuksiin ja niiden ympäristöihin sekä harvaan asuttuun haja- ja vapaa-ajan asutukseen. Verkostoitunut bioenergiaklusteri muodostaa merkittävän kilpailuedun alueella nyt ja yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Energiahuoltovarmuus on entistäkin tärkeämpi kysymys tulevaisuuden globaalilla energiapolitiikan kentällä. Itä-Suomessa on mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Myös alueen oman energiateknologian hyödyntäminen ja pilotointi avaa markkinoita laajemminkin. Uusiutuvan energian liiketoimintasektori on jo tällä hetkellä merkittävä aluetalouden kannalta. Alueella toimii myös useita asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioita, joiden yhteistyötä kannattaa kehittää ja osaamista ja tietotaitoa hyödyntää (ks. luku 4). Energiantuotanto ja -käyttö Kuva 1. Primäärienergian kulutus Itä-Suomessa vuonna 2008 (Karjalainen 2010). Itä-Suomen maakunnissa käytettiin runsaasti erityisesti puuenergiaa. Esimerkiksi vuonna 2009 keskimäärin 7,7 MWh asukasta kohden: muualla Suomessa vastaava luku oli 4,1 MWh/as. Kokonaisenergiankäytöstä puuenergian osuus oli peräti 40 %, josta sellun tuotannon sivutuotteena syntyvän mustalipeän osuus oli yli puolet, 56 %. Itä-Suomi on bioenergiapankki: Itä-Suomen energiaomavaraisuus jo vuonna 2008 oli peräti 56 %. Itä-Suomen osuus koko Suomen primäärienergiankulutuksesta vuonna 2008 oli noin 17 % ja sähkönkulutuksesta noin 17 % (2009). Itä-Suomessa uusiutuvan energian osuus on lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2008 primäärienergiaa yhteensä 66 700 GWh, josta Turpeen osuus Itä-Suomessa vuonna 2008 pienkiinteistöissä ja lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä polttoaineista oli yhteensä 11 %. 1 Karjalainen, Timo. 2010. Itä-Suomen energiatilastointi, Kajaanin yliopistokeskus. ISBEO 2020 11
Turpeen käyttö metsäenergian seospolttoaineena on perusteltua silloin, kun sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita ja se varmistaa metsäenergian tehokkaan ja puhtaamman polttoprosessin. Turpeella on lisäksi huoltovarmuusvelvoite. Polttoturpeen käytölle ei ohjelmassa aseteta kasvutavoitteita. Sen sijaan turpeen verotus ja päästöoikeuksien hinnankehitys voivat vaikuttaa turpeenkäytön vähenemiseen lämpö- ja voimalaitoksissa. Jätteiden energiakäytön perustana on jätehierarkian mukaisesti jätteiden synnyn vähentäminen ja jätejakeiden kierrättäminen. Jätteiden hyötykäytössä hyödynnetään biokaasun tuotantoa ja erillislajitellun jätteen energiajakeen rinnakkaispolttoa. Metsätalouden ja -teollisuuden merkitys alueen energiahuollossa Metsäsektori työllistää Itä-Suomessa noin 25 000 henkilötyövuotta, ja puunjalostusteollisuuden liikevaihto on yli 5 mrd. euroa, joten metsäsektorista voidaan puhua Itä-Suomen talouden kivijalkana. Teollisuuden rakenne Itä- Suomessa on merkittäviltä osin painottunut metsäteollisuuteen ja -teknologiaan. Metsäteollisuuden merkitys alueellisessa energiantuotantorakenteessa on tärkeä. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat metsäteollisuuden jäteliemet, keskeisimpänä mustalipeä, teollisuuden puutähdehake, kuori sekä sahanpuru ja muut purut. Mustalipeän osuus Itä-Suomessa käytetyistä uusiutuvista polttoaineista oli yhteensä 42 % vuonna 2008. Yhteensä metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus uusiutuvista oli 54 %. Vuoteen 2008 verrattuna metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus energiantuotannossa tulee kasvamaan noin 20 30 %, sillä vuoden 2008 tuotantotaso oli alhainen sekä selluntuotannon että sahauksen laskusuhdanteen vuoksi. Metsäteollisuuslaitosten lakkautukset alueella ovat mahdollisia ja niiden aiheuttamiin muutoksiin alueellisessa energiantuotannossa tulee varautua. Muutokset vaikuttavat ensitilassa kertyviin hakkuumääriin ja tätä kautta kertyviin hakkuutähde- ja kantomääriin sekä teollisuuslaitosten käyttämään uusiutuvaan energiaan. Energianhuoltoa tulee kehittää niin, että energiansaanti metsästä toteutuu myös mahdollisista muutoksista huolimatta. Yhdyskuntarakenne Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen, takia Itä-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Metsät ja vesistöt hallitsevat Itä-Suomea. Metsien osuus on ⅔ ja vesistöjen ⅓ pinta-alasta, joten Itä-Suomea voi perustellusti luonnehtia Metsä-Suomeksi ja Järvi-Suomeksi. Keskusten ja taajamien osuus Itä-Suomen pinta-alasta on vain noin 1 %. Alle 70 % alueen väestöstä (n. 800 000) asuu taajamissa. Yksi koko Itä-Suomen erityispiirre esimerkiksi Lappiin verrattuna on huomattavasti kattavampi yhdyskunta- ja väestörakenne ja alhaisempi taajama-aste keskimäärin samansuuruisesta ja alhaisesta väestötiheydestä huolimatta (väestötiheys keskimäärin noin 10 as./km 2 ). Väestökehityksen ja valtakunnallisen kaupungistumiskehityksen myötä tämä rakenne on toisaalta hitaasti laimenemassa (valoja sammuu) ja muuttumassa yhä pistemäisemmäksi, toisaalta vapaa-ajan asutuksen myötä vahvistumassa ja muuttumassa yhä osa-aikaisemmaksi. Koko maan vapaa-ajan asunnoista lähes kolmannes (lähes 150 000) sijaitsee juuri Itä-Suomessa ja Saimaan alueella. Monessa kunnassa vapaa-ajan rakennuksia on enemmän kuin asuinrakennuksia. Itä-Suomen kehityksen lähtökohtana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja sen hidas uusiutuminen ilman kasvukeskuksille tyypillisiä väestönkasvu-, laajentumis- ja uudisrakentamispaineita. Toimivan alue- ja yhdyskunta- 12 Itä-suomi Uusiutuu
rakenteen sekä sujuvan arjen turvaamiseksi korostuvat liikkumistarpeen ja laajentuneiden asiointi- ja työssäkäyntialueiden kokonaisvaltainen tarkastelu. Taustalla ovat toisaalta yhteiset ilmastotavoitteet ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toisaalta kysymys on olemassa olevan ja hitaasti muuttuvan rikkonaisen rakenteen elinvoimaisuudesta ja peruspalvelutason turvaamisesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta työpaikkojen, palvelujen ja valtion ylläpitämän joukkoliikenteen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Rakenteesta johtuen valtaosa Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen matkaketjuista on riippuvaisia maantieliikenteestä, ja lisäksi henkilöliikenteen matkaketjut ovat erittäin riippuvaisia henkilöautoista. Kansallisen kilpailukyvyn ja Itä-Suomen elinvoimaisuuden kannalta korostuu myös alueen merkitys kansallisena raaka-ainepankkina ja vetovoimaisena matkailu- ja virkistysalueena erilaisine raaka-aine-, tavara (tuote)- ja asiakasvirtoineen. Itäsuomalainen ympäristö ja luonnonvarat Itä-Suomen alueella on merkittävät luonnonvarat, jotka kestävästi käyttöönotettuna muodostavat alueelle kilpailuedun. Vuoden 2010 Suomen puuston vuosikasvusta Itä-Suomen osuus oli 38 % (metsäkeskuksittain jaoteltuna). Metsien puuston hiilinieluvaikutus vuonna 2009 Itä-Suomessa oli yhteensä yli 12 milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisäksi hiiltä sitoutuu kivennäismaan maaperään. Hiiltä vapautuu puolestaan turvemailta, soilta, pelloilta ja vesistöistä. Suojelualueverkoston muodostaman hiilivaraston hiili on sitoutuneena kasvillisuuteen ja maaperään eikä näin ollen ole mukana hiilen nopeassa kierrossa. Talousmetsien kasvukyvystä ja hakkuumäärien sekä metsäenergian korjuun kestävyydestä huolehtiminen pitää yllä hiilinielua, jonka lasketaan kompensoivan metsäenergian poltosta vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt. ISBEO 2020 13
Osaaminen Itä-Suomessa on kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävää uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja liiketoimintaosaamista. Metsäbioenergian hankinnan logistiikan tutkimus Itä-Suomen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa on tänä päivänä kansainvälisesti tunnustettua. Itä-Suomessa on myös korkeatasoista ympäristövaikutusten ja luonnonvarojen hallinnan tutkimusta, jota hyödynnetään alueen luonnonvarojen kestävässä käytössä ja hallinnassa. Alueen metsä-, energia- ja ympäristökoulutus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Metsäteknologiaosaaminen on keskittynyt Itä- Suomeen. Suomessa on Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) mukaan maailman merkittävin metsäkoneita valmistava teollisuuskeskittymä josta suuri osa Itä-Suomessa. Suurin osa laiteteknologiasta menee vientiin. Metsäteknologiateollisuus on jatkanut kasvuaan muusta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta. Metsähakkeen tuotantomäärien kasvaessa pystytään koneenrakennuksessa ja teknologioiden kehittämisessä saavuttamaan nopeampaa kehitystä. Itä-Suomessa sijaitsee Suomen tulisijavalmistuksen ehdoton keskittymä. Tulisijateknologia on ollut vahvan kehityksen alla ja se on tänä päivänä myös merkittävä vientituote. Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimuskeskuksessa, Cemis:ssä, on mukana viisi organisaatiota (kaksi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja ammattikorkeakoulu) ja sen henkilöstömäärä on 120 henkilöä. Keskuksessa on bioenergiaan liittyvää mittaustoiminnan kehittämistä esimerkiksi kemiallisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehittämisessä. Keskeisiä kohteita on nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon liittyvän analytiikan kehittäminen. Cemis on mukana myös biomassan polttoon liittyvän analytiikan ja mekaanisen puunjalostuksen mittausteknologioiden kehittämisissä. Yksi keskeisimmistä mielenkiinnon kohteista on online-kosteusmittaus puutavarasta ja biopolttoaineista. Measurepolis Development Oy on mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on luoda kannattavaa liiketoimintaa asiakkailleen mittaus- ja tietojärjestelmäalalla. MPD on mukana mm. useissa bioenergiaan liittyvissä teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeissa. Kuva 2. Itä-Suomen profiili energiasektorilla ja yhdyskuntarakenteessa (ka. Suomi 100 %). 14 Itä-suomi Uusiutuu
3 TAVOITTEET ISBEO 2020 VISIO Itä-Suomi tunnetaan bioenergian, erityisesti metsäbioenergian, käytön maailmanluokan osaajana ja edelläkävijänä. Uusiutuvan energian osuus alueen loppuenergian kulutuksesta on lähes 80 %. Energiaa käytetään tehokkaasti, ja energiantuotantosektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat esimerkillisen matalalla tasolla. Lämmön- ja sähköntuotannon suhteen alue on lähes energiaomavarainen 2. Kansainvälisesti verkottunut vihreä liiketoiminta 3 (erityisesti bioenergia) muodostaa alueen merkittävimmän tuotannonalan ja toimijaverkoston. Itä-Suomi on merkittävä metsäenergiapankki, ja alueen luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. 2 Energiaomavaraisuus (lähes) tarkoittaa, että Itä-Suomessa sähköön ja lämpöön käytetty energiamäärä tuotetaan lähes kokonaan alueella. 3 Vihreäksi liiketoiminnaksi voidaan lukea kaikki eri palveluihin ja tuotteisiin liittyvä liiketoiminta, joka vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta, pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, korvaa myrkyllisiä raaka-aineita vähemmän haitallisilla sekä parantaa tuotteiden ja jätteiden kierrätystä. 3.1 Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen Tavoite: Energiansäästön tavoite Itä-Suomessa on 10 % (7 TWh) vuoteen 2020 mennessä Energiankulutuksen vähentäminen on ensisijaisessa asemassa energiasektorin päästöjen vähentämisessä ja energiaomavaraisuuden nostamisessa. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään Itä-Suomessa mahdollisimman pitkälle uusiutuvilla energianlähteillä. Energiankulutuksen 10 %:n vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä tarkoittaa yhteensä lähes 7 TWh:n vähennystä kokonaisenergiankäytössä verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt teollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannosta (suurimmat) sekä maantieliikenteestä asukasta kohden vuonna 2008 Itä-Suomessa oli keskimäärin 5 tonnia CO 2 -ekv. (VAHTI- ja HERTTA -tietokannat). Alueen energiansäästötavoite on hieman kansallista tavoitetta pienempi alueen energiaintensiivisen teollisuuden takia. Runsas metsäteollisuus käyttää paljon energiaa mutta tuottaa samalla alueelle uusiutuvaa bioenergiaa. Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat keskeisimmät maakuntien energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavat tavoitteet. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään uusiutuvan energian tuotannon osuuden lisäämisellä. Energiansäästöä, energiatehokkuutta ja energiankulutuksen vähentämisen tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan tarkemmin maakunnallisissa ja kunnallisissa ilmasto- ja energiaohjelmissa. Materiaali- ja energiatehokkuudella voidaan keskeisesti vaikuttaa talouden kilpailukykyyn, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ympäristönäkökohtiin. Ennakoiva ja muutokseen sopeutuva yritystoiminta on etulyöntiasemassa ISBEO 2020 15
energiatehokkuuden markkinoiden kehityksessä. Suomi on jo nyt energiavirtojen hallintaan liittyvän osaamisen viejä: energiatehokkuuden ja energiansäästön markkinat ovat jo nyt suuremmat kuin energiatuotannossa, ja ala tulee kasvamaan merkittävästi jatkossa. Indikaattoreita: Alueen energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä seurataan säännöllisen tilastoinnin avulla. Kuntien energiatehokkuussopimuksiin ja -ohjelmaan liittyneiden kuntien määrä ja niiden säästämä energia. Itä-Suomen energiainfon perustaminen ja toiminta. Keskeiset toimijat: kaikki maakunnat. Koordinointi: Kainuun maakunta. Uusiutuvan energian osuus Itä-Suomen primäärienergiankäytöstä vuonna 2008 oli yhteensä 55 %. Energiaomavaraisuusaste sähkön- ja lämmöntuotannossa oli 56 % (turve mukaan luettuna). Itä-Suomi asettaa tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuuden loppuenergiankulutuksesta 78 %:iin ja energiaomavaraisuusasteen 83 %:iin. Alueellista energiahuoltoa kehitetään niin, että se nojaa paikallisiin, uusiutuviin energialähteisiin, ja energianhankinta- ja tuotantoverkosto on logistisesti tehokas ja toimintavarma. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa maakunnilla on yhteisiä tavoitteita alueen energiahuollon kehittämiselle. Kukin maakunta vastaa kestävän alueellisen energiantuotannon tavoitteistaan maakunnallisten ohjelmien kautta. Tavoitteiden toteutumiseksi mukaan tarvitaan niin teollisuus, julkinen sektori, yritykset kuin kotitaloudetkin. Kuntien rakennusvalvonta on keskeisessä asemassa ohjaamassa rakennusten siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Indikaattori: uusiutuvien energiajakeiden osuus alueen kokonaisenergiankäytöstä, uusiutuvan energian työllistävyys ja liikevaihto. Fossiiliset lämmön- ja sähköntuotannossa 7 % Liikenteen uusiutuvat 5 % Turve 5 % Muu uusiutuva (ml. kierrätyspolttoaineet) 4 % Tuulivoima 1 % Fossiiliset liikenteessä 8 % Vesivoima 7 % Puuenergia 62 % 3.2 Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus Tavoite: Uusiutuvan energian osuus loppuenergiankulutuksesta 78 %, omavaraisuusaste 83 % (ml. turve) Biokaasu 1 % Kuva 3. Primäärienergialähteiden jakauma Itä- Suomessa vuonna 2020. Metsähake Tavoite: metsähakkeen osuus alueen primäärienergiatuotannosta 12,5 % eli 7 500 GWh. Itä-Suomen energiantuotannossa käytettiin vuonna 2009 noin 27 % kaikesta Suomessa käytetystä metsähakkeesta 4. Keskimäärin metsähakkeen käyttö Itä-Suomessa on ollut vuosina 2007 2009 noin 1,2 milj. m 3. Metsähakkeen korjuupotentiaali on Itä-Suomessa merkittävä myös kansallisesti. Itä-Suomen metsähakkeen vuosittainen teknis-taloudellinen korjuupotentiaali on 5,9 milj. m 3 (lähes 12 000 GWh) eli yhteensä 32 % koko Suomen teknis-taloudellisesta korjuupotentiaalista 5. Tällä hetkellä Itä-Suomessa käytetään korjuupotentiaalista noin 20 %, ja jos ohjelman tavoite 2020 toteutuu, niin silloin korjuupotentiaalista käytetään vuositasolla noin 60 %. 4 Metinfo 2011. 5 Laitila, J., Asikainen, A. & Anttila, P. 2008. 1. Energiapuuvarat. s. 6 12 julkaisussa: Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. 16 Itä-suomi Uusiutuu
Taulukko 1. Metsähakkeen nykyinen käyttö ja tavoitteet maakunnittain (GWh). Vuosi E-K E-S Kainuu P-K P-S I-S 2008 120 741 499 554 379 2293 2009 246 724 410 905 512 2797 2010 570 849 555 1105 442 3571 tavoite 2020 1230 1200 1150 2000 1920 7500 Polttopuu Tavoite: pienkiinteistöjen polttopuun tuotanto ja käyttö 4 000 GWh. Pienkiinteistöjen polttopuun käyttö Itä-Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä noin 3 000 GWh. Pääosa polttopuusta käytetään lähialueella. Polttopuun käytön ennustetaan kasvavan maltillisesti tulevaisuudessa Itä-Suomessa. Sen lisäksi Itä-Suomessa on erinomaisia edellytyksiä laajenevalle polttopuuyrittäjyydelle, jota energian hinnan nouseminen vauhdittaa. Puupelletti Tavoite: puupellettien käyttö 500 GWh ja tuotanto kokonaisuutena 2 000 GWh (viennin näkökulma). Puupellettien käyttö Itä-Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 144 GWh. Tästä kokonaisuudesta suurkäyttöä oli noin 61 % ja pellettien pienkäyttöä noin 39 % (pienkäyttö arvioitu valtakunnallisesta luvusta). Pellettien tuotanto Itä-Suomessa on ollut viime vuosina suuruusluokassaan 50 000 75 000 tonnin välillä, eli noin puolet tuotantokapasiteetista. Pellettien käytön ennustetaan kasvavan merkittävästi alueen kotitalouksissa sekä pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa. Pellettien vienti Itä-Suomesta voi kasvaa merkittävästikin, jos olemassa olevat kivihiililaitokset siirtyvät pelletin käyttöön. Pellettituotannon kasvu on riippuvainen myös Keski-Euroopan markkinoista. Tällä hetkellä pellettien pääasiallinen raaka-aine Itä-Suomessa on mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet. Vuoteen 2020 mennessä pellettien raaka-ainepohja laajentuu myös pienpuuhun. Pellettien tuotannosta suuri osa suuntautuu vientiin muualle Suomeen ja ulkomaille. Jalostetut biopolttoaineet ja uudet teknologiat Tavoite: jalostettujen, puupohjaisten biopolttoaineiden käyttö 1 700 GWh ja tuotanto kokonaisuutena huomattavasti suurempi, uusien teknologioiden käyttöönotto (erityisesti biomassan kaasutusteknologia). Jalostetuilla, puupohjaisilla biopolttoaineilla tarkoitetaan uusia lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä käytettäviä tuotteita, joita ovat esimerkiksi liikenteen biopolttonesteet, pyrolyysiöljy ja biohiili. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö ei ollut vielä alkanut Itä-Suomessa vuonna 2008. Itä-Suomessa asetetaan tavoitteeksi tuottaa itse alueella käytetyistä liikenteen polttoaineista 20 % uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan vähintään yksi, suuren kokoluokan, puupohjaisia raakaaineita käyttävä liikenteen biopolttonestejalostamo sekä useita keskisuuren ja pienemmän kokoluokan tuotantolaitoksia. Itä-Suomessa on erinomaisia edellytyksiä uusien puuta ja muita biomassoja käyttävien energiantuotantoteknologioiden, erityisesti kaasutusteknologian, käyttöönotolle. Puupohjaisten biopolttonesteiden pienemmän mittakaavan investoinnit Itä- Suomessa ovat todennäköisimpiä pyrolyysiöljyn tuotannossa. Pyrolyysiöljy korvaa raskasta polttoöljyä teollisuudessa. Raskaan polttoöljyn kasvihuonekaasuvaikutukset ovat merkittävät ja sen hinta tulee nousemaan seuraavan kymmenen vuoden jaksolla. Alueella edistetään myös biohiilen jalostuslaitosten investointeja. ISBEO 2020 17
Vesivoima Tavoite: 4 500 GWh. Lämpöpumput Tavoite: 1 500 GWh. Vesivoimalla tuotettiin Itä-Suomessa vuonna 2008 yhteensä 4 382 GWh sähköenergiaa. Kainuussa vesivoimalla tuotettiin alueen sähkönkulutusta vastaava määrä energiaa. Itä-Suomessa tavoitteena on säilyttää tuotanto ennallaan ja tehostaa käytössä olevia voimaloita. Tuulivoima Tavoite: Tuulivoimalla tuotetaan sähköä 500 GWh. Alueella ei ollut tuulivoiman tuotantoa vielä vuonna 2008. Alueella jo käynnissä olevista hankkeista ja eri toimijoiden kaavailuista voidaan kuitenkin olettaa, että tuulivoiman tuotantoa rakentuu vahvasti myös Itä-Suomeen. Itä- ja Keski-Suomen alueilla selvitetään parhaillaan suuren kokoluokan tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita osana maakuntakaavoitusta. Selvitystyössä on löydetty jokaisesta maakunnasta useita potentiaalisia alueita tuulipuistoille. Konsulttien tekemien laskelmien perusteella jokaisesta maakunnasta löytyy yksi tai muutamia rannikkoalueeseen verrattavia hyvätuulisia ja siten tuulivoimainvestoinneille kannattavia alueita. Kansallisesti on lähdetty siitä, että tuulivoimalla tuotetaan noin 2 % loppuenergian kulutuksesta. Itä-Suomessa tuulivoimassa lähdetään investointien lähes nollatilanteesta, joten tavoitteeksi asetetaan vuoteen 2020 mennessä 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh tuulivoimaa. Lämpöpumpuilla tavoitellaan kansallisesti jopa 8 TWh:n tuotantoa nykyisen 2 TWh:n sijaan. Ilmalämpöpumppujen käyttöönottoa edistetään korjausrakentamisessa erityisesti vanhan sähkölämmitteisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Niissä uudisrakennuskohteissa, joissa vielä pääasialliseksi lämmitysmuodoksi valitaan suora sähkölämmitys, rakentajia ohjataan lämpöpumpun käyttöönottoon energiatehokkuuden parantamiseksi. Maalämmön käyttöönottoa ohjataan kohteisiin, joissa alue- tai mikrolämpölaitosverkkoon liittyminen ei ole kustannustehokasta tai muutoin mahdollista. Biokaasu Tavoite: biokaasun tuotanto 400 GWh, josta osa liikennekäytössä. Biokaasutuotanto kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella vuonna 2008 oli yhteensä 32 GWh. Biokaasun käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa edistetään politiikkatoimin. Biokaasun jalostusasteen nostamiseksi ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Biokaasutuotanto pitää sisällään maatalouspohjaisten peltobiomassojen, lietteen, lannan ja muiden eläinperäisten ainesten biologisen hajottamisen biokaasuksi sekä jäteliemien ja kaatopaikkojen biokaasun tuotannon. Suurin potentiaali biokaasun tuotantoon Itä-Suomessa on maatiloilla ja kun- 18 Itä-suomi Uusiutuu
tien jätevedenpuhdistamoilla sekä erilliskerätyn biojätteen mädättämöissä. Tavoitteeseen pääsemiseksi biokaasulaitosinvestointeja tulisi tehdä maakunnassa useita kymmeniä. Maakuntien liitot voivat edistää kuntien yhteistyötä liikennebiokaasutuotannon käynnistämisessä ja ohjata rahoitusta biokaasutuotannon investointihankkeisiin. Vuoteen 2015 mennessä biojätteen läjitys kaatopaikoille tulee EU:n jätelainsäädännön myötä loppumaan. Biojätteen hyödyntämiselle on tästä johtuen synnytettävä runsaasti uutta kapasiteettia. Biokaasuteknologialla voidaan korvata jätteen energia-arvo kokonaisuudessaan lannoitearvo säilyttäen. Peltobiomassat Tavoite: 250 GWh. Peltobiomassoissa keskeisimmät kasvatettavat lajikkeet ovat ruokohelpi ja energiapajut. Muita peltoenergiakasvilajikkeita on myös runsaasti. Aurinkoenergia Tavoite: 40 GWh. Aurinkoenergian hyödyntäminen on Itä-Suomessa vielä vähäistä. Tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöä etenkin vapaa-ajan asunnoissa ja haja-asutusalueella sekä muiden lämmitysratkaisujen tukena (erityisesti lämpimän veden tuotannossa) että pienimuotoisessa sähköntuotannossa. Liikenteen uusiutuvat Tavoitteena Itä-Suomessa on korvata 25 % liikenteen käyttämästä fossiilisesta energiasta alueella tuotetuilla uusiutuvilla ml. liikenteen biopolttoaineet, uusiutuva sähkö ja liikennebiokaasu. Valtatietä 6 kehitetään uusiutuvan energian valtatienä. 3.3 Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä Tavoite: alueen energiantuotantoa kehitetään myös pienemmässä kokoluokassa Hajautettu energiantuotanto on keskitettyä tuotantoa tukevaa eikä sitä poissulkevaa. Hajautetulla energiantuotannolla varmistetaan alueen energiahuoltovarmuus sekä luodaan työpaikkoja ja osaamista alueelle. Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan nimenomaisesti sähköntuotantoa suuren kokoluokan ohella pienessä kokoluokassa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa uusia ratkaisuja esimerkiksi Itä-Suomen lukuisissa aluelämpölaitoksissa (investoinnit yhdistettyyn CHP-lämmön- ja sähköntuotantoon) tai sitten esimerkiksi useiden maatilojen yhteisiä biokaasureaktoriratkaisuja. Sen lisäksi puhutaan ns. mikrokokoluokasta, jossa sähköä tuotetaan kiinteistökohtaisesti mm. aurinko- ja tuulienergiaa hyödyntäen. Tiiviisti rakennetuissa taajamissa keskitettyä kaukolämpöä tai aluelämpöä suositaan aina silloin, kun se on kustannustehokasta. Indikaattori: pien-chp-laitosten (50 kwe 2 MWe kokoluokan sähköntuotannon) investoinnit alueella. ISBEO 2020 19
3.4 Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen Tavoite: Itä-Suomessa luodaan bioenergia-alasta työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina 3.5 Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen Tavoite: itäsuomalainen osaaminen ja uusiutuvan energian resurssit on tunnistettu, ne tunnetaan ja niitä hyödynnetään sekä paikallisesti että kansainvälisesti Metsäbioenergiasektorin kuin myös muun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kasvu vaatii yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Itä- Suomen alueella varaudutaan ennakoivasti sektorin työvoimatarpeen kasvuun ja osaamisen turvaamiseen niin kuin laajemminkin Euroopan unionin alueella. Tavoite edellyttää koulutus- ja asiantuntijapalveluiden korkeaa tasoa. Globaalissa liiketoimintaympäristössä menestyminen vaatii itäsuomalaisten voimavarojen kokoamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja alueiden kanssa. Laajalla verkostoyhteistyöllä voidaan koota eri maakunnissa sijaitsevilta osaamisaloilta vahvuuksia, hallita laajempia hankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä kehittää yhä monipuolisempia tuotteita ja palveluita. Puuperäisten polttoaineiden vienti eteläisen Suomen ja rannikkoseutujen suuriin lämpöja voimalaitoksiin sekä biojalostamoihin alkaa todennäköisesti ohjelmakaudella. Puuperäisten polttoaineiden jalostusasteen nostamisella vastataan myös vientitarpeeseen. Itä-Suomen olemassa olevaa osaamista hyödynnetään kansallisen bioenergiaklusterin kehittämisessä. Alueen uusiutuvan energian varat otetaan tehokkaasti ja kestävästi käyttöön. Viestinnällä tuodaan esille Itä-Suomen osaamista ja profiilia erityisesti metsäenergian hyödyntäjänä, polttoainepankkina sekä alan osaamisen ja teknologian tarjoajana. Tavoitemielikuvaa Itä-Suomesta bioenergiankäytön edelläkävijänä ja mallialueena rakennetaan systemaattisesti eri kohderyhmille faktoihin perustuvilla kärkiviesteillä, joiden ympärille on koottu konkreettisia esimerkkejä ja tarinoita. Viestintää kohdistetaan toimijoille alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Indikaattori: Itä-Suomen näkyvyys ja vaikuttavuus kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (valtakunnalliset tapahtumat, mediajulkisuus). Indikaattorit: valmistuneiden määrä Itä-Suomessa (alan koulutuslaitoksissa) uusiutuvan energian vientihankkeiden ja vientiyritysten määrä biopolttoainejalosteiden viennin arvo. 20 Itä-suomi Uusiutuu
4 ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI Ohjelman työkalupakkiin on koottu ne keskeiset toimintamuodot, jotka maakuntaliitoilla on käytettävissä ja joiden avulla myös muita toimijoita aktivoidaan ja autetaan tarttumaan tehtäviin, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. VIESTINTÄ Viestinnällä vahvistetaan Itä-Suomen alueen asemaa toimijana kansallisessa ja kansainvälisessä energiakentässä. Viestintä palvelee kaikkia ohjelman toimenpidekokonaisuuksia ja sen avulla sitoutetaan toimijat ohjelman tavoitteisiin ja aktivoidaan heitä tavoitteiden mukaisiin toimiin. Lisäksi viestinnän avulla huolehditaan alueen edunvalvonnasta kansallisessa energiapolitiikassa. Ohjelmassa luodaan kärkiviestit markkinointia varten sekä parannetaan ohjelman ja toimijoiden tunnettuutta kansallisesti. Kärkiviestien avulla rakennetaan myös Itä-Suomi-kuvaa bioenergian käytön edelläkävijäalueena ja osaamiskeskittymänä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Käytännön esimerkki: Itä-Suomen bioenergiaohjelman www-sivut (www.isbeo2020.fi) palvelevat tietovarastona ja kiinnostuksen herättäjänä. Sivut suunnitellaan valittujen kärkiviestien varaan ja niiltä ohjataan eteenpäin tiedon lähteille ja maakuntien omille sivuille. Sivuilta löytyvät myös muut viestinnän työkalut ja apuvälineet. NEUVONTA Neuvonta on keskeisessä osassa energiatehokkuuden ja energiansäästön tavoitteiden toteuttamisessa. Neuvonnan kohderyhminä ovat alueen asukkaat, yritykset ja muut organisaatiot. Neuvonnalla edistetään myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönottoa. Itäsuomalaisella tasolla neuvontaa kehitetään ja pilotoidaan kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa energianeuvontakokonaisuuteen kuuluvassa hankkeessa. Pilottien tulokset siirretään erityisesti itäsuomalaisten toimijoiden käyttöön ISBEO-verkoston kautta. Tiedon ja kokemusten vaihtoa ja toimintamallien siirtämistä tehdään jo hankevaiheen aikana järjestämällä hankkeiden välisiä seminaareja ja tapaamisia. Käytännön esimerkki: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois-Karjalassa -neuvontahankkeessa kehitetään yhteistyömalleja kuntien rakennusvalvonnan ja muiden neuvontaa antavien toimijoiden välille. Rakentajat ja peruskorjaajat saavat koulutusta, neuvontaa ja tietoa rakennusten energiatehokkuus- ja lämmitystapavaihtoehtojen valintaan jo rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Hankkeessa koulutetaan myös rakennusalan ammattilaisia ja viranomaisia. Neuvontahanke toteutetaan Joensuun ja Kontiolahden kuntien rakennusvalvonnan yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös tulosten levittämisestä muiden itäsuomalaisten hyödyntäjien käyttöön. Loma-asukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta -hankkeessa jalkautetaan tuoretta tutkimustietoa uudella, erityisesti loma-asunnon ekotehokkuutta kuvaavalla Ekopassilla. Ekopassi vastaa kiinteistöjen energiatodistusta, mutta huomioi myös jätevesien käsittelyn, jätehuollon ja materiaalitehokkuuden. Hankkeen toimet keskittyvät Mäntyharjun lomaasuntomessuille, jossa kuluttajien lisäksi tietoa jaetaan monin eri tavoin myös alan ammattilaisille ja muille neuvontaorganisaatioille toimijoille. Hanke toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Etelä-Savon energiatoimistossa ja toimintamalli jalkautetaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman yhteistyönä myös muualle Itä- Suomeen. Itä-Suomessa on kaikkiaan lähes ISBEO 2020 21
150 000 loma-asuntoa, mikä vastaa viidennestä koko Suomen loma-asuntokannasta. VERKOTTUMINEN Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseksi ja alueen energiahuollon uudistamiseksi tarvitaan yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Osaamiskeskukset toimivat merkittävänä verkottumisen edistäjänä uusiutuvan energian klusterilla. Yhteistyötä kehitetään tutkimuslaitosten, koulutuksen, yritystoiminnan ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa eri tasoilla. Yritysten kilpailukykyä vahvistetaan alueen yhteistyöverkostoiden avulla. kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. Korjuuteknologian ja logistiikan tutkimus voi tarjota teknologiateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä tuloksia. Käytännön esimerkki: Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajan yhteistyön käynnistäminen: Itä-Suomi pyrkii edistämään suomalaisen metsäenergiasektorin kehitystä kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen edelläkävijäksi ja tuottajaksi. Mukana yhteistyössä ovat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset ja yritysmaailman edustajat. DEMONSTROINNIT Käytännön esimerkki: Vuosittain järjestettävä Itä-Suomen Bioenergiapäivä pureutuu ajankohtaisiin teemoihin ja kokoaa alueen energiatoimijat ja -vaikuttajat yhteen. TUTKIMUSYHTEISTYÖ Tutkimusyhteistyötä ja yliopistollista koulutusyhteistyötä lisätään Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston välillä. Ammattikorkeakoulutasolla yhteistyötä kehitetään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä. Uusien liiketoimintamallien ja teknologioiden kehittäminen ja demonstrointi sekä mahdollisuuksien tuominen esiin on oleellista uuden liiketoiminnan synnyttämisessä ja teknologian käyttöönotossa. Best practise -toimintoja edistetään alueella. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämiskohteissa tarvitaan teknologian lisäksi liiketoimintakonseptien osaamisen kehittämistä. Yhteistyön tarve korostuu erityisesti uusien järjestelmien pilottikohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti tuetaan itäsuomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa ja pilotointia. YRITYSTEN AKTIVOIMONEN Bioenergiatutkimuksen alueella pyritään yhteistyöhön alueen tutkimusorganisaatioiden (Metsäntutkimuslaitos, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus ja CEMIStutkimus- ja koulutuskeskus) kanssa, jotta tutkimus tukisi alueella alan yritysten tuotekehitystä ja uusien innovaatioiden syntymistä ja arviointia. Lisäksi biomassojen laajamittaisen käytön ekologinen ja taloudellinen kestävyys varmistetaan ennakoivalla, monitieteisellä tutkimuksella (Itä-Suomen yliopisto). Koulutusorganisaatiot ovat merkittävässä asemassa Yrityksiä kannustetaan tuote- ja liiketoimintamallien kehitykseen sekä palvelu- ja tuotantoketjuyhteistyöhön. Vientiin kannustamiseksi yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin ja messuyhteistyöhön. Kehittämisyhtiöt ovat keskeinen yritysten toimintaa aktivoiva toimija. Käytännön esimerkki: Wenet-verkostossa toteutetaan yrityksille suunnattuja vienninedistämistukitoimenpiteitä. 22 Itä-suomi Uusiutuu
HANKERAHOITUS EDUNVALVONTA Hankerahoituksen suuntaamisella ohjelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisissa yhteistyöhankkeissa pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan alueen hankekantaa. Käytännön esimerkki: Haetuista hankkeista keskustellaan yhteisessä pöydässä (Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä) sekä mietitään jo lähtökohtatilanteessa hankkeiden hyvien toimintamallien ja tietojen levittämistä sekä muita yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä toteuttaa yhteistyötä maakuntaliittojen hanketoimijoiden ja maakunnissa toimivien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) kanssa. Edunvalvonnalla vaikutetaan Itä-Suomen suuralueena kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun. Käytännön esimerkki: Asiantuntijatilaisuuksien järjestäminen esimerkiksi eduskuntaan ja yhteisten kannanottojen valmistelu. Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan liittyvä edunvalvonta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän sekä Itä-Suomen neuvottelukunnan välillä. ISBEO 2020 23
5 TEHTÄVÄT 5.1 Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen Energiaomavaraisuuden tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan energiansäästön lisäksi alueen omien energiavarojen tuotannon ja käytön tehostamista. Keskeisenä työkaluna tavoitteeseen pääsemiseksi on energianeuvonnan kehittäminen. Infrastruktuurin toimintavarmuus ja kestävän metsäenergian korjuu- ja logistiikkaketjujen kehittäminen on tärkeää Itä-Suomessa etenkin metsäenergian kustannustehokkaan hankinnan ja polttoaineen laadunvarmistuksen kannalta. Logistiikkaketjut Itä-Suomesta muualle Suomeen antavat mahdollisuuden itäsuomalaisen biopolttoaineen käytölle rannikon ja metropolialueen hiilivoimalaitoksissa. Logistiikkaketjuja tarkastellessa tulee ottaa huomioon verkoston yhteistoiminta ja asiakaslähtöisyys tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa. Yhteistyössä pystytään tehokkaammin toimittamaan suuriakin metsäenergiamääriä esimerkiksi energiayhtiöille. Logistiikan kehittämisessä huomioidaan niin tie-, raide- kuin vesistöliikenteen kuljetusten kapasiteetti ja työvoimatarve. Itä-Suomessa olevien vesistöliikennemahdollisuuksien etuina ovat pienet ilmastopäästöt ja kustannustehokkuus suhteessa rahdin määrään. Venäjän puuntuonnin maantie- ja raidekuljetuksista jopa 90 % tuli Itä-Suomen raja-asemien kautta vuonna 2008. NEUVONTA DEMONSTROINNIT HANKERAHOITUS 5.1.1 Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö Puuenergian kestävän hankinnan ja tuotannon teknologian kehittäminen: koneet ja laitteet Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Kestävien puuenergian tuotantotapojen kehittäminen ja ympäristövaikutusten arvioinnin tutkimus Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Jalostettujen puupolttoaineiden vienti Itä- Suomen ulkopuolelle Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot, yritykset ja Itä-Suomen neuvottelukunta) 5.1.2 Muun uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö Biokaasutuotannon lisääminen lämmön ja sähköntuotannossa Keskeinen toimijataho: Pohjois-Savo (Pohjois-Savon liitto ja Savonia-ammattikorkeakoulu) Tuulivoimapuistojen perustaminen Keskeinen toimijataho: Etelä-Karjala (Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Biokaasun käyttöönotto liikenteessä (myös raide- ja vesiliikenteessä sekä työkoneissa) Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, liikennebiokaasuhankkeet) Energianeuvonnan kehittäminen alueella Keskeinen toimijataho: Etelä-Savo (Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) Ajantasaisen energia-alaan liittyvän alu- ISBEO 2020 25