Itä-Suomi Uusiutuu. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO Luonnos

Transkriptio

1 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 Luonnos

2 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET TAVOITTEET ENERGIANSÄÄSTÖ JA ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN UUSIUTUVAAN ENERGIAAN VAHVASTI PERUSTUVA ENERGIAOMAVARAISUUS HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO UUSIUTUVILLA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN JA VIENTIIN SUUNTAUTUNUT OSAAMINEN ITÄSUOMALAISEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA SIITÄ VIESTIMINEN ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI TEHTÄVÄT OMIEN POLTTOAINEVAROJEN TUOTANNON JA KÄYTÖN LISÄÄMINEN JA TEHOSTAMINEN ENERGIA- JA MATERIAALITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA MUUHUN TOIMINTAAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA PIENEN KOKOLUOKAN SÄHKÖN JA LÄMMÖNTUOTANNON KÄYTTÖÖNOTTO JA PILOTOINTI KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN JA VIENTI AJANTASAISEN BIOENERGIATIEDON TUOTTAMINEN, VIESTINTÄ JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAN TOIMEENPANO KOORDINAATIORYHMÄ TOIMII YHTEISENÄ PÖYTÄNÄ MAAKUNTALIITTOJEN ROOLI

3 ESIPUHE Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian tuottaja ja käyttäjä. Bioenergiaklusteri nähdään maakunnissa merkittävänä, kansainvälisestikin kilpailukykyisenä toimijana, joka luo työtä ja varallisuutta alueelle. Maakunnissa on meneillään toimenpiteitä myös muiden uusiutuvien energialähteiden käytön sekä energiatehokkuuden lisäämiseksi. Itä-Suomessa on vahvaa ilmasto- ja energia-alan osaamista, tutkimusta ja koulutusta, mikä mahdollistaa uudenlaisia avauksia kehittämistyössä, sekä osaamisen ja teknologian viennissä. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 on viiden itäisen maakunnan yhteistyön tulos. Ilmastonmuutoksen myötä bioenergiamarkkinoiden on ennakoitu kasvavan voimakkaasti. Alueen profiloiminen bioenergia-alan osaajaksi ja bioenergian käytön edelläkävijäalueeksi vahvan yhteisen viestinnän avulla tuo kilpailuetua alan toimijoille ja koko Itä-Suomelle. Itä-Suomi haluaa uusiutua kestävästi, taloudellisesti kannattavasti ja menestyen, avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen sekä alueen erityispiirteet tunnistaen. Maakuntien liitot ovat tärkeässä asemassa kehitettäessä uusiutuvan energian klusteria. Ne toimivat strategisesti tärkeinä yhteistyöjohtajina ja voivat viestinnällä nostaa klusterin merkittävyyttä alueella ja yhteisessä edunvalvonnassa. Maakuntien liitot toteuttavat bioenergiaohjelmalla vahvaa aluekehitysyhteistyötä ja kilpailukykypolitiikkaa sekä varmistavat alueen turvallisen energiahuollon tulevaisuudessa. Ilmasto- ja energiapolitiikka on noussut globaalin poliittisen keskustelun ytimeen 2000-luvulla. Kansainväliset sopimukset sekä EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet luovat myös maakunnille velvoitteita ja mahdollisuuksia uudistaa toimintarakenteitaan. Maakuntaliittojen merkitys alueellisten luonnonvarojen hallintaa ja ympäristöä käsittelevien ohjelmien laadinnassa on kasvanut. Liittojen yhteistyöllä pystytään toisaalta ohjaamaan alueellista energia- ja ilmastopolitiikkaa ja toisaalta toteuttamaan tehokkaasti maakuntien omaa ohjelmatyötä yhdistämällä ja suuntaamalla voimavaroja yhteisiin toimenpiteisiin. Kestävä luonnonvarojen hallinta sekä biotalouden osaamisen kehittäminen nähdään myös yhä tärkeämpinä poliittisina kysymyksinä ja alueellisen ohjelmatyön osana. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on paikallis- ja aluetasolla erilaiset lähtökohdat ja edellytykset. Itä-Suomi on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, korkealla bioenergian käyttöasteella, bioenergiaklusterin osaamisella ja laitevalmistuksella sekä kokonaisuudessaan uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Itä-Suomessa on alaan liittyvää merkittävää innovaatio- ja kehitystoimintaa. Vahvalla ja yhteisellä viestinnällä voidaan tätä profiilia edelleen vahvistaa ja rakentaa Itä- Suomi kuvaa ilmastopäästöistään huolehtivana (metsä)bioenergian käytön edelläkävijänä. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa käsitellään alueiden energiantuotantoa ja käyttöä sekä siihen liittyvää teknologia-, tutkimus- ja palveluosaamista elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Bioenergiasektorilla on nähty olevan erityistä tilausta maakuntaliittojen yhteisen ohjelmatyön jatkamiselle alan merkityksen edelleen kasvaessa ja alan itäsuomalaisten toimijoiden yhteistyön vahvistuessa. Samaan aikaan toimintaympäristön haasteet, erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos, koskettaa erityisesti Itä-Suomea ja vaikuttaa oleellisesti myös bioenergiasektoriin. Vahvaa bioenergia-alan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välillä on tehty jo 1990-luvulta lähtien. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020:ssa on uudistettu ja päivitetty Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015, joka hyväksyttiin vuonna Käsissänne on nyt ohjelma, joka viitoittaa kestävämpää tulevaisuutta ja luo osaltaan yhteistä tahtotilaa ja ilmapiiriä Itä-Suomen profiloitumiseksi bioenergian osaajana ja edelläkävijäalueena ei vain Suomessa vaan myös kansainvälisesti. Ohjelman rakenteella on pyritty siihen, että niin Itä-Suomen maakuntaliittojen kuin muiden toimijoidenkin olisi helpompi tarttua ohjelmaan ja toteuttaa sitä käytännössä. Ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaankin mukaan koko laaja toimintakenttä - tällöin siitä tuleva hyöty koskettaa mahdollisimman monia eri toimijoita ja kansalaisia! Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä Pasi Pitkänen (pj.), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ari Alsio, Pohjois-Karjalan maakuntahallitus Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Ari Berg, Etelä-Karjalan maakuntahallitus Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Tirkkonen, Suur-Savon sähkö Jyrki Haataja, Kainuun maakunta- kuntayhtymä Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus Juhani Pirskanen, Pohjois-Savon liitto Kari Tarkiainen, Pohjois-Savon liitto 1

4 1 JOHDANTO Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 on viiden itäisen Suomen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Uusiutuva energia muodostaa jo tällä hetkellä yli puolet (55 %) Itä-Suomen loppuenergian kulutuksesta samalla kun alue on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, bioenergiaklusterin osaamisessa ja laitevalmistuksessa sekä uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Näiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Itä-Suomi haluaa toimia yhteistyössä ja eturintamassa: 1) vahvasti uusiutuen, 2) alueen erityispiirteet huomioiden, 3) taloudellisesti kannattavasti ja menestyen sekä 4) hyödyntäen avautuvat mahdollisuudet. Politiikkaohjaus ilmasto- ja energiasektorilla Kansainvälinen ilmastopolitiikka vaikuttaa EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjaukseen. EU:n jäsenmaille asetetut tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, energiankulutuksen vähentämisestä sekä uusiutuvan energian lisäämisestä vuoteen 2020 mennessä puolestaan vaikuttavat suoraan kansalliseen ja alueelliseen politiikkaan. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten vähentäminen ja mahdollisten etujen hyödyntäminen, ovat osa ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta. Kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa sekä ilmastopoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan EU:n taakanjakoa toteuttavia velvoittavia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoista sekä annetaan suuntaviivoja kehitykselle pidemmälle tulevaisuuteen. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tarkastellaan Itä-Suomen suuralueen kannalta merkittäviä toimia kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja tulevaisuuden muutostekijöihin varautumiseksi. Kansallisen luonnonvarastrategian tavoitteiden keskiöön nousevat materiaalitehokkuus ja sekä luonnonvarapohjaisten tuotteiden jalostusasteen nostaminen. Itä-Suomi alueena antaa mahdollisuuden kehittää paikallisesti ja alueellisesti luonnonvarataloutta ja kestävää energiantuotantoa ottaen huomioon myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. EU:n tavoitteena onkin luonnonvarojenkäytön irtikytkentä talouskasvusta, luonnonvaratehokkuuden lisääminen ja globaalin luonnonvarapolitiikan edistäminen. Tavoitteena on kytkeä luonnonvarakysymykset, ilmasto- ja energiakysymykset sekä luonnon monimuotoisuus yhteiseksi kokonaisuudeksi. Kansallinen luonnonvaraselonteko painottaa, että jatkossa eri luonnonvaroihin liittyviä politiikkoja ja ohjelmia tulee tarkastella yhteisen luonnonvarastrategisen viitekehyksen alla myös aluetasolla. Luonnonvarapolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa maakuntatasolla on erityinen roolinsa. Itäsuomalaisella yhteistyöllä pyritään yhdistämään alueiden voimavarat niiltä osin, kun yhteistyöllä pystytään saavuttamaan parempia tuloksia. Itä-Suomen bioenergiaohjelmayhteistyö Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyö on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä liittojen välillä. Edellisen bioenergiaohjelman arviointi toteutettiin pohjaksi uudelle ohjelmalle (arviointi liitteessä 4). Bioenergiaklusteri on kehittynyt Itä-Suomessa merkittäväksi tekijäksi aluetaloudessa. Bioenergiaan ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita oli arvioinnin aikaan käynnissä yhteensä 84 kappaletta. Näistä suurin osa liittyi uusiutuvan energiantuotannon ja energiatehokkuuden edistämiseen sekä niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittämiseen. Maakunnissa on useita kymmeniä uusiutuvaan energiaan liittyviä pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Investointeja uusiutuvaan energiaan, etenkin bioenergialämpölaitoksiin on tehty useita (esimerkkeinä isoista investoinneista ovat Lappeenranta, Kuopio, Joensuu). Alueellisissa ohjelmissa bioenergian rooli on merkittävä, bioenergia on nähty alueen mahdollisuutena ja siihen ollaan valmiita panostamaan klusterin kehittämiseksi. Ohjelman painotukset Uusiutuva Itä-Suomi tunnistaa ja tunnustaa alueen erityispiirteet ja hyödyntää ne mahdollisuutena kehittää aluetta ja sen bioenergiaklusteria. Ohjelman tavoitteena on alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin sekä bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen. Kunkin maakunnan omalla kotikentällä on merkittävä rooli bioenergiasektorin toiminnassa ja kehittämisessä. Maakunnallisilla toimilla täydennetään ja kehitetään alueen nykyistä pitkälti biomassoihin perustuvaa 2

5 lämmön- ja sähköntuotantoinfrastruktuuria. Alueiden yhteistyöllä pystytään paremmin vastaamaan hajautetun uusiutuvan energiantuotannon haasteisiin. Ohjelmassa painotetaan uusiutuvan energian tuotannon ja siihen liittyvän teknologiatuotannon sekä logistiikkaketjujen aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Itä-Suomessa kehitetään vihreää liiketoimintasektoria ja kokonaisvaltaista biotaloutta. Ohjelmalla vahvistetaan suuralueen asemaa valtakunnallisessa energiapolitiikassa kohdistetun viestinnän sekä edunvalvontatyön avulla. Viestinnällä rakennetaan myös bioenergiankäytön edelläkävijäalue mielikuvaa. Bioenergian korkea käyttöaste ja Itä-Suomen matalat ilmastopäästöt tuovat kilpailuetua ja vetovoimaa alueelle ja siellä toimiville yrityksille, kun ilmastopäästöjen ja hiilijalanjäljen merkitys valintaperusteena tuotteita ja palveluja valittaessa esim. matkailumarkkinoilla kasvaa. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota tehostuvan bioenergiantuotannon riskienhallintaan ja nostetaan esille keskeiset uhkatekijät, jotka liittyvät tuotannon kasvattamiseen. Ohjelmassa otetaan myös huomioon bioenergiatuotannon lisäämisen ilmastovaikutukset. Ohjelma tarvitsee jatkotyöstämistä ja konkretisointia, mutta jo nykyisellään palvelee itäsuomalaisia alan toimijoita ja rahoittajia erityisesti ylimaakunnallisten toimien suunnittelussa, jossa yhteydessä kullakin maakunnalla on nähty olevan selkeät omat vahvuusalueensa. Yhteistyön vahvistaminen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten välillä on tärkeää, jotta alue pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvana ja monipuolisena toimijana. Ohjelman tavoitteet tulee ottaa huomioon kehittämistyössä erityisesti näissä organisaatioissa. Ohjelmalla vaikutetaan: aluetalouden kasvuun (lisääntyvä liikevaihto ja uudet työpaikat) maakuntaliittojen omaan toimintaan ja alueen muihin julkisiin organisaatioihin (strategiat) poliittisiin päätöksentekijöihin sekä kansallisella että alueellisella tasolla (edunvalvonta) yrityksiin ja muihin toimijoihin sekä kansalaisiin viestittämällä yhteisesti sovitusta tahtotilasta ja tavoitteista (käytännön toimijakenttä) mielikuvaan Itä-Suomesta bioenergian edelläkävijäalueena Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen aluetasolla liittyy useita maakunnallisia ohjelmia ja asiakirjoja. Sektorin kehitystä ohjaavat erityisesti maakuntaohjelmat ja -suunnitelmat, sekä maakuntakaavat. Maakunnalliset ympäristö-, metsä- ja maaseutuohjelmat ohjaavat alueiden luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi useissa maakunnissa on valmisteilla maakunnallisia tai ylimaakunnallisia ilmasto- ja energiaohjelmia ja -strategioita, jotka määrittävät maakunnalliset toimet ko. sektorilla kokonaisvaltaisesti (Liite 4). Itä-Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuinen ja merkittävä bioenergia-, erityisesti metsäenergia klusteri ja alan osaamiskeskittymä. Tämän osaamisen tunnettuuden parantaminen ja vahvistaminen vaativat vahvaa viestintää, jota kannattaa tehdä yhteistyössä maakuntien ja alan toimijoiden kanssa itäsuomalaisella tasolla. Viestintäyhteistyö onkin todettu ohjelman valmistelun yhteydessä yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi. (Liite x 5?) 3

6 2 ITÄ-SUOMEN NYKYTILA JA ERITYISPIIRTEET Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa tunnistetaan ja tunnustetaan alueelliset erityispiirteet, joiden pohjalta ohjelman tavoitteet on asetettu. Ohjelmassa hyödynnetään alueen omia resursseja kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi ja kehitetään klusterin toimintaa tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Niille alueille, joilla kehitystoimintaa tarvitaan edelleen, suunnataan resursseja ja investointipääomaa. Tavoitteena alueella on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Itä-Suomen alueelle on omaleimaista mittavat luonnonvarat sekä asutus- ja palvelurakenne, joka jakaantuu keskuksiin ja niiden ympäristöihin sekä harvaanasuttuun haja- ja vapaa-ajan asutukseen. Verkostoitunut bioenergiaklusteri muodostaa merkittävän kilpailuedun alueella nyt ja yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Energiahuoltovarmuus on entistäkin tärkeämpi kysymys tulevaisuuden globaalilla energiapolitiikan kentällä. Itä-Suomessa on mahdollisuudet hajautettuun, omavaraiseen energiantuotantoon, joka perustuu alueiden omiin energiavarantoihin ja paikalliseen yrittäjyyteen. Myös alueen oman energiateknologian hyödyntäminen ja pilotointi avaa markkinoita laajemminkin. Uusiutuvan energian liiketoimintasektori on jo tällä hetkellä merkittävä aluetalouden kannalta. Alueella toimii myös useita asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioita, joiden yhteistyötä kannattaa kehittää ja osaamista ja tietotaitoa hyödyntää (ks. kappale 4). Energiantuotanto ja -käyttö Itä-Suomessa uusiutuvan energian osuus on lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Itä-Suomessa käytettiin vuonna 2008 primäärienergiaa yhteensä GWh, josta uusiutuvan energian osuus oli yli puolet 55,3 %. Uusiutuvan energian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli samana vuonna 27,7 % 1. Uusiutuva ostosähkö 5 % Fossiilinen ostosähkö 13 % Puuenergia 41 % Liikenne 13 % Lämmitysöljy 5 % Muut foss. (maakaasu) 7 % Turve 7 % Lämpöpumput 1 % Vesivoima 7 % Muut uusiutuvat 1 % Kuva 1. Primäärienergian kulutus Itä-Suomessa vuonna 2008 (Karjalainen 2010) Itä-Suomen maakunnissa käytettiin runsaasti erityisesti puuenergiaa, esimerkiksi vuonna 2009 keskimäärin 7,7 MWh asukasta kohden, muualla Suomessa vastaava luku oli 4,1 MWh/as. Kokonaisenergiankäytöstä puuenergian osuus oli peräti 40 %, josta sellun tuotannon sivutuotteena syntyvän mustalipeän osuus oli yli puolet 56 %. Itä-Suomi on bioenergiapankki, Itä-Suomen energiaomavaraisuus oli peräti 56 % jo vuonna Itä-Suomen osuus koko Suomen primäärienergiankulutuksesta vuonna 2008 oli noin 17 % ja sähkönkulutuksesta oli noin 17 % (2009). 1 Karjalainen, Timo 2010 Itä-Suomen energiatilastointi, Kajaanin yliopistokeskus 4

7 Turpeen osuus Itä-Suomessa vuonna 2008 pienkiinteistöissä ja lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyistä polttoaineista oli yhteensä 11 %. Turpeen käyttö metsäenergian seospolttoaineena on perusteltua silloin, kun sillä korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita ja se varmistaa metsäenergian tehokkaan ja puhtaamman polttoprosessin. Turpeella on lisäksi huoltovarmuusvelvoite. Polttoturpeen käytölle ei ohjelmassa aseteta kasvutavoitteita, sen sijaan turpeen verotus sekä päästöoikeuksien hinnankehitys voivat vaikuttaa turpeenkäytön vähenemiseen lämpö- ja voimalaitoksissa. Jätteiden energiakäytön perustana on jätehierarkian mukaisesti jätteiden synnyn vähentäminen sekä jätejakeiden kierrättäminen. Jätteiden hyötykäytössä hyödynnetään biokaasun tuotantoa sekä erillislajitellun jätteen energiajakeen rinnakkaispolttoa. Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys alueen energiahuollossa Metsäsektori työllistää Itä-Suomessa noin henkilötyövuotta ja puunjalostusteollisuuden liikevaihto liikkuu reilun 5 miljardin euron luokassa, joten metsäsektorista voidaan puhua Itä-Suomen talouden kivijalkana. Teollisuuden rakenne Itä-Suomessa on merkittävältä osin painottunut metsäteollisuuteen sekä metsäteknologiaan. Metsäteollisuuden merkitys alueellisessa energiantuotantorakenteessa on tärkeä. Metsäteollisuuden sivutuotteita ovat metsäteollisuuden jäteliemet, keskeisimpänä mustalipeä, teollisuuden puutähdehake, kuori sekä sahanpuru ja muut purut. Mustalipeän osuus Itä-Suomessa käytetyistä uusiutuvista polttoaineista oli yhteensä 42 % vuonna Yhteensä metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus uusiutuvista oli 54 %. Vuoteen 2008 verrattuna metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus energiantuotannossa tulee kasvamaan noin 20-30%, sillä vuoden 2008 tuotantotaso oli alhainen sekä selluntuotannon että sahauksen laskusuhdanteen vuoksi. Metsäteollisuuslaitosten lakkautukset alueella ovat mahdollisia ja niiden aiheuttamiin muutoksiin alueellisessa energiantuotannossa tulee varautua. Muutokset vaikuttavat ensitilassa kertyviin hakkuumääriin ja tätä kautta kertyviin hakkuutähde- ja kantomääriin sekä teollisuuslaitosten käyttämään uusiutuvaan energiaan. Energianhuoltoa tulee kehittää niin, että energiansaanti metsästä toteutuu myös mahdollisista muutoksista huolimatta. Yhdyskuntarakenne Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen takia Itä-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Metsät ja vesistöt hallitsevat Itä-Suomea. Metsien osuus on 2/3 ja vesistöjen osuus 1/3 pinta-alasta, joten Itä-Suomea voi perustellusti luonnehtia Metsä-Suomeksi ja Järvi-Suomeksi. Keskusten ja taajamien osuus Itä-Suomen pinta-alasta on vain noin 1 %. Alle 70 % alueen väestöstä (n ) asuu taajamissa. Yksi koko Itä-Suomen erityispiirre esimerkiksi Lappiin verrattuna on huomattavasti kattavampi yhdyskunta- ja väestörakenne ja alhaisempi taajama-aste keskimäärin samansuuruisesta ja alhaisesta väestötiheydestä huolimatta (väestötiheys keskimäärin noin 10 as/km2). Väestö- ja valtakunnallisen kaupungistumiskehityksen myötä tämä rakenne on toisaalta hitaasti laimenemassa (valoja sammuu) ja muuttumassa yhä pistemäisemmäksi, toisaalta vapaa-ajan asutuksen myötä vahvistumassa ja muuttumassa yhä osa-aikaisemmaksi. Koko maan vapaaajan asunnoista lähes kolmannes (lähes kpl) sijaitsee juuri Itä-Suomessa ja Saimaan alueella. Monessa kunnassa vapaa-ajan rakennuksia on enemmän kuin asuinrakennuksia. Itä-Suomen kehityksen lähtökohtana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne ja sen hidas uusiutuminen ilman kasvukeskuksille tyypillisiä väestönkasvu-, laajentumis- ja uudisrakentamispaineita. Toimivan alue- ja yhdyskuntarakenteen ja sujuvan arjen turvaamiseksi korostuvat liikkumistarpeen ja laajentuneiden asiointi- ja työssäkäyntialueiden kokonaisvaltainen tarkastelu. Taustalla ovat toisaalta yhteiset ilmastotavoitteet ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Toisaalta kysymys on olemassa olevan ja hitaasti muuttuvan rikkonaisen rakenteen elinvoimaisuudesta ja peruspalvelutason turvaamisesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta, työpaikkojen, palvelujen ja valtion ylläpitämän joukkoliikenteen keskittyessä osin koko ajan kauemmaksi. Rakenteesta johtuen valtaosa Itä-Suomen henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen matkaketjuista on riippuvaisia maantieliikenteestä ja lisäksi henkilöliikenteen matkaketjut ovat erittäin riippuvaisia henkilöautosta. Kansallisen kilpailukyvyn ja Itä-Suomen elinvoimaisuuden kannalta korostuu myös alueen merkitys kansallisena raaka-ainepankkina ja vetovoimaisena matkailu- ja virkistysalueena erilaisine raaka-aine-, tavara (tuote)- ja asiakasvirtoineen. Itäsuomalainen ympäristö ja luonnonvarat Itä-Suomen alueella on merkittävät luonnonvarat, jotka kestävästi käyttöönotettuna muodostavat alueelle kilpailuedun. Vuoden 2010 puuston vuosikasvusta Suomessa Itä-Suomen osuus oli 38 % (metsäkeskuksittain jaotel- 5

8 tuna). Metsien puuston hiilinieluvaikutus vuonna 2009 Itä-Suomessa oli yhteensä yli 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (liite 2.5). Lisäksi hiiltä sitoutuu kivennäismaan maaperään. Hiiltä vapautuu puolestaan turv ta, soilta, pelloilta sekä vesistöistä. Suojelualueverkoston muodostaman hiilivaraston hiili on sitoutuneena kasvillisuuteen sekä maaperään, eikä näin ollen ole mukana hiilen nopeassa kierrossa. Talousmetsien kasvukyvystä ja hakkuumäärien sekä metsäenergian korjuun kestävyydestä huolehtiminen pitää yllä hiilinielua, jonka lasketaan kompensoivan metsäenergian poltosta vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt. Osaaminen Itä-Suomessa on kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävää uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja liiketoimintaosaamista. Metsäbioenergian hankinnan logistiikan tutkimus Itä-Suomen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioissa on tänä päivänä kansainvälisesti tunnustettua. Itä-Suomessa on myös korkeatasoista ympäristövaikutusten ja luonnonvarojen hallinnan tutkimusta, jota hyödynnetään alueen luonnonvarojen kestävässä käytössä ja hallinnassa. Alueen metsä-, energia- ja ympäristökoulutus perustuu korkeatasoiseen tutkimukseen. Metsäteknologiaosaaminen on keskittynyt Itä-Suomeen. Suomessa on Metlan mukaan maailman merkittävin metsäkoneita valmistava teollisuuskeskittymä, josta suuri osa Itä-Suomessa. Suurin osa laiteteknologiasta menee vientiin. Metsäteknologiateollisuus on jatkanut kasvuaan muusta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta huolimatta. Metsähakkeen tuotantomäärien kasvaessa pystytään koneenrakennuksessa ja teknologioiden kehittämisessä saavuttamaan nopeampaa kehitystä. Itä-Suomessa sijaitsee Suomen tulisijavalmistuksen ehdoton keskittymä. Tulisijateknologia on ollut vahvan kehityksen alla ja se on tänä päivänä myös merkittävä vientituote. Cemis - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimuskeskuksessa on mukana viisi organisaatiota (kaksi yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja ammattikorkeakoulu) ja sen henkilöstömäärä on 120 henkilöä. Keskuksessa on bioenergiaan liittyvää mittaustoiminnan kehittämistä, esimerkiksi kemiallisen metsäteollisuuden mittausteknologioiden kehittämisessä. Keskeisiä kohteita ovat nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon liittyvän analytiikan kehittäminen. Cemis on mukana myös biomassan polttoon liittyvän analytiikan kehittämisessä sekä mekaanisen puunjalostuksen mittausteknologioiden kehittämisessä. Yksi keskeisimmistä mielenkiinnon kohteista on onlinekosteusmittaus puutavarasta ja biopolttoaineista. Measurepolis Development Oy on mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut kehitysyhtiö, jonka tehtävänä on luoda kannattavaa liiketoimintaa asiakkailleen mittaus- ja tietojärjestelmäalalla. MPD on mukana mm. useissa bioenergiaan liittyvissä teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeissa. Kuva 1. Itä-Suomen profiili energiasektorilla ja yhdyskuntarakenteessa (ka. Suomi 100 %) 6

9 3 TAVOITTEET ISBEO 2020 VISIO Itä-Suomi tunnetaan bioenergian, erityisesti metsäbioenergian käytön maailmanluokan osaajana ja edelläkävijänä. Uusiutuvan energian osuus alueen loppuenergiankulutuksesta on lähes 80 %. Energiaa käytetään tehokkaasti ja energiantuotantosektorin kasvihuonekaasupäästöt ovat esimerkillisen matalalla tasolla. Lämmönja sähköntuotannon suhteen alue on lähes energiaomavarainen 2 Kansainvälisesti verkottunut vihreä liiketoiminta 3 (erityisesti bioenergia) muodostaa alueen merkittävimmän tuotannonalan ja toimijaverkoston. Itä-Suomi on merkittävä metsäenergiapankki ja alueen luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla Energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen Tavoite: Energiansäästön tavoite Itä-Suomessa on 10 % (7 TWh) vuoteen 2020 mennessä Energiankulutuksen vähentäminen on ensisijaisessa asemassa energiasektorin päästöjen vähentämisessä sekä energiaomavaraisuuden nostamisessa. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään Itä-Suomessa mahdollisimman pitkälle uusiutuvilla energianlähteillä. Energiankulutuksen 10 % vähennystavoite vuoteen 2020 mennessä vuoden 2008 tasosta tarkoittaa yhteensä lähes 7 TWh:n vähennystä kokonaisenergiankäytössä verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt teollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannosta (suurimmat) sekä maantieliikenteestä asukasta kohden vuonna 2008 Itä-Suomessa oli keskimäärin 5 tonnia CO 2-ekv (VAHTIja HERTTA -tietokannat). Alueen energiansäästötavoite on hieman kansallista tavoitetta pienempi alueen energiaintensiivisen teollisuuden takia. Runsas metsäteollisuus käyttää paljon energiaa, mutta samalla tuottaa alueelle uusiutuvaa bioenergiaa. Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat keskeisimmät maakuntien energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavat tavoitteet. Jäljelle jäävä energiantarve tyydytetään uusiutuvan energian tuotannon osuuden lisäämisellä. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta ja energiankulutuksen vähentämisen tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan tarkemmin maakunnallisissa ja kunnallisissa ilmasto- ja energiaohjelmissa. Materiaali- ja energiatehokkuudella voidaan keskeisesti vaikuttaa talouden kilpailukykyyn, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä ympäristönäkökohtiin. Ennakoiva ja muutokseen sopeutuva yritystoiminta on etulyöntiasemassa energiatehokkuuden markkinoiden kehityksessä. Suomi on jo nyt energiavirtojen hallintaan liittyvän osaamisen viejä, energiatehokkuuden ja energiansäästön markkinat ovat jo nyt suuremmat kuin energiatuotannossa ja ala tulee kasvamaan merkittävästi jatkossa. Indikaattoreita: o alueen energiankäyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä seurataan säännöllisen tilastoinnin avulla o kuntien energiatehokkuussopimuksiin ja -ohjelmaan liittyneiden kuntien määrä ja niiden säästämä energia o Itä-Suomen energiainfon perustaminen ja toiminta Keskeiset toimijat: kaikki maakunnat, koordinointi Kainuun maakunta 2 Energiaomavaraisuus (lähes) tarkoittaa, että Itä-Suomessa sähköön ja lämpöön käytetty energiamäärä tuotetaan lähes kokonaan alueella. 3 Vihreäksi liiketoiminnaksi voidaan lukea kaikki eri palveluihin ja tuotteisiin liittyvä liiketoiminta, joka vähentää raakaaineiden ja energian kulutusta, pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, korvaa myrkyllisiä raaka-aineita vähemmän haitallisilla sekä parantaa tuotteiden ja jätteiden kierrätystä. 7

10 3.2. Uusiutuvaan energiaan vahvasti perustuva energiaomavaraisuus Tavoite: Uusiutuvan energian osuus loppuenergiankulutuksesta 78 %, omavaraisuusaste 83 % (ml. turve) Uusiutuvan energian osuus Itä-Suomen primäärienergiankäytöstä vuonna 2008 oli yhteensä 55 %. Energiaomavaraisuus aste sähkön- ja lämmöntuotannossa oli 56 % (turve mukaan luettuna). Itä-Suomi asettaa tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuuden loppuenergiankulutuksesta 78 %:iin ja energiaomavaraisuusasteen 83 %:iin. Alueellista energiahuoltoa kehitetään niin, että se nojaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin ja energianhankinta- ja tuotantoverkosto on logistisesti tehokas ja toimintavarma. Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa maakunnilla on yhteisiä tavoitteita alueen energiahuollon kehittämiselle. Kukin maakunta vastaa kestävän alueellisen energiantuotannon tavoitteistaan maakunnallisten ohjelmien kautta. Tavoitteiden toteutumiseksi mukaan tarvitaan niin teollisuus, julkinen sektori, yritykset kuin kotitaloudetkin. Kuntien rakennusvalvonta on keskeisessä asemassa ohjaamassa rakennusten siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Indikaattori: uusiutuvien energiajakeiden osuus alueen kokonaisenergiankäytöstä, uusiutuvan energian työllistävyys ja liikevaihto Fossiiliset lämmön- ja sähköntuotannossa 7 % Fossiiliset liikenteessä 8 % Turve 5 % Liikenteen uusiutuvat 5 % Muu uusiutuva (ml. kierrätyspolttoaineet) 4 % Tuulivoima 1 % Vesivoima 7 % Puuenergia 62 % Biokaasu 1 % Kuva 2. Primäärienergialähteiden jakauma Itä-Suomessa vuonna 2020 Metsähake Tavoite: metsähakkeen osuus alueen primäärienergiatuotannosta 12,5 % eli 7500 GWh Itä-Suomen energiantuotannossa käytettiin vuonna 2009 noin 27 % kaikesta Suomessa käytetystä metsähakkeesta 4. Keskimäärin metsähakkeen käyttö Itä-Suomessa on ollut vuosina noin 1,2 milj. m3. Metsähakkeen korjuupotentiaali on Itä-Suomessa merkittävä myös kansallisesti. Itä-Suomen metsähakkeen vuosittainen teknis-taloudellinen korjuupotentiaali on 5,9 milj. m3 (lähes GWh) eli yhteensä 32 % koko Suomen 4 Metinfo

11 teknis-taloudellisesta korjuupotentiaalista 5. Tällä hetkellä Itä-Suomessa käytetään korjuupotentiaalista noin 20 %, ja jos ohjelman tavoite 2020 toteutuu, niin silloin korjuupotentiaalista käytetään vuositasolla noin 60 %. Taulukko 1. Metsähakkeen nykyinen käyttö ja tavoitteet maakunnittain (GWh). Vuosi E-K E-S Kainuu P-K P-S I-S 2008* * ** tavoite Polttopuu Tavoite: pienkiinteistöjen polttopuun tuotanto ja käyttö GWh Pienkiinteistöjen polttopuun käyttö Itä-Suomessa oli vuonna 2008 yhteensä noin GWh. Pääosa polttopuusta käytetään lähialueella. Polttopuun käytön ennustetaan kasvavan maltillisesti tulevaisuudessa Itä-Suomessa. Sen lisäksi Itä-Suomessa on erinomaisia edellytyksiä laajenevalle polttopuuyrittäjyydelle, jota energian hinnan nouseminen vauhdittaa. Puupelletti Tavoite: puupellettien käyttö 500 GWh ja tuotanto kokonaisuutena GWh (viennin näkökulma) Puupellettien käyttö Itä-Suomessa vuonna 2010 oli yhteensä noin 144 GWh. Tästä kokonaisuudesta suurkäyttöä oli noin 61 prosenttia ja pellettien pienkäyttöä noin 39 % (pienkäyttö arvioitu valtakunnallisesta luvusta). Pellettien tuotanto Itä-Suomessa on ollut viime vuosina suuruusluokassaan tonnin välillä eli noin puolet tuotantokapasiteetista. Pellettien käytön ennustetaan kasvavan merkittävästi alueen kotitalouksissa sekä pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa. Pellettien vienti Itä-Suomesta voi kasvaa merkittävästikin, jos olemassa olevat kivihiililaitokset siirtyvät pelletin käyttöön. Pellettituotannon kasvu on riippuvainen myös Keski-Euroopan markkinoista. Tällä hetkellä pellettien pääasiallinen raaka-aine Itä-Suomessa on mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet. Vuoteen 2020 mennessä pellettien raaka-ainepohja laajentuu myös pienpuuhun. Pellettien tuotannosta suuri osa suuntautuu vientiin muualle Suomeen ja ulkomaille. Jalostetut biopolttoaineet & uudet teknologiat Tavoite: Jalostettujen puupohjaisten biopolttoaineiden käyttö 1700 GWh ja tuotanto kokonaisuutena huomattavasti suurempi, uusien teknologioiden käyttöönotto (erityisesti biomassan kaasutusteknologia) Jalostetuilla puupohjaisilla biopolttoaineilla tarkoitetaan uusia lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä käytettäviä tuotteita, joita ovat esimerkiksi liikenteen biopolttonesteet, pyrolyysiöljy ja biohiili. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö ei ollut vielä alkanut Itä-Suomessa vuonna Itä-Suomessa asetetaan tavoitteeksi tuottaa itse alueella käytetyistä liikenteen polttoaineista 20 % uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on että alueelle rakennetaan vähintään yksi suuren kokoluokan puupohjaisia raaka-aineita käyttävä liikenteen biopolttonestejalostamo sekä useita keskisuuren ja pienemmän kokoluokan tuotantolaitoksia. Itä- Suomessa on erinomaisia edellytyksiä uusien puuta ja muita biomassoja käyttävien energiantuotantoteknologioiden käyttöönotolle, erityisesti kaasutusteknologia. Puupohjaisten biopolttonesteiden pienemmän mittakaavan investoinnit Itä-Suomessa ovat todennäköisimpiä pyrolyysiöljyn tuotannossa. Pyrolyysiöljy korvaa raskasta polttoöljyä teollisuudessa. Raskaan polttoöljyn kasvihuonekaasuvaikutukset ovat merkittävät ja sen hinta tulee nousemaan seuraavan kymmenen vuoden jaksolla. Alueella edistetään myös biohiilen jalostuslaitosten investointeja. Vesivoima Tavoite 4500 GWh Vesivoimalla tuotettiin Itä-Suomessa vuonna 2008 yhteensä GWh sähköenergiaa. Kainuussa vesivoimalla tuotettiin alueen sähkönkulutusta vastaava määrä energiaa vesivoimalla. Itä-Suomessa tavoitteena on säilyttää tuotanto ennallaan ja tehostaa käytössä olevia voimaloita. Tuulivoima Tavoite: tuulivoimalla tuotetaan sähköä 500 GWh Alueella ei ole ollut tuulivoiman tuotantoa vielä vuonna Alueella jo käynnissä olevista hankkeista ja eri toimijoiden kaavailuista voidaan kuitenkin olettaa, että tuulivoiman tuotantoa rakentuu vahvasti myös Itä- 5 Laitila, J., Asikainen, A. & Anttila, P Energiapuuvarat. s julkaisussa: Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. 9

12 Suomeen. Itä- ja Keski-Suomen alueilla selvitetään parhaillaan suuren kokoluokan tuulivoimapuistoille parhaiten soveltuvia alueita osana maakuntakaavoitusta. Selvitystyössä on löydetty jokaisesta maakunnasta useita potentiaalisia alueita tuulipuistoille. Konsulttien tekemien laskelmien perusteella jokaisesta maakunnasta löytyy yksi tai muutamia rannikkoalueeseen verrattavia hyvätuulisia ja siten tuulivoimainvestoinneille kannattavia alueita. Kansallisesti on lähdetty siitä, että tuulivoimalla tuotetaan noin 2 % loppuenergian kulutuksesta. Itä-Suomessa tuulivoimassa lähdetään investointien lähes nollatilanteesta, joten tavoitteeksi asetetaan vuoteen 2020 mennessä 1 % alueen loppuenergian kulutuksesta eli noin 500 GWh tuulivoimaa. Lämpöpumput Tavoite 1500 GWh Lämpöpumpuilla tavoitellaan kansallisesti jopa 8 TWh tuotantoa nykyisen 2 TWh sijaan. Ilmalämpöpumppujen käyttöönottoa edistetään korjausrakentamisessa erityisesti vanhan sähkölämmitteisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Niissä uudisrakennuskohteissa, joissa vielä pääasialliseksi lämmitysmuodoksi valitaan suora sähkölämmitys, rakentajia ohjataan lämpöpumpun käyttöönottoon energiatehokkuuden parantamiseksi. Maalämmön käyttöönottoa ohjataan kohteisiin, joissa alue- tai mikrolämpölaitosverkkoon liittyminen ei ole kustannustehokasta tai muutoin mahdollista. Biokaasu Tavoite: biokaasun tuotanto 400 GWh, josta osa liikennekäytössä Biokaasutuotanto kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) alueella vuonna 2008 oli yhteensä 32 GWh. Biokaasun käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa edistetään politiikkatoimin. Biokaasun jalostusasteen nostamiseksi ja alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi edistetään liikennebiokaasun tuotantoa ja käyttöönottoa alueella. Biokaasutuotanto pitää sisällään maatalouspohjaisten peltobiomassojen, lietteen, lannan ja muiden eläinperäisten ainesten biologinen hajottamisen biokaasuksi sekä jäteliemien ja kaatopaikkojen biokaasun tuotannon. Suurin potentiaali biokaasun tuotantoon Itä-Suomessa on maatiloilla ja kuntien jätevedenpuhdistamoilla sekä erilliskerätyn biojätteen mädättämöissä. Tavoitteeseen pääsemiseksi biokaasulaitosinvestointeja tulisi tehdä maakunnassa useita kymmeniä. Maakuntien liitot voivat edistää kuntien yhteistyötä liikennebiokaasutuotannon käynnistämisessä sekä ohjata rahoitusta biokaasutuotannon investointihankkeisiin. Vuoteen 2015 mennessä biojätteen läjitys kaatopaikoille tulee EU:n jätelainsäädännön myötä loppumaan. Biojätteen hyödyntämiselle on tästä johtuen synnytettävä runsaasti uutta kapasiteettia. Biokaasuteknologialla voidaan korvata jätteen energia-arvo kokonaisuudessaan lannoitearvo säilyttäen. Peltobiomassat Tavoite 250 GWh Peltobiomassoissa keskeisimmät kasvatettavat lajikkeet ovat ruokohelpi sekä energiapajut. Muita peltoenergiakasvilajikkeita on myös runsaasti. Aurinkoenergia Tavoite 40 GWh Aurinkoenergian hyödyntäminen on Itä-Suomessa vielä vähäistä. Tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöä etenkin vapaa-ajan asunnoissa ja haja-asutusalueella sekä muiden lämmitysratkaisujen tukena (erityisesti lämpimän veden tuotannossa) että pienimuotoisessa sähköntuotannossa. Liikenteen uusiutuvat Tavoitteena Itä-Suomessa on korvata 25 % liikenteen käyttämästä fossiilisesta energiasta alueella tuotetuilla uusiutuvilla ml. liikenteen biopolttoaineet, uusiutuva sähkö ja liikennebiokaasu. Valtatie 6 kehitetään uusiutuvan energian valtateinä Hajautettu energiantuotanto uusiutuvilla Tavoite: alueen energiantuotantoa kehitetään myös pienemmässä kokoluokassa Hajautettu energian tuotanto on keskitettyä tuotantoa tukevaa eikä sitä poissulkevaa. Hajautetulla energiantuotannolla varmistetaan alueen energiahuoltovarmuus sekä luodaan työpaikkoja ja osaamista alueelle. Hajautetulla energian tuotannolla tarkoitetaan nimenomaisesti sähköntuotantoa suuren kokoluokan ohella pienessä kokoluokassa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa uusia ratkaisuja esimerkiksi Itä-Suomen lukuisissa aluelämpölaitoksissa (investoinnit yhdistettyyn CHP -lämmön ja sähköntuotantoon) tai sitten esimerkiksi useiden maatilojen yhteisiä biokaasureaktoriratkaisuja. Sen lisäksi puhutaan ns. mikrokokoluokasta, jossa sähköä tuotetaan kiinteis- 10

13 tökohtaisesti mm. aurinko- ja tuulienergiaa hyödyntäen. Tiiviisti rakennetuissa taajamissa keskitetty kaukolämpöä tai aluelämpöä suositaan aina silloin kun se on kustannustehokasta. Indikaattori: Pien CHP -laitosten (50 kwe - 2 MWe kokoluokan sähköntuotannon) investoinnit alueella 3.4. Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut osaaminen Tavoite: Itä-Suomessa luodaan bioenergia-alasta työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina. Metsäbioenergiasektorin kuin myös muun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön kasvu vaatii yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Itä-Suomen alueella varaudutaan ennakoivasti sektorin työvoimatarpeen kasvuun ja osaamisen turvaamiseen niin kuin laajemminkin Euroopan unionin alueella. Tavoite edellyttää koulutus- ja asiantuntijapalveluiden korkeaa tasoa. Globaalissa liiketoimintaympäristössä menestyminen vaatii itäsuomalaisten voimavarojen kokoamista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden sekä alueiden kanssa. Laajalla verkostoyhteistyöllä voidaan koota eri maakunnissa sijaitsevilta osaamisaloilta vahvuuksia, hallita laajempia hankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä kehittää yhä monipuolisempia tuotteita ja palveluita. Puuperäisten polttoaineiden vienti eteläisen Suomen ja rannikkoseutujen suuriin lämpö- ja voimalaitoksiin sekä biojalostamoihin alkaa todennäköisesti ohjelmakaudella. Puuperäisten polttoaineiden jalostusasteen nostamisella vastataan myös vientitarpeeseen. Indikaattorit: o Valmistuneiden määrä Itä-Suomessa (alan koulutuslaitoksissa) o Uusiutuvan energian vientihankkeiden ja vientiyritysten määrä o biopolttoainejalosteiden viennin arvo 3.5. Itäsuomalaisen osaamisen tunnistaminen ja siitä viestiminen Tavoite: itäsuomalainen osaaminen ja uusiutuvan energian resurssit on tunnistettu, ne tunnetaan ja niitä hyödynnetään sekä paikallisesti että kansainvälisesti Itä-Suomen olemassa olevaa osaamista hyödynnetään kansallisen bioenergiaklusterin kehittämisessä. Alueen uusiutuvan energian varat otetaan tehokkaasti ja kestävästi käyttöön. Viestinnällä tuodaan esille Itä-Suomen osaamista ja profiilia erityisesti metsäenergian hyödyntäjänä, polttoainepankkina sekä alan osaamisen ja teknologian tarjoajana. Tavoitemielikuvaa Itä-Suomesta bioenergiankäytön edelläkävijänä ja mallialueena rakennetaan systemaattisesti eri kohderyhmille faktoihin perustuvilla kärkiviesteillä, joiden ympärille on koottu konkreettisia esimerkkejä ja tarinoita. Viestintää kohdistetaan toimijoille alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Indikaattori: o Itä-Suomen näkyvyys ja vaikuttavuus kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (valtakunnalliset tapahtumat, mediajulkisuus) 11

14 4 ITÄ-SUOMEN TYÖKALUPAKKI Ohjelman työkalupakkiin on koottu ne keskeiset toimintamuodot, jotka maakuntaliitoilla on käytettävissä ja joiden avulla myös muita toimijoita aktivoidaan ja autetaan tarttumaan tehtäviin, joilla ohjelmassa asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. VIESTINTÄ Viestinnällä vahvistetaan Itä-Suomen alueen asemaa toimijana kansallisessa ja kansainvälisessä energiakentässä. Viestintä palvelee kaikkia ohjelman toimenpidekokonaisuuksia ja sen avulla sitoutetaan toimijat ohjelman tavoitteisiin ja aktivoidaan heitä tavoitteiden mukaisiin toimiin. Lisäksi viestinnän avulla huolehditaan alueen edunvalvonnasta kansallisessa energiapolitiikassa. Ohjelmassa luodaan kärkiviestit markkinointia varten sekä parannetaan ohjelman ja toimijoiden tunnettuutta kansallisesti. Kärkiviestien avulla rakennetaan myös Itä- Suomi kuvaa bioenergian käytön edelläkävijäalueena ja osaamiskeskittymänä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Käytännön esimerkki: Itä-Suomen Bioenergiaohjelman www-sivut ( palvelevat tietovarastona ja kiinnostuksen herättäjänä. Sivut suunnitellaan valittujen kärkiviestien varaan ja niiltä ohjataan eteenpäin tiedon lähteille ja maakuntien omille sivuille. Sivuilta löytyvät myös muut viestinnän työkalut ja apuvälineet. NEUVONTA Neuvonta on keskeisessä osassa energiatehokkuuden ja energiansäästön tavoitteiden toteuttamisessa. Neuvonnan kohderyhminä ovat alueen asukkaat, yritykset ja muut organisaatiot. Neuvonnalla edistetään myös uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönottoa. Itäsuomalaisella tasolla neuvontaa kehitetään ja pilotoidaan kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Energianeuvontakokonaisuuteen kuuluvassa hankkeessa. Pilottien tulokset siirretään erityisesti itäsuomalaisten toimijoiden käyttöön ISBEO -verkoston kautta. Tiedon ja kokemusten vaihtoa ja toimintamallien siirtämistä tehdään jo hankevaiheen aikana järjestämällä hankkeiden välisiä seminaareja ja tapaamisia. Käytännön esimerkki: Energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen Pohjois-Karjalassa -neuvontahankkeessa kehitetään yhteistyömalleja kuntien rakennusvalvonnan ja muiden neuvontaa antavien toimijoiden välille. Rakentajat ja peruskorjaajat saavat koulutusta, neuvontaa ja tietoa rakennusten energiatehokkuus- ja lämmitystapavaihtoehtojen valintaan jo rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Hankkeessa koulutetaan myös rakennusalan ammattilaisia ja viranomaisia. Neuvontahanke toteutetaan Joensuun ja Kontiolahden kuntien rakennusvalvonnan yhteistyönä. Hankkeen koordinaattorina toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös tulosten levittämisestä muiden itäsuomalaisten hyödyntäjien käyttöön Loma-asukkaiden energia- ja ekotehokkuusneuvonta -hankkeessa jalkautetaan tuoretta tutkimustietoa uudella, erityisesti loma-asunnon ekotehokkuutta kuvaavalla Ekopassilla. Ekopassi vastaa kiinteistöjen energiatodistusta, mutta huomioi myös jätevesien käsittelyn, jätehuollon ja materiaalitehokkuuden. Hankkeen toimet keskittyvät Mäntyharjun loma-asuntomessuille, jossa kuluttajien lisäksi tietoa jaetaan monin eri tavoin myös alan ammattilaisille ja muille neuvontaorganisaatioille toimijoille. Hanke toteutetaan Mikkelin ammattikorkeakoulun Etelä- Savon energiatoimistossa ja toimintamalli jalkautetaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman yhteistyönä myös muualle Itä-Suomeen. Itä-Suomessa on kaikkiaan lähes loma-asuntoa, mikä vastaa viidennestä koko Suomen loma-asunto kannasta. 12

15 VERKOTTUMINEN Uusiutuvan energian klusterin kehittämiseksi ja alueen energiahuollon uudistamiseksi tarvitaan yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Osaamiskeskukset toimivat merkittävänä verkottumisen edistäjänä uusiutuvan energian klusterilla. Yhteistyötä kehitetään tutkimuslaitosten, koulutuksen, yritystoiminnan sekä rahoittajaorganisaatioiden kanssa eri tasoilla. Yritysten kilpailukykyä vahvistetaan alueen yhteistyöverkostoiden avulla. Käytännön esimerkki: Vuosittain järjestettävä Itä-Suomen Bioenergiapäivä pureutuu ajankohtaisiin teemoihin ja kokoaa alueen energiatoimijat ja -vaikuttajat yhteen. TUTKIMUSYHTEISTYÖ Tutkimusyhteistyötä ja yliopistollista koulutusyhteistyötä lisätään Itä-Suomen yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston välillä. Ammattikorkeakoulutasolla yhteistyötä kehitetään Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välillä. Bioenergiatutkimuksen alueella pyritään yhteistyöhön alueen tutkimusorganisaatioiden (Metsäntutkimuslaitos, Euroopan metsäinstituutti, Suomen ympäristökeskus, MTT Sotkamo, Kajaanin yliopistokeskus sekä CEMIS - tutkimus- ja koulutuskeskus) kanssa, jotta tutkimus tukisi alueella alan yritysten tuotekehitystä ja uusien innovaatioiden syntymistä ja arviointia. Lisäksi biomassojen laajamittaisen käytön ekologinen ja taloudellinen kestävyys varmistetaan ennakoivalla, monitieteisellä tutkimuksella (Itä-Suomen yliopisto). Koulutusorganisaatiot ovat merkittävässä asemassa kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. Korjuuteknologian ja logistiikan tutkimus voi tarjota teknologiateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä tuloksia. Käytännön esimerkki: Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laajan yhteistyön käynnistäminen: Itä-Suomi pyrkii edistämään suomalaisen metsäenergiasektorin kehitystä kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen edelläkävijäksi ja tuottajaksi. Mukana yhteistyössä ovat alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset ja yritysmaailman edustajat. DEMONSTROINNIT Uusien liiketoimintamallien ja teknologian kehittäminen ja demonstrointi ja mahdollisuuksien tuominen esiin on oleellista uuden liiketoiminnan synnyttämisessä ja teknologian käyttöönotossa. Best practise -toimintoja edistetään alueella. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämiskohteissa tarvitaan teknologian lisäksi liiketoimintakonseptien osaamisen kehittämistä. Yhteistyön tarve korostuu erityisesti uusien järjestelmien pilottikohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti tuetaan itäsuomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa ja pilotointia. Käytännön esimerkki: Tähän esimerkki pienchp:stä (Esimerkkejä Itä-Suomen ulkopuolelta, Kempele, Reisjärvi?)Tähän voisi laittaa esimerkin myös LTY:n tutkimusosiosta, jossa näitä pien CHP:laitoksia on kehitetty, jos varsinaista demoa ei löydy. 13

16 YRITYSTEN AKTIVOIMINEN Yrityksiä kannustetaan tuote- ja liiketoimintamallien kehitykseen sekä palvelu- ja tuotantoketju yhteistyöhön. Vientiin kannustamiseksi yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua yhteismarkkinointiin ja messuyhteistyöhön. Kehittämisyhtiöt ovat keskeinen yritysten toimintaa aktivoiva toimija. Käytännön esimerkki: Wenet -verkostossa toteutetaan yrityksille suunnattuja vienninedistämistukitoimenpiteitä. HANKERAHOITUS Hankerahoituksen suuntaamisella ohjelman tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin sekä maakunnallisesti että ylimaakunnallisissa yhteistyöhankkeissa pyritään vahvistamaan ja monipuolistamaan alueen hankekantaa. Käytännön esimerkki: Haetuista hankkeista keskustellaan yhteisessä pöydässä (Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä) sekä mietitään jo lähtökohtatilanteessa hankkeiden hyvien toimintamallien ja tietojen levittämisestä sekä muista yhteistyömahdollisuuksista Itä-Suomen alueella. Itä-Suomen bioenergiaohjelman ohjausryhmä toteuttaa yhteistyötä maakuntaliittojen hanketoimijoiden ja maakunnissa toimivien maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) kanssa. EDUNVALVONTA Edunvalvonnalla vaikutetaan Itä-Suomen suuralueena kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun. Käytännön esimerkki: Asiantuntijatilaisuuksien järjestäminen esimerkiksi eduskuntaan sekä yhteisten kannanottojen valmistelu: Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan liittyvä edunvalvonta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän sekä Itä-Suomen neuvottelukunnan välillä. 14

17 5 TEHTÄVÄT 5.1. Omien polttoainevarojen tuotannon ja käytön lisääminen ja tehostaminen Energiaomavaraisuuden tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan energiansäästön lisäksi alueen omien energiavarojen tuotannon ja käytön tehostamista. Keskeisenä työkaluna tavoitteeseen pääsemiseksi on energianeuvonnan kehittäminen. Infrastruktuurin toimintavarmuus ja kestävän metsäenergian korjuu- ja logistiikkaketjujen kehittäminen on tärkeää Itä-Suomessa etenkin metsäenergian kustannustehokkaan hankinnan ja polttoaineen laadunvarmistuksen kannalta. Logistiikkaketjut Itä-Suomesta muualle Suomeen antavat mahdollisuuden itäsuomalaisen biopolttoaineen käytölle rannikon sekä metropolialueen hiilivoimalaitoksissa. Logistiikkaketjuja tarkastellessa tulee ottaa huomioon verkoston yhteistoiminta ja asiakaslähtöisyys tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa. Yhteistyössä pystytään tehokkaammin toimittamaan suuriakin metsäenergiamääriä esimerkiksi energiayhtiöille. Logistiikan kehittämisessä huomioidaan niin tie-, raide- kuin vesistöliikenteen kuljetusten kapasiteetti ja työvoimatarve. Itä-Suomessa olevien vesistöliikennemahdollisuuksien etuina ovat pienet ilmastopäästöt sekä kustannustehokkuus suhteessa rahdin määrään. Venäjän puuntuonnin maantie- ja raidekuljetuksista jopa 90 % tuli Itä-Suomen raja-asemien kautta vuonna NEUVONTA DEMONSTROINNIT HANKERAHOITUS Puuenergian kestävä tuotanto ja käyttö Puuenergian kestävän hankinnan ja tuotannon teknologian kehittäminen: koneet ja laitteet Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Kestävien puuenergian tuotantotapojen kehittäminen ja ympäristövaikutusten arvioinnin tutkimus Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, yritykset ja koulutus- ja tutkimuslaitokset) Jalostettujen puupolttoaineiden vienti Itä-Suomen ulkopuolelle Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot, yritykset ja Itä-Suomen neuvottelukunta) Muun uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö Biokaasutuotannon lisääminen lämmön ja sähköntuotannossa Keskeinen toimijataho: Pohjois-Savo (Pohjois-Savon liitto ja Savonia ammattikorkeakoulu) Tuulivoimapuistojen perustaminen Keskeinen toimijataho: Etelä-Karjala (Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Biokaasun käyttöönotto liikenteessä (myös raide- ja vesiliikenteessä sekä työkoneissa) Keskeinen toimijataho: Pohjois-Karjala (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, liikennebiokaasuhankkeet) Energianeuvonnan kehittäminen alueella Keskeinen toimijataho: Etelä-Savo (Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin ammattikorkeakoulu) Ajantasaisen energia-alaan liittyvän alueellisen tilastoinnin ja seurannan kehittäminen Keskeinen toimijataho: Kainuu (Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Oulun yliopisto - Kajaanin yliopistokeskus) Liikenteen biopolttonestetuotannon käynnistäminen Itä-Suomessa Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot ja Itä-Suomen neuvottelukunta) 15

18 Energiasektorin infrastruktuurin turvaaminen ja polttoainelogistiikan kehittäminen YRITYSTEN AKTIVOIMINEN HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ EDUNVALVONTA Bioenergiaterminaalien kehittäminen Selvitetään eri liikennemuotojen kuljetusten kapasiteetti ja työvoimatarve Tutkitaan siirtokonttien mahdollisuudet bioenergian logistiikan ratkaisuna Selvitetään laivarahtiliikenteessä meno-paluukuljetusten optimointia sekä satamien ja terminaalien kehittämistä Tehostetaan logistisia ratkaisuja rajan yli Venäjälle Tuetaan alan toimijoita ja innovatiivisia tuotantohankkeita kehittämällä toimialan yhteistyötä sekä uusien toimintamallien omaksumista ja tunnistamista. Yhteistyötä kehitetään koneyritysten, hankintaorganisaatioiden, haketus- ja kuljetusyritysten, voima- ja lämpölaitosten sekä kiinteistöhuoltoyritysten kesken Tuetaan yhteisyritysten, energiaosuuskuntien sekä alueellisten ja paikallisten yritysten yhteistyöverkostojen perustamista Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen maakunnat (Itä-Suomen maakuntien liitot, Itä-Suomen neuvottelukunta, alueen tutkimus ja koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset (energiateknologia- ja metsäteollisuusklusterit), kehittämisyhtiöt ja yritykset ESIMERKKI: Kainuussa on laadittu suunnitelma biomassaterminaalin toteuttamiseksi. Terminaaliverkoston kautta voidaan kustannustehokkaasti hankkia myös laadukasta metsäenergiaa voimaloiden ja lämpölaitosten polttoaineeksi Energia- ja materiaalitehokkuutta rakentamiseen ja muuhun toimintaan Keskeisenä toimenpiteenä ovat alueen vanhan rakennuskannan energiaremontit, joissa tulee erityisesti tarkastella rakennuksen koko elinkaaren energiankulutusta sekä energia- ja materiaalitehokkuutta kunnostustoimenpiteissä. Uudisrakentamisen suunnittelu ja rakentamisprosessi toteutetaan huolellisesti ja laadukkaasti. Kaikessa rakentamisessa noudatetaan kokonaisenergiantarkastelua. Rakentamisen energiatehokkuutta kehitetään julkisissa organisaatioissa ja uusiutuvan energian klusterin yrityksissä. Rakentamisen energiatehokkuustoimenpiteitä suunnataan myös julkiselle sektorille, palvelurakentamiseen, energiantuotantoon ja teollisuuteen. VIESTINTÄ NEUVONTA VERKOTTUMINEN Järjestetään kattava energianeuvonnan verkosto alueen asukkaille ja yrityksille: kehitetään uusia malleja, joilla asumisen ja liikkumisen energiankulutusta voidaan vähentää palvelutasoa huonontamatta Järjestetään korjausrakentamisen energianeuvonta sekä kehitetään rakennusten elinkaaren aikaisen energiankulutuksen seurantaa palvelutuotteiksi Kehitetään vapaa-ajan asumisen energiatehokkuutta Energianeuvonnan toimintamalli hankepohjaisesta työskentelystä pysyvään malliin Keskeinen toimijataho: Etelä-Savon ELY-keskus 16

19 ESIMERKKEJÄ: Etelä-Savossa on menossa Ekolatu tutkimushanke sekä loma-asumisen ekopassin kehittäminen. Toisena esimerkkinä on Pohjois-Karjalan energiatehokkuutta korjaamiseen ja rakentamiseen -hanke, jonka tavoitteena on rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen mallin eli n. Oulun mallin jalkauttaminen vuoden 2011 aikana Joensuussa ja Kontiolahdella. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) edistäminen energia- ja ympäristöteknologiassa sekä energia- ja materiaalitehokkuudessa on keskeinen osa energiatehokkuuden uusien liiketoimintamallien luomista. YRITYSTEN AKTIVOIMINEN HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN Energia- ja materiaalitehokkuuden hanke 5.3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Itä-Suomessa Tavoitteena on varmistaa bioenergianhankinta- ja tuotantoketjun osaavan työvoiman saatavuus paitsi Itä- Suomessa myös muualla Suomessa. Koulutus- ja asiantuntijapalveluiden korkea taso Itä-Suomessa edellyttää bioenergia-alan koulutustarjonnan kehittämistä keskiaste- ja ammattiopistotason koulutuksesta yliopistotasolle saakka. Koulutuksessa tulisi huomioida uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen opetuksessa ja osana asiantuntija- ja ammattilaisosaamista. Luonnonvaratalouden integroiva ajattelumalli otetaan osaksi koulutusta. Koulutuksen profiloinnissa ja mitoituksessa tulee huomioida koko luonnonvara-alan kasvavan työvoiman tarve. Ammattitason osaamisen kehittäminen (asentajat, korjuun hyvät käytännöt) vahvistaa olemassa olevaa osaamisketjua. Itä-Suomen koulutusosaaminen on herättänyt myös kiinnostusta Suomen rajojen ulkopuolella ja koulutusohjelmien vienti ja koulutuspalvelujen tarjonta voivat olla myös kansainvälinen vientituote. HANKERAHOITUS VERKOTTUMINEN VIESTINTÄ Alan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja varmistaminen Koulutushankkeiden aktivointi Alan houkuttelevuuden varmistaminen Keskeinen toimijataho: Itä-Suomen koulutusorganisaatiot Bioenergia-alan teollisuuden, asiantuntija- ja konsultointipalvelujen sekä bioenergialiiketoiminnan menestyminen edellyttävät tutkimus-, hanke- ja liiketoimintaosaamisen merkittävää vahvistamista ja uusien liiketoimintamallien kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämishankkeet suunnataan siten, että ne tukevat yritysten teknologiakehitystä ja vientiponnisteluja ja kartuttavat alan tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Uusien teknologioiden kehittäminen on tulevaisuudessa helpompaa metsäenergian käyttömäärien kasvaessa. Ohjelmalla luodaan edellytyksiä itäsuomalaiselle kestävälle energiateknologiasektorille ja uusille yrityshankkeille, jotka yhdistävät liiketoiminnan ja alueen tutkimustiedon. Hankerahoituksen suuntaamisella sekä yhteistyön ja tiedonvälityksen lisäämisellä bioenergiaklusterilla vahvistetaan uusiutuvan energian sektoria ja kohdistetaan voimavaroja alueen kannalta tärkeimpiin toimenpiteisiin. Maakuntaliittojen kautta ohjautuvaan rahoitukseen bioenergiaohjelman tavoitteet vaikuttavat oleellisesti. Ohjelmalla tulisi olla myös ohjausvaikutusta muuhun alueen hankerahoitukseen. VERKOTTUMINEN TUTKIMUSYHTEISTYÖ HANKERAHOITUS Yhteistyön vahvistaminen (tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot ja yritystoiminta) Metsäenergia-alan tarpeisiin vastaaminen Tarvelähtöinen tutkimus Hankekoordinaation tehostaminen. Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa tarkastetaan, että hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat bioenergiaohjelman tavoitteiden saavuttamista. 17

20 Keskeinen toimijataho: Maakuntien liitot, maakuntien myr sihteeristöt, alueen tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot Esimerkki: Itä-Suomessa on maailmanluokan kannolta kattilaan ja aina ympäristövaikutuksiin saakka olevaa metsäenergiaosaamista. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja yrityselämän vuorovaikutuksen vahvistaminen, kansainvälinen toiminta sekä osaamisen terävöittäminen ovat ehdottomia edellytyksiä Itä-Suomen säilyttämiseksi kilpailukykyisenä osaajana ja toimijana kansainvälisillä markkinoilla. Taulukko 2. Listaus Itä-Suomen alueella toimivista koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioista. Itä-Suomen alueella toimivia bioenergia-alaan liittyviä koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Ammattiopistot ja aikuiskoulutus (Etelä-Savon ammattiopisto, Kainuun ammattioppilaitos, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä) CEMIS tutkimus- ja koulutuskeskus (Kajaani) ELY -keskukset (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi) Euroopan metsäinstituutti EFI (Joensuu) Itä-Suomen yliopisto (Joensuu ja Kuopio) Metsäbioenergia, Bioenergian logistiikka, Bioenergian ympäristö-, terveys- ja sosiaaliset vaikutukset, Luonnonvarojen hallinta Kajaanin ammattikorkeakoulu Tietojärjestelmät -osaamisalue, Kone- ja tuotantotekniikka, Tietotekniikka, Rakennustekniikka Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatehokkuus ja energiamarkkinat sekä strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, logistiikka, tuulivoima Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (Maaninka ja Mikkeli) Metsäkeskukset (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi) Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö (Joensuu, Punkaharju, Suonenjoki) Mikkelin ammattikorkeakoulu Ympäristöteknologia, metsätalous, kestävä energiatalous, kestävä yhdyskunta, talotekniikka Osaamiskeskusohjelma: Energiateknologia (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi ja Varkauden seutu); Uusiutuva metsäteollisuus (Kaakkois-Suomi, Mikkelin seutu, Kajaanin Measurepolis ja Pohjois-Karjala) Ympäristöteknologia (Kuopion seutu) Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Maaseudun sekä bioenergian kehittäminen ja tutkimus Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Hajautetut energiaratkaisut: ratkaisuja bioenergian tuotantoon ja saatavuuteen ja tuotantomenetelmien ja laiteteknologian optimointiin sekä energian jakeluun, käyttöön ja säästöön Saimaan ammattikorkeakoulu Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen sekä Venäjän liiketoimintaosaaminen Savonia-ammattikorkeakoulu Seudulliset kehittämisyhtiöt Suomen ympäristökeskuksen SYKE (Joensuu) 18