Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009
Mikä Paletti? Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti 2006 2010 Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus (JY); yhteistyössä Kasvatustieteiden laitos (JY) Kirja: Perhe elämän paletti vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa (2009, PS kustannus)
Projektin tavoitteet Kuvata työssäkäyvien pikkulapsiperheiden arkea eri perheenjäsenten näkökulmasta: miten päivittäinen arki sujuu pikkulapsiperheissä perheen, työn ja päivähoidon keskiössä ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Kehittää menetelmiä perheiden arjen kuvaamiseen
Temaattinen kehys
Mixed methods?
Mixed methods? What is mixed? kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen lähestymistapa mutta myös: aineistonkeruumenetelmät, teoriat, tutkijat
Tutkimusprojektin jäsenet Anna Rönkä, PsT, dosentti, yliopettaja, tutkimuksen vastuullinen johtaja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö Kaisa Malinen, PsM, tutkija (SA) (psykologia) Tiina Lämsä, KM, tutkija (SA) (varhaiskasvatus) Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pirjo Liisa Poikonen, KT, yliassistentti Eija Sevon, KM, assistentti, Kasvatustieteiden laitos, JY Ulla Kinnunen, PsT, professori Psykologian laitos, Tay Jan Gerris, professori Hilde Wierda Boer, tutkija Institute of Family and Child Care Studies, Radboud University Nijmegen, Hollanti Tutkimuksessa tarvittavien mobiilipalveluiden toteutus: Blueweb Oy
Tutkimusperinteet ja teoreettiset sitoumukset Esim. Arjen tutkimus Tunteiden siirron paradigma Systeeminen perhekäsitys Positiivinen psykologia Lapsuustutkimus
Mixed methods? Missä tutkimuksen vaiheissa (tutkimuskysymysten asettelu, aineiston keruu, aineiston analysointi, aineiston tulkinta) monistrategisuus on läsnä? Kerätäänkö kvantitatiivinen & kvalitatiivinen aineisto saman vai eriaikaisesti? Käytetäänkö aineistonkeruussa yhtä vai useaa menetelmää? Kumpi on etusijalla kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen aineisto?
Aineistonkeruu ja osallistujat Suurin osa vanhemmista 30 40 vuotiaita, suhteellisen korkeasti koulutettuja, ¾ ydinperheitä, keskimäärin 2 lasta Päiväkirjatietoa yhteensä 107 perheeltä; aineistoa 763 päivää (äidit), 616 päivää (isät) ja 378 päivää (lapset)
Päiväkirja aineisto
Tutkimusmenetelmät ja tutkimusasetelma Kyselylomakkeet: Strukturoidut kysymykset ja mittarit Avoimet kysymykset Kännykkäpäiväkirjat: Strukturoidut kysymykset Paperipäiväkirjat: Strukturoidut kysymykset Avoimet kysymykset Lapsen päiväkirjat: Avoimet kysymykset Strukturoidut kysymykset ja mittarit Lasten piirrokset (ja muut tuotokset) Avoimet kuvaukset päivän tapahtumista
Mixed methods? Miksi? Triangulaatio Tasapainottaminen, toisen lähestymistavan puutteiden korvaaminen Täydentäminen Rakenteiden vs. prosessien kuvaus Vastaaminen erilaisiin tutkimuskysymyksiin Selittäminen Yllättävien tulosten ymmärtäminen Mittareiden kehittäminen Otanta Uskottavuus Havainnollistaminen Sovellettavuuden lisääminen Hypoteesien luominen & testaaminen Tutkijoiden ja osallistujien näkökulmien yhdistäminen Vahvistaminen
Esimerkki 1: Määrällinen analyysi otannan perusteena laadulliseen analyysiin Myötä ja vastatuuliset viikot: Millaiset päivittäiset hetket ja yhdessäolo tekevät perheen vuorovaikutuksesta erityisen palkitsevaa tai kuormittavaa? Taustalla havainto vuorovaikutukseen liittyvien kokemusten vaihtelevuudesta henkilöiden ja hetkien välillä (monitasomallinnus) Kvant. aineisto: intensiivinen päiväkirja aineisto tapausten (perheiden) valinnan perusteena, määrällisen aineiston laadullinen analyysi, laadullisen analyysin tulosten validointi Kval. aineisto: arjen kuvausten sisältöjen ja teemojen analyysi, huomio muutoksissa
7 6 5 4 3 2 1 Vastatuulisen viikon perhe Vuorovaikutus puolison kanssa Ma aamu Ma ilta Ti aamu Ti ilta Ke aamu Ke ilta To aamu To ilta Pe aamu Pe ilta La aamu La ilta Su aamu Su ilta Miehet Nais et Mies A Nainen A
7 6 5 4 3 2 1 Myötätuulisen viikon perhe Vuorovaikutus puolison kanssa Ma aamu Ma ilta Ti aamu Ti ilta Ke aamu Ke ilta To aamu To ilta Pe aamu Pe ilta La aamu La ilta Su aamu Su ilta Miehet Naiset Mies B Nainen B
Myötätuulta ja vastatuulta Aamulla vaimo herätti ja antoi suukon poskelle. Oli mukava herätys. (mies, keskiviikko) Kun leikimme yhdessä lapsen kanssa, lapsi tuntui nauttivan kun kumpikin vanhempi on läsnä. (mies, maanantai) Oli puolison ruoantekovuoro, hän saapui myöhään töistä ja jouduin tekemään itse ruoan. (mies, torstai) Mieheni arvosteli tekemääni sotkua eteisen vaatteiden kanssa, suututti pikkumaisuus. Illan päätteeksi mies löysi sipsimuruja sohvalla ja marmatti, minua raivostutti. (nainen, torstai) Kauppareissulla lapsi ei totellut yhtään, vaan piti ihan omaa, arveluttavaa showta. Hampaanpesulle saaminen vaati uhkailua. (nainen, keskiviikko)
Esimerkki 2: Määrällinen ja laadullinen lähestymistapa toisiaan täydentävinä ja tasapainottavina Missä määrin pienten lasten vanhemmat kokevat siirräntää työn ja perheen välillä? Millaiset tilanteet työn ja perheen yhteensovittamisessa ovat raskaita?
Työn ja perheen vuorovaikutus Naiset Miehet Perhe vaikeuttaa työelämää 8 92 Perhe vaikeuttaa työelämää 6 94 Työ vaikeuttaa perheelämää 22 78 Työ vaikeuttaa perheelämää 20 80 Perhe helpottaa työelämää 87 13 Perhe helpottaa työelämää 75 25 Työ helpottaa perheelämää 81 19 Työ helpottaa perheelämää 86 14 0 % 50 % 100 % 0 % 50 % 100 % Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä
Kuormittavat tilanteet työn ja perheen yhteensovittamisessa
Esimerkki 3: Laadullinen aineisto & analyysi mittarin/luokituksen kehittämisen pohjana Millaisilla keinoilla suomalaiset pienten lasten vanhemmat hoitavat parisuhdettaan? Avoin kysymys: Kerro kuluneen päivän ajalta jostakin parisuhteesi kannalta hyvästä hetkestä, tapahtumasta tai tilanteesta. Luokitus: toiminnot, keskustelut, fyysinen läheisyys, läsnäolo, myönteisyys, tuki, ristiriitojen hallinta Muita laadullisen analyysin nostamia teemoja: lasten osallisuus parisuhteen hoitamisessa, oman ja puolison tekojen merkitys
Käytännön kokemuksia laadullisen ja määrällisen lähestymistavan yhdistämisestä Tutkimuskysymyksistä ja teemoista noussut tarve Mixed methods uusien näkökulmien ja kysymysten tuottajana Kvantitatiivisen aineiston kvalitatiivinen analyysi: intensiivisen päiväkirja aineiston mahdollisuudet Erilaiset taustat omaavien tutkijoiden yhteistyön mahdollisuudet
Lähteet Paletti projekti Malinen, K., & Rönkä, A. (2009). Sharing, caring or just being there? Relationship maintenance in the daily life of couples. Artikkelikäsikirjoitus. A. Rönkä, K. Malinen, & T. Lämsä (toim.) (2009). Perhe elämän Paletti vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa. Jyväskylä: PS kustannus. Mixed methods Bryman, A. (2006). Integrating quantitative and qualitative research: How is it done? Qualitative Research, 6, 97 113. Greene, J. C. (2006). Toward a methodology of mixed methods social inquiry. Research in the Schools, 13, 93 98. Johnson, B., Onwuegbuzie, A., & Turner, L. (2007). Toward a definition of mixed methods research. Journal of Mixed Methods Research, 1, 112 133. Onwuegbuzie, A. J., & Leech, N. L. (2006). Linking Research Questions to Mixed Methods Data Analysis Procedures. The Qualitative Report, 11, 474 498. Teddlie, C., & Tashakkori, A. (2006). A general typology of research designs featuring mixed methods. Research in the Schools, 13, 12 28.