LSSAVI/25/05.14.06/2014 Länsi- ja Sisä-Suomi 16.1.2015 LASKETTELUPALVELUIDEN TURVALLISUUS VALVONTAPROJEKTI 2014 Yleistä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella toteutettiin laskettelupalveluiden turvallisuuteen liittyvä valvontaprojekti talvella 2014. Projekti oli osa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteita. Projektin tavoitteena oli parantaa laskettelupalveluja käyttävien kuluttajien turvallisuutta varmistamalla, että laskettelupalvelujen tarjoaja huolehtii riittävästi laskettelupalvelun ja siihen kuuluvien tarvikkeiden, tilojen, laitteiden ja rinteiden turvallisuudesta, kunnosta ja huolloista; on tietoinen kuluttajaturvallisuuslain hänelle asettamasta huolellisuusvelvoitteesta ja antaa kuluttajalle riittävät tiedot lasketteluun liittyvistä riskeistä ja riskien pienentämisen kannalta turvallisesta käytöstä; on tietoinen ilmoitusvelvollisuudestaan onnettomuuksissa ja vakavissa vähältä piti tilanteissa. Lisäksi projektin tavoitteena oli kerätä tietoa laskettelupalvelujen vaaratilanteista ja riskeistä kohdekohtaisen riskinarvioinnin perustaksi sekä edistää turvallisuusasiakirjan laatimista ko. palveluille. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella oli vuoden 2012 tilastojen mukaan 28 laskettelukeskusta. Laskettelukeskuksista 9 sijaitsee keski-suomen alueella, 6 Pirkanmaalla ja 13 Pohjanmaan maakunnissa. Edellisen kerran läänikohtainen laskettelupalveluiden valvontaprojekti toteutettiin vuonna 2005. Kuluttajaviraston ohjeet laskettelupalveluiden turvallisuuden edistämiseksi ovat vuodelta 2006. Kuluttajavirasto on laatinut nämä ohjeet yhteistyössä Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n (SHKY) ja sen hiihtokoulujen, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton, Liikennevakuutuskeskuksen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Lainsäädäntö Laskettelupalvelut kuuluvat kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 piiriin ja lain määrittämiin valvonnan painopistealueisiin. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan laskettelupalve- kirjaamo.ita@avi.fi Ailakinkatu 17, 40100 Jyväskylä PL / PB 346, 33101 Tampere
LSSAVI/25/05.14.06/2013 2/12 luista tulee tehdä ilmoitus kunnalliselle kuluttajaturvallisuusviranomaiselle ja laatia toiminnasta turvallisuusasiakirja. Laskettelupalvelu tai siihen osallistuminen ei saa olla kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 10 :ssä tarkoitetulla tavalla vaarallista palveluun osallistuvan kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Laskettelupalvelu ei saa myöskään aiheuttaa vaaraa tai haittaa sen vaikutuspiirissä oleville muille henkilöille esim. katsojille tai ohikulkijoille. Palvelusta tulee antaa valtioneuvoston tietojenantoasetuksen mukaiset tiedot (VNa 613/2004). Kuluttajaturvallisuuslain 5 :n mukaisesti toiminnanharjoittaja vastaa laskettelupalvelun turvallisuudesta koko palvelun ajan (esim. laskettelureitit, hiihtohissit, pulkkamäet, välineiden vuokraus, hiihtokoulut). Laskettelupalvelujen yleistä turvallisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rinteiden kuntoon, lumipeitteen paksuuteen ja rinteessä mahdollisesti oleviin jäisiin alueisiin sekä laskettelijoille tarkoitettuihin opasteisiin ja varoituskyltteihin. Rinteiden ulkopuolelle suuntautuvissa opastetuissa retkissä on erityisesti kiinnitettävä huomiota poikkeavien olosuhteiden (esim. lumivyöryt, kova lumipyry) aiheuttamaan vaaraan. Toiminnanharjoittajalla tulee olla selkeät toimintaohjeet, miten toimitaan, jos olosuhteet muuttuvat toiminnan aikana (esim. lumimyrsky, tuuli, sumu, sähkökatkokset) tai jos esimerkiksi kalustoa ja henkilöstöä tarvitaan pelastustehtäviin. Lisäksi tulee olla toimintaohjeet siitä, miten henkilökunnan tulee toimia, jos rinteessä harjoitetaan vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Toimintaohjeet olosuhteiden muuttuessa tulee merkitä turvallisuusasiakirjaan ja niiden tulee olla koko henkilökunnan tiedossa. Toteutus Laskettelupalvelujen turvallisuus -valvontaprojekti koski kaikkia Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston alueen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä, joiden alueella on laskettelukeskuksia. Aluehallintovirasto pyysi valvontayksiköiden kuluttajaturvallisuusvalvontaa hoitavia viranhaltijoita tekemään projektiin liittyvät tarkastukset tammi-huhtikuun 2014 aikana. Valvontaprojektin tarkastuksia varten oli käytössä Tukesin ekstranet-sivuilta poimittu laskettelupalvelujen turvallisuuden valvontaan tehty tarkastuslistaus. Tätä listausta muokattiin hieman aluehallintovirastossa täydentämällä sitä muutamilla kohdilla sekä laatimalla siitä Webropol-versio tarkastajien täytettäväksi ja yhteenvedon laatimista helpottamaan. Webropol-linkki lähetettiin valvontayksiköihin sähköpostilla yhdessä projektikirjeen kanssa. Webropol-lomaketta päivitettiin projektin lopuksi siitä saatujen kokemusten ja kommenttien perusteella. Tarkastuslomakkeen lisäksi jokaiseen tarkastuskohteeseen laadittiin erillinen tarkastuskertomus, jonka liitteeksi täytetty tarkastuslistaus voitiin liittää. Valvontayksiköitä
LSSAVI/25/05.14.06/2013 3/12 ohjeistettiin kehottamaan toiminnanharjoittajaa korjaamaan tarkastuksella havaitut puutteet määräajassa ja toimittamaan aluehallintovirastoon Webropol-lomakkeen lisäksi tarkastuskertomus valvontaprojektin yhteenvedon laatimista varten. Tulokset Yleistä Valvontaprojektiin osallistui 11 (69%)valvontayksikköä Länsi- ja Sisä-Suomen 16 valvontayksiköstä. Osallistuneet valvontayksiköt olivat seuraavat: Henkilökunta Jyväskylän ympäristöterveydenhuolto, Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, Laukaan ympäristöterveydenhuolto, Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi, JIK ympäristöterveydenhuolto, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto, Suupohjan Perusliikelaitoskuntayhtymä, Kangasalan kunnan ympäristöterveydenhuolto, Sastamalan seudun Sosiaali- ja Terveyspalvelujen ympäristöterveydenhuolto, Tampereen ympäristöterveys ja Valkeakosken Ympäristöpalvelut. Tarkastuksia tehtiin 17 (61 % alueen laskettelukeskuksista) laskettelupalvelukeskukseen, joilla kaikilla oli lasketteluvälineiden vuokraustoimintaa. Neljätoista laskettelukeskusta tarjosi myös hiihto- / lasketteluopetusta ja kuudellatoista oli lisäksi pulkkamäkitoimintaa. Muita mainittuja toimintoja olivat leiritoiminta, kumpareikko, lumikenkäily ja alamäkiluistelurata. Laskettelurinteet ja siihen liittyvä välineiden vuokraus- ja muu toiminta tarkastettiin kaikissa kohteissa. Hiihto- / lasketteluopetus oli osassa kohteita erillisellä yrittäjällä, josta johtuen se tarkastettiin vain yhdeksässä kohteessa ja niissäkin osassa vain haastattelemalla toiminnanharjoittajaa tai tämän edustajaa. Asiakasmäärät vaihtelivat laskettelukeskuksissa vuositasolla 2000 500000 kävijään. Laskettelukeskusten koko vaihteli runsaasti. Pienimmissä keskuksissa henkilökuntaa oli vain 2-5 henkilöä ja suurimmissa jopa 115. Vakituisen henkilökunnan määrä vaihteli yhdestä viiteentoista työtekijään. Kaikkien laskettelukeskusten kohdalla henkilökunnan määrä sekä heidän koulutuksensa ja kokemuksensa arvioitiin tarkastuksella riittäväksi. kolmessatoista (76 %) laskettelukeskuksessa hiihtokoulun toiminnasta vastaava henkilö oli suorittanut SHORY:n (Suomen Hiihdonopettajat ry) tutkinnon tai heillä oli muutoin vastaavat tiedot ja taidot. Kaikissa laskettelukeskuksissa oli nimetty turvallisuusvastaava ja hänelle varahenkilö. Kaikki työntekijät oli myös ohjeistettu hälyttämään apua ja tarkastuksilla arvioitiin, että kaikissa tarkastetuissa laskettelukeskuksessa työntekijät myös osaavat toimia hätätilanteissa. Onnettomuustilanteiden tehtävänjako ja vastuut olivat henkilökunnalla tiedossa kaikissa laskettelukeskuksissa. Henkilökunnalle annettiin turvallisuuskoulutusta vuosittain 11 (65 %) laskettelukeskuksessa ja koulutuksista myös pidettiin kirjanpitoa. Ensiapukoulutusta oli järjestetty henkilökunnalle vähintään joka kolmas vuosi 10 (59 %) laskettelukeskuksessa.
LSSAVI/25/05.14.06/2013 4/12 Ensiapukoulutuksen saanut henkilö oli aina laskettelukeskuksen avoinna ollessa paikanpäällä 13 (76 %) kohteessa ja alkusammutuskoulutuksen saanut 11 (65 %). Valmiusharjoituksia järjestettiin vuosittain seitsemässä (41 %) laskettelukeskuksessa. Palvelusta etukäteen asiakkaalle annettavat tiedot Turvallisuusasiakirja Markkinointimateriaalissa viidentoista (94 %, vastauksia 16)) laskettelukeskuksen kuvaus toiminnoista oli realistinen ja niissä oli annettu riittävät tiedot terveyden ja taloudellisen turvallisuuden osalta. Yhden laskettelukeskuksen markkinointimateriaalissa oli kuvattu rinne, jota ei ollut ko. kohteessa lainkaan olemassa. Kaikissa kuvissa laskijoilla ei ollut myöskään kypärää eikä ajantasaista tietoa rinteiden kunnosta ollut saatavilla kaikilta laskettelukeskusten internet-sivuilta. Asiakkaille annettavat ohjeet olivat esillä tarvittavilla kielillä kaikissa laskettelukeskuksissa ja helposti nähtävissä kaikissa kohteissa. Ohjeita oli tyypillisesti tehty suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.. Asiakkaita opastettiin myös muutoin, esim. ryhmille annettiin usein ohjeistusta myös suullisesti. viidessätoista (88 %) laskettelukeskuksessa kerrottiin, että kokemattomia asiakkaita valvotaan jatkuvasti. Ohjeissa oli tyypillisesti tiedot rinteiden vaativuustasosta (15 kpl, 88 %), tiedot valmistautumisesta, vaadittavasta taitotasosta ja varusteista (14 kpl, 82 %), tiedot toiminta- ja käyttäytymissäännöistä (15 kpl, 88 %) ja tiedot turvallisuudesta vastaavan henkilön yhteystiedoista (13 kpl, 76 %). Neljätoista (88 %, vastauksia 16) laskettelukeskusta oli laatinut toiminnalleen turvallisuusasiakirjan. Turvallisuusasiakirjaa säilytettiin pääsääntöisesti helposti löydettävässä paikassa. Onnettomuuskirjanpitoa piti 13 (82 %) laskettelukeskuksista ja kirjanpito analysoitiin säännöllisesti 11 (69 %) kohteessa. Kahdeksassa (50 %) laskettelukeskuksessa oltiin tietoisia viranomaiselle tiedottamisvelvollisuudesta onnettomuuden sattuessa. Turvallisuusasiakirjoilta lainsäädännössä vaadittavat tiedot oli annettu vaihtelevasti. Turvallisuusasiakirjan sisältö arvioitiin riittäväksi viidessä tapauksessa (33 %). Eniten puutteita todettiin maksimiasiakasmäärien ja olosuhderajoitusten määrittelyssä. Turvallisuusasiakirjoissa ilmoitetut tiedot käyvät ilmi seuraavasta taulukosta.
LSSAVI/25/05.14.06/2013 5/12 Taulukko 1. Turvallisuusasiakirjojen tiedot Turvallisuusasiakirjan sisältövaatimukset KPL % tarkastetuista turvallisuusasiakirjoista Palvelun tarjoajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot 14 100 Turvallisuusasioista vastaavien henkilöiden tiedot 14 100 Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset 10 71 Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 9 64 Toimintaohjeet onnettomuus- ja hätatilanteita varten Henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusasioihin Henkilökunnan kouluttaminen sekä mahdolliset pätevyys ja koulutusvaatimukset 11 79 10 71 10 71 Resurssien kuvaus (tilat, välineet, reitit, eläimet, 10 71 suojaimet jne) Em. resurssien huolto- ja kunnossapito 8 57 Palvelun tarjoamiseen liittyvät olosuhderajoitukset 7 50 Palvelun suurin asiakasmäärä eri olosuhteissa 4 29 Ulkopuolisten turvallisuuden varmistaminen 9 64 Onnettomuus-, vaara- ja vahinkokirjanpito 14 100 Menettely ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi 10 71 Turvallisuusasiakirjasta ja sen sisällöstä tiedottaminen 12 86 Tietojen antaminen palveluun osallistujille 13 93 Laskettelurinteiden ja erityissuorituspaikkojen turvallisuuden arviointi Laskettelurinteiden ja erityissuorituspaikkojen turvallisuutta arvioitiin kaikissa tarkastetuissa laskettelukeskuksissa. Turvallisuudessa todettiin puutteita mm. turvaverkoissa ja aidoissa, rinnepasteissa ja varoituskylteissä sekä erityissuorituspaikkojen rakenteissa ja sijainnissa.
LSSAVI/25/05.14.06/2013 6/12 Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkastettujen vaatimusten toteutuminen laskettelurinteissä. Taulukko 2. Laskettelurinteiden vaatimustenmukaisuus HAVAINTO / VAATIMUS KPL % tarkastetuista rinteistä Lumipeite on riittävä 16 94 Rinteissä ei ole kiviä, kantoja tms. esteitä näkyvissä 16 94 Mahdolliset kiinteät esteet on pehmustettu tai erotettu muuten 13 76 Rinteet on valaistu riittävästi 14 82 Rinteissä on käytetty riittävästi merkintäverkkoja, pehmusteita ja/tai keppejä tarvittavien kohteiden/alueiden eristämiseen 15 88 Turvaverkkoja ja aitoja on käytetty tarpeellisissa paikoissa 12 71 Erityissuorituspaikkoihin liittyvät rakenteet ovat tuvalliset ja suorituspaikkojen sijainti on asianmukainen 13 76 Opasteet ja ohjeet ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä 16 94 Opasteita on käytetty oikeissa paikoissa ja sijoitettu asianmukaisesti 15 88 Opasteet ovat suomen ja ruotsin lisäksi tarvittavilla kielellä 15 88 Laskettelurinteiden vaikeustaso on merkitty ymmärrettävästi (esim. värikoodein ja näkyvillä paikalle) 13 76 Opasteiden näkyvyys tarkistetaan ja varmistetaan säännöllisellä puhdistamisella 15 88 Eksyminen laskettelurinteen ulkopuolelle on estetty riittävin merkinnöin 14 82 Erityissuorituspaikat on merkitty asianmukaisesti ja siten, ettei niille eksy vahingossa 14 82 Hissien läheisyydessä on ohjeet hissin käyttämistä varten 15 88 Asiakkaille tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käytöstä on selkeät ohjeet helposti havaittavissa paikassa Koneet ja laitteet on tarkastettu ja huollettu säännöllisesti ja huolloista on pidetty kirjanpitoa 12 71 12 71 Rinnekoneen liikkuessa rinteessä on tarvittavat varoitusopasteet 11 64 Moottoriajoneuvot käyttävät turvallisuusasiakirjaan merkittyjä kulkureittejä ja ajoneuvoissa on asianmukaiset merkkiliput, valaisimet ja äänimerkkilaitteet. 15 88
LSSAVI/25/05.14.06/2013 7/12 Hiihto- ja laskettelukoulujen toiminta Hiihto- ja/tai laskettelukoulua pidettiin 13 laskettelukeskuksessa ja niistä yhdeksän koulun toiminnan turvallisuutta tarkasteltiin tämän valvontaprojektin yhteydessä. Puutteita havaittiin mm. siinä, että apuopettajan lisäksi ei aina ollut paikanpäällä koulutuksen saanutta pätevää hiihdonopettajaa. Myös laskettelukeskusten turvallisuuskoulutukset tai valmiusharjoittelu eivät olleet aina ulottuneet koskemaan hiihto- ja laskettelukoulujen toimintaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty hiihto- ja laskettelukoulujen (10 kpl) tarkastuksen tulokset Taulukko 3. Hiihto- ja laskettelukoulujen tarkastuksen tulokset HAVAINTO / VAATIMUS KPL % tarkastetuista hiihto- ja laskettelu-kouluista Asiakkaille kerrotaan lajiin liittyvistä vaaroista, riskeistä ja toimintatavoista 9 100 Asiakkaille kerrotaan turvavälineistä, henkilösuojaimista sekä oikeanlaisesta pukeutumisesta 9 100 Hiihtokoulujen opettajat käyttävät itse opettaessaan henkilösuojaimia 9 100 Asiakkaita opastetaan toimimaan oikein onnettomuustilanteissa 9 100 Toiminnasta vastaavalla henkilöllä on SHORYn tutkinto tai vastaavat tiedot 9 100 Hiihdonopettajat ovat päteviä 9 100 Apuopettajat eivät toimi yksin vaan lähellä on aina koulutuksen saanut opettaja Opettajat ilmoittavat havaitsemistaan puutteista laskettelukeskuksen toiminnanharjoittajalle Turvallisuuskoulutukset ja valmiusharjoitukset koskevat myös hiihtokoulua ja sen henkilöstöä 6 66 9 100 6 66
LSSAVI/25/05.14.06/2013 8/12 Alihankinta- ja vuokrauspalvelujen turvallisuus Kaikissa laskettelukeskuksissa oli mahdollisuus vuokrata välineitä. Välineiden todettiin olevan hyväkuntoisia, huollettuja ja sopivia tarjottavaan palveluun kaikissa kohteissa. Myös henkilösuojainten todettiin olevan ehjiä, puhtaita ja helposti saatavilla ja ne olivat myös CE-merkittyjä kaikissa laskettelukeskuksissa. Henkilösuojaimille oli nimetty vastuuhenkilö yhtä lukuun ottamatta kaikissa tarkastuspaikoissa. Asiakkaita neuvottiin välineiden käytössä vuokrauksen yhteydessä. Laskettelupalvelujen vaarat ja riskit Toiminnanharjoittajat arvioivat suurimmaksi (9 kpl) vaaraksi/riskiksi laskettelurinteissä erilaiset kaatumiset ja yhteentörmäykset laskijoiden kesken. Toiseksi eniten (9 kpl) vaaratilanteita aiheuttivat laskijoiden asenteista johtuvat vaaratilanteet. Laskijat arvioivat kykynsä väärin, ottivat tietoisesti liian suuria riskejä tai eivät välittäneet opasteista. Myös valvojat arvioivat yhdeksi suurimmaksi (9 kpl) vaaratilanteeksi erilaiset laskijoiden väliset törmäykset ja kaatumiset. Toiseksi eniten vaaratilanteita aiheuttivat erilaiset puutteet laskettelurinteiden toteutustavassa, rakenteissa tai opasteissa. Laskijoiden vääränlaiset asenteet aiheuttavat valvojien mukaan vaaratilanteita kolmanneksi eniten. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty toiminnanharjoittajien ja valvojien näkemykset vaaratilanteiden aiheuttajista rinteissä. Kuva 1. Toiminnanharjoittajien näkemys vaaratilanteiden aiheuttajista rinteissä
LSSAVI/25/05.14.06/2013 9/12 Kuva 2. Valvojien näkemys vaaratilanteiden aiheuttajista rinteissä Yhdessä tarkastetuista laskettelukeskuksista oli sattunut kuolemantapaus laskettelurinteessä vuonna 2006. Vakavimmat onnettomuudet, mitä laskettelurinteissä oli tapahtunut viime vuosina olivat erilaiset luumurtumat (käsien, säärien, häntäluun murtumat) sekä kaatumisesta aiheutunut aivotärähdys ja hetkellinen tajuttomuus. Pienempiä loukkaantumisia olivat erilaiset nyrjähdykset, venähdykset ja ruhjeet. Vain yksi laskettelukeskus oli ilmoittanut, ettei kauden aikana ollut vielä sattunut yhtään onnettomuutta. Valvojien tarkastusten perusteella tekemän riskinarvioinnin mukaan hengenmenetys arvioitiin mahdolliseksi, mutta ei kovin todennäköiseksi tapahtumaksi. Sen sijaan pysyvä vammautuminen arvioitiin kohtalaisen todennäköiseksi kuudessa (35 %) tapauksessa. Todennäköisemmäksi haitaksi arvioitiin lievä loukkaantuminen (47 %) ja mielenpahoitus/järkytys (35 %). Kuva 3. Riskinarvioinnin tulokset
LSSAVI/25/05.14.06/2013 10/12 Projektitarkastuksilla annetut kehotukset Toiminnanharjoittajille annettiin opastusta ja neuvontaa lähes kaikilla (15 kpl) tarkastuksilla. Kehotuksia, tarkastuksilla havaittujen puutteiden korjaamiseksi, annettiin yhteensä 43 kpl ja niille annettiin määräaika neljässä tarkastuksessa. Eniten kehotuksia (43 % kehotuksista) annettiin turvallisuusasiakirjan sisältöön ja omavalvonnan toteuttamiseen liittyen. Pakkotoimiin ei tarvinnut ryhtyä yhdessäkään laskettelukeskuksessa. Kuvassa neljä on esitetty tarkastuksilla annetut kehotukset (kpl) ja niiden aiheet. Kuva 4. Annetut kehotukset ja niiden aiheet Johtopäätökset Valvontaprojektiin osallistuttiin varsin hyvin, kun alueen valvontayksiköistä 69 % teki vähintään yhden projektitarkastuksen. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella olevista laskettelukeskuksista tarkastettiin 61 %. Koska lasketteluonnettomuuksia sattuu aika usein ja niiden seuraukset voivat olla vakaviakin, on valvonta koettu tärkeäksi keinoksi vaikuttaa laskettelukeskusten turvallisuuteen.
LSSAVI/25/05.14.06/2013 11/12 Tarkastuksen ajankohdalla on kuitenkin merkitystä tarkastusten tuloksiin. Vähäluminen talvi aiheutti sen, että tarkastustilanne ei kaikilta osin vastannut normaalitilannetta. Valaistuksen riittävyyttä on myös vaikea arvioida, kun tarkastus tehdään valoisaan aikaan. Laskettelukeskusten tarkastusten perusteella näyttäisi, että alueen laskettelukeskusten turvallisuustilanne on vähintäänkin kohtuullinen. Parannettavaa kuitenkin löytyy etenkin turvallisuusasiakirjan sisällössä mm. palvelun suurimman asiakasmäärän määrittelyssä, palvelun tarjoamiseen liittyvien olosuhderajoitusten huomioon ottamisessa, huolto- ja kunnossapidon kirjaamisessa, toimenpiteissä ulkopuolisten ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi ja toimenpiteissä vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Hieman huolestuttavalta tuntuu se, että käytännössä myös rinteissä havaittiin puutteita turvaverkkojen ja aitojen määrässä ja sijoittelussa sekä erilaisten opasteiden määrässä ja sisällössä. Tällaisilla käytännön puutteilla voi olla seurauksia laskijoiden turvallisuudelle, joten niistä pitäisi päästä kokonaan eroon. Toiminnanharjoittajat arvioivat nämä puutteet kuitenkin vähäisemmäksi kuin mikä käsitys valvojille syntyi tarkastusten aikana. On aina havainnollistavaa, kun omaa toimintaa tarkastelee joku henkilö ulkopuolisen näkökulmasta ja tarkastuksille saatiinkin toivottavasti vaikuttavuutta tätä kautta. Tarkastukset osoittivat myös siten tarpeellisuutensa. Toiminnanharjoittajien ja valvojien arviot laskettelupalvelujen suurimmista vaaratilanteita aiheuttavista asioista olivat hyvin samankaltaiset. Molemmat arvioivat suurimmaksi vaaratilanteiksi erilaiset kaatumiset ja toisiin laskijoihin törmäilyt. Myös laskijoiden väärät asenteet/taidot arvioitiin korkealle vaaran arvioinnissa. Vääränlaiset asenteet ja/tai puutteelliset taidot aiheuttavat varmasti myös osan kaatumisista ja törmäilyistä. Laskettelussa riski tapaturmiin on aina olemassa, vaikka laskettelukeskusten turvallisuuteen panostettaisiin riittävästi. Laskettelukeskusten tulisikin pohtia keinoja, joilla vaikuttaa laskettelijoiden asenteisiin. Laskijoiden tiedottamisella sekä riittävällä ja oikein sijoitetulla opastuksella on varmasti vaikutusta myös asenteisiin ja siihen, että laskijat osaavat valita omalle taitotasolleen sopivat rinteet. Erityisesti tulisi panostaa siihen, ettei markkinoinnilla luotaisi vääränlaisia mielikuvia turvallisesta laskettelusta. Omalla esimerkillään laskettelukeskuksen henkilökunta voi vaikuttaa mm. henkilösuojainten käyttöön rinteissä ja edistää näin laskijoiden turvallisuutta. Onneksi vain yhdellä laskettelukeskuksella havaittiin harhaanjohtavaa markkinointia internetsivuillaan. Laskettelukeskusten toiminnanharjoittajat ovat ymmärtäneet pääosin hyvin vastuunsa laskettelupalvelujen tarjoamisessa. Vastuun tiedostamisessa on oleellista, että tunnetaan omaa alaa koskeva lainsäädäntö ja sieltä tulevat velvoitteet. Yllättävältä tuntui kuitenkin tieto siitä, että vain 50 % toiminnanharjoittajista tiesi velvoitteestaan ilmoittaa viranomaiselle tapaturmatilanteista ja vakavista läheltä piti tilanteista. On erittäin tärkeää, että viranomainen saa riittävän nopeasti tietoonsa sattuneet tapaturmat ja vakavat läheltä piti tilanteet. Vain näin valvontaa ja ohjausta voidaan kehittää ja sitä osataan kohdistaa oikein ja oikeisiin asioihin.
LSSAVI/25/05.14.06/2013 12/12 ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Merja Virtanen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Merja Rinta-Koski Tiedoksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Tuote- ja laitteistovalvontayksikkö/ Kuluttajaturvallisuusryhmä POL vastuualuejohtaja Heikki Siirilä, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikkö Matti Nyberg, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto