Toimintakertomus 2009. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Toimintakertomus 2009 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Lama ei pure kirjastoon Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen julkaisija Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ulkoasu Salla Koivu kuvat s.23: istockphoto.com s.5, s.10: Hannu Lehtonen s.7: Terho Aalto painopaikka Kopijyvä Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjalainaus kasvoi vuonna 2009. Ilmiö näyttää olevan valtakunnallinen ja tuttu edellisestä 90-luvun lamasta: lama houkuttelee ihmiset kirjastoihin. Hämeenlinnan kirjaston kokonaislainaus oli 1 345 665, jokainen hämeenlinnalainen lainasi keskimäärin 20,35 nidettä. Kirjastojen kokonaiskävijämäärässä ei ole tapahtunut oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna, joskin pääkirjaston kävijämäärä kääntyi lievään nousuun. Uuden Hämeenlinnan kirjastoissa käytiin kaikkiaan noin 770 000 kertaa, 11,6 käyntiä/asukas. Lainausoikeuttaan käytti 41,4 prosenttia asukkaista. Tilastovertailu on nyt edellistä vuotta mutkikkaampaa mutta myös kiintoisampaa, koska vuoden 2009 alussa Hämeenlinnan kirjasto sai viisi uutta lähikirjastoa ja toisen auton, Aaron kaveriksi Pietarille. Hämeenlinnan pääkirjaston aikuisten kaunokirjallisuutta lainattiin 8,2 prosenttia edellistä vuotta vilkkaammin, kaikkiaan 167 889 kirjaa. Tietokirjallisuuden lainauksen kasvu oli 3,3 prosenttia. Edelleen kuitenkin aikuisten tietokirjallisuutta lainattiin pääkirjastosta runsas 200 000 nidettä eli 20 prosenttia enemmän kuin kaunokirjallisuutta. Kaikkiaan uuden Hämeenlinnan kirjastoissa lainattiin aikuisten osastoilta 19 446 nidettä enemmän kuin vuonna 2008. Googlen ja Wikipedian tiedonhakumahdollisuudet eivät näytä riittävän aikuisten tiedontarpeisiin. Aikuisten tietokirjallisuus säilyttää asemansa mutta lasten ja nuorten tietokirjallisuuslainoihin netti tuntuu vaikuttavan vähentäen niitä. Lasten ja nuorten kaunokirjalainat kasvoivat tuntuvasti erityisesti pääkirjastossa mutta myös joissakin lähikirjastoissa. Pääkirjastossa lainattiin lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta 6,7 prosenttia edellistä vuotta vilkkaammin, kaikkiaan 122 697 nidettä. Lasten tietokirjallisuuden lainaus laski sen sijaan hiukan: esitelmiä varten ei tarvitse enää hakea kirjastosta kirjoja. Koko uuden Hämeenlinnan lasten ja nuorten osastojen lainaus kasvoi 16 000 niteellä. Hämeenlinnan kirjastosta lainattiin edelleen koko maan tasoon nähden runsaasti musiikkia vaikka laskua edelliseen vuoteen oli 6,6 prosenttia. Musiikin lainauksen lasku oli odotettua ja liittyi luonnollisesti netin musiikin tarjontaan, jota erityisesti nuoret osaavat hyödyntää. Pääkirjastosta lainattiin viime vuonna musiikkiäänitteitä 110 702 kertaa. Uusien lähikirjastojen toiminnassa musiikin lainaus ei ole perinteisesti ollut kovin keskeisellä sijalla, mikä heijastui paikallisiin kokoelmiin ja näkyi pääkirjastossa tarjolla olevan aineiston vähentymisenä: nyt uusia cd-levyjä odoteltiin koko uuden Hämeenlinnan alueella. DVD-elokuvien suosio jatkui vanhaan malliin. Niitä lainattiin 62 686 kertaa, lainaus nousi 28,5 prosenttia. Elokuvien tiettyjen lainausoikeuksiin liittyvien seikkojen ja korkean hinnan vuoksi tarjonta ei vastannut kysyntää. Sekä musiikki että elokuvat kiersivät erittäin hyvin lainassa. 3

lama houkuttelee ihmiset kirjastoihin Aineiston hankintamäärärahoja jouduttiin viime vuonna jonkin verran leikkaamaan, mikä näkyi uutuushankinnassa. Sujuvilla kuljetusjärjestelyillä, yhteisellä varausjonolla ja ilmaisilla hyllyvarauksilla pyrittiin korvaamaan asiakkaalle puuttuvaa tarjontaa. Kaiken kaikkiaan kirjastoon hankittiin 22 912 nidettä uutta kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvia, mikä oli 2 990 kpl vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seudullisesti aineistoa kuljetettiin Hattulan, Janakkalan ja Hämeenlinnan kirjastojen kesken. Hattulasta ja Janakkalasta hämeenlinnalaiset varasivat yhteensä 4500 nidettä ja Hämeenlinnasta lähetettiin Hattulaan 1454 ja Janakkalaan 1338 nidettä. Kotikirjastopalvelu tarjosi luettavaa henkisesti vireille vanhuksille 2668 lainan edestä. Lisäys edelliseen vuoteen oli 22 prosenttia. Asiakaskiintiö oli täynnä koko vuoden. Selkeimmin eri kirjastojen lainamääriin näyttävät vuonna 2009 vaikuttaneen lasten ja nuorten kirjalainat. Kirjastoissa, joissa kirjallisuutta tarjottiin aktiivisesti lapsille ja nuorille yhteistyössä tarhojen ja koulujen kanssa, lainat selkeästi kasvoivat. Hämeenlinnan kirjaston kouluihin lanseeraama Lukudiplomi houkutteli koululaisia lukemaan. Lapset ja nuoret innostuvat edelleen kirjoista ja lukevat mielellään - jos vain löytävät ne kaiken muun ajanvietetarjonnan seasta. Kirjaston tehtäväksi jää viedä kirja heidän ulottuvilleen. He ovat kirjaston tulevaisuuden tärkein asiakasryhmä. Hämeen maakuntakirjasto Vanajanverkko Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimii Kanta-Hämeen maakuntakirjastona. Vuonna 2009 maakuntakirjastotoimintaan saatiin todellisiin kustannuksiin perustuvaa korotettuna yksikköhintana maksettavaa valtionapua 82 081 euroa. Maakuntakirjastona Hämeenlinnan kaupunginkirjasto välittää ja lähettää kaukolainoja, ylläpitää ja kehittää aluetietokantaa ja kotiseutukokoelmaa, tiedottaa kirjaston ja kirjastoalan ajankohtaisista asioista ja järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia alueensa yleisille kirjastoille. Vuoden 2009 alussa Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät Hämeenlinnaan. Kuntaliitoksen jälkeen Vanajanverkon kirjastokimppaan kuuluivat entisen kahdeksan kirjaston sijaan kolmen kunnan, Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan, kirjastot. Vanajanverkon kirjastojen yhteistyö näkyy yhteisenä kirjastojärjestelmänä, asiakasrekisterinä, kirjastokorttina, ARVI artikkelitietokantana ja seudullisena kuljetuksena. 4 5

KAUKOLAINAT JA KOTISEUTUKOKOELMA Kaukolainoja välitettiin yhteensä 1773 kappaletta. Maakunnallista aineistoa hankittiin harkinnan mukaan lainakappaleiksi aikuistenosastolle. Vuonna 2009 pääkirjaston ja lähikirjastojen kotiseutukokoelmat karttuivat yhteensä 300 niteellä. ETÄTIETOPALVELU Kysy kirjastonhoitajalta verkkotietopalvelu vastasi 142 kysymykseen. Hämeenlinnan palvelu oli valtakunnallisesti kuudenneksi ahkerin vastaaja. Kysy kirjastonhoitajalta verkkotietopalvelu vastasi 142 kysymykseen. KOULUTUS- JA TIEDOTUSTILAISUUDET Kirjasto järjesti ammatillisia täydennyskoulutustilaisuuksia muun muassa yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt - ESR projektin kanssa. Tällaista koulutusta olivat Kirjastonhoitajien ammatillinen kehittämisohjelma 2008-2009 ja sosiaalisen median koulutus Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijöille syksyllä 2009. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto järjesti yhteensä 14 kokousta ja koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 240 henkilöä. SEUTUKULJETUS Vuoden alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Vanajanverkon kirjastojen seutukuljetukseen osallistuivat Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot. Janakkala tuli seutukuljetukseen mukaan vuoden alussa. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kirjastojen kuljetuksista tuli osa Hämeenlinnan kirjaston kuljetuksia. Vuonna 2009 Hämeenlinnassa lainattiin muiden seutukuljetukseen osallistuneiden kirjastojen aineistoa 4500 nidettä ja Hämeenlinnan kokoelmista lähetettiin 2792 nidettä seutulainaan. Kirjasto verkossa Hämeenlinnan kirjasto on aktiivinen toimija ja osallistui vuonna 2009 seuraaviin valtakunnallisiin työryhmiin: Axiell verkkopalveluiden asiantuntijaryhmä, kaunokirjallisuuden verkkopalvelun ideointiryhmä, kirjailijatietokanta KITKAn asiantuntijaryhmä ja kirjastojen mediakasvatushankkeen seurantaryhmä. Maakuntakirjasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää monipuolisia verkkoaineistoja yhteiseen käyttöön: Verkkokirjasto Web-Origo: Kuntaliitoksen myötä Hämeenlinnan Web-Origon käyttäjät lisääntyivät. Liittyneiden kuntien Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen verkkokäynnit siirtyivät samaan osoitteeseen hameenlinna.kirjas. to. Verkon kautta uusittiin 312 064 lainaa. Kaikkiaan verkkokirjastoon tehtiin koti- tai työkoneilta vuoden aikana 223 292 käyntiä. Arena, uusi verkkokirjasto julkistettiin testikäyttöön lokakuussa 2009. Palvelun teknisenä toteutuksena on Axiell Kirjastot OY:n verkkokirjastoratkaisu Arena. Testiversiossa kirjaston kotisivusisältö ja näyttöluettelo yhdistettiin samaan sivustoon. Kirjautuneet asiakkaat voivat uusia lainojaan, varata teoksia, muokata omia tietojaan sekä lisätä teoksille omia tähdityksiä, arviointeja ja tageja. 6 7

Kokoelmaa esiteltiin mm. toplistoilla, luku- ja musiikkivinkeillä ja teemanäyttelyillä. Palvelu uudistuu ja kehittyy jatkuvasti. Testikäytön aikana kirjaston entiset kotisivut ja Web-Origo olivat edelleen toiminnassa. Makupalat-linkkikirjaston vuotuinen kävijämäärä pysyi lähes entisellä tasolla noin 2 miljoonassa. Ammattitaitoisesti toimitettua, ajantasaista ja luotettavaa linkkihakemistoa kartutettiin lisäämällä uusia linkkejä ja ylläpidettiin tarkistamalla toimimattomia ja vanhentuneita linkkejä. Makupalat-linkkihakemiston ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjaston yhdistämisprojektissa sovittiin sisällöllisistä suuntaviivoista ja toimitusperiaatteista. Valtakunnallinen ESR hanke 2008-2011: Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt, Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Hämeenlinnan kirjaston ja kulttuuritoimen osuus hankkeessa on tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa. Hanke kokonaisuudessaan on osa opetusministeriön valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi - kehittämisohjelmaa. Hankkeessa ovat mukana Hämeenlinnan lisäksi Kouvolan ja Tampereen kaupungit sekä Tampereen ja Oulun yliopistot. Hankkeen toteuttaminen aloitettiin vuonna 2008. Editointitila avattiin pääkirjastoon lokakuussa 2009 osana ESR hanketta. Editointitilassa käyttäjät voivat maksutta digitoida LP-levyjä, C-kasetteja, videoita, dioja ja paperikuvia sekä editoida ääni- ja kuvatallenteita. Hankkeessa alettiin syksyllä suunnitella Hämeenlinnaan virtuaalista ja fyysistä kulttuuripolkua. Yhteisöllinen ja avoin verkkopalvelu Häme-Wiki avattiin elokuussa 2009 osana ESR hanketta. Häme-Wikissä on tietoa ja tarinoita Kanta-Hämeen alueen ihmisistä, rakennuksista, yhteisöistä ja tapahtumista. Verkkopalvelun käyttöä opetettiin syksyn aikana monissa eri koulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa ympäri Kanta-Hämeen maakuntaa. Häme-Wikin teknisestä toteutuksesta vastaa hämeenlinnalainen yritys Opiferum. Häme-Wikissä oli vuoden 2009 lopussa n. 500 artikkelia. Sanojen aika-kirjailijatietokanta esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ylläpitää ja täydentää maakunta-alueensa kirjailijoiden tietoja. Tietokantaa tuotetaan yhdessä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. Arvi-artikkeliviitetietokanta sisältää 15 121 Hämeenlinnan seutua käsittelevää artikkeliviitettä ja 83 linkkiä digitaaliseen aineistoon. Kanta-Hämeen Nelli tiedonhakuportaali on osa valtakunnallista portaaliverkostoa ja palvelee erityisesti Kanta-Hämeen asukkaita. Nelliin on yhden käyttöliittymän alle koottu kaikki keskeiset paikalliset ja valtakunnalliset kirjastotietokannat ja verkkoaineistot. Tiedonhakuportaalia kehitettiin uusilla käyttöä helpottavilla ja sisältöä laajentavilla ominaisuuksilla. Lydia-digipankki sisältää noin 3000 sivua kuvia, karttoja, asemakaavoja, artikkeleita, pienpainatteita ja kirjallisuutta 1800-luvun Hämeenlinnasta. Palvelu on toteutettu OPM:n avustuksella ja sille on myönnetty jatkorahoitusta. FinELib aineistot ja tietokannat Kirjastossa asiakkaiden käytössä olivat kansalliseen elektroniseen kirjastoon kuuluvat FinELib aineistot: sanakirjapalvelu NetMot kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta Aleksi verkkotietosanakirja Web-Facta terveystieteiden viitetietokanta Medic pienoiselämäkertoja sisältävä Suomen Kansallisbiografia LibraryPressDisplay lehtitietokanta sisältää elektronisessa muodossa yli 1400 sanomalehteä 82 maasta 39 eri kielellä. Lehdet ovat luettavissa heti ilmestymispäivänä kirjaston tietokoneelta. Käytetyimpiä elektronisia aineistoja olivat sanakirjat, joihin tehtiin vuoden aikana yli 4000 hakua. Naxos Music Libraryssa asiakkaat voivat kuunnella maksutta musiikkia internetistä. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla. Naxos-musiikkikirjasto sisältää laajan valikoiman cd-levyjä, pääosin klassista musiikkia ja jonkin verran jazzia ja etnomusiikkia. Verkkopalveluun lisätään kuukausittain yli viisisataa uutta levyä. Kirjaston lokikirja ja verkkoyhteisö Facebook: Kirjasto julkaisi blogissaan vuoden aikana kolmekymmentä kirjoitusta. Kirjasto oli mukana myös verkkoyhteisö Facebookissa, jossa kirjasto mainostaa palvelujaan ja tapahtumiaan ja kertoo ajankohtaisia uutisia. Kirjastolla oli vuoden lopussa 170 fania. Asiakaskoulutusta verkkostartti: Aloitteleville tietokoneen käyttäjille suunnattu verkkostartti oli edelleen suosittu. Kaikki kurssit tulivat heti täyteen. Startissa käytiin läpi tietokoneen peruskäyttötaitoja, internetin, sähköpostin, tekstinkäsittelyn ja kuvankäsittelyn perusteita. Lisäksi tutustuttiin verkkoviestinnän välineisiin. Sekä keväällä että syksyllä järjestettiin neljä kurssia. Kita ja asiakastyöasemat: Kirjaston asiakastyöasemia käytettiin edelleen aktiivisesti. Vaikka työasemien varausten määrä laski 14 prosenttia, niin ajanvarauspalvelun rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvoi 1378 uudella asiakkaalla. Pääkirjaston IT aseman koneiden käyttöaste laski hieman edellisen vuoden tasosta, 68 prosentista 63 prosenttiin. Vuoden 2009 lopussa avoin langaton verkko laajennettiin kaikkiin lähikirjastoihin. Kirjaston atk-luokassa järjestettiin sisäisiä koulutuksia ja tilaa vuokrattiin myös ulkopuolisille. 8 9

kääntyi lopulliseen laskuun. Samaan aikaan dvd -levyjen lainaus kasvoi 20 prosenttia. Aikuisten lehtien lainaus kasvoi kymmenellä prosentilla. Lainauskerroksen Salongissa oli kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä. Kesän ajan esillä oli kotiseutuaiheista kirjallisuutta ja muuta aineistoa uuden yhdistyneen Hämeenlinnan kunniaksi. Koko vuoden ajan tehtiin paikallisten seurojen ja yhdistysten kanssa yhteistyötä ja tarjottiin niille näyttelytiloja. Wanhan Linnan Kilta esitteli Hämeen linnaa ja Killan toimintaa, Hämeenlinnan Kameraseuran valokuvia oli esillä yläkerran vitriineissä ja Hämeenlinnan Postimerkkikerhon näyttely lainauskerroksessa. Hämeenlinnan taidemuseon kanssa tehtiin yhteistyötä: museon Virolainen avantgarde näyttelyn aikana aikuistenosastolla ja musiikkiosastolla oli esillä Viro-aiheisia näyttelyitä. Päävarasto oli auki keväällä sekä syksyllä yhteensä kuutena lauantaina. Kävijöitä oli keskimäärin 51. Poistomyyntejä järjestettiin kaksi kertaa, 24.-25.3. ja 22.-23.9. Asiakastyytyväisyys ja asiakaspalaute Kirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden jatkuvaan palautteen antamiseen joko paperi- tai nettilomakkeella. 2009 asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin, mitä mieltä asiakkaat ovat kirjastoautojen ja lähikirjastojen toiminnasta sekä kirjaston palveluista yleensä. Kyselyyn vastasi 424 henkilöä. Asteikolla 1-5 kirjasto sai yleisarvosanaksi 4. Kyselyn tulokset julkaistiin tiedotusvälineissä ja kirjaston kotisivuilla. Kirjasto huomioi toiminnassaan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Pääkirjaston palvelut AIKUISTEN OSASTO Aikuisten kokoelmassa oli vuoden lopussa 177060 nidettä. Kokoelma kasvoi, kuten edellisenä vuonna. Kuntaliitoksen yhteydessä lähikirjastojen varastokokoelmat siirrettiin pääkirjastoon. Kaupunginarkisto tarvitsi lisää varastotilaa, joten kirjasto siirsi aineistonsa pois arkiston tiloista. Elokuussa kirjastolle valmistui uusi liukuhyllyvarasto pääkirjaston entiseen esityssaliin, jonne siirrettiin käsikirjaston varasto. Uudesta varastosta löytyy lukupaikkoja myös vanhojen sanomalehtien lukijoille. Aikuistenosaston lainaus kasvoi edelleen. Kokoelmasta tehtiin 463 140 lainaa, joka oli lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tietokirjallisuuden lainaus kasvoi yli kolme prosenttia ja aikuisten kaunokirjallisuuden lainaus peräti yli kahdeksan prosenttia. Yhtenä syynä kasvuun olivat lisääntyneet aineistonäyttelyt ja kirjojen näyttävä esillepano. Lainauskerroksen remontin yhteydessä kirjastotorille tehtiin loppuvuonna laaja uutuusalue, jonne aineisto saatiin houkuttelevasti esille. Vuoden kuluessa videokasettien lainaus KOTIPALVELU Kirjasto palvelee myös niitä kaupunkilaisia, jotka eivät pysty itsenäisesti asioimaan kirjastossa. Pääkirjaston kotikirjastopalvelu toimittaa pienelle asiakasryhmälle kirjakassin kotiin kerran kuussa. Asiakkaiden valinta ja kirjakassien kuljetukset hoidetaan yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Lähikirjastot huolehtivat oman alueensa kotikirjastopalvelua tarvitsevista asiakkaista. Vuonna 2009 pääkirjaston kotikirjastopalvelua käytti 36 asiakasta, joista uusia oli yhdeksän. Heidän keski-ikänsä oli 81,9 vuotta. Kotikirjastopalvelun kautta lainattiin 2668 nidettä eli keskimäärin 74 lainaa asiakasta kohden. Kolmen palvelutalon henkilökunnalle toimitettiin kirjakassi kerran kuukaudessa. Asukkaiden virkistystoimintaan sopiva aineisto otettiin innostuneesti vastaan. Palvelutalojen asukkaille ja henkilökunnalle sekä ikäihmisten päivätoimintaryhmille pidettiin useita kirjavinkkaus- ja infotuokioita. MUSIIKKIOSASTO Kuntaliitos kasvatti musiikkikokoelmia. Hämeenlinnan kirjastoissa oli vuoden lopussa 34 542 musiikkiäänitettä, 14 598 nuottijulkaisua sekä runsaasti suomen- ja englanninkielisiä musiikkikirjoja ja -lehtiä. Vuonna 2009 Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta tehtiin 141 716 musiikkiäänitelainaa ja 21 153 nuottilainaa. Pääkirjaston musiikkiosaston osuus oli 109 936 äänitelainaa ja 10 11

17 017 nuottilainaa. Kirjaston uutuuskartunta vuonna 2009 oli 2031 musiikkiäänitettä ja 324 nuottia. Musiikkiosastolla järjestettiin runsaasti aineistonäyttelyitä ajankohtaisista tapahtumista ja merkkipäivistä. Oman näyttelynsä saivat Georg Friedrich Händel (1685-1759) ja Joseph Haydn (1732-1809), Hämeenlinnassa syntynyt säveltäjä, etnomusikologi Armas Launis (1884-1959) ja hämeenlinnalainen säveltäjä, professori Jarmo Sermilä (1939-). Vanajan nuorisokuoro esitti toukokuussa Lauluja keväälle ja äidille. Joulukuussa yleisöä ilahduttivat Hämeenlinnan puhallinorkesterin musiikkituokio ja Sibelius-opiston laulunopiskelijoiden Jouluinen laulukirja -konsertti. LASTEN- JA NUORTENOSASTO Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston lainausluvut ovat kasvaneet viime vuosina tasaiseen tahtiin. Vuonna 2009 lasten- ja nuor- Kirjasto palvelee myös niitä kaupunkilaisia, jotka eivät pysty itsenäisesti asioimaan kirjastossa. tenosastolta tehtiin 14 000 lainaa enemmän kuin edellisenä vuonna eli kokonaislainaus nousi 197 875 lainaan. Lainauksen kasvua on vauhditettu uudistetuilla lukudiplomeilla, kirjanäyttelyillä, ryhmäkäynneillä ja erilaisilla tapahtumilla. Kirjastovierailulla kävi vuoden aikana yli 300 alakoulujen oppilasta. Pääkirjastossa järjestettiin säännöllisesti lasten elokuvaesityksiä, joissa kävi yli 700 lasta. Lainan päivää juhlistettiin Putouksen nukketeatteriesityksellä ja Sadun päivää Loiskis-konsertilla. Työpajat olivat suosittuja. Asiakkaat pääsivät tutustumaan Herra ja rouva Hienon etikettikouluun, neulahuovuttamaan, tutustumaan japanilaiseen kirjansidontaan ja nauttimaan Vappuriehasta sekä Karmivasta kirjastokävelystä Halloweenin merkeissä. Pääsiäisen aikaan tehtiin virpomisoksia ja joulun aikaan askarreltiin samalla, kun Sibelius-opiston laulunopiskelijat avasivat jouluisen laulukirjan. Pääkirjaston Keitaassa oli monipuolista näyttelytarjontaa mm. Sirkushumua näyttelyssä oli esillä Vanajaveden Opiston ja Kehitysvammaisten taidekeskus Kettukin taidemaalauskurssilla syntyneitä maalauksia ja tekstiilejä. Lähipalvelut Kaupunginkirjasto sai viisi uutta lähikirjastoa ja yhden kirjastoauton, kun Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liittyivät vuoden alussa Hämeenlinnaan. Kirjastoon perustettiin lähipalvelutyöryhmä kehittämään ja yhdenmukaistamaan lähikirjastojen palveluja. Kokoelman hoitoa ja aukioloaikoja yhtenäistettiin ja kouluyhteistyössä alettiin noudattaa samoja käytäntöjä. Lukudiplomia markkinoitiin aktiivisesti liittyneiden kuntien ala- ja yläkouluille. Uutta olivat lähikirjastoissa järjestetyt lasten, nuorten ja aikuisten työpajat sekä lukupiirit. Lähikirjastot saivat opetusministeriöltä avustuksen Kirjasto kulttuurin tukipylvääksi hankkeelle, jolla kartoitettiin liittyneiden kuntien kulttuuritoimintaa ja vahvistettiin kirjastojen asemaa oman alueensa kulttuurisena toimijana. Liittyneisiin kuntiin ei jäänyt kuntaliitoksessa kulttuurialan työntekijöitä ja tapahtumien järjestäminen jäi kolmannelle sektorille. Lähikirjastot voivat luontevasti pitää yhteyttä alueensa yhdistyksiin, ylläpitää kaupungin palvelupisteiden kanssa tapahtumakalentereita sekä kerätä ja välittää tietoa. 12 13

KIRJASTOAUTOTOIMINTA Uudessa Hämeenlinnassa kirjastoauto-osaston toiminta laajeni. Syksyllä aikatauluja muutettiin palautteiden ja kokemusten pohjalta vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Entisen Lammin kunnan Aaro-kirjastoauto palveli koko Ydin-Hämeen, eli Hauhon, Lammin ja Tuuloksen asukkaita yli 60 vuoroviikoittaisella pysäkillä. Hämeenlinnan kirjastoauto Pietari hoiti kantakaupungin lisäksi Kalvolan ja Rengon alueet sekä Hauhon Eteläisten iltapysäkin. Pietarin 64 pysäkistä osa oli viikoittaisia, osa vuoroviikoittaisia. Aamu- ja iltapäivisin käytiin alakoulujen, päiväkotien ja palvelutalojen pysäkeillä. Iltaisin palveltiin taajamien ja haja-asutusalueiden asukkaita. Kirjastoautopalveluiden tulo uusille alueille sai paljon kiitosta. Kirjastoautojen aineistot yhdistettiin yhteiseksi kokoelmaksi, jossa oli lähes 34 000 nidettä kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia, pelejä ja äänikirjoja. Aarosta lainattiin vuoden aikana 25 000 nidettä, Pietarin lainamäärä oli 99 500. Lainoista yli 60 prosenttia oli lasten- ja nuorten aineistoa. Autoja jouduttiin usein korjaamaan, mikä alensi lainausta. Vuoden lopulla uusittiin valtionapuhakemus opetusministeriöön uuden kirjastoauton hankkimiseksi vanhan Aaron tilalle. HAUHON KIRJASTO Hauhon kirjastosta lainattiin vuoden aikana yhteensä 49 885 nidettä. Lapsille ja koululaisille annettiin kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta ja järjestettiin kirjavinkkaustuokioita. Muuta oheistoimintaa olivat satutunnit ja eri-ikäisten työpajat sekä kirjaston oma lukupiiri aikuisille. JUKOLAN KIRJASTO Jukolan kirjaston vuoden lainaus oli 131 954 nidettä. Koululaiset ja päiväkotien sekä perhepäivähoitajien lapsiryhmät kävivät kirjastossa kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustuokioissa sekä katsomassa elokuvia. Eri-ikäisille suunnatut työpajat olivat suosittuja. Kirjasto toimi europarlamenttivaalien äänestyspaikkana 27.5.- 2.6.2009. KALVOLAN KIRJASTO Kalvolan kirjaston lainaus vuonna 2009 oli 42 263 nidettä. Lainaus laski kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna, koska kirjastoauto alkoi vuoden alussa käydä Kalvolan haja-asutusalueella ja Taljalan koulussa. Kirjastoauto koettiin merkittävänä palvelun paranemisena Kalvolan syrjäkulmilla. Kalvolan kirjastossa oli vuoden aikana runsaasti oheistoimintaa. Perhepäivähoitajat ja päiväkotiryhmät kävivät kirjastossa säännöllisesti lainaamassa, askartelemassa ja satutunneilla. Ala- ja yläkoulun oppilaat saivat kirjastonkäytön opetusta ja kirjavinkkausta. Uutta olivat aikuisten kirjallinen ompeluseura ja eri-ikäisten työpajat. Perinteisenä toimintana jatkui kirjastopalvelu palvelukoti Koivurinteelle ja Kalvolakodeille. Kirjan ja ruusun päivänä toukokuussa kirjasto muisti asiakkaitaan entiseen tapaan poistomyynnillä, kahvituksella ja jakamalla pelargonian pistokkaita. Kaupungin palvelupistettä hoidettiin heinäkuu kirjastossa entisen kunnantalon palvelupisteen ollessa suljettuna. LAMMIN KIRJASTO Vuosi 2009 oli Lammin kirjastossa muutoksen aikaa: osa henkilökunnasta vaihtui, aukioloaika lyheni ja kirjasto sai uusia asiakkaita Lammin vastaanottokeskuksesta. Kirjastosta lainattiin vuoden aikana 75 000 nidettä. Maahanmuuttajille lainattiin siirtokokoelmia heidän omilla kielillään. Koululaiset ja alle kouluikäiset lapset kävivät kirjastossa ryhmävierailuilla. Muuta oheistoimintaa tarjosivat eri-ikäisten työpajat. Kirjaston monitoimitilassa oli kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä. Syksyllä kirjastossa juhlittiin 20 -vuotiasta kirjastorakennusta ja joulukuussa vietettiin Valoa yössä kulttuuriviikkoa. RENGON KIRJASTO Rengon kirjastosta lainattiin vuoden aikana 32 402 nidettä. Päiväkotiryhmät ja koululuokat vierailivat kirjastossa. Muuta oheistoimintaa tarjosivat eri-ikäisten työpajat ja taidenäyttelyt. Kirjastossa oli esillä taiteilija Marjukka Vainion näyttely Maan valoa. Teatteri Mukamas esiintyi kirjastossa heinäkuussa Renkoviikolla. Rengon palvelupiste muutti syyskuun alussa entiseltä kunnantalolta kirjastoon. Palvelusihteerin lisäksi kirjaston tiloihin muuttivat sosiaalityöntekijä ja maaseutuasiamies. TUOMELAN KIRJASTO Tuomelan kirjastosta lainattiin vuoden aikana yhteensä 81 645 nidettä. Lainaus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna seitsemän prosenttia. Tuomelan kirjastossa järjestettiin runsaasti oheistoimintaa. Päiväkoti- ja eskari-ikäisille esitettiin elokuvia, alakouluikäisille järjestettiin kevään ja syksyn aikana työpajoja ja aikuisille pidettiin syksyllä perinteinen kranssityöpaja Tuomelan Marttojen kanssa. Yhteistyö Tuomelan koulun kanssa jatkui vilkkaana. Henkilökunta kävi vinkkaamassa kirjoja seurakunnan perhekerholle ja Tuomelan Martoille. Kirjasto sai Tuomelan Martoilta lahjoituksena edellisenä syksynä pidetyn kranssityöpajan tuoton. Näillä varoilla hankittiin syksyllä 2009 lasten käyttöön erilaisia lainattavia välituntivälineitä ja kirjastossa pelattavia lautapelejä. Välineet saivat lapsilta innostuneen vastaanoton. TUULOKSEN KIRJASTO Tuuloksen kirjastosta lainattiin vuoden aikana 17 873 nidettä. Tuuloksen alakoulun kaikki luokat kävivät ohjatulla kirjastovierailulla sekä kevät- että syyslukukaudella, ja monet luokat kävivät lainaamassa kirjoja kerran kuukaudessa. Alle kouluikäisille lapsille pidettiin satutunteja. Tuuloksen kirjastossa toimi asiamiesposti kirjaston henkilökunnan hoitamana. 14 15

Kirjaston ja koulun yhteistyö Kirjasto kutsui kaikki Hämeenlinnan alakoulujen 1. luokkien ja yläkoulujen 9. luokkien oppilaat ja opettajat kirjastokäynnille keväällä 2009. Alakoulujen 4. ja 7. luokkien oppilaat ja opettajat saivat vierailukutsun syksyllä. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat ja aikuisopiskelijat vierailivat kirjastossa ensimmäisen opintovuoden aikana. Alakoululaiset saivat kutsun lähi- tai pääkirjastoon koulun sijainnin perusteella. Kirjastoautoissa järjestettiin kirjastostartteja alaluokkalaisille. Yläkoululaiset, toisen asteen opiskelijat ja aikuisopiskelijat vierailivat pääkirjastossa tai omassa lähikirjastossa. Kirjastokäynneillä oppilaille kerrottiin kirjaston palveluista, tarjottiin elämyksiä, lukuvinkkejä ja annettiin kirjastonkäytön- ja tiedonhaun opetusta. Kirjastossa kävi vuoden aikana ryhmäkäynneillä eri palvelupisteissä yhteensä 1590 alakoululaista ja 564 yläkoululaista. Kirjastossa kävi opiskelemassa tiedonhakua yhteensä 164 toisen asteen opiskelijaa ja aikuisopiskelijaa. Kirjasto järjesti keväällä opettajien ja kirjastonhoitajien tapaamisen, jonka aiheena oli koulukirjastojen kirjastojärjestelmä. RUNOKOIRAN KOVA LUU http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/runokoira Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot järjestivät loka- ja marraskuussa alakoulujen neljäsluokkalaisille Runokoiran kova luu runonkirjoitus- ja kuvituskisan. Sanataideohjaaja Karoliina Suoniemi piti hankkeeseen osallistuvien kuntien kouluissa 14 runopajaa, joista kuusi oli suunnattu erityisluokkien oppilaille. Kirjaston kotisivuilla julkaistiin runonkirjoitus- ja kuvitustehtäviä. Kisaan tuli yli 140 työtä, joiden parhaimmisto julkaistiin Hämeenlinnan kirjaston kotisivuilla. Töistä järjestettiin kirjastoissa näyttelyitä. Kisan palkintoina oli kahdeksan runoilija Kaija Pispan vierailua Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kouluihin, joihin osallistui 346 oppilasta. Luokat palkittiin Kaija Pispan runokirjoilla. Hämeenlinnan pääkirjastossa oli runoilija Jukka Itkosen runojen ja kuvitusten näyttely Jukka Itkosen runoja, musiikkia, kuvituksia ynnä muita huvituksia 13.10.-12.12.2009. Kirjasto järjesti näyttelyn yhdessä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin kanssa. Näyttelyssä vierailleet koululuokat, lapset ja nuoret kirjoittivat ja kuvittivat omia runoja ja ripustivat ne esille näyttelyyn. Loiskis orkesteri musisoi syksyllä pääkirjastossa ja hanke jatkui keväällä 2010 erityisryhmien runopajoilla. Etelä-Suomen lääninhallitus tuki projektia avustuksella. Tapahtumia TEATTERIA KIRJOJEN KESKELLÄ 2.2.-16.2.2009 Helmikuu oli pääkirjastossa teatterikuu. Silloin kirjasto järjesti koko perheelle teatteriaiheista ohjelmaa. 2.2. Hämeenlinnan koulujen näyttämöt esiintyivät kirjastokävelyllä. Tilaisuudessa oli 60 osallistujaa. 9.2. Varjoteatterityöpajassa lapset ja nuoret saivat kokeilla varjoteatterin tekemistä läänintaiteilija Hannu Räisän johdolla. Työpajassa syntyneet työt esitettiin yleisölle samana iltana. Työpajassa oli 15 osallistujaa ja yleisöesityksessä 32 katsojaa. 9.2. Teatteriryhmä Putous esitti nukketeatterinäytelmän Pieni tulitikkutyttö. Tilaisuudessa oli 62 osallistujaa. 16.2. Teatterikuukausi huipentui iltatapahtumaan, jossa esiintyi kolmetoista hämeenlinnalaista teatteriryhmää. Mukana oli lasten- ja nuortenteatteria, tans- 16 17

siteatteria, nukketeatteria, kesäteatteria ym. Tilaisuuden juonsi näyttelijä Arja Nurminen. Tilaisuudessa oli 200 osallistujaa. KIRJASTOKÄVELYT Vuonna 2009 pääkirjastossa järjestettiin kuusi kirjastokävelyä, joihin osallistui yhteensä 395 kävijää. Kirjastokävelyt esittelivät asiakkaille kirjaston kokoelmia eri aiheista yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten harrastajaryhmien kanssa. 2.2. Teatteria kirjojen keskellä Hämeenlinnan koulujen näyttämöt esiintyivät. Tilaisuudessa julkistettiin Hyk:n teatterin näytelmäkirjoituskilpailun tulokset ja palkittiin voittajat. Illan aikana vietettiin uuden Hämeenlinnan lähikirjastoja ja teattereita esitelleen näyttelyn avajaisia. Tilaisuudessa oli 60 osallistujaa. 2.3. Saanko luvan? Hämeen Wanhan Linnan Killan elävöittäjät kertoivat seuratoiminnastaan. Viirkat, Hämeenlinnan Karjala-seura ry:n tanssiryhmä esiintyi. Esillä oli perinnekirjanäyttely. Tilaisuudessa oli 20 osallistujaa. 30.3. Pääsiäiskävely Valmistauduttiin pääsiäiseen tekemällä yhdessä koko perheen voimin virpomavitsoja ja -loruja. Tilaisuudessa oli 50 osallistujaa. 7.9. Viisaita vinkkejä ja houkuttelevia herkkuja Etelä-Hämeen Martat opastivat asiakkaita sukkaklinikalla villasukan kantapään ja kavennusten nikseihin ja antoivat kiireistä arkea helpottavia ruoka- ja siivousvinkkejä. Tilaisuudessa oli 120 osallistujaa. 5.10. Runon ja tanssin ilta Runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen ja tanssitaiteilija Satu Tuittila yhdistivät esityksessään luetun runon ja liikkeen sekä improvisoivat yleisön ehdottamien runojen ja sanojen pohjalta. Tilaisuudessa oli 45osallistujaa. 14.12. Jouluinen laulukirja Sibelius-Opiston lauluopiskelijat konsertoivat kirjastotorilla ja lastenosastolla askarreltiin joulukoristeita. Tilaisuudessa oli 100 osallistujaa. KIRJALLISUUSTAPAHTUMAT Pääkirjaston kirjallisuustilaisuuksissa oli yhteensä 607 osallistujaa. Kirjasato-kirjailijailta 18.3.2009 Lainauskerroksessa kirjailijat Tapani Bagge, Arto Kivimäki, Ville Hytönen, Jari Haapa-aho, Maija ja Kari Paavilainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Sirkku Suontausta-Kyläinpää. Järj. kirjasto yhteistyössä Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -66:n kanssa. Osallistujia oli 60. Eteläafrikkalaisen runoilija Vonani Bilan vierailu 25.5.2009 Kirjailija luki runojaan ja kertoi kirjoittamisestaan ja eteläafrikkalaisesta kirjallisuudesta musiikkisalissa. Järj. kirjasto Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -69:n kanssa. Osallistujia oli 22. Kirjoittaisinko syksyllä kirjaa? -tilaisuus 31.8.2009 Kirjastonhoitaja Sini Kiuas ohjasi kirjoittamisesta ja omakustantajien tekemisestä kiinnostuneita. Töistään oli kertomassa myös omakustantajia ja palvelukustantajia. Osallistujia oli 42. Lukevaa elämää kirjakahvilat 21.9.2009 Kirjailijat Zinaida Lindén, Kiamars Baghbani ja kulttuurituottaja Rebwar Karimi. Osallistujia oli 25. 19.10.2009 Kirjailija Niina Hakalahti ja Mikä ihmeen uussuomalainen novelliantologian kirjoittajat Noomi Schulman, Maryam Hamadon ja Anita Kuronen. Osallistujia oli 18. 16.11.2009 Kirjailija Marianne Backlén, kirjoittaja Pirita Frigrén, muusikko Earl Boncamper Järj. kirjasto Hämeenlinnan maahanmuuttoinfon ja kustantamo Teoksen kanssa. Osallistujia oli 18. Infon ja kirjaston kirjailijaillat 7.10.2009 Pääkirjastossa esiintyivät kirjailijat Terttu Autere, Marjo Heiskanen, Kari Hotakainen, Satu Laatikainen ja Riitta Malinen-Tyynelä, Mirkka Lappalainen sekä Jake Nyman. Osallistujia oli 94. 17.11.2009 Lyseolla esiintyivät kirjailijat Kirsti Ijäs, Heikki Hietamies, Simo Hämäläinen, Annika Luther, Tommi Melender sekä Jaana Taponen ja Mauno Saari. Osallistujia oli 162. Pieni runokiertue 15.10.2009 Kuuden kustantajan kuusi runoilijaa esiintyi pääkirjaston kirjallisessa salongissa: Vilja-Tuulia Huotarinen, Satu Manninen, Olli Sinivaara, Jussi Sutinen, Jarkko Tontti ja Sinikka Vuola. Järj. kirjasto yhteistyössä kustantamot WSOY, Otava, Teos, Tammi, Gummerus ja Savukeidas. Osallistujia oli 31. Pelkkää asiaa veteen piirretty viiva -kirjallisuustapahtuma 14.11.2009 Kirjailijapaneelissa pääkirjaston musiikkisalissa kirjailijat Olavi Horsma-aho, Karo Hämäläinen, Juha-Pekka Koskinen, Päivi Alasalmi. Yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Maakuntakirjailijat ry, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja kulttuuritoimi, Hämeen taidetoimikunta. Osallistujia oli 15. 18 19

Luovan kirjoittamisen piiri Pääkirjaston Keitaassa kokoontui Mirka Korholan ohjaama ryhmä ma 23.11.2009 ja 14.12.2009. Kirjoittajapiiri kokoontui kerran kuukaudessa vuonna 2010. Järj. kirjasto yhteistyössä Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -66:n kanssa. Osallistujia oli 20. Virolaisen kirjallisuuden illat Ensimmäinen kokoontuminen 24.11.2009, vetäjänä yliopistonlehtori Sirje Olesk. Sarja jatkui keväällä 2010 neljä kertaa. Järj. yhteistyössä Kanta-Hämeen Tuglas-seuran kanssa. Osallistujia oli 40. Kirjasato-kirjailijailta 2.12.2010 Pääkirjastossa esiintyivät kirjailijat Jenni Haukio, Anne Hänninen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Kai-Kyösti Kaukovalta ja Sekametsä, Armi Hirsimäki, Anneli Kivelä/Anne Seppälä, Marjatta Raitanen, Merja Uotila ja Pia Kaulio. Järj. kirjasto yhteistyössä Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -66 kanssa. Osallistujia oli 60. KIRJOITTAJAKOULU Kirjaston kirjoittajakoulu antaa taiteen perusopetukseen kuuluvaa tavoitteellista, vuodesta toiseen etenevää sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille. Keväällä 2009 kirjoittajakoulussa toimi viisi opetusryhmää: valmentavan opetuksen ryhmä esikouluikäisille perusopetusopetuksen ryhmät 8-10 vuotiaille kaksi ryhmää 10-13 vuotiaille syventävän opetuksen ryhmä 13-18 vuotiaille Kirjoittajakoulussa oli kevätlukukaudella 45 oppilasta. Eniten oppilaita oli perusopetuksen ryhmissä. Kirjoittajakoulun opettajina toimivat Kati Kaarna, Mikaela Uoti, Jari Heikkilä ja Seija Shemeikka, joka vastasi kirjoittajakoulun toiminnasta. Kirjaston organisaatioon 1980-luvulta asti kuulunut kirjoittajakoulu siirtyi syksyllä 2009 Vanajaveden Opiston toiminnaksi. Ryhmät kokoontuivat edelleen Hämeenlinnan pääkirjastossa. UUTISKIRJE Kirjasto julkaisi vuoden aikana kaksi sähköistä uutiskirjettä. Vuoden lopussa uutiskirjeellä oli 457 tilaajaa. Ammatillinen täydennyskoulutus 5.2. Esimiestyö ja johtaminen. Kirjastonhoitajien ammatillinen kehittämisohjelma II 2008-2009. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kouluttajina olivat johtava konsultti Liisa Niinikangas, koulutuspäällikkö Hellevi Lehtimäki ja suunnittelija Riitta Ruohonen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 25. 5.3. Kivoimmat asiat ja pahimmat karikot. Ryhmäkäyntien erilaisia toteutuksia. Koulutuspäivässä Hämeenlinnan ja lähikuntien kirjastonhoitajat ja kirjastovirkailijat jakoivat keskenään kokemuksia erilaisista ryhmäkäynneistä, opetustilanteiden suunnittelusta ja elämyksellisistä kirjastovierailuista. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 24. 12.3. e-tiedon valtatie, seminaarikiertue Hämeenlinnassa. Tilaisuuden järjestivät Lehtimarket ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Lehtimarket esitteli kirjastoille sähköisiä palveluja. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 30. 17.4. Maakuntakirjastopalaveri. Aiheena olivat yleisten kirjastojen strategia ja tilaaja-tuottaja malli. Kouluttajina olivat kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto ja tilaajapäällikkö Timo Koivu. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 13. 23.4. Kirjastopedagogiikka. Kirjastonhoitajien ammatillinen kehittämisohjelma II 2008-2009. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kouluttajina olivat johtava informaatikko Marjatta Hemming ja toimitusjohtaja Maarika Maury. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 11. 7.5. Kirjaston ja koulujen keskusteleva palaveri. Kirjaston ja koulujen kevättapaamisessa tutustuttiin Ab Axiell Kirjastot Oy:n kouluille tarkoitettuun kirjastojärjestelmään ja pohdittiin, kuinka saada Hämeenlinnan koulukirjastoihin sama kirjastojärjestelmä kuin kaupunginkirjastossa. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja lähikuntien kirjastojen työntekijät ja opettajat alakoulusta lukioon. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 8. 28.5. Markkinointi ja tiedottaminen. Kirjastonhoitajien ammatillinen kehittämisohjelma II 2008-2009. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kouluttajana oli viestintästrategi Berit Virtanen-Thewlis. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 12. 20 21

3.9. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Voitto Kiviharju. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 15. 24.9. Ajan tasalla pysyminen. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 12. 22.10. Viestintä ja kirjoittaminen verkossa. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 9. 6.11. Opintoretki pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen henkilökunta kävi tutustumassa Vantaan Pointiin, Espoon Entresseniin ja Helsingin Kirjasto 10. Hämeenlinnan ja lähikuntien kirjastojen työntekijät. Osanottajia 34. 19.11. Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt. Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajina olivat Timo Rainio ja Satu-Maaria Litukka. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 10. 27.11. Maakuntakirjastokokous. Verkko virtaa. Kokouksen alussa kuultiin ajankohtaisia uutisia Etelä-Suomen lääninhallituksesta ja Kanta-Hämeen kirjastoista. Maakuntakirjastokokouksen aiheita olivat kirjastojen yhteinen lasten verkkopalvelu Okariino, nuorten verkkopalvelu Sivupiiri.fi, Kirjasampo-hanke, semanttinen web ja ontologiat, Kaunokki-Saha ja Hämeenlinnan kirjaston uusi verkkopalvelu Arena. Puhujina olivat sivistystoimentarkastajat Kristiina Kontiainen ja Antti Seppänen Etelä-Suomen lääninhallituksesta, suunnittelijat Tittamari Marttinen ja Katja Kyllönen Kirjastot.fi:stä, informaatikko Kaisa Hypén ja projektisuunnittelija Alex Spåre Turun kaupunginkirjastosta ja johtava informaatikko Jaana Käki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 31. Vanajanverkon kirjastojen palavereja pidettiin yksi, syyskuussa. Osanottajia oli kaikista Vanajanverkon kirjastoista. Vierailut ja kansainvälisyys Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon käytiin tutustumassa eri puolilta Suomea, mm. pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Lahden kirjastoista. Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen ja palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi osallistuivat elokuussa IFLAn vuosittaiseen konferenssiin, joka pidettiin Milanossa. Konferenssin aiheena oli Libraries create futures: Building on cultural heritage. Johtava informaatikko Jaana Käki esitteli verkkokirjasto Arenaa Tampereen, Mikkelin, Kuopion ja Porvoon maakuntakirjastokokouksissa sekä Lapin kirjastojen seminaarissa. Johtava informaatikko Seija Shemeikka puhui kirjaston ja koulun yhteistyöstä Etelä-Suomen lääninhallituksen kirjastotoimen järjestämässä koulutustilaisuudessa Koulukirjasto nurkka vai keidas? 24.3.2009 Hämeenlinnan yhteiskoulussa. 22 23

Tunnuslukuja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjalainaus kasvoi vuonna 2009. Suomen kirjastoissa lainojen kasvu oli valtakunnallinen Ilmiö jo edellisen laman aikana 1990-luvulla. Vuonna 2009 Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli 1 345 665. Jokainen hämeenlinnalainen lainasi keskimäärin 20 nidettä. Lainausoikeuttaan käytti noin 41 prosenttia kaupunkilaisista. Kirjaston kokonaiskävijämäärät eivät oleellisesti muuttuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kirjastossa käytiin noin 770 000 kertaa, se on noin 11 käyntiä/ asukas. Vuoden alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen tilastovertailu on aikaisempaa mutkikkaampaa ja mielenkiintoisempaa, koska Hämeenlinnan kirjasto sai viisi uutta lähikirjastoa ja toisen kirjastoauton. Pääkirjastossa 37 prosenttia lainoista oli virkailijalainoja, 33 prosenttia aineistosta lainattiin lainausautomaateilla ja 30 prosenttia verkossa. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Tuottavuus Henkilöstön osaaminen ja työkyky Resurssit oikein kohdennettu Kehityskeskustelut ja koulutussuunnitelmat Kehityskeskustelut toteutuneet, koulutuspäivienmäärä 2.68/hlö Tehokkaasti tuotetut ja laadukkaat palvelut Palvelutaso on säilynyt vähentyneillä vakansseilla. KIRJASTOPALVELUT Menestystekijä Arviointikriteeri Tavoite Vuorovaikutteinen H-linna aktiiviset asukkaat Kilpailukykyinen ja elinvoimainen H-linna käyttäjien ja asukkaiden osallisuus Vilkas ja toimiva kirjasto Sosiaalinen web, yleisötilaisuudet Ovat toteutuneet. Sosiaalinen web projektit :Tiedon ja kulttuurin avoimet oppimisympäristöt, Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt Onnistuneet tapahtumat ja moderni toimintatapa. Toteutuneet, uudenlaisia palvelukonsepteja, eri tapahtumisssa yht. 8142 osallistujaa Asiakaslähtöisyys Organisaatiouudistuksessa onnistuminen Asiakastyytyväisyys Palvelusopimukset ja tuotteistaminen Vuosittain toteutettavat asiakaskyselyt Asiakaskysely on tehty, arvosanaksi saatiin 4 Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto Käyttöönotto on aloitettu Keskeiset muutokset Renkoon tuli palvelupiste 1.9.2009 alkaen. Kirjasto kulttuurin tukipylvääksi hanke. V. 2009 kartoitettiin liittyneiden kuntien kulttuuritoimintaa ja toimijoita. Toimivat peruspalvelut Alueellinen kirjastoverkko säilyy Kirjastopalvelut kaikkien saatavilla Kirjastoverkko on säilynyt. 24 25

PALVELUALUEEN TUNNUSLUVUT Kokonaislainaus 2009 kulttuuri- ja kirjastopalvelut +!!!!!" tilaus TA 2009 toteuma 2009 Kirjastopalvelut Luettelo ylläpidettävistä toimipaikoista aukioloaikoineen Luettelo kirjastoauton pysähdyspaikoista Kirjaston lainamäärä / asukas (tavoiteluku) 20,38 Verkkokirjaston käyttökerrat / v 223 292 Koulutus- ja kirjallisuustapahtumien osanottajam. / v 2 500 8 143 Asiakastyytyväisyys (mittauksen suunnittelu on konsernin vastuulla) Kirjastopalvelut yhteensä nettona 3 303 325 *!!!!!" )!!!!!" (!!!!!" '!!!!!" &!!!!!" %!!!!!" $!!!!!" #!!!!!"!",--./012345"./01234526454" 72685" 96.5:2" Pääkirjaston lainaustavat 2009 ;2:<5:2" =2>>/"?@A.5" B65>@:2" B66:53" 454@6>2" C:2D6" Kokonaislainaus 2009 toteuma tilattu Pääkirjasto 789 912 800 000 kirjastoautot 124 630 124 000 Hauho 49 885 48 000 Jukola 131 954 141 000 Kalvola 42 263 44 000 Lammi 75 101 80 000 Renko 32 402 35 000 Tuomela 81 645 77 000 Tuulos 17 873 18 500 yhteensä 1 345 665 1 367 500 123( )4(+( %,-./%%0( ))(+(!"#$%"&"'%( )*(+( 26 27