Osaamiskeskusohjelman (2007-2013) Tampereen seudun alueellinen väliarviointi 12.8.2010 Aino Siippainen 1
Sisällysluettelo 1. Tausta, tavoite ja menetelmät...3 1.1 Tausta ja tavoite...3 1.2 Menetelmät...3 2. Lähtötilanne...5 2.1 Osaamiskeskusohjelman toimintakausi 2007-2013...5 2.2 Osken rooli alueellisessa kehittämisessä...8 2.3 Taloudellisen tilanteen muutoksen tuomat paineet...9 2.4 Strategiapäivitykset...10 3. Taustastrategiat...15 3.1 Pirkanmaan innovaatiostrategia...15 3.2 Korkeakoulujen strategiat...17 3.2.1 Tehdään tulevaisuus!...17 Tampereen yliopiston muutos 2010 2015...17 3.2.2 TTY teknologian tiennäyttäjä...18 Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010 2013...18 3.2.3 Tampereen ammattikorkeakoulun strategia 2010 2019...19 3.3 Elinkeinostrategia...19 4. Valtakunnan arvioinnin keskeiset tulokset...22 5. Paikallisen arvioinnin keskeiset tulokset...27 5.1. Kulunut ohjelmakausi...27 5.2. Osken rooli innovaatiotoiminnassa...28 5.3. Tampereen osken sisäinen yhteistyö...29 5.4. Klusterimallin tuoma hyöty ja lisäarvo alueellisesti...30 5.5. Osken vaikuttavuus ja sen mittaaminen...32 5.6 Klusterialojen strategiapäivitys alueellisesta näkökulmasta...32 5.7 Kiinnostavimmat ja tärkeimmät osaamisklusterit sidosryhmien mukaan...33 5.8. Osken resursointi alueellisesti...35 5.9. Osaamiskeskusohjelman tulevaisuus...36 5.10. Oskesta tiedottaminen...39 6. Pohdinta ja johtopäätökset...41 7. Lähteet...45 Liitteet...46 Liite1. Haastattelurunko oskevetäjille...46 Liite 2. Kysely Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman tunnettavuudesta...47 Liite 3. Sidosryhmäkyselyn tulokset...49 2
1. Tausta, tavoite ja menetelmät 1.1 Tausta ja tavoite Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tavoitteeksi on asetettu vahva ja toimintakykyinen osaamiskeskusten verkosto, joka tukee alueiden välistä erikoistumista ja yhteistyötä ja lisää alueiden kilpailukykyä. Ohjelman toiminta-ajatuksena on kansainvälistä huipputasoa edustavan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnan, työpaikkojen luomisen ja alueellisen kehittämisen voimavarana. Osken kolmas toimintakausi, josta puhutaan klusterimallina, käynnistyi vuoden 2007 alussa. Osaamiskeskuksien ja -klusterien tarkoitus on tuottaa aiempaa suurempaa vaikuttavuutta ja niiltä odotetaan vahvempaa alueiden välistä verkottumista, huippuosaamisen hyödyntämisen ja kasvun edistämistä. Alueellinen arviointi täydentää ohjelmakauden puolessavälissä tehtyä valtakunnallista arviointia. Alueellisen arvioinnin avulla pyritään arvioimaan osken roolia ja merkitystä alueellisen kehittämisen kentässä. Tampereen seutu on ollut perinteisesti aktiivinen osketoimija ja tällä hetkellä se on mukana seitsemässä oskessa, joita ovat Digitaaliset sisällöt, Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia, Älykkäät koneet Hyvinvointi sekä HealthBIO. Alueen panokset ohjelmaan ovat vuositasolla merkittävät, noin miljoona euroa. Oskea on toteutettu ohjelmamuotoisesti jo vuodesta 1994 alkaen. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää pohtia, onko oske vallitsevassa, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä paras mahdollinen tapa suunnata merkittävä osa alueen elinkeinojen kehittämisen resursseista. Tässä pohdinnassa keskeisessä asemassa on myös uuden klusterimallin tuoman alueellisen lisäarvon arviointi. Alueellisen arvioinnin tavoitteeksi voidaan näin ollen asettaa valtakunnallisen arvioinnin täydentäminen erityisesti seuraavista näkökulmista: - Klusterimallin tuoma lisäarvo alueellisen kehittämisen näkökulmasta - Alueellisten osaamiskeskusten merkitys ja rooli alueellisessa kehittämisessä Näistä jälkimmäistä peilataan erityisesti suhteessa alueen relevantteihin strategioihin kuten maakunnalliseen innovaatiostrategiaan, seudulliseen elinkeinostrategiaan ja juuri uudistettuihin Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulun strategioihin. 1.2 Menetelmät Tampereen seudun osaamiskeskusten väliarvioinnin toteutus ajoittui vuoden 2010 huhtikuusta kesäkuuhun. Arvio toteutettiin osana osaamiskeskusohjelman välitarkistusta ja sitä koskevia toimintalinjojen suuntaamisesta varten ohjelman loppukaudelle vuosille 2011 2013. Arviointi toteutettiin teemahaastatteluiden (Liite1) ja sidosryhmille teetetyn kyselyn (Liite2) tulosten analysoinnin avulla. Haastattelut tehtiin Tampereen seudun osaamiskeskusten vetäjille ja lisäksi mukaan otettiin rahoittajan näkökulma. Haastatteluissa kysyttiin vetäjien näkemyksiä osken toimivuudesta ja roolista innovaatiojärjestelmässä, klusterimallin tuomasta lisäarvosta sekä resurssien järkevyydestä. Haastatteluissa oli mukana yhteensä 10 toimijaa. 3
Lisäksi Tampereen seudun osaamiskeskusverkostolle laadittiin sidosryhmäkysely, jossa tehtiin laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä toiminnassa mukana olleiden eri tahoja edustavien toimijoiden kokemuksista ohjelmasta, sen merkittävyydestä ja tunnettavuudesta sekä eri osaamisalojen tärkeydestä. Kysely toteutettiin ensin toukokuussa järjestettynä osaamiskeskusohjelman esittelypäivänä, jonka jälkeen kyselyn tuloksia täydennettiin lähettämällä kysely sähköpostitse kaikille esittelypäivään kutsutuille sidosryhmille. Sidosryhmäkyselyyn vastasi 141 henkilöä. 4
2. Lähtötilanne 2.1 Osaamiskeskusohjelman toimintakausi 2007-2013 Klusterimalli, osaamisklusteri ja osaamiskeskus Osaamisklusterit ja sijaintiosaamiskeskukset: (Klusterin vetäjä alleviivattuna) Asuminen: Joensuu, Hämeenlinna, Lahti, Helsinki Digitaaliset sisällöt: Hämeenlinna, Helsinki, Tampere, Kouvola Elintarvikekehitys: Kuopio, Helsinki, Seinäjoki, Turku Uusiutuva metsäteollisuus: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta, Turku HealthBIO: Kuopio, Oulu, Helsinki, Tampere, Turku Hyvinvointi: Kuopio, Oulu, Helsinki, Tampere Jokapaikan tietotekniikka: Jyväskylä, Oulu, Pori, Helsinki, Tampere Nanoteknologia: Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli, Oulu, Helsinki, Tampere Energiateknologia: Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Pori ja Tampere Ympäristöteknologia: Kuopio, Lahti, Oulu, Helsinki Älykkäät koneet: Hyvinkää, Hämeenlinna, Lappeenranta, Seinäjoki, Tampere Matkailu ja elämystuotanto: Helsinki, Rovaniemi, Savonlinna, Turku Meri: Lappeenranta, Pori, Turku, Vaasa, Raahe Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen eritysohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Vuoden 2007 alusta lähtien oskessa siirryttiin uuteen valtakunnalliseen klusterimalliin, joka toimii aluelähtöisesti. Valtakunnalliseen ohjelmaan valittiin mukaan 13 klusteriohjelmaa, joita toteutetaan eri alueilla sijaitsevien 21 osaamiskeskusten yhteistyönä. Tampereen seudun osaamiskeskusta koordinoi Hermia Oy. Osaamiskeskusohjelman käytännön toteutuksesta ja strategisten klusterien kehittämisestä vastaavat Hermia Oy (Digitaaliset sisällöt, Energiateknologia, Jokapaikan tietotekniikka, Nanoteknologia sekä Älykkäät koneet) sekä FinnMedi Oy (Hyvinvointi sekä HealthBIO) tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Uuden klusterimallin tavoitteena oli mahdollistaa voimavarojen aikaisempaa tehokkaampi käyttö ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Klusterimalli painottaa alueiden keskinäisen kilpailun sijaan kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Osaamiskeskusten välinen klusteripohjainen yhteistyö terävöittää myös alueellista erikoistumista ja työnjakoa. Lisäksi verkottuminen on omiaan kannustamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja erikoistumaan vahvoille tutkimusalueilleen ja tätä kautta lisäämään myös eri alueilla sijaitsevien oppilaitosten välistä yhteistyötä. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä ja ohjelmaa hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö. Uutena kehittämisalustana ohjelmassa on osaamisklusteri, joka tehostaa osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Osaamisklusteri on siinä toimivien osaamiskeskusten verkosto ja yhteistyöväline. Osaamisklusterilla pyritään kehittämään klusterialan kärkiosaamisen osa-alueita tai lupaavia uusia ja kehittämiskelpoisia osa-alueita, joiden avulla keskukset voivat yhdessä kehittää koko klusterialan kilpailukykyä ja liiketoimintaa. 5
Osaamisklusteri kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön strategisten kehittämisohjelmien toteuttamiseksi. Tavoitteena oli mahdollistaa hajallaan olevien kansallisten osaamisresurssien tehokkaampi hyödyntäminen ja samalla lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa kriittistä massaa. Osken nähdään myös luovan uusi tehokas tiedon ja osaamisen levittämisväylä alueiden yritys- ja tutkimustoimintaan. Jokaisella klusterilla on oma koordinaattori, joka vastaa ohjelmassa sille erikseen asetetuista tehtävistä esimerkiksi kansainvälistymisen ja muiden yhteisten toimintojen suhteen. Osaamisklusterilla on oltava myös johtoryhmä, joka ohjaa ja valvoo klusterin toimintaa. Osaamiskeskus muodostaa osaamisalallaan tai useammalla eri alalla kansallisesti merkittävän ja korkeatasoisen osaamiskeskittymän, jonka edustama huippuosaaminen on osaamiskeskusohjelman hyödynnettävissä sekä alueellisesti että kansallisesti koko klusterissa. Osaamiskeskusten tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty sekä alueen että koko klusterin yritysten ja muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Osaamiskeskus on alueen toimijoiden verkosto, joka toteuttaa yhdessä osaamisklusterin muiden osapuolien kanssa kansallista osaamiskeskusohjelmaa tukeutuen toiminnassaan alueen yritys-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja teknologiakeskusrakenteeseen. Veijo Kavonius (2007) listaa osaamiskeskusten roolit seuraavanlaisesti: Hyödyntää ja välittää huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella Lisätä yritysten, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä strategisesti tärkeillä osaamisaloilla Luoda alueen tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä pitkänaikavälin innovaatiostrategia yhdessä klusterin muiden osaamiskeskusten kanssa Valmistella yhteistyössä eri osapuolien kanssa laajoja yrityslähtöisiä publicprivate hankkeita innovaatiostrategian toteuttamiseksi ja alueen kehityksen vauhdittamiseksi. Aktivoida olemassa olevia kehityskykyisiä yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen ja tehostaa julkisten ja yksityisten innovaatiopalvelujen käyttöä Edistää luovien innovaatioympäristöjen syntymistä, joiden tunnusmerkkejä ovat toimiva yhteistyö ja jatkuva kehitysdynamiikka Osaamisklusteriohjelma kehittämisen välineenä Valtakunnallinen ohjelma kannustaa toimijoita osaamisklustereissa ja alueilla strategisiin valintoihin ja verkottumiseen. Yhdessä laadittu osaamisklusteriohjelma luo edellytykset nykyistä pidemmälle menevään työnjakoon ja yhteistyöhön eri alueilla sijaitsevien toimijoiden välillä. Osaamisklusteriohjelmien tavoitteena on: Luoda alueille korkeatasoisia innovaatioympäristöjä ja lisätä niiden kansainvälistä tunnettuutta Edistää huippuosaamiseen perustuvan liiketoiminnan kasvua ja työllisyyttä Kannustaa pk-yrityksiä tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseen Vahvistaa ja uudistaa alueen erityisosaamista Hyödyntää tehokkaasti koulutusta ja inhimillisiä voimavaroja Ohjelma-asiakirjassa alueen ja klusterin toimijat sitoutuvat osaltaan pitkäjänteisesti ohjelman tavoitteisiin vuosina 2007-2013. Ohjelma-asiakirja sisältää osaamisklusterin kehittämiseksi tehtävät strategiset valinnat ja toimenpiteet. 6
Klusteriohjelman katsotaan tarjoavan seuraavia etuja osaamiskeskuksille: Selkeämpi rooli osana kansallista innovaatiojärjestelmää Kansallinen mandaatti tehdä asioita Oikein hyödynnettynä luo alueelle merkittävän kansallisen keskittymän Osaamiskeskusohjelman kansalliset tavoitteet Osaamiskeskusohjelman visiona on, että vuonna 2013 Suomi on kansainvälisesti tunnettu vetovoimaisista innovaatioympäristöistään ja huippuosaamisestaan. Osaamiskeskukset ovat kiinnostava sijoittumiskohde kansainvälisesti toimiville yrityksille, tutkimuslaitoksille ja huippuosaajille. Keskusten luoma innovaatiovetoinen kasvu näkyy alueilla menestyvänä liiketoimintana ja uusina työpaikkoina. Osaamiskeskusten toiminta-ajatuksena on hyödyntää oman alansa huippuosaamista kasvun aikaansaamiseksi ja luoda edellytyksiä nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle. Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on osaltaan vaikuttaa innovaatiopolitiikan yleisten tavoitteiden toteutumiseen alueilla. Ohjelman kansallisena tavoitteena on: Synnyttää huippuosaamiseen perustuvia uusia innovaatioita, tuotteita, palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja Tukea alueiden välistä erikoistumista ja työnjakoa kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi Lisätä alueellisten innovaatioympäristöjen vetovoimaa kansainvälisesti toimivien yritysten, investointien ja huippuosaajien saamiseksi alueelle Tavoitteiden saavuttamiseksi osaamiskeskusohjelma: Keskittyy valittujen osaamisklusterien ja kansainvälisesti korkeatasoisten osaamiskeskusten kehittämiseen Hyödyntää alueiden huippuosaamista yritysten pidemmän aikavälin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi Lisää osaamiskeskusten kansallista ja kansainvälistä verkottumista Kokoaa käytettävissä olevia alueellisia, kansallisia ja EU:n voimavaroja valittujen kärkialojen kehittämiseen Parantaa alueiden valmiuksia hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailtua T&K -rahoitusta Osaamiskeskusohjelman rahoitusmalli Ohjelman perusrahoitus vuosittain on noin 20 M, josta valtio rahoittaa puolet ja alueet, eli kunnat ja kaupungit, puolet. Perusrahoituksella generoidaan noin 10-kertainen hankerahoitus muista rahoituslähteistä, joita ovat muun muassa Tekes, EU, ministeriöt, kunnat ja yritykset. Perusrahoitusta käytetään hankkeiden valmisteluun, koordinaatioon, viestintään, yritysten aktivointiin ja kansainvälistymisen tukemiseen. Osaamiskeskusten ja klustereiden rahoitus kohdennetaan kilpailun ja laadun perusteella. Osaamiskeskusohjelman hyödyt yrityksille 7
Osken tavoitteena on tavoittaa vuoteen 2010 mennessä vuosittain 6000 yritystä ja vuosina 2011-2013 8000 yritystä. Oske-verkostot avaavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, koska yhdistämällä erilaisia osaamisia ja teknologioita voidaan luoda uusia tuotteita ja palveluja. Oske palvelee uudenlaisten tuote- ja palvelukonseptien luontia ja vientitoiminnan edistämistä. Se myös nopeuttaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, tarjoaa väylän alan uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntämiseen ja avustaa yritysten yhteisten private-public hankkeiden valmistelussa. Vastinrahoitukseen liittyvät ongelmat Osken yhtenä ongelmana on Veijo Kavoniuksen (2007) mukaan ohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen liittyvät linjaukset eli kansallisena vastinrahana voidaan käyttää vain budjetissa siihen määriteltyjä määrärahoja eli kansallista vastinrahamomenttia. Tämä vaikeuttaa yliopistojen ja muiden valtion virastojen ja laitosten osallistumista ohjelmien toteutukseen, koska ne eivät voi käyttää toimintamäärärahoja hankkeiden omarahoitukseen. Vastinrahamomentilla ei ole tarvittavia määrärahoja, jotka voisivat korvata tarvittavan rahoituksen. 2.2 Osken rooli alueellisessa kehittämisessä Ohjelmaperusteisuus lisää alueiden omaehtoisuutta Tarmo Lemolan (2009) mukaan Suomessa alueellisen innovaatiopolitiikan tärkeänä tehtävänä on parantaa alueiden ja paikkakuntien vetovoimaisuutta. Keskeisenä vetovoimatekijänä on alueella sijaitseva huippuosaaminen ja innovatiivisuus. Huippuosaamista syntyy riittävän suurissa ja erikostuneissa osaamis- tai tietämyskeskuksissa. Olennaista on ympäristön monipuolisuus ja yritysten, innovatiivisten yliopistojen ja muiden paikallisten toimijoiden sekä kansainvälisten tietämyskeskusten vuorovaikutus. Onnistuakseen yhteistyö ja vuorovaikutus tarvitsevat läheisyyttä, toisiaan täydentävää osaamista ja voimavaroja sekä vastavuoroisuutta ja luottamuksellisuutta. Monipuolisessa työ- ja elinympäristössä on yritysten rajat ylittäviä kontaktipintoja, jolloin tapahtuu tiedonsiirtoa ja uusien ideoiden kehittelyä. Monipuolisuus myös lisää kykyä sopeutua muutoksiin ja kehittää uutta liiketoimintaa. (Lemola 2009, 104) Suomessa vallitsevana ajattelutapana on, että innovaatiokeskittymien muodostaminen on valtiovallan eli alue, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikan tehtävä. Valtiovallalla on myös tulevaisuudessa tärkeä rooli puitteiden luojana ja rahoittajana, mutta alueiden kilpailukyky riippuu kuitenkin eniten alueista ja niiden yrityksistä itsestään. (Lemola 2009, 117) Alueellinen kehittämisen hallinnollisena tavoitteena Suomessa on ollut siirtyä kansallisesta ohjauksesta alueiden omaehtoisuutta ja omaa innovatiivisuutta korostavaan ohjaukseen ja siten aluekehitys on muuttunut ohjelmaperusteiseksi. Kehittäminen on myös muuttunut innovaatio-, teknologia- ja osaamisvetoiseksi. Innovaatiotoiminnan näkökulmasta ohjelmaperusteisuus näkyy merkittävimmin osaamiskeskusohjelmassa. Tavoitteen saavuttamiseksi osaamiskeskukset ovat luoneet edellytyksiä innovaatioiden syntymiseen, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen, käynnistäneet tutkimuksen ja elinkeinoelämän välisiä yhteishankkeita ja edistäneet luovien innovaatioympäristöjen kehittämistä. (Lemola 2009, 123) Osaamiskeskustoiminnan lähtökohtana on tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, teknologiakeskusten, elinkeinoelämän sekä valtakunnallisten ja alueellisten rahoittajaorganisaatioiden yhteistyö. Siten osaamiskeskuksen rooli on olla kehittäjäverkosto, joka käynnistää ja toteuttaa eri toimijoiden yhteisiä tutkimus-, koulutus-, ja kehittämishankkeita. (Lemola 2009, 124) 8
Osken on tarkoitus edistää tavoitteitaan kolmen eri roolin näkökulmasta: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueellinen oske toimii koko alueen elinkeinopolitiikan jatkeena ja kansallinen toiminta painottaa profiloitumista huippuosaamisen synnyttämiseksi yhteistyön kautta. Kansainvälisesti osken rooli on toistaiseksi kapea, mutta kansainvälisen roolin parantamiseksi tullaan aktivoimaan toimia. Osaamiskeskusohjelma täydentää muita hankkeita Osaamiskeskusohjelman mukaan sekä osken osaamisklusterien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKit) tavoite on samansuuntainen. Molempien tavoitteena on rakentaa Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyiset ja vetovoimaiset osaamiskeskittymät. Hankkeiden lähtökohdat ja keinot ovat kuitenkin erilaiset. Osaamiskeskusohjelmassa osaamisklustereita kehitetään aluelähtöisesti ja painopiste on huippuosaamisen hyödyntämisessä. Strategisen huippuosaamisen keskittymien hankkeessa kysymys on strategisesti kaikkein tärkeimpien aihealueiden tunnistamisesta ja niiden tarvitseman huippuosaamisen ja tietopohjan luomisesta keskeisten julkisten toimijoiden ja pääasiassa suurten yritysten yhteistyönä. Toiminnaltaan SHOKeja operationaalisempi oske rakentuu toisiaan täydentävien osaamiskeskusten verkoston alueellisten vahvuuksien pohjalta. Osaamiskeskusten liittymäpinta pk-yrityksiin ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen on läheisempi kuin strategisen huippuosaamisen keskittymissä. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman välistä työnjakoa selkiytetään. Jatkossa aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelman roolit ovat erilaiset: Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttäminen, valittujen klustereiden huippuosaamisen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, alueellisen erikoistumisen ja osaamiskeskusten välisen työnjaon ja yhteistyön tukeminen sekä kansainvälistyminen. Aluekeskusohjelma keskittyy aluekeskusten elinkeinopolitiikan ja erikoistumisstrategioiden edellyttämien alueellisten osaamisrakenteiden ja niitä tukevien verkostojen vahvistamiseen. Se laajentaa osaamiskeskusohjelman alueellista vaikuttavuutta ja ulottuvuutta. Osaamiskeskukset ja osaamiskeskusohjelma kattavat vain osan alueellisen innovaatiopolitiikan kokonaisuudesta. Muita alueellisia osaamiskeskittymiä tulee jatkossakin kehittää erilaisten toimenpiteiden avulla esimerkiksi aluekeskus- tai maaseutuohjelmassa. Samalla näiden aluekehittämisen erityisohjelmien rajapintoja tulee osaamiskeskittymien osalta madaltaa ja kannustaa saman alan klusterien toimijoita eri ohjelmien välillä yhteistyöhön laajemman alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. 2.3 Taloudellisen tilanteen muutoksen tuomat paineet Taloudellinen taantuma tuo haasteita etenkin Tampereen seudun vahvoille toimialoille eli koneenrakennukseen ja ICT aloille, ja toimialojen tulevaisuuden näkymät jatkuvat epävarmoina. Konerakennus Kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto vuonna 2008 oli 32 miljardia euroa, ja sen osuus Suomen tavaraviennistä oli reilut 20 prosenttia. Ala työllistävän vaikutuksen takia se on yksi Suomen hyvinvoinnin tukipilareista. Taantuman takia liikevaihto ja vienti sekä työpaikat ovat supistuneet radikaalisti. Tuottavuuden kehitys on jämähtänyt ja tuottavuus on laskenut 9
kilpailijoihin verrattuna. Alaa kuvaavat pienet yleiskonepajat, jotka kilpailevat paikallisesti samanlaisten konepajojen kanssa ilman että työnjako perustuisi erikoistumiseen. Ilman alan yritysten kilpailukyvyn parantamista, edessä on teollisten työpaikkojen siirtyminen lähelle markkinoita, halvempien kustannustason maihin, joissa useilla isoilla yrityksillä on T&Kyksiköitä hyödyntämässä osaamispohjaa ja halpaa insinöörityötä. Vuonna 2015 teollisen tuotannon ja alihankinnan arvioidaan siirtyneen pääosin muualle, kuitenkin vahva tuotekehitysosaaminen ja insinöörityön halpuus menettävät enenevässä määrin merkitystään globaalissa kilpailussa T&K-yksiköiden sijoittumisesta. Lisäksi teknologiaosaamisen odotetaan syvenevän, verkostoratkaisujen ja kansainvälisyyden lisääntyvän. Myös palveluliiketoimintaratkaisujen odotetaan olevan pitkälle kehittyneitä. ICT Taloudellinen taantuma ja kiristyvä kilpailu koetaan uhkiksi tavaratuotannossa ja myös ohjelmistojen valmistuksessa on tapahtunut tuotannon siirtymistä maihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisemmat. Globaalissa kilpailussa korostuvat uusien innovaatioiden ja osaamisen merkitys, minkä vuoksi alan yritysten on panostettava voimakkaasti T&K-työhön. Koska Tampereen seudun ICT-sektori on kasvanut paljolti Nokian teknologiatarpeen määrittelemänä, on pienten yritysten muodostama aluskasvillisuus vähäistä. Vuonna 2015 arvioidaan, että Nokian tulevaisuus alueella riippuu siitä, miten alueelle pystytään kerryttämään osaamista, joka liittyy palveluratkaisuihin, asiakkaiden ymmärtämiseen ja käytettävyysosaamiseen. Samalla teknologiaosaamisen merkitys vähenee. Alan merkitys muiden alojen kehityksen tukijana korostuu entisestään, joten pienten yritysten aluskasvillisuuden kasvattaminen tulee olemaan keskeistä. 2.4 Strategiapäivitykset Osana valtakunnallista väliarviointia osaamisklusterit päivittivät oman klusterinsa strategian, jotka esitellään lyhyesti seuraavaksi. Digitaaliset sisällöt Digibusinessyritykset edustavat sitä osaamista ja muutosta, joka on edellytyksenä innovaatiopohjaisen pk-yrityskentän kasvuun ja menestymiseen. Tampereen ydinosaaminen on toimintamallien pilotointi ja skaalaaminen eri aloille. Toimintamallina osaamisen toteutumiseen on Uusi Tehdas alustan koneiden arviointi ja jatkokehittäminen, Mansegames hankkeen toteuttaminen ja pelialan kehittäminen. Klusterin strategian painopisteet ovat kasvu ja kansainvälistyminen, ekosysteemien kehittäminen, digitaalisten kyvykkyyksien siirto, palvelumuotoilu ja käyttäjälähtöinen suunnitteluajattelu. Klusterin yhteiset strategiset toimenpiteet painopisteiden saavuttamiseksi ovat: Viestintä (sekä kotimainen että kansainvälinen) Digibusiness.fi- ja digibusiness EU-palveluiden edelleenkehittäminen ja ylläpito Klusteri tunnustettu yhteistyökumppani yritysten ja muiden viiteryhmien piirissä Design Thinking toiminnan pilotointi, toimintamallin ja -prosessin määrittäminen ja kolme pilottia Design Thinkingin hyödyntämisestä eri toimialoilla 10
Kansainvälinen klusteriyhteistyö Think Tank verkoston kehittäminen ja hyödyntäminen Kansainvälisten yhteistyöprojektien synnyttäminen Tampereen seudun osaamiskeskuksen roolin fokuksena on tuoteoikeudellisen liiketoiminnan synnyttäminen, innovaatioalustat sekä pelit niihin liittyvä liiketoiminta ja tuotekehitys. Tarkoituksena on luoda uusia ja kehittää olemassa olevia toimintamalleja, jotta Tampereen alueen ICT- sisältömedia yrityksillä on paremmat edellytykset jalostaa ja kehittää omaa IPpohjaista liiketoimintaansa kohti kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi roolina on käynnistää ja tuotannollistaa Uusi Tehdas hankekokonaisuus ja pilotoida toimintamallit ja skaalata hyväksi havaitut käytännöt myös muille ICT- toimialoille. Energiateknologia Suomalaiselle energiateknologiateollisuudelle energiasektorin maailmanlaajuisen murroksen tuomat muutokset luovat runsaasti mahdollisia hyötyjä. Energian kulutuksen kasvu kehittyvissä maissa ja ilmastonmuutoksen ehkäisy siirtymällä puhtaamman energian tuotantoon, luovat kysyntää, joka on kiinnostava mahdollisuus suomalaiselle alan teollisuudelle. Suomen vahvuus on energiajärjestelmän monipuolisuus, mikä tarjoaa energiateollisuudelle monipuolisen osaamis- ja kehittämisympäristön. Klusterin vision mukaan vuonna 2013 suomalaisen energiateknologiaklusterin asema kansainvälisesti kasvavilla energiateknologian alueilla on merkittävä. Kasvua vauhdittavat teollisuuslähtöiset tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristöt. Klusteri on määritellyt kaikkia teemoja läpileikkaaviksi arvolähtökohdiksi kaupallistamisen, kasvun, kansainvälistymisen ja ympäristön. Klusteriohjelman tavoitteena on kansainvälisesti houkuttelevien ja kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittäminen. Ohjelmaa toteutetaan arvolähtökohtiin pohjautuvien hankkeiden ja ohjelmien kautta. Lisäksi muut klusterin osaamiskeskukset näkisivät sopivana liitännäisjäsenenä toimineen Varkauden ottamisen mukaan varsinaiseksi jäseneksi klusteriin. Keskeiset uudet avaukset loppukaudelle: 1) Hermia Oy on liittynyt eurooppalaisen energiaklusterin EnergyHills -verkoston jäseneksi. Jäsenyys tuo energiaklusterin ulottuville merkittävän, kymmenien huipputason yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkoston. 2) Metsäbioenergian tutkimus ja innovaatiokeskuksen perustaminen Itä-Suomeen 3) Akkuteknologia ja sen sovellutukset liikennevälineisiin ja työkoneisiin 4) Käyttäjälähtöisyys ja palveluliiketoiminnan kehitys hajautetussa energiantuotannossa 5)Järjestelmätoimitukset energiateknologian viennissä, esimerkiksi Venäjän kaukolämpöprojektit tai kehitysmaiden sähköistyshankkeet 6) Tuulivoimakeskus Länsi-Suomeen, fokuksessa muun muassa offshore ja nearshore ratkaisut. 7) Testipenkki tuulivoimalan konehuoneen komponenteille, max 10 MW, keski-suomeen yhteistyössä Cleen Oy:n tuulivoimaohjelman kanssa. Jokapaikan tietotekniikka JPT-klusterin strategiapäivityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, joiden mukaan muun muassa kansainvälisen liiketoiminnan rooli, ympäristötietoisuus, energiakysymykset, sosiaalisen median merkitys ja avoin innovointi ovat voimistuneet. 11
JPT-klusterin missiona on edistää tietoyhteiskunnan synnyn kannalta keskeisten laite- ja ohjelmistoteknologioiden tutkimista ja kehittämistä sekä niihin perustuvien uusien digitaalisten tuote- ja palvelusovellusten ja konseptien kehitystä ja kaupallistamista kansainvälisille markkinoille. Klusterin keskeiset arvot ovat verkostoituminen, ennakkoluulottomuus, innovatiivisuus, yrityslähtöisyys ja kasvuhakuisuus. JPT-klusterin vision mukaan Suomi on jokapaikan tietotekniikan johtava hyödyntäjä. Strategisena linjauksena on vahvistaa korkean osaamisen vaativan liiketoiminnan erityisosaamista, sekä vahvistaa jokapaikan tietotekniikan luonteenomaista piirrettä eri aloja läpileikkaavana kokonaisuutena. Kunkin strategisen tavoitteen saavuttamiseksi JPTklusteri käynnistää ohjelmaluonteisen toimenpide- ja palvelukokonaisuuden. Osaamiskeskusten yhteisenä perusperiaatteena on, että osaamiskeskus toimii kansallisen ja alueellisten innovaatiojärjestelmien tuote- ja palvelukehittäjän roolissa. Toimenpidekokonaisuudet helpottavat ja selkiyttävät kevyen seuranta- ja raportointijärjestelmän luomista sekä klusterin sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Klusterin koordinaatio siirretään vaiheittain vuoden 2010 aikana Tampereen seudulta Oulun seudulle. Klusterin operatiivista toimintamallia muutetaan enemmän yritysmäisempään suuntaan. Nanoteknologia Ydinajatuksena on, että Nanoklusteri ei ensisijaisesti toteuta määräaikaista projektia (2011 2013) vaan sillä on toimintamalli ja sen toteuttamiseen tarvittava osaaminen jatkaa Osaamiskeskuskauden jälkeen (2014), jos yritykset ja asettaja näkevät sille tarvetta. Tavoitteena on, että Nanoklusterin rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä tulee kehittymään merkittävästi, ja samalla se kehittää myös innovaatiojärjestelmän rakennetta omalla esimerkillään. Nanoklusterin vaikuttavuudelle on määritetty strategiset tavoitteet 2013 ja 2020 ja niihin liittyvät tavoitesuureet, jotka osittain poikkeavat tähän asti käytetyistä. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeitä menestystekijöitä ovat johtaminen ja strategiatyö, markkinointi ja verkottuminen. TEM:n konsernistrategiassa esitettyjen tärkeiden tavoitelinjauksien toimeenpanijana nanoklusteri edistää uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa ja vahvistaa innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja huippuluokan innovaatiokeskittymien kehittymistä. Nanoklusterin strategisten tavoitteiden mukaan noin vuoteen 2014 mennessä uusi toimintamalli on pilotoitu ja otettu rutiinikäyttöön, kaikki tarvittavat prosessikuvaukset niihin liittyvine ohjeineen tehty, yhteiset jaetut resurssit toimivat ja johtamismalli on osoittautunut toimintaa tehostavaksi sekä kansallisesti että alueellisesti. Visio on toteutunut ja siihen ovat vaikuttanut muun muassa se, että klusteri on voimakkaasti verkottunut, tunnettu ja haluttu kumppani kansainvälisessä nano- ja mikroteknologian kentässä, Nanoklusteri on edistänyt suomalaisten yritysten toimintaedellytysten ja Suomen vahvuusalojen pysymistä pinnalla erityisesti erilaisten isojen rahoitus-, kehitys- ja standardisointiohjelmien suunnittelussa ja valmistelussa. Lisäksi nanoklusterin toiminnan ansiosta kansallisten T&K&I-poliittisten tavoitteiden ja aluepoliittisten intressien yhteensovittaminen on edistynyt ja toimijoiden valmius työskennellä yhdessä on parantunut merkittävästi. Älykkäät koneet Osaamisklusterin erityisten kehitystoimenpiteiden kohteiksi valittuja aloja ovat liikkuvat työkoneet, tehdasautomaatio, nosto- ja siirtolaitteet, alkutuotannon älykoneet, erikoisajoneuvot, mekatroniset koneet, prosessiteollisuuden koneet ja laitteet sekä uudet 12
nousevat liiketoiminnan alueet, jotka liittyvät energiakoneisiin ja joustavaan liikkumiseen. Alan suurimmat trendit ovat automaatio ja tietotekniikka, seuraavaksi trendiksi on noussut energia ja ympäristökysymykset. Ydinosaamisalueisen pohjalta on käynnistetty kansallista tietyn klusteripaikkakunnan vetämää foorumi- ja miniklusteriyhteistyötä. Alueelliset kehittäjätoimijat tekevät alueellisista tarpeista lähteviä kehittämistoimenpiteitä. Toimijoiden välillä pyritään kiinteään kokemustenja toimintamallien vaihtoon. Kehittämisteemat ovat uusiutuva liiketoiminta ( Living Lab & prototalous palveluverkoston rakentaminen), uusiutuva kone (tuotteiden älykkyys, käyttäjälähtöisyys, käytettävyys, energia ja ympäristö), innovaatioympäristöjen ja mallien kehittäminen sekä kansainvälistyminen Eurooppaa ja Venäjää ajatellen. Toimenpiteissä tavoitteiden saavuttamiseksi on huomioitu alan tilanne ja haasteet, alueiden painopisteet ja valinnat sekä sidosryhmien toiveet. Liikkuvien työkoneiden suhteen toimenpiteet ovat uusien toimenpiteiden kehittäminen, kv-hankesuunnittelu, SHOK-yhteistyön kehittäminen, tehdasautomaation suhteen verkostoitumisselvitykset ja yhteistyönpohjan hakeminen ja innovaatioympäristöjen suhteen avoimen innovaation toimintamallin kehittäminen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken liikkuvien työkoneiden kehityskeskuksen pohjaksi. Älykkäissä koneissa jokainen osaamiskeskus kehittää oman alueensa vahvuuksiin perustuvaa toimialaa yhteistyössä alan yritysryhmien kanssa, työkaluina ovat miniklusterimalli, kehittämishankkeet ja yritys- ja kehittäjäfoorumit. Omien alueellisten painopisteiden lisäksi kullakin on kansallinen kehittämisvastuu sovituista kehittämisteemasta. Klusteri myös hyödyntää uusimpia innovaatiotoiminnan ja yhteisöllisen median työkaluja omassa toiminnassaan tavoitteena mm. kokous- ja seminaariverkosto, hanketoiminnan ja viestinnän tehostaminen sekä kv-toiminnan tuki. Hyvinvointi Hyvinvointiklusterin tavoitteena on hyvinvointisektorin uudistaminen innovatiivisten liiketoimintamallien sekä palvelukonseptien ja uuden teknologian avulla. Vuona 2013 klusteri on merkittävästi vaikuttanut käynnistäjänä ja alullepanijana terveydenhuollon palveluiden uudistumiseen vastaamaan käytettävissä olevia resursseja sekä alalla olevien yritysten kilpailukyvyn paranemiseen koti- ja kansainvälisillä markkinoilla. Uudistetulla strategialla tähdätään parempaan vaikuttavuuteen määritellyssä asiakassegmentissä. Strategian toiminnot tulee kohdistaa enemmän päämäärään tähtääviksi määriteltyjen resurssien mukaisesti määrittelyä. Klusteri on ollut kuluneella kaudella monessa mukana ja toiminta on näyttänyt ulospäin hajanaiselta. Tähän halutaan selkeyttä uudella strategialla Missiona on olla hyvinvointisektorin uudistaja innovatiivisten liiketoimintamallien sekä palvelukonseptien ja uuden teknologian avulla. Toiminnan työkalut ovat hankeaktivointi, markkina- ja ennakointitiedon hankinta, liiketoimintamallien kehittäminen, verkostotoiminnan edistäminen ja rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen. Sisällölliset painopisteet ovat ennaltaehkäisevä elämäntapa, oma- ja etähoito sekä uudet palvelumallit: Ennaltaehkäisevä elämäntapa: Terveydenhuollon uudistamisen lähtökohtana tulee olla kansalaisten voimaannuttaminen ottamaan vastuutta omasta terveydentilastaan. Ratkaisuna 13
on julkisten resurssien parempi kohdistamisen ennaltaehkäisyyn sekä motivoida kansalaisia uusilla tavoilla, jotka vaikuttavat suoraan yksilön menestymiseen. Oma- ja etähoito sekä uudet palvelumallit: Terveydenhuollon ICT:stä on kaavailtu seuraavan vuosikymmenen liiketoimintaympäristö, joka synnyttää uutta liiketoimintaa kysynnän kasvaessa julkisessa terveydenhuollossa. Uudistusten katalyyttinä toimisivat erilaiset teknologiset mahdollisuudet. Kysynnän merkittävä kasvu vaatisi kuntien mielipideilmaston muuttamista, vanhojen tottumusten romuttamista ja uusien kokeilevien toimintamuotojen suosimista. Toimialan houkuttelevuus ja innovaatioiden kaupallistaminen: Suomen T&K -kapasiteettiä ei ole voitu hyödyntää riittävän tehokkaasti menneinä vuosina, joka on aiheuttanut ylitarjontaa, jota omat kotimaiset yritykset eivät pääomien puuttumisen vuoksi kykene riittävästi hyödyntämään. Tämä näkyy mm. vähäisenä uusien innovaatioiden määränä sekä pienten ja keskisuurten yritysten lukumäärässä. Innovaatiotoiminnan tehostaminen edellyttää, että T&K panoksia hyödyntäviä yrityksiä, ja ennen kaikkea veturiyrityksiä, syntyy toimialalle riittävästi. HealthBIO HealthBIOn keskeiset tavoitteet ovat liiketoiminnan synnyttäminen, kasvattaminen ja kansainvälistäminen. Loppukaudelta odotetaan rahoittajien hakua, Suomen bioalan näkyvyyden ja vetovoimaisuuden lisäämistä, partnerikandidaattien kontaktointia, apua kvrahoituksen hakuun ja konsortioiden järjestämiseen sekä Suomen bio-osaamisen markkinointia. Klusterin ja Tampereen seudun osaamiskeskuksen painotukset, joilla tähdätään liiketoiminnan kasvuun, ovat: Arvoketjun kehittäminen ja uudet aloitteet Vastata kliinisen tutkimuksen toimintamallin kehittämisestä Kansallinen biopankkiverkosto FICAM Rahoituksen ja investointien aktivointi Vastata kansallisesta yhteistyöstä investointien hankinnassa Receptor Seed- ja pääomarahoituksen arvoketjun kehitys Kansainväliset asiakkaat ja kumppanit Päävastuullinen kansainvälisten kontaktien luomisesta yrityksille ja yhteisöille seuraavilla alueilla: Ihmisten varaosat, soluteknologia ja immunoterapiat Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmän puoltamien linjausten mukaan osken välitarkistuksessa selvitetään mahdollista Hyvinvoinnin ja HealthBio-klustereiden yhdistämistä. Yhdistämisellä haetaan vahvempaa synergiaa klustereiden väliltä eikä yhdistäminen tarkoita, että resursseja klusterin osaamisaloilta oltaisiin automaattisesti vähentämässä. 14
3. Taustastrategiat 3.1 Pirkanmaan innovaatiostrategia Pirkanmaan innovaatiostrategian lähtökohtana on: Kuinka Pirkanmaan menestys turvataan jatkossa, kun globaali osaamiskilpailu entisestään kiristyy? Strategia kiinnittää huomion tulevaisuuden menestystekijöiden luomiseen. Nämä menestystekijät löytyvät sekä huippuosaamisen terävistä kärjistä että laajasta osaamisperustasta. Innovaatiostrategian painopiste on osaamisen kärkialoilla, mutta tavoitteena on lisätä tietointensiivisyyttä myös matalamman osaamisen aloilla ja kiinnittää huomiota sekä yksityisen että julkisen sektorin innovatiivisuuteen. Innovaatiostrategian toteuttamiseksi on synnytettävä ja hyödynnettävä verkostomaisia rakenteita eli organisaatiorajat ylittäviä toimijajoukkoja, jotka vievät strategian toteutusta eteenpäin. Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet, joihin on syytä varautua, ovat seuraavat: Globalisaatio syvenee ja saa uusia muotoja. Kilpailu materiaalisista ja immateriaalisista tuotannontekijöistä, yritysten toimipaikoista, asukkaista, tutkijoista, opiskelijoista, matkailijoista jne. muuttuu maailmanlaajuiseksi ja saa uusia muotoja, mutta tarjoaa samalla uusia mahdollisuuksia, elämyksiä ja vaikutteita sekä yksilöille että yrityksille. Myös globaalit ongelmat, kuten ilmastonmuutos vaativat yhteisiä ratkaisuja. Talouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Valmistava teollisuus on entistä suurempien tehokkuuspaineiden alla, ja osa siitä siirtyy halvemman tuotannon maihin. Palvelusektorin merkitys jatkaa maailmanlaajuista kasvuaan, kun palveluiden kysyntä ja tarjonta lisääntyy merkittävästi myös Suomessa. Väestökehityksen vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti. Väestön vanheneminen ja siihen liittyvä työvoiman tarjonnan pieneneminen eivät sinällään tule yllätyksenä, ja niihin on jo pyritty varautumaan. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa väestörakenteen muutokset alkavat kuitenkin näkyä konkreettisesti haastaen sekä yritykset että julkiset organisaatiot aitoon muutokseen. Teknologisen kehityksen muutos nopeutuu. Sekä Suomessa että erityisesti koko maailmassa on aiempaa enemmän uuden tiedon ja teknologian kehittämiseen suunnattuja resursseja, mikä tarkoittaa samalla esimerkiksi teknologisen kehityksen syklin lyhenemistä ja nopeutuvaa kehitystä. Tällaisessa globaalissa toimintaympäristössä korostuu kyky hallita teknologista muutosta ja sen vaikutuksia oman alueen talouteen. Keskeiset toimijaryhmät Strategian haasteet on asetettu kaikille Pirkanmaan toimijoille. Innovaatiojärjestelmän keskeisimpiä toimijaryhmiä ovat yritykset, tutkimus ja kehittäjäorganisaatiot, julkishallinto, välittäjäorganisaatiot sekä rahoittajat. Laajan osallistumisen avulla maakunnan kehittämispanokset pystytään suuntaamaan tehokkaammin ja keskitetymmin yhteisesti tärkeiksi todettuihin asioihin. Pirkanmaalla on vahva yrityskanta. Toimialoista merkittävimpiä ovat liikevaihdon kehityksen perusteella metalli-, elektroniikka-, metsä-, informaatio- ja viestintäteknologiateollisuus. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden perustan luovat vahvat tutkimusorganisaatiot, kuten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Lisäksi maakunnassa on runsas määrä kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioita. Varsinaisia välittäjäorganisaatioita ovat muun muassa Hermia Oy, FinnMedi Oy, seudulliset kehitysyhtiöt, Pirkanmaan liitto, Ely-keskus, yrittäjien etujärjestöt sekä yksityiset kehitysyhtiöt. Välittäjäläjäorganisaatiokenttää leimaa moninaisuus ja 15
sirpaleisuus. Päällekkäisyyksien purkaminen, erikoistuminen ja tehtävien jakaminen kulloinkin osaavimmalle taholle ovat keskeisiä tavoitteita välittäjäorganisaatiorakenteen toimivuuden parantamiseksi. Lisäksi olennaista on myös julkisen sektorin osallistuminen strategian toteuttajana sekä innovaatioiden tuottajana ja hyödyntäjänä. Visiosta toimintalinjoiksi Pirkanmaan innovaatiostrategian tavoitevisioksi vuodelle 2017 on asetettu seuraava: Pirkanmaa on vuonna 2017 satavuotiaan Suomen dynaamisin innovaatiomaakunta, jonka menestystekijöitä ovat vahvistuva ja uudistuva teknologia-, tuotanto- ja osaamisperusta. Sen edellytyksiä ovat huippuluokan inhimilliset resurssit, arkipäivään juurtunut kansainvälisyys, vaativat kuluttajat sekä tehokas ja dynaaminen julkinen sektori. Vision myötä strategiana on yritysten ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyden kohottaminen ja vahvan tiedepohjaisen kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistaminen siten, että niiden vuorovaikutus edistää sujuvaa siirtymistä palvelupainotteiseen tuotantorakenteeseen ja integroitumista kansainvälisiin arvo- ja innovaatioverkostoihin sekä mahdollistaa yritysten arvontuottokyvyn kasvattamisen ja hyvän työllisyyden edellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Strategia täsmentyy neljäksi strategiseksi päätoimintalinjaksi: Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi sekä Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen. Tiedepohjaisen innovatiivisuuden vahvistaminen ja laajentaminen Haaste on kahtalainen: Ensinnäkin on erikoistuttava kärkiä vahvistamalla, mikä tarkoittaa konkreettisesti voimavarojen keskittämistä ja resurssien käytön tehostamista. OSKE ja SHOKit muodostavat ytimen, johon haasteet kohdistetaan. Erityisesti korkeakouluilta vaaditaan erikoistumista. Toiseksi on huolehdittava samalla riittävän laajasta perusosaamisen ja innovatiivisen ajattelun tasosta ja ennakoinnista, koska se luo kykyä mukautua yhteiskunnan muutoksiin. Laaja-alainen tieteellinen osaaminen on maakunnalle menestystekijä ja se pehmentää teknologian ja markkinoiden muutosten heilahteluja. Toimenpide-ehdotukset liittyvät yhteistyörakenteiden vahvistamiseen ja osaamisen yhdistämiseen yli teknologia ja osaamisalojen. Käytännön kehittämistyötä ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä on tiivistettävä ja asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on tuotava osaksi kärkialojen kehittämistä luomalla yritysten, tutkimusmaailman ja käyttäjien yhteisiä toiminta-areenoita. Palveluiden tietointensiivisyyden kehittäminen Tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin liittyvä tutkimus ja opetus luovat pohjan maakunnan palveluosaamiselle, joten tietointensiivisyyttä on lisättävä laaja- alaisesti: sekä tietointensiivisen palvelutuotannon ja yritysten lisäämistä, erilaisia palvelutuotannon tapoja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuin palveluiden hyödyntämistä jalostuksen lisäarvontuottamisessa. 16
Toimenpide-ehdotukset liittyvät korkeakoulujen profiloitumiseen valituille palvelualoille, yritystoimintaan kannustamiseen sekä palveluliikeideoiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen luomalla tieto- ja osaamisintensiivisiin palveluihin keskittyvät toimintaympäristöt ja kehittämispalvelut. Kansainväliset verkostot innovaatiotoiminnan tueksi Tavoite on pyrkiä innovaatiojärjestelmän luontevaan ja sisäsyntyiseen kansainvälistymiseen. Pirkanmaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden kansainvälistä liikkuvuutta on lisättävä erityisesti osaamisen kärkialoilla. Kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa ja juurruttamisessa Pirkanmaan vetovoimaisuuden lisääminen on keskeinen tekijä. Toimenpide-ehdotukset liittyvät houkuttelevien tutkimusympäristöjen sekä asumis- ja koulutusolosuhteiden luomiseen sekä kansainvälisen liiketoiminnan osaamisen lisäämiseen ja kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen luomalla suoria yhteyksiä kansainvälisiin asiantuntijoihin, organisaatioihin ja yrityksiin. Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittäminen Kokemus- ja taitointensiivisten yritysten uudistumis- ja innovaatiokyvyn kehittämisen tarve on suuri. Näillä aloilla korostuvat erityisesti käytäntölähtöiset innovaatiot. Keskeistä on kannustaa yrityksiä ottamaan innovaatiotoiminta tavoitteekseen. Kokemus- ja taitointensiivisesti toimivien yritysten innovaatiotoiminnassa on kyse usein pienimuotoisesta ja lyhyen tähtäimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Aloille onkin tarjottava niiden tarpeita vastaavia innovaatio-, tuotteistamis- ja kaupallistamispalveluita. Toimenpide-ehdotukset liittyvät innovaatio- ja uusyrityspalveluiden räätälöintiin ja tehostamiseen. Lisäksi seutukuntien erikoistuneet kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit sisältävät maakunnallista potentiaalia, joka on hyödynnettävä. Myös julkisen sektorin toimintatapoihin ja palveluiden järjestämisen keinoihin on kiinnitettävä huomiota perustoiminnan innovatiivisuuden lisäämiseksi. 3.2 Korkeakoulujen strategiat 3.2.1 Tehdään tulevaisuus! Tampereen yliopiston muutos 2010 2015 Strategiakaudella 2010-2015 Tampereen yliopiston keskeisiä painopisteitä ovat hallintomallin uudistaminen kevyemmäksi, tutkintojen uudistaminen laaja-alaisemmiksi ja tutkimuksen ja kansainvälistymisen mahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteena on yhteiskunnan ja terveyden monialainen tutkimus ja opetus, jossa tartutaan tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tutkimuksen halutaan olevan kansainvälistä kärkitasoa yliopiston vahvoilla aloilla ja kansallisesti merkittävää kaikilla aloilla. Tutkimuksen tasoa nostetaan parantamalla tutkimuksen tekemisen ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. Yliopistossa käynnistetään tutkimusta ja koulutusta koskeva kansainvälistymisohjelma. Kansainvälistymistä edistetään lisäämällä kansainvälistä 17
tutkimusyhteistyötä erityisesti Euroopan tutkimusalueella ja laajentamalla tutkimusyhteistyötä myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Yliopisto tekee tutkimuksen kehittämissopimuksia myös muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Biotieteiden, informaatiotieteiden ja kauppa- ja hallintotieteiden tutkimusta yhdistetään Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja tutkimusyhteistyötä tiivistetään yhteisillä hankkeilla allianssiyliopistojen kesken, joita ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Toimenpiteenä tutkimuksen vahvistamiseksi yliopiston rakenteita uudistetaan poistamalla tutkimuksesta hallinnollisia raja-aitoja ja edistämällä monitieteisyyttä. Vuosina 2010 2012 toteutetaan kolme monitieteisen tutkimuksen kehittämishanketta, joiden teemoina ovat: Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus Julkisrahoitteiset palvelut ja julkisen ja yksityisen sektorin rajapinta Kulttuurin, tiedon ja yhteiskunnan muutos 3.2.2 TTY teknologian tiennäyttäjä Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010 2013 Strategiakaudella 2010-2013 TTY:n keskeisiä painopisteitä ovat tutkimustoiminnan kehittäminen, kansainvälistymisen vahvistaminen, opetuksen ja oppimisen laadun parantaminen sekä johtamisen ja sisäisen toiminnanohjauksen kehittäminen. TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät vahva luonnontieteellinen ja teknillinen tutkimus sekä teolliseen liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Monilla tutkimusaloilla on keskeinen rooli globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa. TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. TTY tarjoaa laaja-alaista poikkiteknistä koulutusta. Yliopiston suurimmat koulutusalat ovat tieto-, sähkö-, kone- ja automaatiotekniikka. Tekniikan keskeinen rooli kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisessa otetaan huomioon kaikilla koulutusaloilla. Yliopistoallianssiyhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia tieteen tason ja opetuksen laadun parantamiseen poikkitieteellisen tutkimus- ja opetusyhteistyön kautta. Kansainvälisyys on osa kaikkea TTY:n toimintaa, koska kansainvälisyys on laadukkaan tutkimustoiminnan elinehto. TTY antaa opiskelijoilleen valmiuksia ja kykyjä toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Keinoina on opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien vaihtoon lähdön tukeminen, tasokkaiden tutkijoiden ja opettajien houkutteleminen yliopistoon vierailijoiksi ja pysyvämpiin työsuhteisiin. TTY myös rohkaisee henkilöstöään toimimaan yhä enemmän kansainvälisissä arviointi- ja asiantuntijatehtävissä. TTY:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus pohjautuu yliopiston keskeisiin perustehtäviin, tutkimukseen ja koulutukseen. Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani teollisuuden tutkimusja kehittämishankkeissa sekä vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja. TTY välittää tutkimaansa ja analysoimaansa tietoa avoimesti yhteiskunnan hyödyksi. Yliopistokeskuksilla ja laitosten projektimuotoisella muulla etätoiminnalla on merkittävä rooli alueellisen elinkeinoelämän vahvistamisessa. 18
3.2.3 Tampereen ammattikorkeakoulun strategia 2010 2019 Strategiakaudella 2010 2019 TAMKin keskeiset painopisteet ovat kansainvälistyminen, tulevaisuuden osaaminen sekä kumppanuudet ja asiakkuudet. Kutakin teemaa täsmentävät strategiset tavoitteet. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on sellaisen työ- ja oppimisympäristön luominen, joka edistää sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvointia. Kansainvälistymiseen liittyvät strategiset tavoitteet ovat kansainvälisen korkeakouluyhteistyön sisällyttäminen osaksi tulostavoitteellista toimintaa, kansainvälisen oppimisympäristön kehittäminen ka kansainvälisen maksullisen koulutuksen aloittaminen. Tulevaisuuden osaamiseen liittyvät strategiset tavoitteet ovat henkilöstön ja opiskelijoiden elinikäisen oppimisen tukeminen osaamisen uudistamiseksi, TAMKin osaamisalojen yhteistoiminta uudenlaisen osaamisen synnyttämiseksi, opiskelijoiden yksilöllisiin osaamisvaatimuksiin vastaavien nykyaikaisten ja monialaisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja aktiivinen vaikuttaminen kestävään yhteiskuntakehitykseen. Kumppanuuksiin ja asiakkuuksiin liittyvät strategiset teemat ovat asiakkaiden toiminnan tunteminen ja asiakastarpeisiin vastaaminen, asiakkuuksissa integroituvan koulutus- sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, yhteistyön tuloksena vahvemman korkeakoulualueen luominen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien mahdollistaminen asiakkaillemme monialaisuutta hyödyntämällä. Lisäksi strategiatyön tuloksena TAMK valitsi toimintaansa painoalat. Joita ovat hyvinvointiyrittäjyys, senioripalvelut, kulttuurivienti, älykkäät työkoneet, kiinteistöjen ympäristövaikutukset ja yrittäjyyspedagogiikka. Osaamiskokonaisuuksina ne sisältävät eri koulutusohjelmien vahvaa osaamista ja hyödyntävät näin monialaisen ammattikorkeakoulun synergioita. Painoalat ovat alueita, joilla TAMK voi työelämäkorkeakouluna vastata alueensa kehittämis- ja osaamistarpeisiin. TAMK siis profiloituu monialaisena ja kansainvälisenä ammattikorkeakouluna, joka keskittyy toiminnoissaan hyvinvoinnin ja terveyden, talouden ja tuotannon sekä oppimisen ja luovuuden edistämiseen. TAMKin Visio 2019 mukaan Tampereen ammattikorkeakoulu antaa menestymisen avaimet luomalla uutta ja kansainvälistä osaamista. Toiminta-ajatuksena on, että Tampereen ammattikorkeakoulu tuottaa ajanmukaista osaamista koulutuksella sekä siihen liittyvällä käyttäjälähtöisellä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. 3.3 Elinkeinostrategia Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta koska se tulee olemaan läheisessä tekemisissä osaamiskeskusohjelman ratkaisujen kanssa, esitellään tässä strategian luonnoksen pääkohdat. Strategian tavoitteena on luoda edellytykset, mahdollisuudet ja puitteet Tampereen seudun vetovoimaisuudelle. Kaupunkiseutu on vaurastunut vahvasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja työvoimaa on väestönkasvun ja koulutustason nousun myötä yli seudun oman tarpeen, mikä on aiheuttanut toiminnan rakenteiden muuttamista. Elinkeinostrategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota kasvun hallintaan. Visio: Tampereen kasvava kaupunkiseutu kansainvälisesti vetovoimainen kasvualusta uudistumishaluiselle elinkeinoelämälle 19
Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategian vision toteuttaviksi keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi on määritetty seuraavat: Uudistuminen ja kansainvälistyminen Työvoiman saatavuuden turvaaminen Vetovoimaisen elinympäristön vahvistaminen Seudullinen maapolitiikka ja logistiikka Tulevaisuuden epävarmuustekijät nostavat esiin haasteet, joilla strategialla pyritään vastaamaan. Epävarmuustekijät liittyvät talouden globalisoitumiseen, kulutustottumuksiin, ikärakenteeseen ja ilmastonmuutokseen. Globalisoituminen on muuttanut talouden luonnetta ja pelisääntöjä. Kehittyvien maiden nopean talouskasvun tarpeet ja ongelmat ovat kehityksen realiteetti myös Tampereen seudulla. Tuotantoprosessit on moduloitu, mikä helpottaa tuotteiden tuottamista ja hankkimista sieltä, mistä se optimaalisimmin saadaan. Kansainvälisesti pienen kaupunkiseudun haasteena on tulla huomatuksi globaalisti. Kuluttajat, käyttäjät ja kuntalaiset nousevat uudeksi paradigmaksi, joka ohjaa kulutustottumuksia ja muita vaurauden kanavointeja, johon tulee varautua. Teknologisten innovaatioiden sijaan ratkaisun avaimet ovat palvelujen, kuluttajien ja liiketoimintarakenteiden globaalissa ymmärtämisessä. Kaikkien toimintojen aikajänteet lyhenevät ja kyky reagoida näihin tarpeisiin herkästi ja ketterästi nousee menestystekijäksi. Ikärakenteenmuutos tuo jo lähivuosina työvoiman saatavuuteen ongelmia. Vähenevä työväestö yhdessä globalisaation kanssa haastaa myös toimintaprosessiemme tehokkuuden. Ilmastonmuutos pakottaa elinkeinoelämän etsimään uudenlaisia tuotanto- ja jakeluratkaisuja. Ilmastonmuutos ja siihen läheisesti liittyvät energiaratkaisut ovat lähitulevaisuuden merkittävimpiä teollisia, taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Lisäksi se on merkittävä liiketaloudellinen mahdollisuus. Ilmastonmuutos on myös yksi huomioitavista näkökulmista seudun elinkeinostrategiaan. Asia tulee ottaa huomioon esimerkiksi eri elinkeino- ja yritysalueiden sijaintia suunniteltaessa. Tavoitteena on, että tarkoituksenmukaisen sijainnin kautta saadaan hillittyä myös ilmaston muutosta. Vetovoimaisuus lisää tarvetta väestönkasvun hallintaan Asuin- ja elinympäristö on työn ohella tärkeä tekijä osaajien ja yritysten houkuttelussa alueelle. Asuin- ja elinympäristön houkuttelevuuteen vaikuttavat niin fyysinen, toiminnallinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin ympäristö ja niihin liittyvät tekijät. Olennaista on huomata, että tarpeet ja odotukset ovat yhä yksilöllisempiä ja monimuotoisempia. Paikan merkitys kasvaa koko ajan, joten vetovoimaisuus on kaupunkiseudun kilpailuetu. Se koostuu useista eri tekijöistä, joita kaikkia tulee kehittää yhtä lailla nykyisten ja uusien kuntalaisten, työntekijöiden, kuluttajien ja yrittäjien hyväksi. Vetovoimaisuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, joten kaupunkiseudun tulee omaehtoisesti uudistua koko ajan. Jatkuva uudistuminen myös takaa asiakaslähtöisyyden: kaupunkiseudut ovat asukkaita ja yrityksiä varten. Asukkaiden ollessa tyytyväisiä yritykset ovat tyytyväisiä ja kaupunkiseutu voi hyvin. Vetovoimaisuus tuo eteen myös haasteen väestön kasvun hallinnasta liittyen palvelujen ja infrastruktuurin riittävyyteen. Lisäksi haasteena on strategisten klustereiden menestyksen ehtojen ylläpitäminen, osaamisen tason nostaminen kaikissa yrityksissä ja uusien kehityksen kärkien löytäminen. 20