Päätös Nro 136/2013/1 Dnro ESAVI/338/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2013

Etelä-Suomi Päätös Nro 136/2013/1 Dnro ESAVI/338/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2013 ASIA Päätös Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Mömossenin jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 1702, 15.12.2005 ja voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten B.2., B.13. ja E.1. muuttamista koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 1235, 8.10.2009 lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan muuttamista sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Sipoo. LUVAN HAKIJA Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8 06100 PORVOO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mömossenin jätteenkäsittelyalue Osoite: Ampumaradantie 3, 04130 Sipoo Sijainti: Sipoon kunnan Nikkilän kylässä tiloilla Svärdfelt RN:o 23:72 (kiinteistötunnus 753-423-23-72) ja Holmbacka RN:o 7:3 (kiinteistötunnus 753-423-7-3) Kiinteistöjen omistaja: Sipoon kunta Y-tunnus: 0921471-8 Toimialatunnus: 38210 (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 30.12.2011. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (82) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin, 2 momentin kohdan 4), 3 momentin, 35 :n 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 13 d) ja 13 f) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 d), 13 f) ja 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Luvat ja muut päätökset Sopimukset Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 5.12.2005 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1702, joka koskee Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n Mömossenin jätteenkäsittelyalueen toimintaa Sipoossa. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt 8.10.2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan No YS 1235, joka koskee Mömossenin jätteenkäsittelyalueen toimintaa koskevan voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten B.2., B.13. ja E.1: muuttamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 29.8.2011 päivätyllä kirjeellään hyväksynyt Mömossenin jäteaseman jälkitarkkailuohjelma -suunnitelman (dnro UUDELY/176/07.00/2010). Voimassa oleva jälkitarkkailusuunnitelma on päivätty 2.9.2011. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ja Sipoon kunnan vesi- ja viemärilaitos ovat tehneet 22.9.2003 sopimuksen Mömossenin jätteenkäsittelyalueen kaatopaikkavesien johtamisesta kunnan viemäriverkostoon ja edelleen HSY Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Mömossenin jäteaseman mitoittava keskimääräinen jätevesimäärä on 25 000 m 3 /a ja huippuvirtaama max 5 m 3 /a. Sopimus on voimassa niin kauan kuin lupaviranomainen edellyttää Mömossenin kaatopaikkavesien johtamista viemäriin, ellei sitä pureta kunnan ja jätehuoltoyhtiön yhteisestä sopimuksesta tai irtisanota. Mömossen Jätehuolto Oy Avfallsservice Ab ja Sipoon kunta ovat tehneet 9.9.1997 vuokrasopimuksen noin 29 ha:n alueesta tiloista Svärdfelt RN:o 6:164 ja Holmbacka RN:o 7:3 Sipoon kunnan Nikkilän kylässä sopimuksen liitekartan mukaan. Vuokra-aika on alkaa sopimuksen allekirjoitushetkestä

3 (82) ja on 25 vuotta jatkuen sen jälkeen vuoden kerralla, ellei sitä irtisanota 6 kuukautta ennen vuokra-ajan päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutukset on arvioitu vuoden 2004 aikana toteutetulla ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA-menettelyllä). Ympäristövaikutusten arvioinnissa oli mukana viisi vaihtoehtoista jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkaa: Domargård, Mömossen, Svartkärret, Taviskärret (Kilpilahti) ja Rökärret. Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus antoi arviointiselostuksesta lausunnon 16.2.2005. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta-alueella on voimassa ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistama Itä-Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä Mömossenin jätteenkäsittelyalue sijoittuu työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemisalueen (TP/r) sisälle. Alueen sisällä Mömossenin jätteenkäsittelyalue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) ja sen ympärille jätteenkäsittelyn suojavyöhyke (ej). Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella kaavassa on ampumaradan alue tai kohde (EA). Mömossenin alueella on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen 18.4.1997 vahvistama Sipoon kunnan haja-asutusalueiden yleiskaava. Nykyinen jätteenkäsittelyalue on merkitty kaavassa erityisalueeksi (E). Erityisaluetta ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta (MT). Sipoon kunta on laatinut uuden Sipoon yleiskaavan Yleiskaava 2025, mikä käsittää koko Sipoon kunnan lukuun ottamatta saaristoa. Sipoon kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan 15.12.2008, jonka korkein hallinto-oikeus vahvisti 23.12.2011. Yleiskaavassa Mömossenin alue on merkitty erityisalueeksi (E). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti Mömossenin jätteenkäsittelyalue sijaitsee Sipoon kunnan itäosassa lähellä Porvoon rajaa. Alue sijaitsee seututien 148 (Öljytie) varrella noin neljä kilometriä Nikkilän taajama-alueesta itään. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee Sipoon kunnan Nikkilän kylässä tiloilla Svärdfelt (kiinteistötunnus 753-423-23-71) ja Holmbacka (kiinteistötunnus 753-423-7-3). Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on vuokralaisena Sipoon kunnan omistamilla tiloilla. Jätteenkäsittelyyn on varattu yhteensä noin 15 ha.

4 (82) Ympäristön tila ja laatu Luonto ja luonnonsuojelu Maaperän tila Lähin suojelualue on noin 600 metriä suunnittelualueesta länteen oleva Savijärvi. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ja alueen osayleiskaavassa järvialue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Savijärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja se on suojeltu nimenomaan lintuvetenä. Järven itärannalle sijoittuu paikallisesti arvokas Lillängsuddenin rantalehto. Jätehuoltoalueesta noin 600 metriä pohjoiseen seututien 148 pohjoispuolella sijaitsee paikallisesti arvokas Stormosskärretin kuusikorpi. Mömossenin nykyisen jätteenkäsittelyalueen ja sen ympäristön maa- ja kallioperää sekä pohjavesiolosuhteita on selvitetty rakentamisen yhteydessä tehdyin selvityksin. Kallioperän ruhjeisuutta on tutkittu kairauksin. Maisemallisesti Mömossenin alue sijoittuu metsäiselle alueelle suhteellisen lievästi kumpuilevaan maastoon. Ympäröivän maaston korkeudet vaihtelevat noin +40 +52 m mpy. Nykyinen jätehuoltoalue ei erotu maisemassa tarkasteltaessa seututien 148 tai lähimmän asutuksen suunnasta. Marraskuussa 2004 tehdyn kartoituksen mukaan yhdyskuntajätteen täyttöalueen korkeustaso oli keskimäärin +51 +52 m mpy ja teollisuusjätteen täyttöalueen +45 +46 m mpy. Vanhalla yhdyskuntajätteen alueella lopullinen täyttökorkeus nousee pintarakenteineen (paksuus vähintään 2 metriä) korkeimmillaan tasolle +58 m mpy. Teollisuusjätteen alueella viimeistelty pinta nousee tasolle +54 m mpy. Esitetyt korkeustasot ylittävät vuoden 2004 ympäristölupahakemuksen mukaiset korkeustasot (+55 m mpy ja +51 m mpy). Korkeustasojen nostolle haettiin kuitenkin vuonna 2004 ympäristölupaa Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi ennen uuden jätekeskuksen käyttöönottoa. Nykyinen jätteenkäsittelyalue sijoittuu kallioisten moreenimäkien väliin jäävään etelään viettävään maastopainanteeseen. Alueen läpi kulkeva kallioinen moreeniselänne jakaa nykyisen jätteenkäsittelyalueen itäpuoliseen yhdyskuntajätteen ja teollisuusjätteen loppusijoitusalueeseen sekä länsipuoliseen vanhan puhtaiden ylijäämämaiden sijoitusalueeseen. Valtaosalla jätteenkäsittelyaluetta kallioisten selänteiden rinteillä on moreenia, jonka koostumus vaihtelee hiekkaisesta silttimoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Moreenikerroksen paksuudeksi on todettu enimmillään noin 3,4 metriä. Kallioisten moreenipeitteisten selänteiden välisessä itäpuolisessa maastopainanteessa maaperä koostuu pintaosissa lihavasta savesta, jonka kerrospaksuus on enimmillään noin 4 metriä. Savikerros ohenee kohti painanteen reunaosia ja kerroksen alla maaperä koostuu moreenista. Maakerrosten kokonaispaksuus on noin 7 metriä. Vanhan sulje-

Pohjaveden tila Pintavedet 5 (82) tun yhdyskuntajätteen täyttöalueen pohjaan moreeniosuuksille on tehty rakennusvaiheessa noin 0,5 metrin savikerros, teollisuusjätteen täyttöalueella savikerros on tehty koko täyttöalueelle. Teollisuusjätteen täyttöalue sijaitsee kallioalueella. Länsipuolisella painannealueella (vanha ylijäämämaiden läjitysalue) maaperä koostuu alimmissa maastokohdissa liejusta ja turpeesta. Kerroksen paksuus on kairaustulosten perusteella paksuimmillaan alueen keskiosassa noin 7 metriä. Turvekerroksen alapuolella maaperä koostuu savesta ja siltistä, tutkimusten perusteella kerroksen paksuus on enimmillään noin 4 metriä. Savi-silttikerroksen alapuolella maaperä on hiekkaista moreenia. Maakerrosten paksuus länsipuoleisella painannealueella on enimmillään noin 12 metriä. Alueen kallioperä koostuu vaaleasta graniitista, joka sisältää kiillegneissisulkeumia. Kallioperä on suuntautunutta, liuskeisuuden ollessa koillinenlounassuuntaista, kaateeltaan pysty-jyrkkäasentoista. Kallioperä on pääosin ehjää ja harvarakoista. Alueella on seismisten luotausten avulla todettu joitakin kapeita, mahdollisia rakoiluvyöhykkeitä. Pohjavettä alueella muodostuu harjanteiden moreenirinteillä. Painanteissa maaperä on tiivistä ja pohjaveden muodostuminen on siten hyvin vähäistä. Pohjaveden päävirtaus suunta on etelä. Alueen pohjoisosassa on vedenjakaja, jonka pohjoispuolella pohjaveden virtaussuunta on pohjoinen. Pohjaveden havaintoputkista tehtyjen veden pinnan mittausten perustella pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee alueella välillä +35,43 +39,86 m mpy. Alueen pohjavedessä on havaittavissa kaatopaikan vaikutus. Pohjavesivaikutukset rajautuvat kuitenkin jätteenkäsittelyalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Mömossenin läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Brobölen (0175305) I luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 4 kilometriä alueesta länteen. Mömossenin nykyinen jätteenkäsittelyalue sijaitsee vedenjakaja-alueella. Alueen itäosan pintavedet purkautuvat luontaisesti Flyenin suoalueen kautta Mossakärrsbäckeniin, sitten Grindängsbäckeniin ja lopulta Mustijokeen (Mäntsälänjokeen). Peltojen keskellä virtaava Grindängsbäcken on suurelta osin perattu ja oikaistu uoma. Kuitenkaan metsäisellä osuudella uoman luontaista kulkua ei ole juurikaan muutettu. Mustijoki laskee Suomenlahteen Kilpilahden pohjoispuolella. Länsiosassa pintavedet purkautuvat suoojien kautta Savijärvestä laskevaan Nevaså-jokeen, joka puolestaan laskee yli kymmenen kilometriä myöhemmin Suomenlahden Köningsvikeniin. Keski- ja alaosalla uoma on peltojen reunustama. Vesistöalueellisesti Nevasån valuma-alue kuuluu Suomenlahteen laskeviin pieniin rannikkovesistöihin.

6 (82) Ilman laatu Mömossenin alueella ilmanlaatuun vaikuttaa nykyisellään pääasiassa seututien 148 (Öljytie) liikenteen päästöt. Jäteenkäsittelyalueen toiminnot lähinnä loppusijoitus, voivat aiheuttaa lähiympäristössä hetkittäin hajuhaittoja. Tällä hetkellä Mömossenin jäteasemalla ei käsitellä biojätteitä. Muut ympäristöolosuhteet Alueen lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltuja kulttuuriperintö-, maisema- tai muinaismuistokohteita, joilla olisi merkitystä suunnitteluun tai ympäristölupaan. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähiasutus on sijoittunut pääosin suunnittelualueen lounais-luoteispuolelle, Nikkilän taajama-asutuksen ja suunnittelualueen väliin (Leola ja Savijärvi). Lähin asutus sijaitsee koilliseen noin 470 metrin ja länteen noin 740 metrin päässä nykyisestä toiminnallisesta alueesta. Lähin taajama, Sipoon Nikkilä, sijaitsee noin neljä kilometriä alueesta länteen. Lähimmät koulut, päiväkodit, sairaalat ja vanhainkodit sijaitsevat Nikkilän taajamassa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsee Sibbo Skyttegille rf:n ampumarata ja pohjoispuolella NCC Roads Oy:n Nikkilän maa- ja kiviainesten ottoalue. Alueen länsipuolelle jää Mömossenin suoalue. Rakennettuja elementtejä seututien ja ampumaradan lisäksi ovat voimalinjat alueen länsi- ja itäpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyinen toiminta Mömossenin noin 15 hehtaarin jätteenkäsittelyalue, nykyiseltä nimeltään Mömossenin jäteasema, on ollut käytössä vuodesta 1992. Jätteenkäsittelyalueen nykyisiä toimintoja ovat kotitalouksien ja yritysten hyöty-, ongelma-, rakennus- ja sekajätteiden pienerien (alle 2 m 3 ) vastaanotto, välivarastointi ja siirtokuormaus sekä Kilpilahden alueen yritysten kaatopaikkakelpoisten teollisuusjätteiden vastaanotto ja loppusijoitus. Lisäksi alueella sijaitsevalle louhosalueelle otetaan maisemointia varten vastaan puhtaita maita louhosalueen pystyrintausten luiskaamiseen. Louhosalueen maisemointi tehdään Sipoon kunnan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maisemointityöluvalla.

7 (82) Alueella sijaitsevalle puhtaiden ylijäämämaiden läjitysalueelle ei ole vastaanotettu maita vuoden 2008 jälkeen. Alueen käytön lopettamisesta on tehty ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kesällä 2011. Jätteenkäsittelyalueella sijaitsee myös vuonna 2007 käytöstä poistunut yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue, jonka lopulliset pintarakenteet valmistuivat syksyllä 2011. Ennen alueen sulkemista lievästi pilaantuneita maita hyödynnettiin loppusijoitusalueella välipeittomateriaalina. Vuodesta 2007 alkaen alueelle vastaanotetut lievästi pilaantuneet maat hyödynnettiin yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen muotoilukerroksessa. Pilaantuneiden maiden vastaanotto loppui pintarakenteiden valmistuttua. Vastaanotetuista hyötyjätteistä suurin osa välivarastoidaan alueella sellaisenaan ja toimitetaan edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Hyötyjätteistä puujäte haketetaan alueella, jonka jälkeen se toimitetaan energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavat jätteet, kuten seka- ja rakennusjäte, siirtokuormataan loppusijoitettaviksi Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle Porvooseen. Taulukko 1: Mömossenin jätteenkäsittelyalueella vastaanotetut jätemäärät vuosina 2006 2010 Jäte tonnia 2006 2007 2008 2009 2010 Puhtaat maa- ja kiviainekset 50 359 955 3 760 264 622 Lievästi pilaantuneet maaainekset 22 840 10 922 14 285 5 262 14 077 Seka- ja rakennusjäte 15 165 1 356 499 488 524 Teollisuusjäte 838 737 292 349 516 Tiilet ja betoni 4 204 278 0 0 23 Sähkö- ja elektroniikkaromu 184 131 120 121 119 Painekyllästetty puu 90 24 19 20 30 Paristot 0 0 0 0 0 Akut 33 19 14 16 21 Muut vaaralliset jätteet 30 27 18 24 21 Paperi 19 13 6 3 8 Keräyskartonki 6 7 5 5 7 Metalli 417 219 147 194 135 Puu 1 841 883 666 705 590 Lasi 3 0 2 0 2 Haravointijäte 123 38 37 37 64 Renkaat 0 0 0 0 1 Toiminnan ajankohta Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisia toimintoja on tarkoitus jatkaa ilman katkoksia.

8 (82) Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta Mömossenin jäteasema on avoinna kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Jätteiden vastaanotto tapahtuu alueen pohjoisosassa sijaitsevan 12-metrisen vaa an kautta, joka sijaitsee asfaltoidulla alueella. Vastaanottoalueella on myös toimistotilat. Kaikki vastaanotettavat kuormat kulkevat vaa an kautta, jossa kuormat tarkastetaan (sisältö ja asiakirjat), maksetaan ja ohjataan kullekin jätejakeelle varattuun vastaanottopaikkaan. Suurin osa kotitalouksien tuomista kuormista vastaanotetaan tilavuusperusteisesti. Yritysten tuomat maksulliset jätteet punnitaan aina vastaanotettaessa. Kaikki jäteasemalta pois lähtevät jätekuormat punnitaan joko jäteasemalla tai jätteen vastaanottopaikassa, jolloin saadaan tieto vastaanotettujen jätteiden kokonaismäärästä. Jätteenkäsittelyalueelle vastaanotettavat muut jätteen kuin puhtaat maat ja teollisuusjätteet vastaanotetaan vastaanottoalueen länsipuolella olevalle asfaltoidulle pientuoja-alueelle, jossa on kullekin jätejakeelle omat asialliset vastaanottopaikat. Alueelle vastaanotettavista teollisuusjätteistä ja lievästi pilaantuneista maista vaaditaan siirtoasiakirja. Lisäksi teollisuusjätealueelle tuotavista kaatopaikkakelpoisuuslausuntoa edellyttävistä kuormista vaaditaan aina etukäteen toimitettu kaatopaikkakelpoisuuslausunto, jolla voidaan varmistaa jätteiden sopivuus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli kaatopaikkakelpoisuuslausuntoa ei ole toimitettu, kuormaa ei vastaanoteta. Vaa alla tehtävän kuormantarkastuksen lisäksi vastaanotettavia kuormia tarkastetaan myös vastaanottopaikoissa. Mikäli jätteitä on päätynyt vääriin vastaanottopisteisiin, siirretään jätteen oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Hyötyjätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely Alueelle vastaanotettavia hyötyjätteitä ovat mm. lasi, metalli, paperi, kartonki, puut ja risut, asfaltti, betoni, tiilet, renkaat ja haravointijäte. Jokaiselle jätejakeelle on varattu oma asianmukainen vastaanottopiste/-astia. Osa hyötyjätteistä siirtokuormataan Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle hyödynnettäväksi ja käsiteltäviksi ja osa muualle jatkokäsittelyyn, kun riittävä määrä jätettä on kertynyt varastoon. Jätteiden varastointiaika ei ylitä kolmea vuotta. Pääosin hyötyjätteet vastaanotetaan ja varastoidaan asfalttikentällä, lukuun ottamatta puujätettä, jota ajoittain määrästä riippuen joudutaan varastoimaan myös maapohjalla pienjäteasema-alueen eteläpuolella. Vastaanotetut puut ja risut kasataan alueella erikseen omiin isoihin kasoihin. Kun materiaalia on kertynyt riittävästi, tilataan paikalle hakettaja, joka hakettaa risu- ja puujätteen omiksi kasoikseen. Haketettu materiaali toimitetaan urakoitsijan toimesta energiahyötykäyttöön.

9 (82) Puhtaiden ja lievästi pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto ja hyötykäyttö Lievästi pilaantuneita maita vastaanotettiin ja hyödynnettiin vuoden 2006 loppuun asti käytössä olleen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen välipeittomateriaalina. Vuodesta 2007 alkaen vuoden 2011 syksyyn asti lievästi pilaantuneita maita hyödynnettiin suljetun yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen muotoilukerroksessa. Pintarakenteiden valmistuttua lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto on lopetettu. Kaikki jäteasema-alueelle vastaanotettavat puhtaat maat hyödynnetään louhosalueen maisemoinnissa, jota tehdään Sipoon kunnan maankäyttöja rakennuslain mukaisella maisemointityöluvalla. Maisemointityöhön liittyviä puhtaita maita ei lasketa ympäristöluvan mukaisiin jätemääräkiintiöihin. Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanotto, esikäsittely ja varastointi Pienjäteasemalle vastaanotetaan pieniä määriä kotitalouksien ja yritysten vaarallisia jätteitä, kuten akkuja, pesuaineita, happoja, liuottimia, maaleja, paristoja, loisteputkia, öljyjä, sähkö- ja elektroniikkaromuja ja painekyllästettyä puuta. Osa vaarallisista jätteistä esikäsitellään, lajitellaan ja pakataan. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaralliset jätteet, lukuun ottamatta sähkö- ja elektroniikkaromun pesukoneita ja liesiä (ei vaarallista jätettä) sekä painekyllästettyä puuta, varastoidaan lukituissa astioissa tai konteissa. Seka- ja rakennusjätteen vastaanotto, varastointi ja siirtokuormaus Pienjäteaseman alueelle vastaanotetaan alle 2 m 3 :n kuormia seka- ja rakennusjätettä. Jäte vastaanotetaan siirtolavoille, jotka siirtokuormataan säännöllisesti Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle ja jäte loppusijoitetaan. Teollisuusjätteiden loppusijoitus Teollisuusjätealueelle loppusijoitetaan tällä hetkellä vain Kilpilahden alueen kaatopaikkakelpoisia teollisuusjätteitä. Teollisuusjätealueen pinta-ala on noin 1,2 ha, jossa täyttötilavuutta vuoden 2010 lopussa oli jäljellä 28 484 m 3, kun täyttö nousee tasolle +52 m mpy. Vuoden 2012 lopussa tilavuutta on ollut jäljellä 27 998 m 3. Erityisjätteiden vastaanotto ja käsittely Tällä hetkellä erityisjätteitä ei vastaanoteta, koska alueella ei ole käytössä olevaa tavanomaisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusaluetta. Mikäli alueelle ollaan tuomassa kyseisiä jätteitä, käännytetään kuormat Domargårdin jätteenkäsittelykeskukseen Porvooseen, jossa on tavanomaisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue.

10 (82) Muut voimassa olevassa luvassa olevat toiminnot Edellä esitettyjen toimintojen lisäksi voimassa olevassa luvassa olevia muita toimintoja, kuten asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen murskausta, ei tällä hetkellä jäteasemalla harjoiteta. Uudet toiminnot, joille haetaan lupaa, sekä voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupaa haetaan kaikille nykyisessä ympäristöluvassa No YS 1702, 15.12.2005 (dnro UUS-2004-Y-843) oleville toiminnoille siten, että nykyiset lupamääräykset säilyvät voimassa pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Muutosta haetaan seuraaviin lupamääräyksiin: vastaanotettavien jätemäärien muutokset (yhdyskunta-, rakennus- ja purkujäte, hiekkakomposti ja erityisjäte sekä puhtaat maat) voimassa olevaa ympäristölupaa laajemman loppusijoitusalueen rakentaminen. Lisäksi haetaan lupaa seuraaville uusille toiminnoille: jätekappaleita sisältävien puhtaiden maiden seulonta, murskaus ja seulottujen jätteiden siirtokuormaus jätekappaleita sisältävien lievästi pilaantuneiden maiden seulonta puhtaiden ylijäämämaiden seulonta, murskaus, siirtokuormaus ja loppusijoitus louhosalueelle vanhan ylijäämämaa-alueen käyttö varastoalueena. Lisäksi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on 12.3.2013 täydentänyt hakemustaan siten, että se hakee lupaa kompostoida vastaanotettua haravointijätettä louhosalueella nykyisellä maapohjalla. Kompostoinnista saatu haravointijätemulta käytetään suljetun yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen kasvukerroksen korjauksessa ja parantamisessa, teollisuusjätteen loppusijoitusalueen sulkemisen kasvukerroksessa sekä muulla jäteaseman viherrakentamisessa. Kompostointiin tulevan haravointijätteen määrä on noin 1 500 t/a. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on 24.10.2012 täydentänyt hakemustaan siten, että se hakee lupaa hyödyntää puhtaiden ylijäämämaiden vastaanottopaikalla betoni- ja tiilijätettä, joka täyttää eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaiset vaatimukset. Betoni- ja tiilijäte hyödynnetään muun muassa vesien johtamisessa, teissä jne. Hyödynnettävän betoni- ja tiilijätteen määrä on 50 000 t/a.

11 (82) Toiminnan ajankohta Uusien toimintojen osalta suunnitellut aloitusajankohdat ovat seuraavat: puhtaiden maa-ainesten käsittely ja loppusijoitus 2013 lievästi jätettä sisältävien pilaantuneiden maiden käsittely 2013 yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue: mikäli tarkoituksenmukaista vuosina 2015 2020 jätemääristä sekä Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ja Kilpilahden jätekeskuksen yhteensovittamisesta riippuen. Jätteiden määrä ja laatu Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hakee ympäristölupaa ottaa vastaan ja käsitellä Mömossenin jäteasemalla taulukossa 2. esitetyt keskimääräiset jätemäärät. Hakemuksen kokonaisjätemäärä on 100 500 tonnia suurempi kuin voimassa olevassa luvassa. Muutosta haetaan yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen, hiekkakompostin, erityisjätteiden sekä puhtaiden maa-ainesten määriin. Keskimääräiset jätemääräkiintiöt ovat linjassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 1766/3/98 (12.4.1999) kanssa, jossa Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessään antamat ehdottomat enimmäisjätemäärät muutettiin keskimääräisiksi. Perusteluna oli jätteen hallitsemattoman käsittelyn estäminen (JL 6 6 kohta), johon ehdottomat enimmäismäärät johtavat. Taulukko 2. Lupahakemuksen mukaiset vastaanotettavat, käsiteltävät ja hyödynnettävät keskimääräiset jätemäärät, niiden laji ja laatu. Jätelaji Haettava määrä t/a Nykyinen lupa ja määrä t/a Laatu LOPPUSIJOITETTAVA Yhdyskuntajäte 10 000 12 000 Asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä. VNAJ 179/2012 nimikeryhmän Tavanomainen jäte Tavanomainen jäte Teollisuusjäte Rakennusja purkujäte pl. asbesti 20 mukaisia jätteitä. 5 000 5 000 Mm. tuhkaa, kuonaa, purua, bitumijätettä, rikkijätettä, ioninvaihtohartseja. Pääosin VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 03, 04, 05, 06, 07, 08, 10, 11, 12 ja 19 mukaisia jätteitä. Mm. tuhkaa hyötykäytetään välipeittomateriaalina ja alueen rakenteissa. 15 000* 5 000 Lajittelematonta kiinteää kiviainesta, puuta, lämpöeristeitä, metallia ym. Pääosin VNAJ 179/2012 nimikeryhmän 17 mukaista jätettä. 4 000 8 000 Jätevesipuhdistamon hiekanerotuksessa erotettavan aineksen, sadevesikaivohiekan, lietteen ja tukiaineiden kompostointituote (VNAJ 179/2012 jätenimike 19 08 02) Erityisjäte 2 500 1 500 Mm. välpänerotus- ja teurasjätettä, terveydenhuollon erityisjätteitä, asbestia, pilaantuneita elintarvikkeita, rasvanerotuskaivojen jätettä, ruokaöljyjä ja ravintorasvoja, jauhemaalijätettä, nuohousjätettä. Pääosin VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 02, 17, 18, 19 ja 20 mukaisia jätteitä. Luokka Tavanomainen jäte Hiekkakomposti Tavanomainen jäte Vaarallinen ja tavanomainen jäte HYÖDYNNETTÄVÄT (hyödynnetään jäteasemalla tai toimitetaan muualle käsiteltäväksi ja/tai hyödynnettäväksi) Puujäte 2 000 2 000 Mm. laudat, risut, kannot, levyt, kuormalavat, liimapuut. Pääosin VNAJ 179/2012 omainen Tavan- nimikeryhmän 17 ja 20 mukaista jätettä. jäte

12 (82) Hyötyjäte 2 000 3 000 Mm. paperi, kartonki, lasi, metalli, muovi, tekstiili, ajoneuvojen renkaat, refpolttoaineet. Pääosin VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 02, 15, 16, 19 ja 20 mukaisia jätteitä. 1 500 sisältyy hyötyjäte kohtaan VNAJ 179/2012 jätenimikkeen 20 02 01 mukainen jäte Pysyvä ja tavanomainen jäte Haravointijäte Tavanomainen jäte Betoni-, tiilija asfalttijäte 50 000 sisältyy puhtaat maaainekset, betoni-, tiili- ja asfalttijäte kohtaan Betoni- ja tiilijäte VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 17 ja 20 mukaisia jätteitä. MAA-AINEKSET Lievästi pilaantuneet maat 30 000* 30 000* Pilaantuneita maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat alle VNA 214/2007 ylemmän ohjearvon. Jätteet ovat VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 17 05 ja 19 13 Puhtaat maaainekset mukaisia jätteitä. 95 000* 50 000* Puhtaat maa-ainekset. VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 17 ja 20 mukaisia jätteitä. Pysyvä ja tavanomainen jäte Tavanomainen jäte Pysyvä ja tavanomainen jäte VAARALLISET JÄTTEET Vaaralliset jätteet 1 000 1 000 VNAJ 179/2012 nimikeryhmien 06, 13, 16, 17 ja 20 mukaiset vaaralliset jätteet Vaarallinen jäte YHTEENSÄ 218 000 117 500 * Jätemäärä vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen rakennus- ja maaperän kunnostushankkeiden vuosivaihtelusta. Tavanomaisen jätteen loppusijoitus Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimialueen jätteiden vastaanoton ja loppusijoituskapasiteetin turvaamiseksi Mömossenin jätteenkäsittelyalueelle haetaan lupaa rakentaa isompi tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue kuin mitä voimassa olevassa ympäristöluvassa No YS 1702, 15.12.2005 on mainittu (0,6 ha). Mikäli Domargårdin jätteenkäsittelyalueen loppusijoituskapasiteetti loppuu ennen kuin Kilpilahden uusi jätekeskus aukeaa ja tarvetta loppusijoitukselle on, rakennetaan Mömossenin jätteenkäsittelyalueelle tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue. Näin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy pystyy huolehtimaan kunnille säädetystä velvollisuudesta huolehtia asianmukaisesta jätehuollosta toimialueellaan. Louhosalueelle sijoittuvan yhdyskuntajätteen sijoitusalueen pinta-ala on noin 4,5 ha. Alueen sijainti on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa 16WWE1691.21A ja täyttösuunnitelma piirustuksissa 16WWE1691.23 25. Loppusijoitusalueelle sijoitettava jäte on pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta, pysyväksi tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa kiinteää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa jätettä sekä teollisuus-, rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi jätetäyttöön sijoitetaan pieniä määriä sellaista erityisjätettä, joka voidaan ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttamatta sijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Tällaisia jätejakeita ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte ja teurasjäte. Kilpilahden alueen yrityksille tarkoitettu teollisuusjätealue jatkaa toimintaansa normaalisti.

13 (82) Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueelle ohjautuva jätemäärä on arviolta 40 000 t/a ilman esipeittomaita. Kun jäte tiivistään jätetäyttöön huolellisesti, on vuosittainen jätteen tarvitsema täyttötilavuus kuutiona sama kuin tonneina. Tämän lisäksi täyttötilavuutta tarvitaan esipeittomaille, jonka määrä tilavuutena on noin 10 % jätemäärästä. Alueella tarvittava täyttötilavuus peitemaineen on arviolta noin 44 000 m 3 rtr vuodessa. Välipeittomateriaaleina hyötykäytetään mm. tuhkia, pilaantuneita maita, sadevesikaivojen lietettä sekä muita tarkoitukseen soveltuvia materiaaleja, joiden hyötykäytöstä sovitaan viranomaisen kanssa erikseen. Erilliselle teollisuusjätteiden loppusijoitusalueelle ohjautuva jätemäärä on enintään 5 000 t/a. Alueella vuosittain tarvittava täyttötilavuus peitemaineen on siten noin 5 500 m 3 rtr. Täyttösuunnitelma Täyttö tapahtuu kerrostäyttönä käytettävän kerrospaksuuden ollessa noin 1,5 m. Jätteen levitys ja tiivistys tapahtuu ajamalla kaatopaikkakoneella jätteen päällä useaan kertaan. Täyttöön sijoitettu jäte esipeitetään siten, että siitä ei pääse leviämään ympäristöön pölyä tai roskia. Yhdyskuntajätteen täyttöalue Yhdyskuntajätteen täyttöalueen pinta-ala on 4,46 ha. Täyttösuunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen sijoitusalue täytetään tasolle +54 m mpy siten, että suurin alueella esiintyvä pinnan kaltevuussuhde on 1:3. Lakialue täytetään kaltevuudella 1:20. Vaihtoehdossa 1 täyttötilavuus on 333 000 m 3. Teollisuuden erityisjätteen täyttöalue Jätteenkäsittelyalueen eteläosaan sijoittuvan teollisuuden erityisjätteen sijoitusalueen pinta-ala on 1,2 ha. Vuonna 2004 tehdyn kartoituksen mukaan jätetäytön pinta on +46 47 m mpy. Alueen jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 27 998 m 3 rtr. Sijoitusalue täytetään tasolle +52 mpy siten, että suurin alueella esiintyvä pinnan kaltevuussuhde on 1:3. Lakialue täytetään kaltevuudella 1:20. Kaatopaikan pohja- ja pintarakenteet Mikäli alue päätetään rakentaa, rakennetaan pohja- ja pintarakenteet kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti. Pohja- ja pintarakenteiden esimerkkiratkaisut on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa 16WWE1691.30.

14 (82) Esimerkkiratkaisu kaatopaikan pohjarakenteeksi alhaalta ylöspäin: tasattu ja muotoiltu pohjamaa tiivistyskerros h = 500 mm, esim. savi k < 6,7 10-10 m/s HDPE-kalvo 2 mm suojageotekstiili 1 200 g/m 2 tai muu suojakerros kuivatuskerros h = 350 mm, esim. sepeli 6/32 mm suodatinkangas N3 kuivatuskerros h = 150 mm, esim. murske 0/32 mm jätetäyttö. Esimerkkiratkaisu kaatopaikan pintarakenteeksi ylhäältä alaspäin: pintakerroksen yläosa eli kasvukerros h = 300 mm, esim. komposti pintakerroksen alaosa, h = 700 mm, maa-aines suodatinkangas N3 kuivatuskerros h = 500 mm, k > 3 10-3 m/s, esim. maa-aines tai rengasrouhe tiivistyskerros h = 500 mm, esim. savi k < 1 10-9 m/s esipeitto- ja kaasunkeräyskerros h = 300 mm, esim. sepeli kaasua hyvin johtava materiaali tai kaasu kerätään kaivoilla/kanaaleilla jätetäyttö. Tavanomaisen jätteen kaatopaikka rakennetaan vaiheittain (1. vaihe 1,59 ha, 2. vaihe 1,38 ha ja 3. vaihe 1,49 ha). Kaatopaikan eri solut yhdistetään toisiinsa rakentamisen edetessä. Lopullisen täyttötilavuuden arvioidaan riittävän kymmeneksi vuodeksi. Ennen rakennustöiden aloittamista suunnitelmat hyväksytetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Mikäli aluetta ei rakenneta tai se rakennetaan pienempänä, käytetään vapaana oleva alue puhtaiden maiden loppusijoitukseen. Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus louhosalueella Louhosalueelle otetaan vastaan puhtaita ylijäämämaita, joiden haittaainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempien ohjearvojen. Puhtaiden maiden vastaanottotoiminta voi myös toimia maapankkiperiaatteella, jossa maat lajitellaan hyödynnettäviin ja ei hyödynnettäviin maihin. Tarvittaessa hyötykäyttökelpoiset maat seulotaan ja/tai murskataan, jonka jälkeen ne siirtokuormataan ja toimitetaan hyötykäyttökohteisiin. Hyötykäyttöön soveltumattomat maat loppusijoitetaan sellaisenaan suoraan louhosalueelle. Mikäli maiden murskaus, seulonta ja hyötykäyttö ei ole tarkoituksenmukaista, loppusijoitetaan kaikki vastaanotettavat maat louhosalueelle. Läjitysalueen suunniteltu pinta-ala on noin 1,9 ha ja kokonaistäyttötilavuus 130 000 m 3. Mikäli louhosalueelle suunniteltua yhdyskuntajätteen loppusijoitusaluetta ei rakenneta tai se rakennetaan suunniteltua pienempänä, vapaaksi jäävä alue hyödynnetään puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoi-

15 (82) tusalueena. Tällöin kokonaistäyttötilavuus on maksimissaan 840 000 m 3. Tällainen tilanne on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteinä olevissa piirustuksissa 16WWE1691.21B, 16WWE1691.26 ja 16WWE1691.202. Vastaanotettava puhtaiden maiden määrä on maksimissaan 95 000 t/a. Jätekappaleita sisältävien puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus Louhosalueelle otetaan vastaan jätekappaleita (mm. puuta, metallia, tiiliä, betonia) sisältäviä puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempien ohjearvojen. Jätekappaleita sisältävistä puhtaista maa-aineksista poistetaan jätekappaleet seulomalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä, jolloin maamassat on mahdollista hyödyntää. Seulotut maa-ainekset voidaan myös käsitellä maapankkiperiaatteen mukaisesti, kuten muut puhtaat maat. Maa-ainekset lajitellaan laadun mukaan ja ne joko loppusijoitetaan tai siirtokuormataan hyötykäyttöä varten hyötykäyttökohteisiin. Mikäli tarpeen maamassat voidaan seuloa ja/tai murskata ennen siirtokuormausta. Mikäli maiden, joista jäte on poistettu, murskaus, seulonta ja hyötykäyttö ei ole tarkoituksenmukaista, loppusijoitetaan kaikki seulotut maat louhosalueelle. Seulonnalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä erotetut jätteet loppusijoitetaan joko Domargårdin jätteenkäsittelykeskukseen tai mikäli Mömossenin jätteenkäsittelykeskukseen rakennetaan loppusijoitusalue, jätteet loppusijoitetaan sinne. Jätettä sisältävien maiden vastaanotto ja käsittely tehdään louhosalueella maapohjalla tai loppusijoitettujen puhtaiden maiden päällä. Vastaanottoa ja käsittelyä tehdään niin kauan kuin alueella on tilaa. Vastaanotettava puhtaiden maiden määrä on maksimissaan 95 000 t/a, josta osa voidaan ottaa jätettä sisältävänä maana. Murskattavien maiden kokonaismäärä jää alle 25 000 t/a. Jätekappaleita sisältävien lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto, käsittely ja loppusijoitus Pienjäteaseman takana olevalle vanhalle ylijäämämaa-alueelle rakennetaan asfalttikenttä, jonne otetaan vastaan jätekappaleita (mm. puuta, metallia, tiiliä, betonia) sisältäviä lievästi pilaantuneita maita, joiden haittaainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylempien ohjearvojen. Jätekappaleita sisältävistä lievästi pilaantuneista maaaineksista poistetaan jätekappaleet seulomalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä, jolloin maamassat on mahdollista hyödyntää. Maa-aineksia hyödynnetään välipeittomateriaalina joko teollisuusjätealueella tai mahdollisesti rakennettavan tavanomaisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueella sekä sulkemisvaiheessa alueiden muotoilukerroksissa.

16 (82) Seulonnalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä erotetut jätteet loppusijoitetaan joko Domargårdin jätteenkäsittelyalueelle tai mikäli Mömossenin jätteenkäsittelyalueelle rakennetaan loppusijoitusalue, jätteet loppusijoitetaan sinne. Jätettä sisältävien lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely tehdään pienjäteaseman takana olevalla vanhalla ylijäämämaa-alueella, joka otetaan varastokäyttöön. Seuraavassa kohdassa Vanhan ylijäämämaa-alueen käyttö varastoalueena on esitetty rakenteet, jotka alueelle rakennetaan, mikäli lievästi pilaantuneita maita alueella käsitellään. Vastaanotettava lievästi pilaantuneiden maiden määrä on maksimissaan 30 000 t/a, josta osa voidaan ottaa jätettä sisältävänä maana. Vanhan ylijäämämaa-alueen käyttö varastoalueena Nykyisen pienjäteaseman takana oleva alue, jonne on läjitetty puhtaita ylijäämämaita, otetaan käyttöön maapohjaisena varastoalueeksi. Alueelle tullaan tarpeen mukaan varastoimaan esim. puujätettä ja kiviä/louhosaineksia. Alue asfaltoidaan ja vedet viemäröidään, mikäli alueella varastoidaan lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Kentän pohjarakenne on tällöin alhaalta ylöspäin: maapohja suodatinkangas suodatinhiekka, kerrospaksuus 0,4 m jakava murskekerros, kerrospaksuus 0,5 m kantava murskekerros, kerrospaksuus 0,15 m kolmena kerroksena tehty asfaltti, joista kaksi alimmaista on tiivisasfalttia ja ylin kulutuskerros. Alueen sijainti on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa piirustuksessa 16WWE1691.21. Vedenhankinta ja viemäröinti Alueen käyttövesi saadaan Sipoon kunnan vesijohtoverkosta. Vettä kuluu vähäisiä määriä pääosin sosiaalitiloissa. Tällä hetkellä pientuoja-alueen ja suljetun yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen likaiset vedet johdetaan viemäriputkia pitkin yhdyskuntajäteveden tasausaltaaseen (3 000 m 3 ) ja teollisuusjätealueen jätevedet teollisuusjätealueen tasausaltaaseen (noin 1 900 m 3 ). Tasausaltaiden vedet yhdistyvät ennen pumppaamokaivoa, josta ne pumpataan Sipoon kunnan viemäriverkkoon ja edelleen Helsingin seudun ympäristöpalvelujen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Uuden tavanomaisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen 1 suotovedet voidaan ohjata teollisuusjätealueen tasausaltaan kautta viemäriin. Samoin mahdollisesti asfaltoitavan käsittelykentän vedet johdetaan saman tasausaltaan kautta viemäriin.

17 (82) Rakennettaessa tavanomaisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen alueet 2 ja 3 tehdään uusi tasausallas, mikäli vedet eivät mahdu johdettavaksi teollisuusjätealueen tasausaltaan kautta viemäriin. Uudelle tasausaltaalle on osoitettu varaus, joka on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa piirroksessa 16WWE1691.21. Altaan mitoitus ja rakenteet sekä vesien johtaminen esitetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen rakentamista. Tasausaltaaseen johdettavien vesien määrä Mömossenin jätteenkäsittelyalue. Tasausaltaaseen johdettavien vesien määrä. 1.8.2012. 16WWE1691. Pöyry Finland Oy -selvityksessä on arvioitu nykyiseltä ja tulevilta alueilta muodostuvien suoto- ja valumavesien määriä ja tarkasteltu tasausaltaan tilantarve. Nykyisten tasausaltaiden tilavuudet ja viemäriin johdettavan veden määrä Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on valumavesille kaksi tasausallasta. Toiseen altaista johdetaan suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan suotovedet ja toiseen teollisuusjätteen kaatopaikan suotovedet. Jatkossa teollisuusjätteen kaatopaikan suotovesien tasausallasta käytetään myös suunnitellun uuden tavanomaisen jätteen kaatopaikan suotovesien tasausaltaana. Tämän altaan tilavuus on noin 1 900 m 3. Alueelta on mahdollista johtaa molemmista nykyisestä tasausaltaasta vettä viemäriin pumppaamon kautta noin 10 m 3 /h, joka vastaa nykyistä käytännön toimintaa. Alueelta lähtevän paineviemärin koko on 110 PEH-10. Suoto- ja valumavesien muodostumisalueet Mömossenin jätteenkäsittelyalueelta pois johdettavat vedet voidaan jakaa seuraavasti eri toimintoalueiden mukaan. Käytöstä poistetulta jätetäyttöalueelta pintavedet johdetaan maastoon, mutta jätetäytön läpi suotautuva vesi johdetaan viemäriin. Teollisuusjätteen jätetäytöstä muodostuu pintavesiä sekä suotovesiä, jotka johdetaan viemäriin. Samoin uuden tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen osalta muodostuu pinta- ja suotovesiä, jotka johdetaan viemäriin. Lievästi pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja pientuoja-alueelta vedet johdetaan viemäriin. Sen sijaan puhtaiden maiden läjitysalueelta muodostuvat vedet voidaan johtaa suoraan maastoon. Uusien toimintojen myötä alueelta pois johdettavan veden määrä tulee suurenemaan, ja tässä yhteydessä on tarkasteltava tasausaltaiden riittävyys. Taulukossa 1. on esitetty Mömossenin eri alueilta viemäriin tai maastoon johdettavat vesimäärät.

18 (82) Taulukko 1. Eri alueilla muodostuvat vesimäärät. Alue Pinta-ala (ha) Vesimäärä (m 3 /vuosi) Vesien johtaminen Muodostuva vesimäärä (m 3 /ha/d) Uusi tavanomaisen jätteen 4,46 16 300 viemäriin 10 loppusijoitusalue Teollisuusjätteen loppusijoitusalue 1,3 4 700 viemäriin 10 Lievästi pilaantuneiden 1,2 6 200 viemäriin 14 maiden käsittelykenttä Puhtaiden maiden läjitysalue 1,9 7 500 maastoon 10 Pientuoja-alue 0,7 3 400 viemäriin 14 Käytöstä poistettu jätetäyttö 2,5 6 100 suotovesiä pintavedet maastoon ja suotove- 6,7 (suotovesiä) Yhteensä 12,06 36 600 7 500 det viemäriin viemäriin maastoon Sadannasta muodostuvan valumaveden määrä vaihtelee alueilla varastoitavan ja käsiteltävän jätteen määrien ja laadun vaihdellessa. Myös jätetäyttöalueilta muodostuvan suotoveden määrä muuttuu täyttökerroksen kasvaessa vettä pidättävän massamäärän lisääntyessä ja biologisen hajoamisen muuttuessa. Koska vesien määriä ei ole mitattu jätetäyttöalueen eri osissa, arvioitiin suotautumista ja valuntaa kertoimien avulla. Jätevettä voidaan johtaa verkostoon noin 10 m 3 /h. Tätä määrää on arvioitu johdettavan päivittäin noin 12 h:n ajan. Tällöin viemäriin johdettavan veden määrä vuodessa on noin 43 000 m 3. Tällä pumppausmäärällä pystytään johtamaan viemäriin kaikki alueelle suotautuvat vedet. Kuitenkin tällöin on otettava huomioon, että suotovesialtaat tasaavat sademäärien vaihtelut, ja näin ollen virtaama viemäriin olisi tasaista. Viemäröintisopimusta tullaan muuttamaan nykyisen toiminnan ja haetun ympäristöluvan mukaiseksi kokonaisvesimäärän ja huippuvirtaaman osalta viimeistään uuden luvan saamisen jälkeen. Allastilavuuden arviointi Käytöstä poistetun jätetäytön suotovedet johdetaan oman tasausaltaan kautta viemäriin. Allastilavuuden arviointi koskee siis teollisuusjätealueen ja suunniteltujen alueiden viemäriin johdettavia suotovesiä. Nykyisellään alueella on käytössä noin 1 900 m 3 :n tasausallastilavuus, joka on mahdollista käyttää myös tulevaisuuden tilanteissa. Selvityksessä on pyritty tarkastelemaan tasausallastilavuuden riittävyyttä ja mahdollista lisäystarvetta. Mitoittavaksi tekijäksi muodostuu lyhyempi kestoiset sateet/sadejaksot. Lyhyemmistä sateista arvioitujen vesimäärien tuloksista voidaan todeta, että viikon mittainen sateisempi jakso mitoittaa alueelta tulevan veden määrän. Tällöin nykyisen altaan kapasiteetti ei yksinomaan riitä tasaamaan mitoittavan rankkasateen vaikutusta. Viikon aikana on mahdollista johtaa

19 (82) viemäriin vettä noin 1 000 m 3. Nykyisen altaan täyttöasteen on arvioitu olevan normaalitilanteessa 20 %. Tällöin nykyiseen altaaseen mahtuisi rankkasateen jälkeen noin 1 500 m 3 suotovettä. Näin ollen alueelle tarvitaan noin 5 000 m 3 lisää allastilavuutta, jotta voidaan varmistaa vesien hallittu johtaminen viemäriverkostoon. Tähän tilavuuteen on laskettu 20 %:n täyttöaste lähtötilanteessa. Lisäkapasiteettitarve koskee tilannetta, jolloin kaikki suunnitellut viemäröintiä vaativat toiminnot ovat käytössä. Nykyisen teollisuusjätealueen suotovesien tasausaltaan kapasiteetti riittää lisäksi pientuoja-alueelta muodostuvien vesien johtamisen, mutta tämän jälkeisten rakennusvaiheiden aikana on allaskapasiteettia lisättävä rakentamalla uusi tasausallas vanhan rinnalle. Yleissuunnitelman piirustuksissa on esitetty tilavaraus altaalle. Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikennöinti jätteenkäsittelyalueelle tapahtuu Öljytieltä (seututie 148) erkanevaa tietä pitkin. Alueella käy nykyisin aukiolopäivinä noin 100 150 ajoneuvoa, joista raskaita ajoneuvoja on noin 26 39 kpl. Nykyisin jätteenkäsittelyalue on avoinna kahtena päivänä viikossa, mutta uusien toimintojen käyttöönoton jälkeen aluetta pidetään auki viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Raskaan liikenteen määrän arvioidaan tällöin kasvavan nykyisestä 24 36 ajoneuvolla päivässä. Pientuojaliikennemäärän arvioidaan taas jakaantuvan useammalle päivälle, jolloin päivittäinen kokonaisliikennemäärä alueelle vähenee. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet Jätekeskuksen alueelle sijoitetaan työkoneita varten kevyen polttoöljyn säiliöitä, jotka jäävät yhteistilavuudeltaan alle 10 m 3 :n. Maanpäälliset säiliöt ovat kaksoisvaipallisia. Säiliöt sijoitetaan toimintojen kannalta tarkoituksen mukaisiin paikkoihin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen Jätteiden käsittelystä ei ole vielä määritelty parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Komiteatyöskentely jätehuollon BAT:n määrittämiseksi ja BATreferessiasiakirjojen (BREF) laatimiseksi on aloitettu Euroopan Unionissa vuonna 2002 ja viralliset BREF-asiakirjat ovat odotettavissa vasta muutaman vuoden kuluttua. Lupaa haettavan toiminnan voidaan kuitenkin katsoa täyttävän BAT:lle asetettavat yleiset vaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään nykyaikaisia tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Käsittelytoiminta on valvottua ja sitä tarkkaillaan hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti. Hyötykäyttöön tähtäävän käsittelyn ansiosta loppusijoitettavan jätteen määrän arvioidaan vähentyvän nykyisestä huomattavasti. Hyötykäyttöön kelpaava jäte ohjataan muualle jatkojalostukseen. Kaatopaikan rakenteet tehdään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen ehtojen mukaisiksi. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytössä pyritään

20 (82) säästävään teknologiaan käyttämällä mahdollisuuksien mukaan jätteitä hyödyksi alueen rakenteissa. Energian käyttö Alueella käytetään sähköä toimistorakennuksessa, valaistuksessa jne. Sähkönkulutus on vuositasolla arviolta noin 40 MWh. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueella muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä ja laatu tutkitaan, kun alueen täyttökorkeus on 5 m. Mikäli kaatopaikkakaasua syntyy keräyksen käynnistämisen kannalta tarkoituksen mukaisia määriä, kaatopaikkakaasujen keräys ja käsittely aloitetaan alueen käytön aikana tarkoitukseen soveltuvalla tavalla, mikäli se alueen käytön kannalta on mahdollista. Alueen sulkemisen jälkeen keräystä ja käsittelyä jatketaan samalla menetelmällä, millä se on käytön aikana aloitettu. Muodostuvan kaasun määrästä riippuen kaasu käsitellään joko polttamalla tai biologisesti. Mikäli kaasua muodostuu riittävästi, käsitellään kaasu polttamalla ja poltosta saatava energia käytetään hyödyksi. Energiahyötykäytön vaihtoehtona on myös soihtupoltto ilman energiahyödyntämistä. Vaihtoehtona kaasun poltolle ja energiakäytölle tai pelkälle soihtupoltolle on kaatopaikkakaasun biologinen käsittely. Biologisessa käsittelyssä pintakerrokseen tai sen yläpuolelle erilliseen suotimeen sijoitetun humuksen mikroorganismit hapettavat kaatopaikkakaasun metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi käsitellen samalla myös haisevat rikkiyhdisteet. Kaasunkäsittelyn tarpeen selvittämisessä sekä toteutustavan valinnassa kiinnitetään huomiota muodostuvan kaasun määrään ja laatuun. Kaasunkäsittelytarpeen arvioinnissa käytetään lähtökohtana julkaisussa Kaatopaikkojen lopettamisopas (Suomen ympäristökeskus, 2001) esitettyjä lähtökohtia: kaasun aktiivinen keräys ja hyötykäyttö tai soihtupoltto, jos kaasumäärä yli 50 m 3 /ha h tai polttoaineteho >0,5 MW kaasun biologinen käsittely tai kaasun aktiivinen keräys ja soihtupoltto, jos kaasumäärä 10 50 m 3 /ha h ja metaanipitoisuus yli 100 ppm ja polttoaineteho <0,5 MW käsittelytarve vähäinen, enintään biologinen käsittely, jos kaasun määrä < 10 m 3 /ha h ja metaanipitoisuus alle 100 ppm. Valittava käsittelyratkaisu hyväksytetään ennen toteutusta lupaviranomaisilla. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Ympäristöjärjestelmä ISO 14001 on otettu käyttöön vuonna 2009. Sertifiointiauditointi on ollut 8.6.2009. Viimeisin auditointi on ollut 11.4.2012.

21 (82) Käytettävissä oleva alan asiantuntemus Vakuus Mömossenin jätteenkäsittelyalueella on harjoitettu jätteen käsittely- ja hyödyntämistoimintaa vuodesta 1992 lähtien. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:llä on oman organisaationsa puitteissa sekä teknisen koulutuksen että ympäristönsuojelukoulutuksen saanutta henkilökuntaa, jonka ammattitaitoa on pidetty yllä ja kehitetty kurssein. Jätehuoltoyhtiöllä on tarvittaessa mahdollisuus hankkia ulkopuolista asiantuntija-apua mm. VTT:ltä, GTK:lta, alan yliopistoilta ja korkeakouluilta sekä alan konsulttitoimistoilta. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy esittää vakuuden laskemiseksi seuraavaa periaatetta. Nykyisen luvan mukaisten toimintojen vakuus koostuu avoinna olevasta teollisuusjätetäytön pinta-alasta, välivarastoitavien vaarallisten jätteiden määrästä sekä jälkitarkkailusta. Alla oleva laskenta pitää sisällään voimassa olevan luvan lupamääräysten tarkistamisessa vaaditun esityksen jälkihoitovaiheen vakuudesta. Laskennassa käytetään seuraavia yksikkökustannuksia: sulkemisrakenteet 250 000 /ha vaaralliset jätteet 1 000 /t jälkitarkkailu, ensimmäiset 15 vuotta 4 000 /v jälkitarkkailu, viimeiset 15 vuotta 2 000 /v Jätetäyttöä on avoinna enimmillään 1,2 ha. Näin ollen tältä osin muodostuu 290 000. Vaarallisia jätteitä on välivarastossa enimmillään 1 t, josta muodostuu 1 000 :n summa. Jälkitarkkailusta muodostuu 30 vuoden aikana 90 000 :n kustannus. Edellä kuvatun perusteella vakuudeksi esitetään nykyisten toimintojen osalta 381 000. Mikäli tavanomaisen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue otetaan käyttöön, vakuutta tullaan edellä mainitun lisäksi nostamaan vaiheittain rakennetun loppusijoitusalueen pinta-alan mukaan. Vakuuden määrä on tällöin 50 /m 2.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset 22 (82) Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutukset on arvioitu vuoden 2004 aikana toteutetulla YVA-menettelyllä (Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy. Jätteenkäsittelykeskus. Ympäristövaikutusten arviointiselostus 6.10.2004. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Arvioinnissa oli mukana viisi vaihtoehtoa: Domargård, Mömossen, Svartkärret, Taviskärret (Kilpilahti) ja Rökärret. Hankkeessa arvioitavaksi tulivat erityisesti vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin hajuhaitta, pölyäminen ja muut päästöt ilmaan melu roskaantuminen ja haittaelinten aiheuttamat vaikutukset maankäytön ja maiseman muutokset sekä muutokset liikennemäärissä ja liikenteen aiheuttamat vaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan merkitykseltään tärkeimmät vaikutukset hankkeella ovat liikenne, melu, maankäyttö ja maisema ja haju sekä edellä mainittuihin liittyvät sosiaaliset vaikutukset. Minkään em. vaikutuksen osalta vaikutukset eivät ole sellaisia, mitkä estäisivät hankkeen toteutuksen. Suoritetun ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella hanke on toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehtojen välillä on kuitenkin eroja. Parhaiten jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin soveltuvat Taviskärretin (Kilpilahti) ja Mömossenin alueet. Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ympäristökeskus antoi arvioinnista lausunnon 16.2.2005. Lausunnon mukaan arviointiselostuksen sisältö ja arviointimenettely täyttävät YVA-lainsäädännön vaatimukset. Päästöt vesiin ja viemäriin ja niiden vaikutukset Kaikki alueen likaiset suotovedet kerätään ja viemäröidään Sipoon kunnan viemäriverkkoon ja edelleen Helsingin seudun ympäristöpalvelujen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle salaojien, viemärilinjojen ja tasausaltaiden kautta. Yhdyskuntajätteen suljetulta loppusijoitusalueelta tulevat puhtaat valumavedet johdetaan niskaojien avulla maastoon. Puhtaiden maiden loppusijoitusalueen vedet johdetaan tasausaltaan kautta maastoon. Vuonna 2010 Mömossenin jätteenkäsittelyalueelta viemäröitiin jätevettä 14 475 m 3. Taulukossa 3 on esitetty vuosina 2006 2010 viemäröityjen vesien kuormitustiedot ja määrät sekä alueen sadevesimäärät.