Alkoholiohjelma 2004 2007



Samankaltaiset tiedostot
Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi

Terveyden edistäminen Kainuussa

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Valtioneuvoston periaatepäätös

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0357/9. Tarkistus. Glenis Willmott S&D-ryhmän puolesta

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi Ehkäisevä päihdetyö

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

ALKOHOLIOHJELMA EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen Esitteitä 2004:9

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS KLO JÄRVENPÄÄSSÄ

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS Ntj NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

LARK alkutilannekartoitus

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Alkoholihaitat vähenevät yhteistyöllä

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto ( )

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen

Ehkäisevän päihdetyön verkoston toimijoiden lausunto Arviomuistiosta alkoholilain uudistamistarpeista

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Ajankohtaiskatsaus kehitysvammahuoltoon

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005

Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1660-0 Taitto: AT-Julkaisutoimisto Oy Paino: Suomen Printman Oy, Hyvinkää 2005 2

Tavoitteet Julkisen alkoholipolitiikan tavoite on haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Koska alkoholin kulutus Suomessa on jo pitkään ollut kasvussa, on lähivuosina olennaisen tärkeää vähentää alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamia haittoja vähentää alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja kääntää alkoholijuomien kokonaiskulutus laskuun. 1 Alkoholiohjelma 2004 2007 on työväline haittojen ehkäisyn kehittämiseen. Alkoholiohjelma koostuu toiminnan suuntaviivoista ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimasta laajapohjaisesta yhteistyöstä. 2 Keinot Alkoholihaittojen vähentämisessä on monia toimintalinjoja. Kun voimavarat ovat rajalliset, ne kannattaa keskittää hyviksi todettuihin ja toisiaan tukeviin keinoihin. 3 Alkoholiohjelmassa 2004 2007 painotetaan seuraavia toimintalinjoja: Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy: vanhemmuuden tukeminen tiedotus haitoista ja avun saannin mahdollisuuksista perheväkivallan ehkäisy lastensuojelun toimintaedellytysten varmistaminen. 1 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. STM:n esitteitä 2003:6. 2 Alkoholiohjelma 2004-2007. Yhteistyön lähtökohdat 2004. STM:n julkaisuja 2004:7. 3 Alkoholipolitiikan kuluttajaopas. STM:n esitteitä 2004:6. 3

Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy: vanhempien, koulun, nuorisotoimen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyö alkoholijuomien saatavuuden rajoittaminen ja nuoria tukeva toiminta alkoholimainonnan rajoittaminen päihdekasvatus. Yksittäisistä alkoholin käyttökerroista aiheutuvien haittojen ehkäisy: häiriöiden ja väkivallan ehkäisy yleisillä paikoilla myynti- ja anniskelurajoitusten noudattaminen enemmän vastuullisuutta alkoholin tarjoamiseen liikennejuopumuksen ehkäisy vapaa-aikaan ja työturvallisuuteen liittyvien riskien vähentäminen. Pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy: alkoholinkäytön riskien arviointi osaksi terveydentilan arviointia riskiryhmiin kuuluvien neuvonta ja varhainen puuttuminen päihdehoidon kattavuus, saatavuus ja laatu riskikäyttöä, riskien arviointia ja alkoholinkäytön omaehtoista rajoittamista koskeva tiedotus. Mitä vähemmän alkoholia käytetään, sitä vähäisemmiksi jäävät yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan kokemat haitat. Erityisiin riskeihin ja haittoihin kohdennetut toimet menettävät tehoaan, jollei koko väestön alkoholinkulutusta hillitä. Kokonaiskulutukseen vaikutetaan alkoholiverotuksella säilyttämällä viinien ja väkevien vähittäismyynti Alkon tehtävänä tehostamalla alkoholilupahallinnon ja -valvonnan panosta hyvinvointia ja elinympäristöä heikentävien haittojen ja häiriöiden vähentämisessä. 4

Periaatteet Alkoholiohjelmaan 2004 2007 liittyvää työtä ohjaa neljä keskeistä periaatetta: paikallisuus, vaikuttavuus, hyväksyttävyys ja kumppanuus. Vaikuttavuus Toiminta rakentuu toimiviksi todettujen keinojen varaan ja toiminnan laatua kehitetään jatkuvasti. Kumppanuus Toiminta rakentuu valtiovallan, kuntien, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyöstä. Paikallisuus Toiminnan tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia ja kehittää elinympäristöjä alkoholihaittoja ehkäiseviksi. Hyväksyttävyys Tavoitteilla ja keinoilla tulee olla väestön tuki tukea voidaan saada julkisen keskustelun kautta. 5

Toimijat Alkoholihaitat läpäisevät koko yhteiskunnan. Monet yhteiskunnan toimijat voivat ratkaisuillaan ja toimintalinjoillaan vaikuttaa alkoholihaittoja vähentävästi. Alkoholiohjelma 2004 2007 kokoaa yhteen merkittävän osan alkoholihaittojen ehkäisemiseksi tehtävästä työstä. Alkoholiohjelman tavoitteet ja toimintalinjat ohjaavat valtionhallintoa alkoholikysymyksissä. Muut toimijat liittyvät yhteistyöhön kumppanuussopimusten kautta. Yhteistyöllä edistetään tavoitteiden saavuttamista. Kumppanit ottavat vastuun alkoholihaittojen vähentämisestä ja ehkäisemisestä omalla alallaan ja määrittelevät työlleen konkreettiset tavoitteet. Alkoholiohjelmaan voi liittyä koko ohjelmakauden ajan. Vuoden 2004 lopussa kumppaneita oli runsaat sata: noin 60 kansalaisjärjestöä evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä alkoholielinkeinon ja alan työntekijöiden järjestöjä työmarkkinoiden keskusjärjestöt noin 20 kuntaa. Kunnat Kunnat ovat alkoholihaittojen ehkäisyssä avainasemassa, koska ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kunnat myös tekevät ehkäisevää päihdetyötä useissa hallintokunnissaan. Alkoholiohjelma 2004 2007 tarjoaa kunnille suuntaviivoja paikallisen päihdetyön kehittämiseen. Päihdetyö tulisi nähdä kokonaisuutena, johon kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, päihdepalvelut sekä kunnan mahdollisuudet vaikuttaa alueellaan alkoholin myyntiin ja anniskeluun. Päihdetyön kehittäminen edellyttää laajapohjaista yhteistyötä ja keskeis- 8

ten toimijoiden riittävää resursointia. Ehkäisevässä päihdetyössä samoin kuin päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisessä kannattaa varsinkin pienissä kunnissa harkita seudullista yhteistyötä. Alkoholiohjelmaan kumppanuussopimuksella liittyvät kunnat sitoutuvat päivittämään päihdestrategiansa ja laatimaan alkoholiohjelmaan liittyvän konkreettisen toimintasuunnitelman lähivuosille. Kunnanvaltuusto tai toimivaltainen lautakunta päättää kumppanuudesta. Prosessi Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Alkoholiohjelma 2004 2007 on työkalu, joka ohjaa alkoholihaittoja ehkäisevää työtä. Keskeiset työtavat arvioidaan ja niitä kehitetään arvioinnin perusteella. Tavoitteena on vakiinnuttaa valtionhallinnon, kuntien, järjestöjen ja muiden kumppanien alkoholihaittoja ehkäisevään työhön entistä kokonaisvaltaisempi ja kestävämpi toimintamalli. Alkoholiohjelman kautta laajennetaan ja syvennetään yhteistyötä, vahvistetaan toiminnan rakenteita, levitetään hyviä käytäntöjä ja kehitetään toimintaa aiempaa jäsentyneemmäksi kokonaisuudeksi. Alkoholiohjelman kumppanit sitoutuvat asettamaan alkoholihaittoja vähentävälle työlle selkeät tavoitteet ja seuraamaan työn tuloksellisuutta. Tuloksellisuuden arviointi palvelee toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen kehityksestä ja alkoholiohjelman aikana tehtävästä työstä välitarkastelun, joka annetaan eduskunnalle osana hallituksen sosiaali- ja terveyskertomusta keväällä 2006. Välitarkastelu palvelee alkoholiohjelman jäljellä olevan toimintakauden suuntaviivojen täsmentämistä ja toiminnan kehittämistä. 9

Rahoitus Valtion talousarvioon sisältyy määrärahoja alkoholihaittojen ehkäisyyn. Alkoholiohjelmaan 2004 2007 liittyneet kumppanit työskentelevät alkoholihaittojen vähentämiseksi omilla aloillaan omien voimavarojensa mukaisesti. Alkoholihaittoja ehkäisevään työhön voi hakea hanketukea seuraavista määrärahoista: Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille Terveyden edistämisen määrärahat Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Kunnat Kunnat ja järjestöt Järjestöt Rakenteet Alkoholiohjelma 2004 2007 tukeutuu nykyisiin yhteistyön rakenteisiin. Ohjelman organisaatio tukee yhteistyötä ja korostaa kaikkien osapuolten vastuuta yhteisestä tavoitteesta vähentää alkoholihaittoja. Päävastuu alkoholiohjelmaan liittyvän työn ohjauksesta ja koordinoinnista on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Ministeriöiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön tehostamiseksi järjestetään yhteyshenkilöiden työkokouksia. Alkoholiohjelman ohjausryhmä seuraa ja arvioi keskeisten tavoitteiden toteutumista. Ohjelmaan liittyvän paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan yhteensovittamisesta vastaa koordinaatioryhmä. Alueellisella tasolla koordinointivastuu on lääninhallituksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kumppanien alkoholiohjelmaan liittyvää toimintaa välittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä, tuottamalla materiaalia ja edistämällä kumppanien yhteistoimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toiminnan koordinointiin ja tukemiseen tarvittavista henkilö- ja toimintaresursseista. 10

Alkoholiohjelman julkaisut Alkoholiohjelma 2004 2007. Yhteistyön lähtökohdat 2004 STM:n julkaisuja 2004:7 (171 s.) Alkoholprogrammet 2004 2007. Utgångspunkter för samarbetet 2004 SHM:s publikationer 2004:18 (176 s.) Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista STM:n esitteitä 2003:6 (12 s.) Statsrådets principbeslut om riktlinjerna för alkoholpolitiken SHM:s broschyrer 2003:6 (12 s.) Periaatepäätös on saatavana myös englannin, viron ja venäjän kielellä. Alkoholipolitiikan kuluttajaopas STM:n esitteitä 2004:6 (24 s.) Alkoholihaitat työelämässä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimenpiteet ja suunnitelmat alkoholihaittojen ehkäisemiseksi 2004. STM:n selvityksiä 2004:19 (40 s.) Saatavana sähköisenä osoitteessa www.alkoholiohjelma.fi 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä STM:n esitteitä 2004:3 (4 s.) 10 personliga frågor om ditt alkoholbruk SHM:s broschyrer 2004:3 (4 s.) Maailman terveysjärjestön AUDIT-testiin pohjautuva kysymyslomake on tarkoitettu alkoholinkäytön riskien itsearvioinnin apuvälineeksi ja sopii käytettäväksi myös mini-intervention yhteydessä. Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä. STM:n esitteitä 2004:12 (6 s.) Slå ett slag för hälsan! Ställ frågor om alkoholbruket. SHM:s broschyrer 2004:12swe (6 s.) Esite rohkaisee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan alkoholinkäyttö puheeksi kaikissa asiakas/potilaskontakteissa ja antaa käytännön vinkkejä puheeksiottotilanteeseen. Julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta alkoholiohjelma@stm.fi Aineisto on saatavissa myös pdf-muodossa osoitteessa www.alkoholiohjelma.fi 11

12