Vanhuspalvelujen myöntämisen perusteet ja sisältö Polvijärvellä Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.11 2014 109
Sisällys 1 KOTIHOIDON MÄÄRITTELY... 3 Kotihoito... 3 Kotihoidon palvelut... 4 2 KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN... 5 Kotihoidon palvelujen kohderyhmä... 5 Palvelun tarpeen arviointi, suostumus ja palvelujen aloittaminen... 5 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit... 6 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 7 Palvelupäätös ja maksupäätös... 7 Palveluista perittävät maksut... 8 Palvelujen myöntämisen edellytykset... 8 Kotihoidon palvelua ei myönnetä... 9 Kotihoidon palvelujen lopettaminen... 9 3 KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ... 9 Kotihoidon käynnit... 9 Tuen tarve hygieniassa...10 Tuen tarve ravitsemuksessa...10 Tuen tarve perusliikkumisessa...11 Tuen tarve kodin hoitamisessa...12 Tuen tarve vaatehuollossa...12 Tuen tarve kodin ulkopuolisessa asioinnissa...13 Sairaanhoidolliset tehtävät...14 Sosiaalinen kanssakäyminen...14 Muut tehtävät...15 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT MUUT PALVELUT... 15 Kotiin kuljetettu ateriapalvelu...15 Palvelukeskusateria...15 Turvapalvelu...16 Kylvetyspalvelu...16 Seurantasoittopalvelu...16 Saattajapalvelu...16 Päivätoiminnan palvelut...16 5 RYHMÄKODIT... 17 6 PALVELUASUMINEN... 18 Palveluasumiseen valinnan perusteet...18 7 LYHYTAIKAINEN HOITO... 18 8 LAITOSHOITO... 19 Laitoshoidon valinnan perusteet...19 2
Vanhuspalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) tarkoittamaa kotipalvelua ja terveydenhuoltolain (1326/2010, 25 ) tarkoittamaa kotisairaanhoitoa sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (sos TMA 1507/2007) mukaista avo- ja laitoshoitoa. Omaishoidontuen myöntämistä säätelee Laki omaishoidontuesta (937/2005). Kaikki palvelut perustuvat viranomaisten tekemään päätökseen ja niistä noudatetaan asiakasmaksulakia ja -asetusta sekä Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymää asiakasmaksutaksaa. Palvelujen myöntämisen perusteet ja käytettävät mittarit ovat suuntaa antavia. Jokaisen asiakkaan palvelutarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelujen myöntämisessä käytetään yksilöllistä tarveharkintaa. Palveluja annetaan Polvijärven kunnan sosiaalija terveydenhuollon toimialalla Polvijärven kunnan vanhuksille. Myönnettäviin vanhuspalveluihin kuuluvat - tukipalvelut - päivätoiminta - kotihoito - omaishoidontuki - perhehoito - lyhytaikaishoito - palveluasuminen - laitoshoito 1 KOTIHOIDON MÄÄRITTELY Kotihoito Kotihoidon toimintaa ohjaa valtakunnallinen Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus, laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki sekä ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma. Kotihoidon tarkoituksena on tukea kotihoidon asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kotihoidon tehtävänä on neuvonnan, palveluohjauksen, toimintakykyä ylläpitävän ja kuntoutumista edistävän hoidon avulla turvata omassa 3
kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat sairaanhoito ja hoivapalvelut. Kotihoidonpalvelujen lähtökohtana on asiakkaan kunnioittaminen, asiakkaan oikeus päättää omista asioistaan, asiakkaan ja läheisten osallisuus sekä palvelujen oikeaaikaisuus ja turvallisuus. Tässä asiakirjassa esitetyt kotihoidon myöntämisen kriteerit ja palvelujen sisältö koskevat iäkkäiden henkilöiden kotihoitoa. Iäkäs henkilö on henkilö, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Olennaista on kiinnittää huomio henkilön toimintakykyyn. Kotihoidon palvelut Asiakkaan hoito ja hoiva pyritään järjestämään hänen palvelutarvettaan edellyttävässä ympäristössä, joko hänen omassa kodissaan, pienryhmäkodissa tai palvelutalossa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tavoitteena on turvata asiakkaan tarpeista lähtevä palvelukokonaisuus siten, että asiakas voi asua omassa kodissaan/pienryhmäkodissa/palvelutalossa mahdollisimman kauan saaden yksilöllistä ja toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja hoivaa, jonka lähtökohtana on asiakkaan kunnioittaminen ja itsemääräämisoikeus. Säännöllistä kotihoidon palvelua on mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina ja niitä voidaan täydentää erilaisilla tukipalveluilla. Kotona asumista tukevat palvelut ovat ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa, sisältäen neuvontaa ja palveluohjausta, päivätoiminnan eri palveluja sekä kotiin annettavia tukipalveluja, kuten ateriapalvelua ja turvapalvelua. Tilapäinen kotihoito, on lyhytaikaista, (enintään 4 viikkoa) hoiva- ja hoitopalvelua, jolla tuetaan asiakkaan sen hetkistä terveyden- tai elämäntilannetta. Säännöllinen kotihoito, on asiakkaiden tarpeiden mukaista toimintakykyä ylläpitävää ja kuntoutumista tukevaa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista kotihoitoa. 4
2 KOTIHOIDON PALVELUJEN MYÖNTÄMINEN Kotihoidon palvelujen kohderyhmä Valtakunnallinen tavoite on, että kotihoitopalvelut kohdentuisivat erityisesti yli 75- vuotiaille ja ennakoivat palvelut yli 65-vuotiaille itsenäisyyden turvaamisen ja elämänhallinnan vahvistamisen takia. Kotihoidon palvelut on tarkoitettu: - pääsääntöisesti iäkkäille henkilöille, monisairaille ja muistiongelmaisille, jotka eivät selviydy itsenäisesti tai omaisen tuen turvin ja jotka täyttävät kotihoidon myöntämisen perusteet - sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 20 % - vammaisille, joiden kotona selviytymisestä vastaa vammaispalvelut ja kotihoito - sairaalasta kotiutuville kuntoutumisen ajaksi Kotihoidon palvelujen myöntämisessä voidaan käyttää harkintaa. Palveluja myönnettäessä tulee huomioida, että asuinpaikan sijainti voi vaikuttaa palvelujen järjestämistapaan. Palveluja myönnettäessä pyritään yksilölliseen, asiakkaalle sopivaan ja taloudelliseen ratkaisuun huomioiden asiakkaan taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluja tai kunnan järjestämiä palveluja. Palvelun tarpeen arviointi, suostumus ja palvelujen aloittaminen Asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve selvitetään viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä yhteydenotosta. Kiireellisissä tapauksissa kotihoidon palvelut voidaan aloittaa jo seuraavana päivänä yhteydenotosta. Pääsääntöisesti palvelun tarpeen arviointi ja palvelujen aloittaminen edellyttää asiakkaan tai hänen edunvalvojansa suostumusta asiakkaan potilastietojen katseluun, kirjaamiseen ja tietojen luovuttamiseen. Tarvittaessa tukipalvelut voidaan kuitenkin aloittaa määräaikaisena ilman asiakkaan antamaa suostumusta tietojensa katseluun, mikäli asiakas itse toimittaa palvelujen aloittamisen kannalta tarpeelliset tiedot palvelun myöntäjälle. Suostumus voidaan antaa puhelimitse suullisella suostumuksella, jonka ammattihenkilö kirjaa potilastietojärjestelmään asiakkaan tietoihin. 5
Palvelujen tarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, tarvittaessa omaisen tai hänen hoitoon osallistuvien henkilöiden kanssa ja arvioinnissa käytetään apuna toimintakykyä mittaavia mittareita. Mittareiden avulla selvitetään asiakkaan kotihoidon tarve ja mahdollistetaan asiakkaan tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Mittareina käytetään RaVa -toimintakykymittaria ja MMSE -muistitestiä. RaVa -mittari on toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari, jolla arvioidaan mm. aistitoimintoja sekä liikkumista, syömistä, pukeutumista ja hygienian hoitoa. Indeksin arvo vaihtelee välillä 1,29 4,02. Mitä suurempi on RaVa -indeksin arvo, sitä suurempi on asiakkaan hoidon ja avun tarve Rava indeksin arvo Hoitosuositus, ensijainen vaihtoehto ensimmäisenä 1,29 1,49 Itsenäisesti tai omaisten avulla kotona/omatoiminen 1,50 1,99 Kotihoito/palveluasuminen erityis-tilanteissa/ajoittainen hoidontarve 2,00-2,49 Tehostettu kotihoito/palveluasuminen/toistuva hoidon tarve 2,50-2,99 Palveluasuminen/tehostettu kotihoito/toistuva hoidon tarve 3,00-3,49 Palveluasuminen/tk-sairaalan pitkäaikaisosasto/tehostettu kotihoito/lähes jatkuva hoidon tarve 3,50-4,02 Tk-sairaalan pitkäaikaishoito/ palveluasuminen/tehostettu kotihoto/jatkuva hoidon tarve MMSE on muistitesti, joka sopii sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutosten arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja mieleen palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Kielellisiä 6
kykyjä kuvaavat tehtävissä nimeäminen, toistaminen ja kolmivaiheisen komennon noudattaminen sekä lukeminen ja kirjoittaminen. Kuvion kopioimisessa tulee esille hahmotuskyky. Mittaukset tehdään viimeistään neljän (4) viikon kuluessa kotihoitopalvelujen aloittamisesta. RaVa mittaria ja MMSE muistitestiä voidaan tarvittaessa täydentää GDS -15 testillä sekä ADL mittarilla. Hoito- ja palvelusuunnitelma Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakas ohjataan yksityisten palvelujen piiriin tai hänelle aloitetaan kunnan järjestämänä kotihoidon palvelut. Mikäli asiakas tarvitsee kunnan järjestämää säännöllistä tuki-, hoiva- tai hoitopalvelua, laaditaan hänelle hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu kotihoidon ammattihenkilöstön lisäksi asiakas ja / tai hänen omaisensa sekä tarvittaessa asiakkaan hoitoon osallistuvat muut tahot. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus, joka tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi, sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Suunnitelmaan tulee kirjata asiakkaan toimintakyky, auttamismenetelmät, liikuntasuunnitelma (kuntoutumissuunnitelma), hoidon tavoitteet ja hoidon arviointi, sekä asiakkaan omat näkemykset. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kuuden kuukauden (6kk) välein ja asiakkaan saamaa palvelua voidaan vähentää tai lisätä avun tarpeen muuttuessa. Hoito- ja palvelusuunnitelman laadinta ja säännöllinen tarkistaminen mahdollistavat asiakkaalle oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut palvelut. Palvelupäätös ja maksupäätös Kaikista asiakkaan tarvitsemista palveluista laaditaan määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva palvelupäätös ja maksupäätös. Poikkeuksena satunnaisesti annettu tilapäinen kotihoito, josta ei tehdä päätöstä. Palvelupäätöksen tekee palvelun myöntävä viranhaltija ja maksupäätöksen tekee palvelupäätöksen tehnyt viranhaltija. Maksupäätöstä tarkistetaan ja muutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Palvelupäätös ja maksupäätös saatetaan tiedoksi asiakkaalle tai hänen asioitaan hoitavalle henkilölle. 7
Palveluista perittävät maksut Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksua, joka määräytyy asiakasmaksulain ja - asetuksen, sekä Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan vuosittain vahvistaman asiakasmaksupäätöksen mukaan. Mikäli palvelu on tulosidonnainen, toimistosihteeri selvittää asiakkaan tulotiedot. Kotihoidon maksuissa voidaan käyttää harkintaa asiakkaan elämätilanne ja tulotiedot huomioiden. Tulosidonnainen hinnoittelu: säännöllinen kotihoito Käynti- tai määräperusteisesti on hinnoiteltu: ateriapalvelu ja turvapuhelin, tilapäinen kotihoito, päivätoiminnan palvelut, saunapalvelu, kotisairaanhoidon kertakäynti, lääkärin kotikäynti. Palvelujen myöntämisen edellytykset - asiakas on kirjoilla Polvijärven kunnassa tai asiakkaalla on maksusitoumus omasta kotikunnasta kansanterveyslain edellyttämiin palveluihin tai muihin erikseen harkittaviin palveluihin - asiakkaan Rava -indeksi on vähintään 1,7 tai korkeintaan 4,02 ja kotihoidon palvelumäärä ei ylitä 70 tuntia kuukaudessa. Yli 70 tuntia palveluja saavien asiakkaiden tarkoituksenmukainen jatkohoito selvitetään yhteistyötahojen kanssa. - Rava -indeksin jäädessä alle 1,7 kotihoitoa voidaan myöntää, mikäli asiakkaan sairaanhoidollinen tarve, MMSE ja muut mittarit osoittavat asiakkaan toimintakyvyssä niin suurta vajetta, että asiakas ei selviä omassa kodissaan ilman ulkopuolista apua ja koti on todennettu asiakkaan hyvinvoinnin ja tavoitteellisen hoidon onnistumisen hoidon kannalta parhaaksi ratkaisuksi - omaisten ja muiden palvelujärjestelmien auttamiskeinot on selvitetty ja asiakkaan palvelun/hoidon tarve on toistuvaa tai useita kertoja viikossa. - asiakkaalle voidaan taata inhimillinen ja turvallinen kotona selviytyminen - asiakas sitoutuu yhdessä laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan (huom. muistisairaalla asiakkaalla omainen tai edunvalvoja) 8
Kotihoidon palvelua ei myönnetä - asiakkaille RaVa indeksi jää alle 1,7 ja muisti on normaali tai lievästi alentunut - asiakkaille tarvitsevat vain lääkkeiden annostelussa apua - asiakkaille tarvitsevat pelkästään lääkkeiden oton seurantaa - asiakkaille tarvitsevat siivouspalveluja, kauppapalveluja tai muita asiointipalveluja - asiakkaille hoidon kustantaa vakuutusyhtiö - asiakas ymmärtää oman tilanteensa, mutta ei sitoudu omaan hoitoonsa eli palvelut voidaan jättää myöntämättä samoin perustein kuin myönnetyt palvelut voidaan lopettaa (kts. seuraava teksti) Kotihoidon palvelujen lopettaminen Kotihoidon palvelut voidaan lopettaa seuraavissa tilanteissa - asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja kieltäytyy palvelusta esittämällä kirjallisen kotihoitopalvelujen vastaanottamiskiellon - asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyy kotikäyntien aikana aggressiivisesti tai muutoin epäasiallisesti kotihoitohenkilöstöä kohtaan - asiakas ei sitoudu hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittuihin asioihin eikä noudata hoito- ja palvelusitoumusta (esim. ei ole tavoitettavissa sovittujen käyntien aikana) 3 KOTIHOIDON PALVELUJEN SISÄLTÖ Kotihoidon käynnit Kotihoidon käynnit toteutetaan niin, että asiakkaan turvallinen selviytyminen kotona voidaan taata. Vuodepotilaan hoito voidaan toteuttaa asiakkaan kotona, mikäli hänen hoitonsa on turvattu myös käyntien välillä tai kotihoidon käynnit riittävät takaamaan asiakkaan turvallisen asumisen kotona. 9
Iltaisin ja viikonloppuisin kotihoidon kotikäyntejä on myös mahdollisuus saada taajama-alueella. Tuolloin toteutetaan vain välttämättömimmät palvelut. Kotihoidon yöavun piiriin otetaan asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Kotihoidon yöapua voidaan antaa taajama-alueella tilapäisesti tarvittaessa esim. sairaalasta kotiutumisen yhteydessä, kotiutuksen onnistumisen turvaamiseksi. Kotihoidon avusta sovitaan yksilöllisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Toimet tehdään asiakkaan kanssa yhteistyössä huomioiden kuntoutumista edistävä työote ja asiakkaan oma osallistuminen mahdollisuuksiensa mukaan. Tuen tarve hygieniassa Henkilökohtaiseen hygieniaan sisältyy asiakkaan toimintakyvystä riippuen seuraavat hoidon osa-alueet ja niissä avustaminen: - asiakkaan avustaminen omassa suihkussaan kerran viikossa - avustaminen päivittäisissä pikkupesuissa asiakkaan tarpeen mukaan - avustaminen suuhygieniassa päivittäin - ihon kunnon huomiointi, tarvittaessa rasvaus - kynsien leikkaus, parran ajo - WC-käynneillä, wc-tuolilla tai alusastialla avustaminen - opastaminen vaippojen hankinnassa ja käytössä sekä avustaminen vaippojen vaihdossa Suihkupäivät ajoitetaan arki-iltapäiviksi. Saunotukset omassa saunassa vain erikseen harkiten, turvallisuustekijät ja kotihoidon resurssit huomioiden. Tuen tarve ravitsemuksessa Ravitsemukseen sisältyy asiakkaan toimintakyvystä riippuen seuraavat hoidon osaalueet ja niissä avustaminen: - asiakkaiden aamu-, väli- ja iltapalan valmistaminen sekä valmiiden aterioiden lämmittäminen - kauppatilausten tekeminen max. 2 x viikossa tarvittaessa, mikäli asiakas ei itse kykene huolehtimaan ruokien tilaamisesta tai kaupassa käynnistä 10
- ohjausta terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta sekä erityisruokavalioiden noudattamisesta - asiakkaan ravitsemuksen kokonaisvaltainen seuranta - muistihäiriöisten kohdalla erityisesti riittävän energian ja nesteen saannin huomioiminen ja ruokailun seuranta - erityishuomio hellejaksojen aikana riittävään nesteen saannista huolehtimiseen Ravitsemustilan arviointi MNA-mittarilla 1 krt vuodessa ja lisäksi painon seuranta tarvittaessa Tuen tarve perusliikkumisessa Asiakkaan liikkumisen mahdollisuudet päivittäisten arkiaskareiden suorittamisen yhteydessä kartoitetaan. Asiakkaan kanssa laaditaan liikuntasuunnitelma, jota toteutetaan ja seurataan sovitun mukaisesti. Asiakkaan kanssa keskustellaan liikkumisen merkityksestä osana oman sairauden hoitoa ja kotona asumisen mahdollistajana. Ulkoilu on jokaisen perusoikeus ja osa muistisairauksien hoitoa. - opastetaan ja neuvotaan istumasta seisomaan nousemisen tekniikassa ja harjoitellaan oikeaa nousutekniikkaa ja kannustetaan itsenäiseen suoritukseen - apuvälineiden tarve huomioidaan ja otetaan tarvittaessa yhteyttä fysioterapeuttiin - kuntoutuksen tarvetta arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä ja otetaan yhteyttä kuntoutusta järjestävään tahoon ja tarvittaessa tehdään hakemus päivätoimintaan - kotiturvallisuudessa kiinnitetään huomiota kaatumisvaaraa aiheuttaviin tekijöihin (kynnykset, matot, johdot, liiallinen lääkitys, nesteytys, ravinnon saanti) - kotihoidon henkilöstö avustaa ulkoilussa arkipäivisin huomioiden kotihoidon resurssit, työtilanteet ja tasapuolisuuden asiakkaiden kesken. Ulkoilua järjestettäessä ja toteutettaessa otetaan huomioon olosuhteet ja turvallisuustekijät. Ulkoilussa auttavat myös omaiset, vapaaehtoisjärjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. 11
Tuen tarve kodin hoitamisessa Asiakas ohjataan ostamaan siivousapua yksityiseltä palveluntuottajalta. Kotihoito huolehtii käynneillä seuraavista asioista, mikäli asiakas ei terveydentilan heikkenemisen vuoksi itse kykene: - astioiden tiskaaminen - keittiön pöydän ja vapaiden tasojen siistiminen - irtoroskien ja tahrojen poistaminen lattialta, turvallisuusriski minimoiden - jääkaapin siistiminen, vanhojen ruokien poistaminen - roskapussien vieminen - vuodevaatteiden vaihtaminen tarvittaessa tai vähintään x 1/kk, ellei sitä ole jo liitetty yksityisen palveluntuottajan tekemään siivoukseen - WC:n siistiminen Kotihoidon avusta sovitaan yksilöllisessä hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Pelkkään siivoamiseen/siistimiseen kotihoidosta ei voi saada apua. Mikäli omaiset vieraillessaan kahvittelevat tai aterioivat, velvoitetaan heitä tiskaamaan käyttämänsä astiat ja siistimään jälkensä. Jos kotona asuminen tai sairaalasta kotiutuminen edellyttää kodin perussiivousta tai hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevaa asiakasta uhkaa häätö siivottomuuden takia, eikä hänellä ole mahdollisuutta hankkia siivousta omin varoin, voidaan neuvotella sosiaalityöntekijän kanssa siivouksen järjestämisestä yksityiseltä palveluntuottajalta. Maaseutualueilla kodin lämmittäminen, puunkanto ja likasankojen tyhjentäminen tehdään tarvittaessa kyläavustajan toimesta. Edellyttäen, että saadaan TE -tuella palkattu henkilö. Tuen tarve vaatehuollossa Asiakkaan pyykkihuolto järjestetään ensisijaisesti pesulapalvelun kautta. Silitys, mankelointi, vaatteiden käsin pesu, mattojen, verhojen yms. pesut ohjataan lähipiirille tai yksityiselle palveluntuottajalle. Asiakkaan käyttövaatteista koostuvat pyykit poikkeustapauksissa pestään hoito- ja palvelusuunnitelmassa suunniteltujen käyntien yhteydessä, asiakkaan omalla 12
koneella/taloyhtiön koneella, mikäli asiakas itse, hänen omaisensa tai yksityinen palveluntuottaja eivät siihen pysty tai pesulapalvelut eivät ole mahdollisia. Tuen tarve kodin ulkopuolisessa asioinnissa Kauppa-asiat: ruoka ym. päivittäistavarat hoidetaan ensisijaisesti asiakkaan, hänen omaisten, lähipiirin tai yksityisen palveluntuottajan toimesta. Kotihoito toimittaa tarvittaessa puutelistan kauppapalveluun. Raha-asiat: kotihoidon henkilöstö ei hoida asiakkaan raha-asioita eikä käsittele käteistä rahaa. Kotihoito ei käytä asiakkaan pankkikorttia. Pankki- ja raha-asioiden hoito järjestetään omaisten tai lähipiirin turvin. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan hakea edunvalvontaa raha-asioiden hoitamiseksi. Lääkkeiden jakaminen kotihoidon asiakkaille järjestetään säännölliseen lääkitykseen annosjakelupalvelu apteekista. Annosjakeluasiakkaille apteekissa tapahtuu myös reseptien uusiminen, hintavertailu ja valmisteiden yhteensopivuuden tarkkailu. Kotihoidon asiakkaat tekevät suoraan apteekin kanssa suoravelotussopimuksen, kotihoidon työntekijät eivät käsittele rahaa lääkehankintoja tehtäessä. Kotihoidon työntekijät tilaavat asiakkaalle lääkkeitä apteekista tarpeen mukaan. Kotihoidon työntekijöille kuuluu annosjakelulääkkeiden kotiin toimittaminen. Apteekki toimittaa kotihoidon toimistolle annosjakelulääkkeet kahden viikon välein. Saattaja-apu: Ensisijaisesti saattaja-apu järjestetään omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Kotihoito avustaa tarvittaessa vapaaehtoisen saattajan tilaamisessa tai saattajapalvelu voidaan järjestää kotihoidon maksullisena tukipalveluna. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisia, läheisiä tai muuta tahoa, joka voisi hänen kanssaan käydä vaateostoksilla, voi kotihoidon työntekijä auttaa asiakasta vaatehankinnoissa (kuntoutumista edistävä työote). Kotihoidon henkilöstö ei kuljeta asiakkaita omilla autoillaan. Asiakkaan kanssa asioitaessa, tulee käyttää taksia, jonka asiakas maksaa. 13
Sairaanhoidolliset tehtävät Kokonaisvaltainen kotihoito sisältää myös sairaanhoidollisia tehtäviä, ohjausta ja voinnin seurantaa. Asiakkaan hoito toteutetaan lääkärin antamien määräysten mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty koulutukseen perustuvat vastuut, tarvittavat luvat jne. lääkehoidon toteutuksen osalta. Asiakkaalle voidaan myöntää tilapäistä tai säännöllistä sairaanhoidon palvelua. Sairaanhoidollisia tehtäviä ovat esimerkiksi: - lääkehoidon toteuttaminen ja seuranta, kuurilääkkeet, injektiot - haavahoito, avannehoito - katetrointi / kestokatetrit - kivunhoito - terveydentilan seuranta ja arviointi - toteutetun hoidon vaikutusten ja voinnin seuranta - muistihäiriöiden alkututkimukset - verinäytteen otto, mikäli asiakas terveydentilan vuoksi ei pääse julkisella kulkuneuvolla / taksilla laboratorioon. Sosiaalinen kanssakäyminen Kotihoito pyrkii edesauttamaan asiakkaan yhteydenpitoa omaisiin ja ystäviin sekä ohjaa ja kannustaa häntä osallistumaan päivätoimintaan, liikunta ja - kulttuuripalveluihin sekä avustaa järjestelyissä. Omaisten tai läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen asiakasta hoitavalle kotihoidon tiimille, jos he ovat asiakkaan luona pidemmän aikaa tai esim. iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Tällöin vältytään tarpeettomilta kotihoidon käynneiltä ja aika voidaan hyödyntää tehokkaammin muille kotihoidon asiakkaille. 14
Muut tehtävät - asiakkaan postit haetaan laatikosta, ellei hän itse kykene. Tärkeää huomioida kirjeiden avaaminen, joka sovitaan asiakkaan kanssa ja kirjataan asia hps:aan - lumet luodaan rappusilta ja kulkuväylältä siltä osin kuin se on välttämätön liikkumisen kannalta. - kotihoidon työntekijä huolehtii osaltaan, että palovaroitin, häkävaroitin, turvapuhelin on toimintakunnossa - asiakasta avustetaan ja opastetaan sellaisten teknisten apuvälineiden käytössä, jotka turvaavat kotona selviytymistä - asiakasta avustetaan ja opastetaan apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden hankinnassa ja käytössä. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä fysioterapeutin kanssa. 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT MUUT PALVELUT Kotiin kuljetettu ateriapalvelu Ateriapalvelu on tarkoitettu kotona asuville iäkkäille henkilöille, jotka eivät itse kykene sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi valmistamaan aterioitaan, eivätkä kykene ruokailemaan kodin ulkopuolisissa ruokailupaikoissa. Säännöllisen ateriapalvelun myöntäminen edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja kotiin kuljetettujen aterioiden vähimmäistilausmäärä on vähintään kolme ateriaa viikossa. Ateriapalvelusta peritään maksu. Palvelukeskusateria Palvelukeskusateriat on tarkoitettu palvelukeskuksissa ja pienryhmäkodeissa asuville. Ateriapakettiin kuuluu kaikki päivän ateriat. Palvelusta peritään maksu. 15
Turvapalvelu Turvapalvelu on tarkoitettu iäkkäille henkilöille, jotka sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi saattavat tarvita apua hätätilanteessa. Turvapalvelun myöntäminen edellyttää palvelutarpeen arviointia ja turvapalvelusta peritään maksua. Asiakkaalla tulee olla lankaliittymä tai gsm-liittymä. Kylvetyspalvelu Kylvetyspalvelu on tarkoitettu iäkkäille henkilöille, joilla ei ole olemassa kodissaan peseytymismahdollisuutta ja tarvitsevat hoitajan apua peseytymisessä. Palvelusta peritään maksu. Seurantasoittopalvelu Seurantasoittopalvelu on tarkoitettu asiakkaille, joiden voinnin seuranta tehdään soittopalveluna. Palvelusta peritään maksu. Saattajapalvelu Saattajapalvelu on tarkoitettu kotona asuville iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat saattajan apua esim. lääkärissä tai laboratoriossa käyntiin. Palvelusta peritään maksu. Päivätoiminnan palvelut Päivätoiminta on kokonaisvaltaista, määräaikaista tai jatkuvaa ryhmämuotoista kuntouttavaa toimintaa kotona asuville ikäihmisille. Tavoitteena on tukea ikäihmisen sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä ja tarjota mahdollisuus osallisuuteen, yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen tavoitteena on kannustaa ikääntyviä omatoimisuuteen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseen. Päivätoiminta tukee myös omaishoitajia tarjoamalla heille vapaapäivän. 16
Päivätoimintaan sisältyy mm. liikuntaa/voimistelua, askartelua, musiikkia, laulua, keskustelua, muistiharjoituksia, asiantuntijaluentoja, vierailuja. Toiminta on maksullista sisältäen päivätoiminnan, lounaan, kahvin ja kuljetuksen. Perusteet päivätoimintaan hakeutumiselle: - asiakkaalla on fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn vajaus - asiakas tarvitsee kokonaisvaltaista kuntouttavaa toimintaa päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi - elämäntilanteesta johtuvat muutokset, esim. yksinäiset ja masentuneet asiakkaat, joilla on syrjäytymisvaara - omaishoidettavien ja omaishoitajien tukeminen - asiakas pystyy toimimaan ryhmässä ja hän hyötyy ryhmäkuntoutuksesta - asiakkaalla on riski joutua laitoshoitoon 5 RYHMÄKODIT Ryhmäkodit ovat kodinomaisia 5-6 hengen vuokrasuhteisia asumisyksiköitä, joissa jokaisella asukkaalla on oma huone, WC -suihkutilat, keittiö ja olohuone ovat yhteisiä. Asukas kalustaa oman huoneensa omilla varusteillaan. Ryhmäkodissa on omat hoitajat klo 7.00 20.30 välisenä aikana Asukkaiksi sopivat ikäihmiset, jotka eivät enää pärjää omassa kotona kotihoidon ja/ tai omaisten avustuksella. - RaVa toimintakykymittari 1,5- - asiakas tarvitsee yöhoidon palveluja - asiakas saattaa tarvita asumispalvelukokeilua Asiakasvalinta tapahtuu aina yksilöllisen arvioinnin ja 1 kk koeajan perusteella. Hakeminen ryhmäkoteihin SAS-työryhmän kautta. 17
6 PALVELUASUMINEN Palveluasuminen on tarkoitettu niille ikääntyville, jotka eivät enää selviydy omassa kodissaan kotihoidon ja tukipalvelujen avulla. Palveluasumisen tavoitteena on tarjota yksilöllistä, omatoimisuutta ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Palveluasuminen sisältää asiakkaan ympärivuorokautisen hoivan, hoidon ja ateriat sekä sitä tukevat palvelut kuten avustamisen asunnossa ja sen ulkopuolella. Henkilökunta on käytössä ympäri vuorokauden. Palveluasumiseen valinnan perusteet - asiakas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa - asiakkaan yöaikaista turvallisuutta ei voida taata turvapuhelimen/yöaikaisten kotikäyntien turvin - monisairaat ja toimintavajeiset asiakkaat - RaVa -toimintakykymittari 2,9 -valintatilanteessa - MMSE alle 20 Ennen palveluasumiseen pääsyä SAS-työryhmä (selvitä arvioi - sijoita) tekee laajaalaisen selvityksen ja arvioinnin ikääntyvän toimintakyvystä yhteistyössä asiakkaan ja läheisten kanssa. 7 LYHYTAIKAINEN HOITO Lyhytaikainen hoitojakso voi olla joko säännöllistä tai tilapäistä. Säännöllinen lyhytaikaishoitojakso on ikääntyneen toimintakykyä ylläpitävä, edistävä ja kuntouttava jakso tai omaishoitajan vapaan järjestämisen jakso. Tilapäinen hoitojakso on tarkoitettu ikääntyneille, joilla on äkillinen hoidon ja hoivan tarve akuutin sairauden jälkeen tai omaishoitajan sairastumisen vuoksi. Lyhytaikaista hoitoa toteutetaan palveluasumisessa ja ryhmäkodeissa. 18
8 LAITOSHOITO Laitoshoitoon sijoittuvat ne ikäihmiset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa toimintakyvyn laskun sekä erilaisten pitkäaikaisten sairauksien vuoksi. Heidän liikkumiskykynsä on huono ja he tarvitsevat runsaasti apua sekä liikkumisessa että päivittäisissä toimissa. Laitoshoitoon sijoittuvat dementiaa sairastavat ovat usein pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavia. Laitoshoitoon sijoittuvat ikäihmiset tulevat pääosin tehostetun palveluasumisen yksiköistä ja terveyskeskuksen sairaalan osastolta. Lähtökohtana on, että kaikki kotona selviytymistä tukevat toimenpiteet ja palvelut on käytetty. Laitoshoidon valinnan perusteet - asiakas tarvitsee paljon jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa, ei kuitenkaan sairaalatasoista hoitoa. - liikkuminen yhden tai kahden henkilön avustamana apuvälineiden turvin - asiakas ei ole sairauden tai toimintakyvyn laskun vuoksi enää hoidettavissa muissa yksiköissä - pitkäaikaispäätös on tehty tai suunniteltu tehtäväksi - RaVa -toimintakykymittari 3,5-valintatilanteessa - MMSE alle 14 (testi tehdään tarvittaessa) 19