Diabeetikon jalkojen omahoidon opas
Oma jalka on parempi kuin puujalka!
Tekijät Janika Ruth hoitotyön opiskelija D4940@jamk.fi Tiina Rajamäki hoitotyön opiskelija D4936@jamk.fi Projektityö Toukokuu 2007
Johdanto Olemme kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijaa. Teemme terveyden edistämisen harjoittelua Dehkon 2D-hankkeen alla. Harjoittelumme alussa mietimme, miten meidän panoksemme tulisi diabeteksen saralla parhaiten hyödynnettyä. Lopputuloksena syntyi ajatus Diabeetikon jalkojen omahoito-kansion tekemisestä Jyvässeudulle. Harjoittelun alkuvaiheessa huomasimme, että vastaavanlaiselle kansiolle on alueella tilausta. Diabeetikon näkökulmasta jalkojen omahoito on alue, jossa riittää tulevaisuuteen haastetta niin hänelle itselleen kuin hoitohenkilökunnallekin. Diabeetikon jalkojen omahoito-kansion olemme tehneet palvelemaan Jyvässeudun diabeetikoita. Olemme keränneet tietoa eri tahoilta siitä, mitä asioita diabeetikon jalkojen omahoidon osalta tulee korostaa. Kansion tarkoituksena on selventää jalkojen päivittäistä omahoitoa ja helpottaa oikeanlaiseen hoitoon hakeutumista. Kansiosta löytyy tietoa aina jalkojen pesusta kenkien valintaan sekä Jyvässeudulla toimivien jalkahoitajien yhteystietoihin. Kansion lisäksi olemme pyynnöstä muodostaneet teksteistämme pdf-muotoisen tiedoston, jonka avulla toivomme kansiomme sisällön leviävän niiden ihmisten tietoisuuteen, joille aihe on tärkeä. Valitettavasti alkuperäisen kansion sisältöä emme kokonaisuudessaan pysty Teille välittämään. Toivommekin Teidän itse elävöittävän sitä kuvin ja lisämateriaalein. Toivotamme Teille antoisia lukuhetkiä! Ystävällisin terveisin Tiina ja Janika
Jalkaongelmien synty ja merkitys Mistä jalkaongelmat johtuvat? Tärkeimmät jalkojen hyvän kunnon edellytykset ovat normaali valtimoverenkierto ja normaali hermojen toiminta. Tällöin jalka saa tarvitsemansa veren ja sen mukana happea ja ravintoaineita. Nämä mahdollistavat ihon ja lihasten hyvän toiminnan. Hyvä verenkierto helpottaa esimerkiksi pienten haavojen parantumista. Veren valkosolut estävät normaalisti toimiessaan bakteereja aiheuttamasta haavan tulehtumista. Normaali hermotus taas kertoo tuntoaistin avulla erilaisista ärsykkeistä. Jalkaongelmia tulee kaiken ikäisille eivätkä ne välttämättä liity mihinkään sairauteen. Suurin osa jalkavaivoista olisi ehkäistävissä, jos ihmiset kiinnittäisivät huomiota jalkineiden valintaan. Myös ikääntyminen vaikuttaa jalkojen kuntoon. Diabeetikko saa jalkavammoja helpommin kuin muut. Syynä tähän ovat diabeteksen aiheuttamat lisäsairaudet. Hermostomuutokset eli neuropatia ja verisuonimuutokset eli angiopatia sekä sidekudoksen muutokset ovat suurimpia jalkaongelmien aiheuttajia. Lisäksi korkea verensokeri lisää tulehdusriskiä. Hermostomuutokset sekä verisuonimuutokset
aiheuttavat eri tavoilla jalkoihin pieniä vaurioita ja haavaumia. Nämä toimivat pääsyovina erilaisille infektioille. Hermostomuutosten merkitys jaloillesi Ihmisen hermosto käsittää aivot, selkäytimen ja ääreishermoston, joka ulottuu eri puolille ihmiskehoa. Hermoston tarkoituksena on viestittää aivojen antamia käskyjä ja toisaalta tuoda aistimuksia ja tuntemuksia elimistön eri osista aivoihin. Diabetes voi vaurioittaa lähes kaikkia ääreishermoja kehon eri osissa. Näitä diabeteksen seurauksena syntyviä seurauksena syntyviä hermomuutoksia kutsutaan neuropatiaksi. Tahdosta riippuvaisen hermoston muutokset ilmenevät jalkaterissä pistelynä, puutumisena, erilaisina särkyinä ja lihaskouristuksina sekä tuntohäiriöinä. Nämä voivat näkyä esimerkiksi tuntoaistin liiallisena herkistymisenä tai tunnottomuutena. Lakanan kosketus voi tuntua kipuna. Tämän vuoksi et huoma kengässä olevaa kiveä tai kävelysi voi muuttua epävarmaksi. Hermostomuutokset heikentävät jalkojen lihaksia. Heikentyneet lihakset surkastuvat ja muuttavat jalan rakennetta. Surkastuneet lihakset vetävät varpaita virheasentoihin. Tämän seurauksena jalkoihin syntyy luisia ulokkeita, jotka edesauttavat hankaumien, kovettumien, känsien ja haavojen sekä kynsivaurioiden syntymistä. Tahdosta riippumattoman hermoston muutokset voivat aiheuttaa jaloissa hikoilun vähenemistä tai sen loppumista, jolloin jalkojen iho kuivuu ja halkeilee helpommin. Jalkojesi iho voi tuntua normaalia lämpimämmältä ja verisuonet pullottavat ihon läpi.
Verisuonimuutosten merkitys jaloillesi Diabeetikolla esiintyy 3-4 kertaa enemmän alaraajojen valtimoverenkierron häiriöitä kuin muilla ja alaraajojen amputaation uhka on 50-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Kyse on samasta ahtauttavasta valtimotaudista kuin sepelvaltimotaudissakin, mutta diabeetikolla se hakeutuu eritoten polven alapuolisiin suoniin. Jos alaraajojen valtimoverenkierto on heikentynyt, jalan kudokset eivät saa riittävästi verta ja happea. Tämä näkyy esimerkiksi kävelyn vaikeutumisena. Kun hiusverisuonten laajenemiskyky huononee, niin kudosten ravitsemus heikkenee ja ne alkavat kärsiä hapenpuutteesta. Tämä heikentää solujen ja kudosten suojamekanismeja ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Esimerkiksi iho ei tunne hankausta, puristusta tai lämpötilan vaihtelua. Valtimoverenkierron häiriöt altistavat jalkasi verenkierron heikkenemiselle ja ihon ohenemiselle. Nämä taas hidastavat haavojen paranemista.
Jalkojen asentovirheitä Kaarijalka Korkeakaarisessa jalassa on vähän tukipintaa, ainoastaan päkiä ja kantapää. Ongelma voi olla synnynnäinen, mutta diabeetikoilla voi liittyä sairauden aiheuttamaan liikehermovaurioon. Kaarijalkaan kehittyy helposti muita asentovirheitä. Näitä ovat esimerkiksi vasaravarpaat ja vaivaisenluu. Kaarijalan hoidossa on tärkeää, että sinulla on hyvät kengät ja pohjalliset sekä jalkojen säännöllinen jumppaaminen. Vaivaisenluu Vaivaisenluu tarkoittaa yleensä ison varpaan kääntymistä toisia vasten. Tämän seurauksena jalkaan syntyy luinen uloke, joka on altis hankaukselle ja ihorikoille. Nivel, josta jalka on kääntynyt voi jäykistyä ja vaikeuttaa kävelyä. Vaivaisenluu on huomioitava kengän valinnassa.
Hoidossa kannattaa luottaa jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin ammattitaitoon. Hän osaa valita sinun jalkojasi ajatellen parhaat kevennystuotteet. Vasaravarpaat Vasaravarvas tarkoittaa varpaan vetäytymistä koukkuun yhdestä tai molemmista varpaan nivelistä. Lisäksi varpaan päähän syntyy känsä ja kynsi paksuuntuu. Varpaan päällinen altistuu myös paineelle ja siihen syntyy helposti rikkoumaa, tulehdusta sekä känsiä. Vasaravarvas liittyy yleensä aina johonkin toiseen jalan virheasentoon esimerkiksi kaarijalkaan. Diabetekseen liittyvät ääreishermoston vauriot saattavat aiheuttaa vasaravarpaita. Liian pienet ja lyhyet kengät aiheuttavat ja pahentavat vasaravarpaita. On tärkeää, että käyttämissäsi kengissä on riittävästi tilaa varpaille. Hoidossa kannattaa kääntyä jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan puoleen. He osaavat ohjata sinua omahoidossa sekä kevennystuotteiden käytössä. Lattajalka Jalan pitkittäiskaaren mataluus voi olla synnynnäinen rakenteellinen muutos. Taustalla on usein muita jalkaterän tai ylemmän alaraajan toiminnan muutoksia. Jalkaterän lihasten huono kunto ja vartalon painosta johtuva rasitus altistavat lattajalan rasitusvammoille ja varpaiden asentovirheille.
Lattajalan hoidossa on tärkeää tukipohjallisten ja erityiskenkien käyttö. Älä unohda jalkajumppaa, joka vahvistaa jalkojesi lihaksia. Yleisiä jalkaongelmia Diabeetinen jalkahaava Diabeettinen jalkahaava voi kehittyä, jos sinulla on todettu riskijalat. Kyseessä on ihovaurio, joka ei näytä paranemisen merkkejä hoidosta huolimatta kahden viikon kuluessa. Kaikki ihollasi olevat haavat eivät ole diabeettisia haavoja, mutta aina kun iho rikkoutuu, on tällaisen haavan kehittymisen vaara suuri. Diabeettinen jalkahaava on usein pitkäaikainen, huonosti paraneva ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa amputaatioon. Riskiluokitus auttaa ongelman ennaltaehkäisyssä. Diabeettinen haavauma syntyy yleensä hermostomuutosten ja verisuonimuutosten yhteisvaikutuksesta. Kovettumat ja Känsät
Kovettuma on ihon puolustautumista ulkoista rasitusta vastaan. Se tuntuu käteesi lanttimaisena ja tarkkarajaisena sekä kovana ja joustamattomana. Sairautesi vuoksi ihosi kuivuu herkemmin ja on samalla myös alttiimpi kovettuman synnylle. Känsä eli liikavarvas on kiilamainen, tarkkarajainen ja nappulalta tuntuva ihopaksunnos. Känsät syntyvät paikkoihin, joissa iho joutuu ulkoa tulevan paineen vuoksi koville. Känsä voi olla kova tai pehmeä. Känsä voi olla hyvinkin kipeä, koska se kasvaessaan aiheuttaa painetta sisälle päin. Kovettumien ja känsien hoidossa on tärkeää, että niiden taustalla oleva syy selvitetään. Jalkojenhoitaja tai jalkaterapeutti osaa kertoa sinulle kovettumien ja känsien syistä ja auttaa valitsemaan oikeita kevennystuotteita. Kotona voit laittaa putkisuperlonista suojan kovettuman päälle. Ihon rasvaus ja hieronta vähentävät kovettumista. Älä poista kovettumia tai känsiä omatoimisesti! Syylät Syylä on viruksen aiheuttama hyvälaatuinen ihokasvain. Se on kukkakaalimainen ja siinä on usein mustia pisteitä. Syylän ympärillä voi olla kovettumaa. Syylä tarttuu kosketuksesta. Osa syylistä paranee itsestään, mutta jos ongelma ei katoa tai syylät aiheuttavat kipua, ota yhteys hoitopaikkaasi. Älä käytä syylälaastareita tai voiteita ilman ohjausta!
Sieni-infektiot Sieni- infektio voi tulla joko ihoon tai kynsiin. Terve ja ehjä iho ovat paras suoja niitä vastaan. Sieni- infektiot todetaan sieniviljelyllä. Jalkasieni on hyvin yleinen vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Tavallisin syntypaikka jalkasienelle on hautunut pikkuvarpaanväli. Sieltä sieni voi lähteä leviämään muualle jalkaan hilseilevänä valkeana tai kutisevana rakkulaisena ihottumana. Diabeetikolle on erityisen tärkeää hoitaa sieni mahdollisimman nopeasti, jotta rikkoutunut iho ei pääse tulehtumaan. Kynsisientä voi epäillä, kun kynsi muuttuu sameaksi, ruskeankeltaiseksi ja kärjestä kuluneeksi ja lahoksi. Toisessa tyypissä kynsiin tulee valkoisia liuskoittuvia laikkuja. Kun hoito aloitetaan ajoissa, kynsi voi parantua helposti verrattuna pitkälle edenneeseen kynsisieneen. Ota siis pikaisesti yhteyttä hoitopaikkaasi, kun huomaat näitä muutoksia kynsissä tai jaloissa! Jalkojen, sukkien, kenkien ja ympäristön puhtaus sekä suojatossujen käyttö yleisissä tiloissa auttavat sieni- infektion hoidossa.
Riskijalka Riskiluokitus ohjaa suhtautumista jalkojen hoitoon ja ohjaukseen. Sen tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman hyvä ja tehokas hoito diabeetikolle. Jalkatutkimus ja riskiarvio pitää tehdä vähintään kerran vuodessa jokaiselle diabeetikolle. Seurantaväliä lyhennetään, jos riskiluokka kasvaa. Tutkimuksen tekee lääkäri, diabeteshoitaja tai jalkaterapeutti. Tutkimuksessa arvioidaan ääreishermostoa, verenkiertoa, asentovirheitä ja jalkojesi toimintaa. Tämän perusteella jalkasi luokitellaan riskiluokituksella 0-3. RISKILUOKKA 0: Jaloissa on suojaava tunto tallella Toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia voi olla, mutta ei haavoja Jalat tutkitaan hoitopaikassa kerran vuodessa ja ohjataan omahoitoon RISKILUOKKA 1: Suojaava tunto puuttuu Ei haavoja, rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia Riskiluokitus tarkistetaan puolen vuoden välein Säännölliset käynnit jalkahoidossa varmistetaan Suositellaan jalkineita, joihin mahtuvat irtopohjalliset
RISKILUOKKA 2: Suojaava tunto puuttuu Ilmenee jokin tai kaikki seuraavista: rakenteellinen tai toiminnallinen häiriö, verenkiertohäiriöitä Riskiluokitus tarkistetaan puolen vuoden välein Erityisjalkineet, joihin mahtuvat tukipohjalliset RISKILUOKKA 3: Suojaava tunto puuttuu Jaloissa aiemmin ollut jalkahaava tai niihin on tehty amputaatio Riskiluokitus tarkastetaan 1-2 kuukauden välein Säännöllinen jalkojen hoito Erityisjalkineet, joihin mahtuvat tukipohjalliset Kuvat Diabetesliitto
Diabeetikon jalkojen päivittäinen omahoito Diabeetikon päivittäinen jalkojen hyvälaatuinen hoito on keskeinen osa jalkavaurioiden ehkäisyssä ja hoidossa. Suunnittele, miten hoidat jalkasi ja varaa siihen tarvittavat välineet. Mikäli et itse pysty hoitamaan jalkojasi, tee suunnitelma, jossa ilmenee, kuka jalkasi hoitaa säännöllisesti. Jalkojen päivittäiseen omahoitoon kuuluu jalkojen tutkiminen, pesu, kuivaus, kynsien hoito, ihon rasvaushieronta, jalkajumppa sekä tarvittaessa pienten haavojen ja rakkojen hoito.
Jalkojen tutkiminen Sinun tulee tarkistaa jalat päivittäin, että voit havaita vauriot ja muutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jalkojen tutkimus on hyvä tehdä myös silloin, kun ne joutuvat alttiiksi pitkäkestoiselle tai voimakkaalle rasitukselle, esimerkiksi pitkillä kävelyretkillä tai jalkoja rasittavissa työtehtävissä. Jalkojen tutkiminen on hyvä ottaa osaksi päivittäistä rutiinia ja tehdä se esimerkiksi aina illalla sukkien riisumisen tai päivittäisen jalkojen pesun yhteydessä. Luonnollisesti jalat pitää tarkastaa myös aina silloin, kun tunnet jotain poikkeuksellista jalkaterissäsi. Silmillä tutkimalla ja käsin tunnustelemalla saat jalkojen tilasta tietoa, jota elimistön oma hälytysjärjestelmä ei enää pysty viestimään. Erityisen tärkeää jalkojen tutkiminen on silloin, jos sinulla on riskijalat.
Miten jalat tutkitaan? Nosta jalka syliin tai sellaiselle korkeudelle, josta näet koko jalkapohjan ja sen reuna-alueet. Tarkoituksena on havaita pienetkin ihon ja kynsien vauriot. Tarkasta o jalkapohjat, jalan reunat, jalka päältä o varvasvälit o kynnet ja niiden ympäristöt o iho; onko haavaa, rakkuloita, ihonsisäisiä verenvuotoja, painaumia, hiertymiä, hautumia, halkeamia, rikkoutumia, kovettumia. Tunnustele kämmen selällä jalan ihon lämpötilaa, varsinkin jos alue punottaa kovasti. Lämmin ja punoittava alue saattaa olla merkki alkavasta hiertymästä, tulehduksesta tai kylmän tai lämmön aiheuttamasta vammasta. Ota selville, mistä punoitus johtuu. Tulehduksen merkit ovat kuumoitus, punoitus, turvotus ja kipu (silloin kun tunto on tallella). Jos et ylety näkemään jalkapohjiasi ja varvasvälejä, voi apuna käyttää varrellista peiliä tai asettaa peili lattialle ja sitä kautta tarkastella jalkojesi kuntoa. Peili voi olla tarvittaessa suurentava. Tarkastuksen voi puolestasi tehdä esimerkiksi läheisesi tai vaikkapa kotisairaanhoitaja, joilla on riittävä tuntemus diabeetikon jalkojen hoidosta.
Jalkojen pesu Jalat pestään päivittäin kädenlämpöisellä, 37-asteisella, vedellä. Veden oikea lämpötila kokeillaan kädellä! Pelkkä vesipesu riittää useimmin. Tarvittaessa voit käyttää apteekista saatavia pesuaineita, esimerkiksi jos jalkasi hikoilevat paljon. Jalkoja ei lioteta vedessä! Pesuveden sijaan voi myös käyttää kostutettua pyyhettä, jolloin tulee varoa hankaamista. Pesu etenee varvas varpaalta.
Jalkojen kuivaus Kuivaa jalat huolellisesti mutta kevyesti pehmeällä pyyhkeellä. Varpaiden välit tulee kuivata erityisen hyvin yksitellen, sillä kosteus hautoo ihon helposti rikki ja luo kasvupohjaa tulehduksille. Pujota lampaanvillaa löysästi varvasväleihin imemään kosteutta ja pitämään varpaat erillään. Villa eristää iho pinnat toisistaan, iho pysyy ehjänä ja jo hautunut iho kuivuu ja paranee. Hautumista voi vähentää myös hieromalla varvasväleihin hienojakoista, hajusteetonta (vauva)talkkia.
Kynsien hoito Kynsien leikkaamiseen tarvitaan henkilökohtaiset suorateräiset, tylppäpäiset sakset tai tukevat kynsileikkurit ja kynsiviila. Henkilökohtaisia kynsienhoitovälineitä käytettäessä vältytään toisella henkilöllä mahdollisesti olevan kynsi- tai jalkasilsan tartunnalta. Kynsien tehtävä on suojata varpaiden päitä, joten kynnet on leikattava huolellisesti, että niiden tehtävä onnistuu. Kynsien leikkaamistarve riippuu kynnen kasvunopeudesta. Leikkausväli vaihtelee 2-6 viikkoon. Liian usein tapahtuvan leikkaamisen seurauksena kynnet ovat yleensä liian lyhyet eivätkä suojele varpaiden päitä. Paksut sekä sisään kasvaneet kynnet tulee käydä leikkauttamassa jalkojenhoitajalla.
Miten kynnet leikataan? Leikkaa kynnet pesun jälkeen, jolloin ne ovat pehmeät eivätkä lohkeile leikatessa. Lyhennä kynnet varpaan pään mukaisesti niin, että kulmat jäävät näkyviin. Kynnet ovat sopivan pituiset, kun niiden vapaa reuna tuntuu painettaessa sitä sormella varpaiden päistä. Leikkauksessa tulee huomioida kynnen malli. Kulmia voi pyöristää hiekkapaperisella kynsiviivalla sen verran, että terävät kulmat eivät hankaa viereistä varvasta. Jos kynsien vapaat reunat pyöristetään tai leikataan liian lyhyiksi, ne voivat kasvaessaan painua kynsivalliin ja aiheuttaa kynsivallin tulehduksen (sisäänkasvanut kynsi). Jos sinun on hankala leikata varpaankynsiä, niiden lyhentäminen viilalla on turvallisempaa. Viilalla voi myös hieman ohentaa paksuja kynsiä. Kynsinauhoja, kynsiuurteita ja kynnen vapaata reunaa ei saa rikkoa eikä kaivella, ettet altistu infektioille.
Ihon rasvaushieronta Päivittäinen ihonhoito pitää ihon ehjänä, jotta se kestää ympäristön rasitteen ja jaksaa suojata mikrobeilta. Ihon kuivuminen edistää kovettumien ja halkeamien syntymistä. Jos kärsit kuivasta ihosta, se erityisesti tarvitsee päivittäistä rasvausta. Kuivan ihon voiteeksi suositellaan perusvoiteita. Apteekeissa on myynnissä kuivan ihon voiteita, jotka ovat erityisesti suunnattu diabeetikolle. Ota käyttöön 2 voidetta: toinen kevyempi ja toinen rasvaisempi. Vaihtele niitä ihon kunnon mukaan. Vältä voimakkaasti hajustettuja jalkavoiteita, jotka sisältävät mentolia, eukalyptusta ja kamferia. Tällaisilla voiteilla on enemmän kuivattava kuin ihoa hoitava vaikutus. Ne ovat tarkoitettu jalkojen viilennykseen ja virkistykseen, ei kuivan ihon hoitoon. Käytä perusvoiteita vain sen verran kuin iho imee.
Miten rasva levitetään? Hiero voide sivelevin, hierovin, pyörteisin ottein ympäri jalkaasi. Hiero voidetta erityisen hyvin jalkapohjan kovettumiin. Pysähdy jokaisen kovettuman kohdalle muutaman pyörityksen ajaksi. Hiero voidetta myös kynsiin ja kynnen ympäristöön imeyttäen se hyvin. Varpaiden välejä ei saa rasvata! Hiero voidetta myös sääriin kevyesti alhaalta ylöspäin etenevin vedoin, jos sinulla ei ole suonikohjuja. Säärien iho on hyvä myös rasvata, sillä niiden kuiva iho kutisee, ja raapiessa iho voi rikkoutua ja tulehtua. Ihot ja hauras iho tulee rasvata painellen kevyesti. Jos et itse kykene rasvaamaan jalkojasi, voit esimerkiksi: o Levittää rasvaa leivinpaperille, asettaa leivinpaperin lattialle ja painella jalkojasi sitä vasten. o Pyytää lähimmäistäsi rasvaamaan jalkasi.
Jalkajumppa Jalkojen turvotus, nopea väsyminen, liikahikoilu ja asentovirheiden syntyminen saattavat johtua heikoista alaraajojen lihaksista. Jalkajumpan tarkoituksena on vahvistaa lihasten kuntoa ja nivelten liikkuvuutta, ylläpitää ja parantaa jalkojen toimintaa sekä elvyttää verenkiertoa. Hyötyliikunta, kuten portaiden kävely, on oivallista yleiskunnolle ja jalkojen hyvinvoinnille. Päivittäinen jalkavoimistelu on paikallaan varsinkin silloin, kun liikunta on vähäistä ja yksipuolista. Jalkavoimistelu onnistuu esimerkiksi iltaisin television katselun yhteydessä ja siihen voi hyvin liittää jalkojen rasvaushieronnan. Jalkoja voi voimistella myös työpäivän aikana. Näin kätevästi jalkajumpan voi liittää jokapäiväiseen elämään. On oltava aktiivinen jalkojensa hoidon suhteen, mutta muistaa, että toimii omien jalkojen ehdoilla. Jos jaloissa on ongelmia, esimerkiksi kipeä haava, tulee olla tarkkaavainen, mitä liikunta muotoja suosii. Katso jalkajumppaohje Diabetesliiton repäisylehtiö! Jalkajumppaohjeet ovat tilattavissa Diabetesliitolta!
Kun jaloissa on ongelmia suositeltavia lajeja ovat vältettäviä lajeja ovat pyöräily lyhyet kävelymatkat lyhyin askelin uinti soutaminen tuolivoimistelu muut jalkoja kuormittamattomat lajit pitkät tehostetut kävelylenkit (mm.sauvakävely) aerobic vaeltaminen hyvää lihaskuntoa sekä aivojen ja lihasten yhteistyötä vaativat lajit (mm. useimmat pallopelit)
Pienten haavojen ja rakkojen omahoito Haava Jos jalkoihisi tulee haava (mm. hiertymä, ihorikkouma), noudata seuraavia ohjeita. Suihkutus o Suihkuta haava päivittäin suihkuttamalla kädenlämpöisellä vedellä 2-5 minuuttia. Suihkutus poistaa mahdollisen karstan haavan pohjasta. Jos suihkutus ei ole mahdollinen, voit tehdä myös keittosuolapesun. Keittosuolaa saa apteekista, ja se on helppo pakata myös matkalle mukaan. o Huom! Vain suihkutus, ei liotusta. Puhdistus ja kuivaus o Suihkutuksen jälkeen, puhdista haavan pohja varovasti pumpulitikulla. Kuivaa haava pehmeillä kuitukangastaitoksilla taputtelemalla o Likaisen haavan pohjalla on kellertävän väristä kiinteää peitettä. Jos se ei lähde pois suihkuttamalla ja pumpulitikulla, tarvitset apua hoitopaikasta! Paikallishoitotuotteen valinta o Haava, jonka pohja on punainen, tarvitsee suojaavan ja imevän hoitotuotteen. Oikea hoitotuote pitää haavassa oikean kosteuden ja lämmön. Haavan hoidossa voit käyttää apteekista saatavaa silikoniverkkosidosta tai polyuretaanivaahtolevyjä (kauppaniminä Allevyn, Lyofoam, Mebilex )
Suojaus o Haava suojataan harsotaitoksella, ei hautovalla laastarilla. Tarkkailu o Jos haava ei näytä paranemisen merkkejä 3-5 päivässä tai se tulehtuu, ota heti yhteyttä hoitopaikkaasi. Vältä kovaa rasitusta, kunnes tulehduksen laajuus ja hoitotarve on selvitetty! Tulehdus o Tulehduksen merkit: punoitus kuumoitus turvotus kipu. HUOM! Jos tunto on alentunut, et tunne kipua!! o Tulehduksen hoidon aakkoset Suhtaudu vakavasti pieniltäkin tuntuviin vaurioihin. Jalka pitää laittaa ehdottomasti lepoon, kunnes vamman laatu on selvitetty. Tarvitset antibioottilääkityksen, jos jalassasi on merkkejä tulehduksesta. Märkäkertymät on puhdistettava perusteellisesti (hoitopaikan tehtävä). Diabetes on hoidettava tasapainoon. Jälkiseurannan pitää olla riittävän pitkä.
Rakko Rakko on ihoon tai ihon alle syntynyt nestekertymä. Sen aiheuttaa toistuva mekaaninen rasitus. Punoittava painaumajälki voi olla merkki alkavasta rakosta Hoito o Pidä rakko ehjänä, jos mahdollista. o Aseta rakon päälle esimerkiksi apteekista saatava polyuretaanivaahtolevy, jonka kiinnität teipillä tai kierresiteellä. Rakkulan päällä voi myös pitää steriiliä apteekista saatavaa harsotaitosta, jonka kiinnität ihoteipillä. o Puhdista rakko päivittäin nopealla suihkutuksella ja vaihda sidokset. o Mikäli rakko puhkeaa ja sen ympäristö alkaa punoittaa, käänny heti lääkärin puoleen. o Selvitä, mistä rakko sai alkunsa. Jos aiheuttajana ovat tietyt kengät, älä käytä niitä enää. Ehkäisy o Rakkojen ehkäisemiseksi voit suojata ihoa talkilla ja käyttää ehdottomasti hyviä sukkia. Urheillessa on suositeltavaa käyttää laadukkaita urheilusukkia. o Ihon hiertymistä voi estää myös liimattavalla fleecellä. Laita se ihoon esimerkiksi ennen urheilua tai juhlakenkien käyttöä.
Jalkineiden valinta Diabeetikon tärkein jalkavaurioita aiheuttavista ulkoisista tekijöistä on epäsopiva kenkä. Siksi oikeanlaisten kenkien ja sukkien valinta onkin sinulle erityisen tärkeää. Se on myös mitä parhainta jalkavaurioiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Valitsemalla kengät ja sukat huolella voit vaikuttaa ratkaisevasti omahoitosi onnistumiseen. Hyvä kenkä suojaa jalkaasi ulkoisilta haitoilta, tukee jalkasi rakennetta sekä ehkäisee virheasentoja. Hyvä kenkä sallii jalan toimia luonnollisesti ja edistää normaalia kävelyä. Kengän tulee myös suojata jalkojesi ihoa paikallisilta iho- ja kynsivaurioilta. Käveltäessä kovilla ja tasaisilla alustoilla kengät vaimentavat jalkaan ja tukirankaan kohdistuvaa tärähtelyä. Päivittäin ajallisesti eniten käyttämäsi kengät vaikuttavat jalkojesi kuntoon merkittävimmin. On tärkeää valita kengät oikean käyttötarkoituksen mukaan. Hanki siis itsellesi hyvät perus- ja vapaa-ajan kengät sekä juhlakengät. Älä unohda hyvien sisäkenkien merkitystä. Ne suojaavat jalkojasi myös sisätiloissa. Muista! Tarvitset vähintään kahdet kengät vuodessa Käytä yksiä kenkiä korkeintaan kaksi vuotta valitse kenkä jalkasi ehdoilla
Yli puolella diabeetikoista on liian lyhyet kengät. Joka toisen kengät ovat numeron liian pienet ja toisilla jopa kolme numeroa omaa kokoa pienemmät. Liian pienet kengät aiheuttavat puristusta ja hankausta. Kun jalkojen tunto on heikentynyt tämä jää helposti huomaamatta. Jos jaloissasi on tuntohäiriöitä, on jokaisen kenkäparin oltava moitteeton, koska lyhytaikainenkin haitallinen paine tai puristus riittää vaurioittamaan jalkasi! Miten valitset hyvän kengän? Suurin osa diabeetikoista löytää sopivat kengät tavallisesta kenkäkaupasta. Tärkeintä on, että valitset kenkäsi jalkojesi ehdoilla. Ulkonäöstä ja muodikkuudesta on monesti tingittävä, jotta saat jalkaasi parhaiten palvelevat kengät. Koko. Kengän koko on erittäin tärkeä huomioida. Tukevakin kenkä menettää hyvät ominaisuutensa, jos se on väärän kokoinen. Jos jalkasi ovat erimittaiset, kengän koko määräytyy isomman jalan mukaan. Käyntivaraa on oltava noin 1-1,5cm kengän kärjessä. Sovita kenkää ottamalla pohjallinen pois, näet heti onko jalallesi riittävästi tilaa joka puolella kenkää! Muista kokeilla kenkää molempiin jalkoihin. Hyvässä kengässä on tilaa myös sivusuunnassa. Korkeussuunnassa on huomioitava, että varpaille jää myös tilaa. Kuvasta näet, kuinka tilaa on jäätävä joka puolelle kenkää.
Pohja ja korko. Kengän ulkopohjan on oltava riittävän paksu. Tämä tukee jalkasi luonnollista liikettä. Hyvä kenkä taipuu ainoastaan päkiän kohdalta. Sopiva korko kengässä on 2-4cm. Hyvä korko joustaa ja on kantapään kokoinen. Lesti. Valitse aina suoralestinen kenkä, joka tukee jalkasi luonnollista muotoa eikä aiheuta virheasentoja. Käyrälestisessä kengässä jalka pullistuu kohti päällistä pikkuvarpaiden puolelta. Tämä taas muuttaa jalan kuormitusta. Lestin mitat eivät ole verrannollisia jalan kokoon. Kuvassa näet suoralestisen ja käyrälestisen kengän eron.
Kantaosa. Kengän kannan on oltava jämäkkä, jotta se tukee jalkaasi eikä päästä sitä kääntymään virheasentoihin. Sisäpinta sileä. Kenkien sisäpinnan on oltava sileä ja saumaton, jotta ne eivät hankaa. Ostaessasi kenkiä, tunnustele kunnolla kengän saumat ja mahdolliset muut hankaavat kohdat. Kokeile kengän sisäpinnan sileys. Tarkista myös vanhat kengät ennen jalkaan laittoa!
Materiaali. Hyvä kengän materiaali on nahka. Se imee ja haihduttaa kosteutta. Suoja-aineella käsitelty nahka hylkii myös jonkin verran kosteutta. Kumisaappaiden käyttöä tulisi välttää, koska ne hiostavat eivätkä tue jalkaa riittävästi. Kumisaappaiden sijasta kannattaa suosia GoreTex - kuidusta valmistettuja kenkiä. Kuvassa GoreTex - kenkä. Hyviä tilavalestisiä kenkiä Jyväskylässä myy ainakin: SOKOS HALONEN ANTTILA
Hyvän kengän ominaisuudet LESTI ON SUORA KÄRKIOSA ON RIITTÄVÄN LEVEÄ JA KORKEA KANTAOSA ON JÄMÄKKÄ KÄYNTIVARAA ON RIITTÄVÄSTI POHJA ON SOPIVAN PAKSU 2-4CM KIINNITYS PÄÄLLLÄ HELPOTTAA PUKEMISTA EI HANKAAVIA SAUMOJA SISÄPUOLELLA KIERTOJÄYKKYYS HYVÄ HELPPO PUKEA
Sukkien valinta Diabeetikon kohdalla yksin jalkineiden huolellinen valinta ei riitä. Sinun on myös mietittävä, millaisia sukkia käytät. Hyvät sukat lisäävät jalkaterien, varpaiden ja kynsien terveyttä. Kenkien käyttö ilman sukkia altistaa ihon hankaukselle ja aiheuttaa hiertymiä sekä ihorikkoja. Jos sinulla on hikoilevat jalat suosi sukkia, joissa on mukana tekokuitua. Ne pitävät jalkasi kuivana. Hikoilemattomat jalat taas pitävät enemmän luonnonkuitusukista, kuten puuvillasta ja villasta. Diabeetikoille on olemassa omia erikoissukkia, joissa kiinnitetty huomiota jalkojen painekohtien kevennykseen. Joissakin sukissa on geelipohja, joka pehmentää myös painetta.
Hyvät sukat: Suojaavat jalkaasi hankaukselta ja ihovaurioilta Eivät purista Lämmittävät jalkojasi ja pitävät ne kuivina Vaimentavat iskuja Ovat sopivan kokoiset Vaihda sukat päivittäin! Tarkista sukat ennen jalkaan laittoa! Valitse sukat käyttötarkoituksen mukaan! Älä osta tukisukkia ilman asiantuntijan apua! Sukkia pukiessasi käännä ne ensin ympäri ja kokeile ettei sisällä ole esimerkiksi hiekan jyviä!
Kun tavalliset kengät ei riitä KENKÄTYYPIT VALISTUSTAVAN MUKAAN TAVALLINEN KENKÄ MUUTOSTÖIN KORJATTU TAVALLINEN KENKÄ VALMISKAAVAKENKÄ YKSILÖLLINEN ERITYISKENKÄ Tavallisiin kenkäkaupan kenkiin voidaan tehdä pieniä muutostöitä, jotka helpottavat kengän sopivuutta. Suutari tai apuvälineteknikko voi parantaa istuvuutta ja tukevuutta joillakin muutostöillä.
Jyväskylässä muutostöitä kenkiin tekeviä suutareita: LESTIVESA OY Ahjokatu 7 40320 Jyväskylä Puh. (014) 630 780 SUUTARI PEKKA Jyväskeskus 40100 Jyväskylä puh.(014) 61 80 80 KELJON MARKET- SUUTARI Timo Huisman Citymarket Kylmälahdentie 6 puh. (014) 241 482
Kenkien tukipohjalliset voidaan teettää tavallisiin kenkiin antamaan lisäapua. Tukipohjallinen toimii iskunvaimentajana sekä suojaa jalkaa. Tukipohjallisen avulla jalkasi pysyy mahdollisimman hyvässä asennossa. Tukipohjallinen valmistetaan yksilöllisesti ja juuri sinun jalkaasi ajatellen. Jyväskylässä tukipohjallisia tekevät ainakin Respecta sekä muutamat jalkojenhoitajat. Valmiskaavakenkä on ortopediseltä pajalta saatava tehdasvalmisteinen erityiskenkä. Sen pituuteen, leveyteen tai ulkopohjaan voidaan tehdä helposti muutoksia. Näihin kenkiin on voit laittaa pohjalliset sekä muut tarvittavat apuvälineet. Valmiskaavakengät ovat kustannuksiltaan 100 eurosta ylöspäin. Diabeetikoille suunnitellut erityiskengät maksavat Respectassa noin 170 euroa. Muutostyöt nostavat kengän hintaa. Yksilöllinen erityiskenkä tehdään täysin jalkojesi ehdoilla. Tarvitset tällaiset kengät, jos jalassasi on paha virheasento tai jalan koko ja muoto ovat vahvasti poikkeavat. Yksilöllinen erityiskenkä maksaa 1000 1200 euroa. Näihin kenkiin tehdään aina tukipohjalliset asiakkaan jalan tarpeiden mukaa. Yksilölliset erityiskengät tehdään yleensä maksusitoumuksella.
Tässä kuvia hyvistä kengistä Miesten tilajalkineita Haloselta.
Naisten tilajalkineita Haloselta.
Milloin hakeutua hoitoon? Diabeetikon jalkojen ongelmiin tulee suhtautua vakavasti. Hoitoon hakeutumisen ajankohta kuitenkin vaihtelee riippuen yksilöstä. Mikäli jalkasi ovat luokiteltu riskijaloiksi, tulee hoitoon hakeutua herkemmin. Ota omalta jalkaterapeutiltasi, jalkojenhoitajaltasi, diabeteshoitajaltasi tai lääkäriltäsi selville, milloin Sinun tapauksessa tulee ottaa yhteys ammattiapuun. Diabeteksen jaloista puhuttaessa on kuitenkin olemassa merkkejä jaloissa, jolloin on hakeuduttava hoitoon. Infektiovaaran takia hoitopaikkaan otettava yhteys, jos ihorikko ei parane 2 päivässä, sen ympäristö punoittaa ja jos jalkaterässä on toispuoleista punoitusta tai turvotusta. Hakeudu hoitoon, jos Sinulla on: o kipua jaloissa o känsä, kovettuma o haava, halkeama o ihomuutoksia, ihon värin muutoksia, kuumottava jalka o kynsimuutoksia, sisään kasvanut kynsi, kynsissä värimuutoksia, kynsisieni o infektio o jalkojen virheasento, vaivaisenluu, isovarvas koukistunut o kynnen alainen verenvuoto o ihosieni o verirakko, mustarakko
o kynnet ovat paksuuntuneet tai sisään kasvaneet o Jos jalkahaava ei hyvästä hoidosta huolimatta näytä paranemisen merkkejä 2 viikon kuluttua, on syytä hakeutua verisuonitutkimuksiin. Jaloillesi on tehtävä vähintään 1 kerran vuodessa jalkojen tarkistus lääkärin, diabeteshoitajan tai jalkaterapeutin toimesta!! Jos sinulla on riskijalat, käy säännöllisesti jalkojenhoitajalla tai jalkaterapeutilla. Jos näkösi on huono, kädet kömpelöt tai kynnet paksut, anna ammattilaisen lyhentää kynnet. Jos jaloissasi ilmenee jotain uutta, ota mahdollisimman pian yhteyttä hoitohenkilökuntaan. Ei pidä odottaa seuraavaan määräaikaistarkastukseen asti!!
Ensiapulaukku On hyvä varautua huolellisesti mahdollisten jalkaongelmien varalta niin arkena kuin loma-aikana. Lomaillessa jalkaongelmia esiintyy erityisesti, sillä liikkuminen lisääntyy ja jalat kuormittuvat normaalia enemmän Lomalla on syytä muistaa jalkojen perushoito ja oltava tavallista tarkkaavaisempi. Paljain jaloin kävely ja sandaalit aiheuttavat monille ihorikkoumia, hiertymiä ja rakkoja. Lomailijan on varauduttava hyvillä suojaavilla sukilla ja kengillä sekä ensiapulaukulla. Ensiapulaukku on tarpeen myös arkena. Hyvin varustetusta ensiapulaukusta löytyy: perusvoide talkkia lampaanvillaa kynsileikkurit ja viila sidoksia kiinnitysmateriaalia paikallisantiseptiä keittosuolaa fleeceä antibioottiresepti, jos sinulla on riskijalat.
EI NÄIN! Seuraavassa listaus asioista, joita EI saa tehdä. Jotkut hoitomenetelmät ovat voineet muodostua Sinulle totutuiksi tavoiksi, mutta niistä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Lue lista tarkkaavaisesti ja kitke omista tavoistasi listasta löytämäsi keinot pois. Niiden sijaan suosi kansiossa aiemmin kertomiamme keinoja hoitaa jalkojasi. ÄLÄ: nosta jalkoja saunassa ylös tai lämmitä jalanpohjia takan ääressä, sillä tuntoaistin heiketessä et huomaa, jos jalkasi vaurioituu ja saa palovammoja. kävele paljasjaloin, sukkasiltaan tai huonoilla kengillä. ota jalkakylpyjä, liottele jalkoja, että jalka ei haudu. levittä rasvaa varpaiden väliin. poista itse känsiä tai syyliä, äläkä käytä känsänpoistolaastareita, jotta ei tule ihorikkoja. kaivele kynsiuurteita. käytä mitään teräviä välineitä jalkojen hoidossa välttyäksesi ihorikoilta ja infektioilta. käytä jalkaraspia. leikkaa kynsiäsi liian lyhyiksi.
Jalkojesi hyvinvoinnista huolehtivia ammattilaisia Sairautesi luonteen vuoksi on tärkeää, että jalkojesi hyvinvoinnista huolehtii koulutettu ammattilainen. Kaikki jalkahoitopalveluja tarjoavat eivät ole koulutettuja vastaamaan diabeetikon jalkaongelmista. Selvitä ennen hoitoon menoa, että kyseessä on koulutettu jalkahoidon ammattilainen. Jalkojenhoitaja ja jalkaterapeutti nimikettä saavat käyttää vain ne henkilöt, jotka ovat saaneet koulutuksen terveydenhuolto-oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa. Heidät on rekisteröity Oikeusturvakeskuksen rekisteriin sairaanhoitotoimen harjoittajiksi. Kosmetologi on kauneudenhoitoalan ammattilainen, jonka työn tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ihon ja kehon kauneutta ja terveyttä. Kosmetologi on koulutettu hoitamaan terveitä jalkoja. Jalkahoitaja Tätä nimikettä käyttävät kosmetologit. Heillä ei ole sairauksien hoitoon suunnattua koulutusta. Jalkojenhoitaja Koulutusta jalkojenhoitajaksi annettiin toisen asteen tutkintona ja koulutus on päättynyt terveydenhuolto- oppilaitoksissa keväällä 1996. Eli tällä nimikkeellä ei enää valmistu jalkojenhoitajia.
Työn tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan jalkojenhoitotottumuksiin ehkäisemällä ja hoitamalla jalkojen ongelmia. Liikuntakyvyn säilyminen ja on jalkojenhoitajan tärkeimpiä tavoitteita. Jalkojenhoitajan erikoisosaaminen korostuu sairausperäisten jalkaongelmien hoidossa. Asiantunteva jalkojenhoito on tärkeää, kun estetään diabeetikoiden tunto- ja verisuonivaurioiden aiheuttamia jalkahaavoja, tulehduksia ja amputaatioita. Jalkojenhoitajan erikoisosaamista ovat: jalkojen rakenteen ja toiminnan tutkiminen ja kävelyn analysointi sairauksien aiheuttamien jalkaongelmien ehkäisy ja hoito yhteistyössä muiden potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa varpaiden virheasentoja helpottavat ja korjaavat suojat sekä oikaisijat jalkojen virheasentojen tunnistaminen ja hoito riskijalan tunnistaminen ja seuranta kynsimuutosten hoito (mm. sisään kasvavat, paksuuntuneet, sairaat kynnet) ihomuutosten hoito (kovettumat, känsät, rakot, syylät) kynsien, syylien ja känsien kemiallinen hoito jalan alueen leikkausten jälkihoito (mm. vaivaisenluu, vasaravarvas) haavaumien syyn tunnistaminen, paikallishoito ja parantuneen haavan seuranta haavakaukalot ja hoitopohjalliset pohjallis- ja kevennyshoidot Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut Koulutusta on järjestetty Suomessa vuodesta 2002. Kyseessä on aikuisille suunnattu koulutus. Pääsyvaatimuksena on sosiaali-, terveydenhuollon tai kauneusalan perustutkinnon edellyttämät tiedot sekä kolmen vuoden työkokemus.
Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut työskentelee omalla vastuualueellaan jalkojenhoidon erityisosaajana. Työssä painottuu jalkojen hyvinvointi, jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja itsehoidon ohjaus. Tutkinnon suorittanut hoitaa yleisimpiä jalkaterän ongelmia, huomioi eri sairauksien aiheuttamia muutoksia ja ohjaa tarvittaessa alan erikoisasiantuntijalle. Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittaneen osaamisaluetta ovat: Hoitaa yleisimpiä alaraajojen ongelmia ohjaa vaativimmissa hoitotoimenpiteissä alan erikoisasiantuntijoille. osaa huomioida myös asiakkaan yleistilassa tai sairaudessa tapahtuneita muutoksia ja osaa ohjata asiakkaansa asianmukaiseen hoitoon Diabeetikon jalkojen perushoito Jalkaterapeutti (AMK) Jalkaterapeutteja koulutetaan ammattikorkeakouluissa ja koulutuksen kesto on 3,5 vuotta. Jalkaterapeutti edistää jalkojen terveyttä ja antaa korkeatasoisia jalkaterapiapalveluja. Hän tekee itsenäisesti kliinisiä päätöksiä ja hoitosuunnitelmia. Jalkaterapeutin osaamisaluetta ovat mm.: alaraajojen ja jalkaterien kivun, toimintojen ja rakenteiden arviointi jalkaterapiadiagnoosin teko ja tutkittuun tietoon perustuvien jalkaterapiamenetelmien käyttö synnynnäisistä, rakenteellisista tai hankituista alaraajaongelmista tai sairauksista johtuvien iho- ja kynsioireiden hoito jalkaterapiamenetelmillä
ulkoisen lääkehoidon hallinta ja ihotautien sekä haavanhoidon periaatteiden osaaminen alaraajojen linjauksia, jalkojen kuormitusta ja kiputiloja korjaavien yksilöllisten ortoosien valmistaminen kevennysterapian asiantuntijana toimiminen (yksilölliset ortoosit, hoitokengät, erityisjalkineet) yksilöllisten varpaiden oikaisijoiden ja suojuksien valmistaminen jalkaterän apuvälineterapian vaikuttavuuden seuraaminen tekee yhteistyötä jalkinemyyjien ja valmistajien kanssa, jotta asiakas jalkaongelmistaan huolimatta voisi hankkia esteettisesti tyydyttäviä, jalkojen toimintojen mukaisia ja eri tilanteisiin sopivia kenkiä erityisjalkineiden ja hoitokenkien hankintaprosessin tunteminen ja apuvälinesuositusten teko lihasepätasapainon, nivelten liikkuvuuden, pystyasennon ja kävelyn harjoittaminen
Keski-Suomen Keskussairaalan jalkatyöryhmä Työryhmään kuuluvat Keski- Suomen Keskussairaalassa: Diabeteslääkäri Diabeteshoitaja Jalkaterapeutti Verisuonikirurgi (tarvittaessa) Plastiikkakirurgi (tarvittaessa) Ortopedi (tarvittaessa) Keski-Suomen alueella asuva diabeetikko voi keskustella oman lääkärinsä kanssa lähetteestä jalkaterapeutille. Keskussairaalassa toimii tällä hetkellä yksi jalkaterapeutti, joka toimii sisätautien poliklinikalla osana diabetestiimiä, mutta on samalla kaikkien potilasryhmien käytettävissä lääkärin lähetteellä. Jalkaterapeutti Tiina Hakkarainen Puhelin: (014) 269 1642 Telefax: (014) 269 2833
Jalkojenhoitaja Keskustan Terveysasema Jalkojenhoitaja palvelee ensisijaisesti diabetes- ja nivelreumapotilaita. Jalkojenhoitaja antaa palveluita terveyskeskuslääkärin tai hoitohenkilökunnan lähetteen perusteella Ajanvaraukset ma-pe klo 10-11 puh. 014-626 501
Jyvässeudun jalkojenhoidon ammattilaisia JYVÄSKYLÄ: Jalkahoitola Marja-Leena Jokinen Väinönkatu 26 B 3krs Puh. 014 254 588 (Jalkojenhoitaja) Ihon ja kynsien perushoito Diabeetikon jalkojenhoito Diabeettisen riskijalan tutkiminen Diabeettisen jalkahaavan hoito Reumaatikon jalkojenhoito Syylän jäädytyshoito Syylän liuotushoito Kemiallinen kynnenpoisto liuotuksella Ihoon liimattavat/puettavat kevennykset Vaivaisenluun teippaus Nilkan teippaus Kantaluupiikin teippaus Kevennyspohjallisten valmistus Korjaavan ja suojaavan silikonin valmistus Nivelten mobilisointi Hieronta
Jalkahoitola Raija Tuominen Puistokatu 1C Puh. 044 353 4446 (Jalkojenhoitaja) Ihon ja kynsien perushoito Diabeetikon jalkojenhoito Syylän jäädytyshoito Syylän liuotushoito Kemiallinen kynnenpoisto liuotuksella Ihoon liimattavat/puettavat kevennykset Vaivaisenluun teippaus Korjaavan silikonin valmistus Suojaavan silikonin valmistus Hieronta Jalkahoitola Tuija Sakari Väinönkatu 9 B 20 4krs Puh. 044 085 8887 (Jalkojenhoitaja) Ihon ja kynsien perushoito Diabeetikon jalkojenhoito Syylän liuotushoito Kemiallinen kynnenpoisto liuotuksella Ihoon liimattavat/puettavat kevennykset Vaivaisenluun teippaus Korjaavan silikonin valmistus Suojaavan silikonin valmistus Hieronta
Pedizona AY Kotikatu 21 Puh. 050 331 4228 (Jalkojenhoitaja) Ihon ja kynsien perushoito Diabeetikon jalkojenhoito Diabeetikon riskijalan tutkiminen Diabeettisen jalkahaavan hoito Reumaatikon jalkojenhoito Sisään kasvaneen kynnen jousihoito Kemiallinen kynnenpoisto liuotuksella Ihoon liimattavat / puettavat kevennykset Vaivaisenluun teippaus Nilkan teippaus Kevennyspohjallisten valmistus Tuki- ja kipsipohjallisten valmistus Korjaavan ja suojaavan silikonin valmistus Nivelten mobilisointi Hieronta Kotikäynnit
Jalka- ja kauneushoitola Cosmetics Kaija Pappinen Kauppakatu 28 A 27 Puh. 014 612 148 (Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut) Ulla-Maija Ahola Väinönkatu 28 B 13 Puh. 040 721 2931 (Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut) Vaarus Jalkahoitola Anne Mäkinen Opistokuja 6-8 C Puh. 040 558 2471 (Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut) Koti- ja laitoskäynnit
Kotisairaanhoito ja Kotipalvelu Harmonia Oy Puistokatu 4 Puh. 014 620 008 Kynsien leikkuu/ ohennus Kovettumien poisto Sisään painuneiden kynnenlaitojen kiilaaminen Varpaanvälien perushoito Jalkojen rasvaus ja hieronta Hoidon opastus ja kuntotarkastus Silikoniorteesit HANKASALMI: Tällä hetkellä ei ole tarjolla diabeetikon jaloille suunnattua jalkojen hoitoa. Keväästä 2008 eteenpäin tulee mahdollisesti toimimaan diabetesvastaanoton yhteydessä jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut diabeteshoitaja. Merja Kalliokoski Kirkonkylän terveyskeskus Keskustie 53 41520 Hankasalmi Puh. 0400 471 350
LAUKAA: Kuntoutus- ja liikuntakeskus Peurunka Peurungantie 85 41340 Laukaa Karppanen Anitta Puh. 014 839 601 (Jalkojenhoitajia) Laukkanen Marja-Terttu Puh. 050 302 5877 Ihon ja kynsien perushoito Diabeetikon jalkojenhoito Diabeettisen riskijalan tutkiminen Diabeettisen jalkahaavan hoito
Lisäksi muutamia jalkojenhoidon ammattilaisia Keski-Suomen alueelta: SAARIJÄRVI: Soile Ahola Paavontie 15 Puh. 050 351 8591 (Jalkojenhoitaja) KARSTULA: Fysikaalinen hoitolaitos Kunnonsyke Johanna Hautanen Karstulantie 5 Puh. 040 778 9556 (Jalkojenhoitaja) VIITASAARI: Ritva Leppänen Fysikaalinen hoitolaitos Keskitie 4 Puh. 014 570 666 (Jalkojenhoitaja)
KEURUU: Tarja Vehkala Keuruuntie 12 A 9 Puh. 0400 303 323 (Jalkojenhoitaja) ÄÄNEKOSKI: Merja Ylönen Torikatu 5 Puh. 040 743 7430 (Jalkojenhoitaja)
Lähteet: Diabetes ja jalkojen omahoito. 2005. Diabetesliitto. Ikäihmisen diabetes hyvän hoidon opas. 2000. Diabetesliitto. Jyväskylä: Gummerus. Ilanne-Parikka, P., Kangas, T., Kaprio, E. A. & Rönnemaa, T. 2006. Diabetes. Duodecim, Diabetesliitto. Hämeenlinna: Karisto Oy. Liukkonen, I. & Saarikoski, R. 2004. Jalat ja terveys. Helsinki: Duodecim. Liukkonen, I..1996. Jalkojen perushoito. Helsinki: Edita Liukkonen, I. & Saarikoski, R. 2007. Terveet jalat. Duodecim. Tampere: Tammerpaino Oy. Peltonen, R. & Sane, T. 1990. Diabeetikon jalkojenhoito. HYKS. www.diabetes.fi
Lisäksi alkuperäisessä kansiossa: kuvia perusvoiteista ja jalkavoiteista (esitteitä saa apteekeista) Respectan jalkinemainoksia ja toimintaesite Jalkojen pikkuvammojen hoito -repäisylehtiö (saa Diabetesliitolta) Jalkajumppa -repäisylehtiö (saa Diabetesliitolta) Kenkien valinta -repäisylehtiö (saa Diabetesliitolta) Hyvät kengät -repäisylehtiö (saa Diabetesliitolta)