Postin johdon tavoitteet pöyristyttäviä!

Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti 9 Mitä saa sanoa? Pääluottamusmies sai varoituksen kahdesti 12 Postin johdon tavoitteet pöyristyttäviä! 6 MUUTOSTURVALLA UUTEEN ELÄMÄÄN 16 TYÖTAPATURMIEN KORVAUKSIIN UUDISTUKSIA 32 POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN TEKEE TAIDETTA 24 1

Sisältö 9 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Eduskunnan kyselytunnilla Postin toimet tuomittiin 6 Postin johdon tes-tavoitteet pöyristyttävät 9 Näin työnantaja leikkaisi työntekijöiltä 14 5 11 Puheenjohtajalta 12 Mitä saa sanoa? Asiaa sananvapaudesta 13 Pääluottamusmies sai kirjallisen varoituksen 14 Työnsulku työnantajan uusi ase 16 Muutosturvalla uuteen alkuun 18 Ay-majakka: Pasi Gynther 19 Kysymyspalsta 20 Kiusaaja on työpaikan mörkö 22 Jäsentutkimuksen tuloksia: koulutustoiminta 24 Ahvenanmaalaiset ovat ylpeitä postimerkeistään 26 Edunvalvontaa Ahvenanmaalla 27 På svenska 28 In English 29 Sana on vapaa Ahvenanmaalaiset postimerkit ovat suosittuja Kiinassa! 30 Ristikko 31 Pakina 32 Työtapaturmien korvauksiin uudistuksia 33 Työsuojelupalkinto Jari Hyyryläiselle 35 Kolumni: Taru Berndtsson 36 Kuva joka koskettaa - valokuvakilpailu 37 Työttömyyskassa: Päivärahan määrittely eri tilanteissa 38 Menoon mukaan 40 Hän on Marianne Wester Maarianhaminasta Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu Vuodesta 2003 Painosmäärä 21 500 kpl Tilaushinta 1/1 vuosi 25 Lehteen tulevat aineistot, ilmoitukset ja palautteet: päätoimittaja Hannele Niemi (hannele.niemi@pau.fi), p. tai 040 753 2986 Toimittaja Juha Pöyry (juha.poyry@pau.fi), p. 040 356 0567 Osoite: John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Osoitteenmuutokset ks. s. 39 Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm Painopaikka Forssa Print ISSN 1459-7799 Kannen kuva: Juha Pöyry 4041 0428 Nro aineisto Reittiin postitus 10-30.11. 18.12. 1-2016 7.1. 28.1. Vuoden 2016 Koulutuskalenteri ilmestyy tammikuussa 2

Pääkirjoitus TEKSTI JUHA PÖYRY Hajoita ja hallitse Posti estää postinjakelun. Järjetön ajatus, mutta täyttä totta. Työnantaja on passittanut useilla paikkakunnilla työntekijöitä yksi kerrallaan kotiin, kun he ovat kieltäytyneet perehdyttämästä SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokratyöntekijöitä lakkorikkureiksi. Asiakkaiden ja yritysten maksamia lähetyksiä on jätetty viemättä työnantajan määräyksestä. Työnantajan toimenpide ei olisi ollut yhtä järjetön, jos Posti olisi julistanut alalle laillisen työsulun. Työsulku on työnantajapuolen painostuskeino työtaistelun aikana, jossa työnantaja estää työntekijää tekemästä työsopimuksen mukaista työtä ja pidättää samalla palkanmaksun. Työriitalain mukaan työsulusta tulee kuitenkin ilmoittaa vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa aikaisemmin. Tätä kirjoitettaessa Posti on suluttanut työntekijöitä 22 paikkakunnalla, eikä missään ole noudatettu lain vaatimaa ennakkoilmoitusta. Postin laittomat työsulut ja vuokratyövoiman rikkurivärväys ovat paljastaneet toimitusjohtaja Heikki Malisen, henkilöstöjohtaja Jaana Jokisen ja koko johtoryhmän todellisen luonteen. Tuskin työntekijöitä ja asiakkaita voi enempää halveksia kuin nämä pääkonttorin visionäärit ovat tehneet. Kaiken kruunuksi mediassa on valehdeltu kirkkain silmin syyttämällä työntekijöitä postinkulun ongelmista. Mitähän tästä kaikesta työpaikoilla mahdetaan ajatella? Toisaalla tässä lehdessä on luettavissa osa Postin leikkauslistaa, jolla työnantaja tuli neuvottelupöytään. Työntekijöiden kuukausiansioihin sillä tavoitellaan satojen eurojen leikkausta, epäin- himillisiä työvuoroja ja muutosturvasopimuksen poistamista. Postin tarkoitus on jatkossa hoitaa vain minimiresurssi omalla vakituisella henkilöstöllä ja korvata muu työvoima vuokratyövoimalla. Postin johdon toiminta on ollut liikaa myös muille ammattiliitoille. Kuljetusliittojen ohella PAM, TEAM, Sähköliitto, Metalli, JHL, Puuliitto ja SEL ovat osoittaneet tukensa postilaisille. Vuokratyöntekijöiden käyttöä lakkorikkureina ei hyväksytä. Mikäli tes-neuvotteluissa ennen lakkoja ei ole päästy sopuun, vauhditetaan sopimuksen syntymistä tukilakoin. Jos näin tapahtuu, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteet ovat onnistuneet. Pakkolakien päälle voidaankin valmistella laki tukilakkojen kieltämiseksi. POSTILLA MATTI NISULA Sananvapaus on toisaalta hyvin yksinkertainen asia. Sanomiseen on oikeus, sietämiseen on oltava valmis, ja vastuun kantaminen on velvollisuus. PÄIVI ANTTIKOSKI HS 25.10. 3

Ajankohtaista Vielä ehdit hakea PAUn kulttuuriapurahaa Posti- ja logistiikka-alan jäsenenä voit hakea SAK:n kulttuurirahastolta tai PAUn rahastolta apurahaa kulttuuriharrastustasi varten. Kulttuuriharrastuksella tarkoitamme erityisesti erilaisia taiteita: musiikkia, kirjoittamista, näyttelemistä, kuvataiteita, sirkusta, valokuvausta, tanssia tai vastaavaa. Rahastot myöntävät tuotantotukea itse tekemisiin ja niihin liittyviin hankkeisiin. Myös ammattiosastoille voidaan myöntää tukea suunniteltuihin kulttuuriprojekteihin tai esimerkiksi historiikin kirjoittamiseen. Apuraha ei ole tarkoitettu ammattimaisen taiteen tekemiseen, esiintymismatkoihin, opiskeluun (esimerkiksi täydennyskoulutukseen) tai urheiluun. Samalle hakijalle voidaan myöntää apurahaa vain kerran. Apurahat ovat pienehköjä, joten ne eivät tee mahdolliseksi kovin mittavien projektien toteuttamista. Tukea sellaisiin ei tästä syystä myönnetä. Hakulomake ja ohjeet KSR:n sivulta www.sivistysrahasto.fi. Hakemukset toimitetaan molempien rahastojen osalta liittoon niin, että postileiman päivä tämän vuoden puolella (viimeistään 31.12.). PAUssa lisätietoja antaa Päivi Vuovirta puh. 050 411 2195 SAK:N JÄSENTUTKIMUS Entistä useampi kiinnostunut luottamustehtävistä YHÄ useampi SAK:lainen työntekijä on kiinnostunut luottamustehtävästä omalla työpaikallaan. Joka viides jäsentutkimukseen vastannut ottaisi vastaan luottamustehtävän. Kymmenen vuotta sitten luottamustehtäviä toivoi 13 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ammattiliittojen jäsenistä. Työelämä on muuttunut kymmenessä vuodessa entistä epävarmemmaksi. Monissa yrityksissä on käyty useita yt-neuvotteluita viime vuosina, ja myös pätkätyöt, nollatuntisopimukset sekä vuokratyö ovat yleistyneet. Näyttäisi siltä, että yhä useampi haluaa olla vaikuttamassa vakaamman työelämän ja työntekijöiden oikeuksien puolesta, SAK:n kehittämispäällikkö JUHA ANTILA pohtii. Ammattiliittojen jäsenet pitävät työssään tärkeimpänä asiana työpaikan pysyvyyttä. He odottavat oman liittonsa huolehtivan työsuojelusta ja työoloista sekä turvaavan työttömyyden kohdatessa. Näissä tehtävissä jäsenet myös arvioivat liittojen onnistuneen melko hyvin, Antila kertoo. SAK kartoittaa ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia viiden vuoden välein. Huhtikuussa tehtyyn tutkimukseen vastasi 2 000 sak:laisten liittojen jäsentä. OTTEITA TIEDOTTEESTA: SAK:N JÄSENTUTKIMUS KIINNI LIIKKEESSÄ ON LUETTAVISSA SAK:N VERKKOPALVELUSSA. HANNELE NIEMI 4

Postin asiat puhuttivat eduskuntaa Eduskunnan kyselytunnilla marraskuun alussa opposition edustajista Antti Lindtman (sdp), Eero Heinäluoma (sdp), Johanna Karimäki (vihreät), Jari Myllykoski (vas), Sari Essayah (kd) ja Riitta Myller (sdp) toivat esiin huolensa Postin toimista ja tilanteesta viime aikoina. Postia koskevia asioita käsiteltiin noin 15 minuutin ajan. Pääministeri Juha Sipilältä (kesk) kysyttiin muun muassa seuraavia asioita: - Onko pääministeri tietoinen, että Postin johto kaavailee jopa 30 prosentin palkanalennusta postityöntekijöille? Lisäksi Posti rikkoo kansainvälistä lakia vastaan värväämällä rikkurityövoimaa ja laittamalla työntekijät vielä kouluttamaan heidät omaan työhönsä? Ei valtion yhtiö voi näyttää esimerkkiä tällaisesta henkilöstöpolitiikasta. Arvoisa pääministeri, te vastaatte omistajaohjauksesta. Oletteko ollut tietoinen tällaisesta toiminnasta? Pääministeri vastasi, että Postin tulee noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, hyviä käytäntöjä ja kansainvälisiä sopimuksia sekä pyrkiä mahdollisimman nopeasti hyvään sopimukseen. - Tiedättekö, että rikkurityön värvääminen on Ilon sopimuksen vastainen? Siinä valtion yhtiö rikkoo törkeästi kansainvälisiä pelisääntöjä. Aiotteko te lopettaa sen, mitä Posti on nyt tekemässä? Tähän Sipilä totesi, että omistajaohjauksen puolesta korostetaan koko ajan, että hyvää työnantajapolitiikkaa, vastuullista politiikkaa, sopimuksia täytyy noudattaa. Sipilän mukaan täytyy myös ymmärtää, että ala on suurissa muutoksissa. Olen lähestynyt Postia juuri tässä kysymyksessä, että loukataanko tässä kv-sopimuksia. Ja olen saanut työnantajalta vastauksen, että ei loukata. Pääministeri mainitsi myös, että Postin johto on ilmoittanut hänelle, että työntekijöiden oikeuksia ei ole loukattu ja että Ilon sopimuksia on noudatettu. Sipilä kehotti osapuolia neuvottelemaan ja sopimaan asioita. Viimeiseksi opposition edustaja vielä kysyi: - Varaudutaanko työntekijöiden kustannuksella - polkemalla heidän palkkojaan - siihen että Posti on ensi keväänä pääministerin myyntilistalla. Tähän Sipilä vastasi: Kysymys oli siis, valmistellaanko Postia myyntikuntoon henkilöstön palkkoja polkemalla. Vastaus on että ei, työntekijöiden kustannuksella Postia ei valmistella myyntikuntoon. TEKSTI HANNELE NIEMI KUVAT EDUSKUNNAN KUVAPALVELU Paavo Arhinmäki PÄÄMINISTERI SIPILÄN PUUTUTTAVA POSTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKAAN Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii hallitusta puuttumaan Postin henkilöstöpolitiikkaan. Arhinmäki on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Postin laatu- ja palvelulupaus ei toteudu, kun yli kymmenen prosenttia kotitalouksista ei saa postia viitenä päivänä viikossa. Ongelma johtuu liian vähäisestä työvoimasta. Suomen on oltava sopimusyhteiskunta, ja valtionyhtiöiden olisi toimittava esimerkkinä muille työnantajille. Nykyisellään Posti toimii päinvastoin esimerkkinä, joka kannustaa saneluun, työntekijöiden näkemysten sivuuttamiseen, huonoon työilmapiiriin ja työntekijöiden uupumiseen. Postialan muutokset ja kansainvälinen kilpailu eivät ole työntekijöiden syytä. Vastuullinen ja järkevä työnantaja ei uuvuta työntekijöitään, vaan kuuntelee työntekijöitä näiden havaitsemista ongelmista ja parannusehdotuksista, ja neuvottelee palkoista ja työehdoista tasavertaisena kumppanina. Postin nykyjohto ei toteuta mitään näistä periaatteista. OTE VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJAN PAAVO ARHIMÄEN VÄLIKYSYMYKSEEN 5

Ex-nokialaisesta noidankehää Postin johdon tavoit 6

teet pöyristyttävät VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTO- SOPIMUSNEUVOTTELUJA ON KÄYTY SYYSKUUN YHDENNESTÄTOISTA PÄIVÄSTÄ LÄHTIEN PAUN JA TYÖNANTAJALIITTO PALTAN JA POSTIN VÄLILLÄ. TYÖNANTAJA TOI ENSIMMÄISESSÄ NEUVOTTE- LUSSA PÖYTÄÄN 17-SIVUISEN LEIKKAUSLISTAN, JONKA TAVOITTEENA ON USEIDEN SATOJEN EUROJEN LEIKKAUKSET POSTITYÖNTEKIJÄN KUU- KAUSIANSIOIHIN. MYÖS MUUTOSTURVASOPIMUS OLISI TYÖNANTAJAN MIELESTÄ LOPETETTAVA. > > 7

Osapuolet Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ja Postia edustava Palta ovat ajautuneet tkiistatilanteeseen, jonka vuoksi valtakunnansovittelija Minna Helle kutsui osapuolet neuvotteluun uun mar- raskuun toisena päivänä Bulevardille. PAUn tavoite on ollut alusta asti hakea ratkaisu neuvotteluteitse sekä saada alalle voimaan uusi työehtosopimus ja työpaikoille työrauha. Neuvotteluiden edetessä työnantajapuoli ei tullut t alkuun askeltakaan vastaan 17-sivuisen tavoitenivaskansa a kanssa. Posti-työnantaja tavoittelee tes-neuvotteluissa satojen eurojen leikkauksia työntekijöiden kuukausiansioihin ja epäinhi- millisiä työvuoroja sekä muutosturvasopimuksen poistamista. i Posti teki SOL Oy:n kanssa sopimuksen vuokratyövoiman käytöstä. Postin tarkoitus on jatkossa hoitaa vain minimiresurssi omalla vakituisella henkilöstöllä ja kaikki tämän lisäksi tarvittava työvoima olisi vuokratyövoimaa. Ei pelkästään tes-neuvotteluiden aikana, vaan tästä ikuisuuteen. Työnantajan esittämä leikkauslista on sivulla 9. Työnantaja koko ajan provosointilinjalla Posti Oy on solminut vuokratyötä koskevan puitesopimuksen henkilöstön vuokrausyritys SOL Oy:n kanssa rikkurityövoiman käyttämiseksi. Työnantaja ilmoitti asiasta pääluottamusmiehille 21. lokakuuta, vaikka PAU ei ollut tuolloin ilmoittanut työnantajalle tai julkisuuteen yhdestäkään työtaistelutoimesta. Työnantajan toimet ovat olleet alusta asti vain provokaatiota ja varsinaisia tes-neuvotteluja ei ole aidosti päästy käymään tämän lehden painoon mennessä. Työnantaja ei ole aidosti pyrkinyt neuvottelutulokseen, vaan sillä on ollut ainoana tarkoituksen ajaa neuvottelut työtaistelutilanteeseen ja valtakunnansovittelijalle. Rikkurisopimus SOL:n kanssa ajoi konfliktiin Posti teki henkilöstöpolitiikallaan hallaa marraskuun ensimmäisenä maanantaina, kun se marssitti työpaikoille SOL:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella satoja vuokratyöntekijöitä. Lopputulos oli arvatenkin katastrofi, siitä seurasi työntekijöiden lukuisia spontaaneja ulosmarsseja ympäri valtakuntaa. Työantajan alkuperäisenä tavoitteena oli luultavasti, että vuokratyöntekijät opettelevat Postin työt, jotta he voisivat olla jatkossa rikkomassa mahdollisia työnseisauksia. Liitto asetti viestinvälitys- ja logistiikka-alan alaiset työt marraskuun toisesta päivästä alkaen perehdyttämis- ja koulutuskieltoon. Lisäksi työpaikoissa, joihin tulee SOL:n vuokratyöntekijöitä, ei tehdä kyseisen vuorokauden aikana ylitöitä. Postin henkilöstöjohto oli myös valmistellut kirjalliset varoituslaput niitä työntekijöitä varten, jotka eivät suostu perehdyttämään vuokratyöntekijöitä. PAUn ilmoitus ylityö-, perehdyt- tämis- ja koulutuskiellosta utuskiellosta vei onneksi pohjan tuolta valmis- telulta. Yksittäisiä työntekijöitä ei voida varoittaa tai heille aiheuttaa muitakaan sanktioita perehdyttämisestä kieltäytymisestä, koska järjestöpäätöksistä kantaa vastuun vain järjestö. Työnantaja aloittanut lain rikkomisen Työnantaja on väittänyt julkisuudessa PAUn työtaistelutoi- menpiteet laittomiksi. Todellisuudessa laittomuuteen on syyl- listynyt työnantaja. Liiton asettama ylityö-, perehdyttämis- ja koulutuskielto on täysin laillinen toimenpide, josta on ilmoi- tettu sekä työnantajalle että valtakunnasovittelijalle. Sen sijaan työnantajan toimet ovat olleet laittomia, kun he ovat laittaneet perehdyttämisestä kieltäytyneen työntekijän palkattomaan työsulkuun. Tästä on aiheutunut työpaikoilla spontaaneja ulosmarsseja, kun työntekijät ovat osoittaneet solidaarisuutta ja tukeneet kotiin lähetettyä rikkurin koulutuksesta kieltäytyvää. Posti johtaa pelolla opit ex-nokiasta Suomalaisen ex-puhelinjätti Nokian sanottiin kaatuneen pelolla johtamiseen. Työntekijöiden luovuus katosi, kun virheitä ei sallittu ja tehokkuutta maksimoitiin jatkuvien yt-neuvotteluiden kautta. Nokialainen henkilöstöpolitiikka on siirtynyt Postiin henkilöstöjohtajan ja lukuisten muiden henkilöstöasiantuntijoiden voimin. Ja tämä näkyy. Lokakuussa Postin johto antoi kirjallisen varoituksen Lapin alueen pääluottamusmiehelle tämän kerrottua Lapin Kansan toimittajalle postinjakelun ongelmista. Pääluottamusmies toi lehden haastattelussa esiin huolensa edustamiensa työntekijöiden työssä jaksamisesta ja Postin palvelulupauksista. Tätä ennen pääluottamusmies oli huomauttanut lukuisia kertoja työnantajaansa jakelun ongelmista. Tapauksesta lisää sivulla 12. Postissa ongelmat jatkuneet jo pitkään Postinjakelun ongelmat ovat valtakunnallisia ja jatkuneet jo puolitoista vuotta. Esimerkiksi viikolla 40 lähes 300 000 kotitalouden osalta postia ei pystytty jakamaan viitenä päivänä viikossa. Määrä on yli kymmenen prosenttia koko maan kotitalouksista. Todellinen syy ongelmiin on resurssipula. Jakajia on liian vähän ja jakelureitit on kasvatettu liian suuriksi. Esimiehet ja työntekijät ovat ihmetelleet jo pitkään, miksi ongelmien annetaan jatkua. Jakamatonta postia makaa paikoitellen jakelutoimipaikoissa kasapäin, jakajat uupuvat eikä asiakkaille annettu laatu- ja palvelulupaus toteudu. Myös osoitteenmuutokset ja i-palvelulähetykset, joista asiakkaat maksavat, odottavat päiväkausia tekijäänsä. JUSSI SAARIKETO TYÖEHTOASIANTUNTIJA 8

Näin Posti leikkaisi työntekijältä POSTI-TYÖNANTAJA TAVOITTELEE TES-NEUVOTTELUISSA SATOJEN EUROJEN LEIKKAUSTA TYÖNTEKIJÖIDEN KUUKAUSIANSIOIHIN, EPÄINHIMILLISIÄ TYÖVUOROJA SEKÄ MUUTOSTURVASOPIMUKSEN POISTAMISTA. TÄSSÄ TYÖNANTAJAN ESITTÄMIÄ VAATIMUKSIA (7.11.). Työnantajan neuvotteluissa esittämät vaatimukset: Osa-aikatyöntekijöiden 20 %:n lisätyökorvaus poistetaan. Iltatyölisä poistetaan lähes kokonaan. Kello 18.00 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksettava iltatyölisä 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta muutetaan 0,43 euroon tunnilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen iltatyölisä putoaa noin kolmeen prosenttiin tuntipalkasta. Kello 23.00 05.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksettava 30 % yötyölisä muutetaan 0,65 euroon tunnilta. Sama muutos tehtäisiin sanomalehdenjakajien osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että yötyölisä putoaa noin viiteen prosenttiin tuntipalkasta. Sanomalehdenjakelussa suunnitellusta työkokonaisuudesta maksettavaa suoritepalkkaa ei kerrota enää kertoimella 1,3 tai 1,15 eli yökorotus poistetaan. Käytännössä sanomalehdenjakajien ja muiden pelkkää yötyötä tekevien palkka putoaa lähes 30 %. Yötyölisä yötyön jatkotunneilta poistetaan. Työehtosopimuksen mukaan, jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, maksetaan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 asti. Työnantajan esityksen mukaan yötyölisää näissä tilanteissa ei enää maksettaisi. Määräyksen erityinen merkitys on ollut siinä, että Posti ei ole siirtänyt perusjakelua yötyöksi eli yhdistänyt jakeluverkkoja varhaisjakelun kanssa. Lauantaityökorvaukset poistetaan. Arkilauantaina kello 06.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Varastotyössä arkilauantaina kello 13.00-24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvausta pääkaupunkiseudulla 5,57 euroa tunnilta ja muualla 5,38 euroa tunnilta. Nämä työnantaja esittää poistettavaksi. Sunnuntaityökorvausta heikennetään. Sunnuntaityökorvausta ei makseta enää sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaa päivää edeltävältä päivältä klo 18.00 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Pääsiäislauantailta sekä juhannus- ja jouluaatolta tehdystä työstä ei makseta jatkossa mitään lisäkorvausta Hälytysluonteisen työn korvauksia heikennetään. Kaikki postityöntekijöiden erityisosaamiseen perustuvat palkanosat poistetaan. Näitä ovat koulutusvastaavan tehtävä 102,52, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta (tuotevirranohjaaja) 102,52, asiakasvastuu (esim. ruokakuljetukset) 102,52, vaativa erityistehtävä (jakaja, joka työskentelee vähintään neljässä jakelun lähtötoimipaikassa ja osoite- ja tiedotuspalvelutyö)102,52, trukkilisä 102,52 ja osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä 79,73. Vain moduuli koskien vastuuta ryhmän toiminnasta (jrv tai rv) jäisi (216,43 ). Postinjakelun tilapäinen urakointi poistetaan. Toisen reitin tilapäisestä urakoinnista ei makseta enää mitään korvausta. Nykyisen työehtosopimuksen mukaan toisen reitin urakointikorvaus on 1,65 kertaa tuntipalkkaa vastaava korvaus. Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkkaa heikennetään. Sairausajan palkkaa maksetaan työkyvyttömyysaikaan sisältyvien työpäivien työtunneilta, ei enää sisältyviltä työpäiviltä. Palkanmaksu osasairausvapaalla ja osasairauspäivärahan ajalta harkinnanvaraiseksi Työnantaja maksaisi jatkossa palkan vain työssäoloajalta. Työnantaja haluaa siirtyä jaksotyöaikaan. Jaksotyössä työvuoroluettelo laadittaisiin kahden viikon ajanjaksolle. Kahden viikon jakson säännöllinen työaika voisi olla enintään 88 tuntia ja päivittäinen työvuoro 4-10 tuntia (poikkeuksena kuljetus, jossa työvuoro olisi 4-13 tuntia). Työvuoroluettelosta ilmenisi päivittäisen säännöllisen työajan alkamisajankohta, suunniteltu päättymisajankohta sekä työntekijän vapaapäivät. Suunniteltu päättymisajankohta tarkoittaa sitä, että työnantaja voi ilmoittaa työpäivän kuluessa, milloin työpäivä päättyy. Jos työvuoroluetteloon on merkitty työpäivän suunnitelluksi päättymisajaksi klo. 14.00, se voikin työnantajan ilmoituksella päättyä vasta klo. 16.00 tai jo klo 12. Työntekijä > 9

Jakajien työvuorot voidaan suunnitella niin, että ne pitävät sisällään pelkkää jakelua. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että polkupyörä- tai kärryreitillä jakajalla tulisi olla valmiuksia jakaa kymmenen tunnin jakeluosuuksia (työvuoron pituus vä- hintään neljä ja enintään kymmenen tuntia). Taajama-alueella tällainen jakelureitti voisi tarkoittaa noin 200 kappaletta nelikerroksisia hikirappuja, polkupyöräreitillä täyden postitaa- kan kanssa kymmenien kilometrien jakeluosuuksia. Nykyohjeistuksen mukaan tähän kykenemätön jakaja on alisuoriutuja, joka voidaan jopa irtisanoa. ei voi enää ennakoida ja olla varma työpäiviensä pituudesta. Muutoksella työnantaja haluaa päästä eroon ylityötunneista. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain mukaisesta painavasta syystä. Työnantaja haluaa määritellä painavan syyn työehtosopimuksessa seuraavasti: Painava syy muuttaa työvuoroluetteloa voi syntyä sellaisesta äkillisestä tapahtumasta, jota työnantaja ei kohtuullisin toimenpitein ole voinut ennakoida. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa mistä tahansa syystä, niin kuin parhaaksi näkee. Jos työvuoroluettelossa on suunniteltu työajan alkamisajankohdaksi klo 7 ja postikuljetus viivästyy, niin työajan alkamisajankohta voidaan siirtää alkamaan esim. klo 10. Edellä mainitusta muutoksesta ei korvattaisi mitään. Työvälineiden noutaminen työnantajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin vieminen, kulkeminen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen eivät ole enää työaikaa, josta ei makseta palkkaa. Työsopimuksen työpaikka ja työpaikkakunta käsitteestä luovutaan. Työnantaja saa yksipuolisesti päättää ilman mitään reunaehtoja työssäkäyntialueen laajuudesta. Työntekijä sitoutuu työsopimuksella vaihtamaan työpistettä sinne minne työnantaja kulloinkin osoittaa, esimerkiksi Helsingistä Lohjalle, Tammisaareen tai Hyvinkäälle tai Oulusta Kajaaniin, Kemiin tai Rovaniemelle. Työnantajan tarjoamaa sairaanhoidon tasoa heikennetään. Merkittävin muutos koskee fysikaalisen hoidon heikentämistä enintään 7 kertaan vuodessa. Työn yksipuolistaminen aiheuttaa jo nyt sen, että fysikaaliselle hoidolle on tarvetta. Työnantaja tekee työvuoroista epäinhimillisiä poistamalla työehtosopimuksesta seuraavan määräyksen: Postinjakelutyössä muussa kuin autolla suoritettavassa jakelutyössä työvuorot on suunniteltava niin, että suunnitellulla työvuorolla on myös muuta työtä kuin jakelureitillä tehtävää työtä. Rahakorvausten vaihtaminen joustovapaaksi heikkenee. Vuosityöajan lyhennyskarttuma heikkenee uusilla työntekijöillä ja osalla sanomalehdenjakajia. Kausityöntekijöitä halutaan käyttää nykyistä kesä- ja joulukautta laajemmin. Koululaisia ja opiskelijoita, joille maksetaan 90 % alimman palkkaryhmän taulukkopalkasta, käytettäisiin nykyistä laajemmin, käytännössä viiden kuukauden ajan. Työntekijän lomauttamisessa voidaan käyttää nykyistä lyhyempää ilmoitusaikaa. Ulkopuolisen työvoiman käytössä mahdollistettava myös muiden työehtosopimusten käyttö. Alihankintaa tai vuokratyövoimaa koskevien sopimusten osalta vaatimusta Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen noudattamisesta rajoitetaan, jotta vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää huonommilla työehdoilla. Muutosturvaa koskevaa sopimusta ei enää uusita. Työntekijöiden irtisanominen ja osa-aikaistaminen tulee Postille entistä helpommaksi ja halvemmaksi. Posti-konsernissa tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotuille työntekijöille ja toimihenkilöille ei makseta enää työsuhteen kestoon perustuvaa irtisanomisrahaa. Korvaus on tarkoittanut kokoaikaiselle työntekijälle keskimäärin noin 4 000-12 000 euron kertakorvausta. Muutosturvasopimuksen mukaan postityö (perusjakelu ja käsittely) järjestetään mahdollisuuksien mukaan kokoaikaiseksi työksi. Jos sopimus lakkaa, työnantajan mahdollisuudet työntekijöiden osa-aikaistamiseen helpottuvat. Muutosturvasopimuksella on sovittu myös irtisanottujen takaisinottovelvoitteen pidentämisestä, postinjakelun alihankinnan rajoittamisesta, uudelleensijoitettujen muuttokorvauksesta, osa-aikaistettujen työntekijöiden palkan suojaosuudesta ja työnantajan koulutusvelvollisuudesta lomautusten yhteydessä. Nämä poistuvat, jos muutosturvasopimusta ei jatketa. TEKSTI JUHA PÖYRY & JUSSI SAARIKETO Postin toimitusjohtajalta ja johtoryhmältä muutosturvaa ei poisteta. Esimerkiksi toimitusjohtaja Heikki Malisen irtisanomiskorvaus vastaa vuoden palkkaa (6 kk työssäolovelvoitteeton irtisanomis aika ja 6 kk irtisanomiskorvaus) eli on yli puoli miljoonaa euroa (lähde: posti.com>toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitseminen). 10

pau.fi/på_svenska/ pau.fi/in_english/ Puheenjohtajan palsta Henkilöstöpolitiikan rimanalitus Mitähän miettii yrityksen johto, joka kertoo henkilöstölleen seuraavan viestin: työehtoja on heikennettävä ja palkkoja leikattava, lisäksi Sinun, vakituinen tai määräaikainen työntekijämme, tulisi kouluttaa vuokratyöntekijä hoitamaan tehtäväsi mahdollisen laillisen lakon aikana. Kouluttamisesta kieltäytyvä, eli liiton perehdyttämis- ja koulutuskiellon mukaan toimiva, pyydetään poistumaan työpaikalta ja hänen palkkansa kyseiseltä päivältä jätetään maksamatta. Tämän lisäksi pitkään määräaikaisena Postissa ollut ei saa jatkoa työsopimukselleen, vaan hänet ohjataan SOL:n palkkalistoille. Siellä pääsee tekemään samoja Postin töitä vuokratyöntekijänä nollatuntisopimus taskussaan. Käyköhän yhdenkään johtajan mielessä missään vaiheessa, että johtajien ja työntekijöiden, jopa meidän edunvalvojien, pitäisi vielä jatkossakin tehdä töitä yhdessä. Ja mitä maksaa yritykselle se, että kaiken tämän seurauksena henkilöstön työmotivaatio on nolla tai pakkasen puolella! Ja kuinka kireäksi työpaikan ilmapiiri muuttuu, kun esimies ja työntekijä on pakotettu toisiaan vastaan! Ehkä siellä johdossa kukaan ei ole miettinyt mitään muuta kuin niitä euroja, jotka halutaan leikata henkilöstömenoista. Ehkä olisi kannattanut miettiä muutakin. Työehtosopimusneuvottelut ovat lähes aina vaikeita. Erittäin vaikeita ne ovat, kun jaettavia euroja on vähän tai ei lainkaan. Kovistelu, uhkailu ja vakavat äänenpainot ovat tuolloin tuttua neuvottelupöydässä. Tälle neuvottelukierrokselle leimaavaa on, että neuvottelupöydän keinot ovat siirtyneet osaksi työpaikkojen arkea. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä pysyvä tapa vai opittaisiinko kerrasta välttämään saman virheen toistaminen. Postin omistaa, ainakin vielä, Suomen valtio. Omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Omistaja on ollut tästä tilanteesta hiljaa. Asia nousi esille myös eduskunnan kyselytunnilla. Sipilän viesti oli, että Postin on noudatettava hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hän kertoi olleensa yhteydessä Postin johtoon, ja saaneensa vastauksen, että hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudatetaan. Ilmeisesti on siis kyse henkilöstön ja yrityksen johdon välisestä ristiriidasta sen osalta, mikä on hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Omistajaohjauksesta vastaavalla ministerillä on ollut kiire myös valmistella omia leikkauksiaan kaikkien työntekijöiden työehtoihin. Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksensä leikkauksista. Niitä ovat muun muassa: ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton, kahdeksalta seuraavalta päivältä vain 80 prosenttia palkasta lomarahasta pois 30 prosenttia loppiainen ja helatorstai palkatto miksi vapaapäiviksi vuosiloman enimmäispituudeksi kuusi viikkoa. Tässä maassa työntekijät halutaan nyt maksumiehiksi. Vaarana on ajautuminen isoihin työtaisteluihin. Ensimmäiset niistä ovat toteutumassa postialan tilanteen takia. Seuraavat voidaan hyvinkin nähdä hallituksen esitysten seurauksena. Postilaisten yleisin kommentti viimeisten päivien aikana on ollut täysin ymmärrettävä: käy työehtosopimusneuvotteluissa miten tahansa, tätä toteutettua henkilöstöpolitiikkaa Postin johtoporras ei tule ikinä saamaan anteeksi. Toivottavasti johdossa ymmärretään edes pyytää anteeksi! HEIDI NIEMINEN puheenjohtaja Reitti-lehden puheenjohtajan palsta ruotsiksi ja englanniksi löytyy verkkosivuilta: pau.fi/pa_svenska/ ja pau.fi/in_english/ 11 11

Mitä saa SANOA? Oikeutettu ja oikeudeton sanankäyttö työsuhteessa MITÄ EDUNVALVOJA SAA SANOA HENKILÖSTÖN EDUSTAJANA? MITÄ EI SAA SANOA? KYSYIMME ASIAA KAHDELTA LAKIASIANTUNTIJALTA. Kuvassa pääluottamusmies MARKKU HIRVIOJA. PAUn luottamusmies sai varoituksen ilmaistuaan huolensa työntekijöiden jaksamisesta ja siitä, että osa postista jää jakamatta työntekijöiden vähyyden vuoksi. SAK:n lakimies, Anu-Tuija Lehto sanoo, että kysymys on nimenomaan sananvapausasiasta. - Käytännössä sananvapautta rajaa jokaiseen sopimussuhteeseen kuuluva lojaliteettivelvollisuus. Nämä on sitten sovitettava yhteen. Lojaalivelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työntekijä voisi käsitellä julkisuudessa työpaikan ongelmia. Sananvapaus on sitä, että kansalaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä vapaasti, ilman ennakkosensuuria. Sananvapauden tarkoituksena on turvata demokraattisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Työntekijän lojaliteettivelvollisuus perustuu työsopimuslain (55/2001, TSL) kolmannen luvun ensimmäiseen pykälään. - Lojaliteettivelvollisuuden voisi määritellä niin, että kummankin osapuolen on kaikissa tekemisissään otettava huomioon toisen osapuolen intressit eli toimitaan niin, ettei toista osapuolta vahingoiteta ja että omalta osalta turvataan sopimussuhteen jatkuminen. Ensin työpaikalla Lehto sanoo, että vähäisistä oikeustapauksista ja laillisuusvalvojien lausunnoista voi tehdä sen johtopäätöksen, että asiallisesti saa arvostella asioista, jotka ovat totta. Liike- ja ammattisalaisuuksia ei kuitenkaan saa paljastaa. - Asiat pitäisi ensin yrittää selvittää työpaikalla. Luottamusmiehen tapauksessa juuri näin oli tehty: hän oli lukuisia kertoja ottanut asian esiin työnantajan kanssa. Anu-Tuija Lehto kehottaa kuitenkin työntekijöitä varovaisuuteen: - Työnantajalla on asiassa tulkintaetuoikeus. Mitä se tarkoittaa? - Työntekijä voi menettää työpaikkansa. Ja vaikka hovioikeus toteaisikin viiden vuoden kuluttua, että työnantaja oli väärässä, niin laittomasta irtisanomisesta saatava korvaus on pieni. Lehto kertoo, että työntekijän ja luottamusmiehen suojan eroa ei ole tällaisessa sananvapauskysymyksessä mitattu tuomioistuimessa. - Mielestäni luottamusmiehellä on kuitenkin suojatumpi asema kuin tavallisella työntekijällä. Motiivikin vaikuttaa Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari, mitä sinä sanoisit luottamusmiehen suojasta sananvapausasiassa? - Tietysti herää kysymys, että mikä on luottamusmiehen tehtävä, jos hän ei 12

saa ottaa julkisesti esiin huolta työntekijöiden jaksamisesta. Katsoisin, että luottamusmiehellä on jonkin verran laajempi sananvapaus kuin työntekijällä. Asiaan vaikuttaa myös se, jos luottamusmies on tullut julkisuuteen ajaessaan vilpittömästi työntekijöiden etua. Sananvapautta laajentaa, jos motiivina on ollut työntekijöiden hankala tilanne sekä huoli siitä, että kansalaiset saisivat kaiken heille kuuluvan postin ja vieläpä ajoissa. - Posti on valtio-omisteinen yritys. Se asettunee välimaastoon julkisen organisaation ja yksityisen yrityksen väliin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on suhtautunut sananvapausmyönteisesti, kun työntekijä on kritisoinut julkisomisteista työnantajaa perustellusti. Lakia ei voi kirjoittaa niin yksityiskohtaisesti, että se sisältäisi kaikki mahdolliset tapaukset. Lain kirjain testataan oikeuskäytännön kautta. Entä työnantajan vahva tulkintaoikeus sananvapauskysymyksissä suhteessa työntekijään? - Vaarana voi tietysti olla se, että työntekijät eivät uskalla nostaa esiin merkittäviä asioita, koska pelkäävät potkuja, varoitusta tai ikävää kohtelua. Korpisaaren mukaan joskus voi olla perusteltua, että työntekijä ilmaisee työnantajan kannalta negatiivisia asioita. - Sananvapaus on silloin laajempi, jos kyse on yleisesti merkittävästä ongelmasta, johon ei ole saatu ratkaisua työpaikalla. TEKSTI EEVA VÄNSKÄ KUVA JUHA PÖYRY Varoitus tuli! Posti koventaa otteitaan - sananvapauskin vaarassa! LAPIN ALUEEN PÄÄLUOTTAMUSMIES MARKKU HIRVIOJA SAI TYÖNANTAJALTA KIRJALLISEN VAROITUKSEN, KOSKA HÄN TOI JULKISUUDESSA ESILLE POSTIN- JAKELUN ONGELMIA JA HUOLENSA POSTIN PALVELULUPAUKSEN RIKKOMISESTA. Rovaniemeläinen pääluottamusmies Markku Hirvioja sai kirjallisen varoituksen työnantajaltaan lokakuun puolivälissä. Posti perusteli varoitusta sillä, että Hirvioja ei ole ollut lojaali työnantajaa kohtaan antaessaan salassa pidettäviä tietoja medialle jakamattomista posteista, ylityömääristä sekä resurssien riittämättömyydestä. Markku ei ole allekirjoittanut väitettä, koska pitää sitä perusteettomana. > ESIMERKKITAPAUKSIA ON Asiallisesti saa arvostella Katson, että työnantaja rajoitti sananvapauttani antamalla varoituksen. Siksi en allekirjoittanut, enkä hyväksynyt saamaani varoitusta, sanoo MARKKU HIRVIOJA. Sananvapausasiasta työpaikalla on useita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota. Eräässä tapauksessa oli kysymys hoitajasta, joka oli arvostellut julkisuudessa hoitajamäärän pienuudesta aiheutuvaa hoidon tason huonoutta. Tuomioistuin totesi, että asiallinen arvostelu on sallittua varsinkin, kun kyse oli hoitokodista. Työntekijä oli ennen julkista esiintymistään yrittänyt vaikuttaa työpaikalla tilanteeseen. Suomessa Eduskunnan oikeusasiamies on lausunut useampaankin kertaan sananvapausasioista. Muun muassa viime vuoden lopulla oikeusasiamiehen mukaan Tampereen kaupunki loukkasi opettajan sananvapautta. Tämä oli kirjoittanut mielipidekirjoituksen, jossa ilmaisi huolensa mielenterveysongelmien kanssa kipuilevista oppilaista. Opettaja oli saanut koulun rehtorilta varoituksen. TEKSTI EEVA VÄNSKÄ 13 13

> Postin työpaikoilla niin pohjoisessa kuin etelässäkin on ollut jo puolentoista vuoden ajan ongelmia. Porukkaa on vähennetty, työvuoroja on lyhennetty, reittejä pidennetty, tavaraa on jäänyt jakamatta ja ylitöitä on tehty niin että kiintiöt paukkuvat. Postinjakelun ongelmat ovat saaneet jatkua työntekijöiden terveyden ja työhyvinvoinnin kustannuksella liian pitkään. Markku kertoo, että mitta tuli yksinkertaisesti täyteen, koska työnantaja ei tehnyt mitään tilanteen korjaamiseksi. Hän oli kerta toisensa jälkeen puhunut ongelmista päälliköille. Asiakkaat valittavat tietenkin jakajille, jotkut asiakkaista ovat käyneet jo kovilla kierroksilla. Hajalla on jäänyt jakamatta Lapin Kansaa ja Pohjolan Sanomia. Markku kävi Tornionkin jakelussa, kuunteli ja katseli tilannetta: ei hyvältä näyttänyt sielläkään. - Kävelin lopulta Lapin Kansan toimitukseen ja kerroin, minkälaisessa ahdingossa työntekijät ja asiakkaat ovat. Sen jälkeen asia on ollut esillä lehdissä ja radiossa, hän kertoo ja jatkaa: - Totesin silloin, että tehtäväni pääluottamusmiehenä on suojella työntekijöitä. Työnantaja edellyttää lojaliteettia työntekijöiltään. Markku Hirviojan mielestä edunvalvoja on myös työntekijöihin nähden lojaliteettivelvollinen. Posti pela Miksi ongelmat saavat jatkua? Pääluottamusmies ihmettelee sitä, että työnantaja on enemmän huolissaan julkisuuskuvastaan kuin siitä, että tilanne asiakkaiden ja työntekijöiden osalta on katastrofaalinen. - Postilain toteutuminen ei ole tuntunut kiinnostavan työnantajaa eikä viestintävirastoa. Ongelmien on annettu jatkua tietoisesti jo pitkään, Markku toteaa. Lapin tilanne kärjistyi vielä marraskuun toisella viikolla. Pääluottamusmies kutsuttiin kuulemistilaisuuteen ja häntä uhattiin irtisanomisella. Tilanne kuitenkin ratkesi niin, että Markku sai jatkaa työssään, mutta hän sai toisen varoituksen. Julkisen sanan neuvostolta lausunto Posti on tuominnut jyrkin sanoin pääluottamusmies Hirviojan avautumisen julkisuuteen. Sosiaalisessa mediassakin Posti on tuonut sitä varsin näkyvästi esille. Asia on muutenkin herättänyt laajasti huomiota, on hyvin poikkeuksellista - ja lieneekö Postissakin ensimmäinen kerta, kun edunvalvoja saa varoituksen hoitaessaan tehtäväänsä. Markku kertoo, että on hän saanut myös paljon kiitosta niin asiakkailta, ystäviltä kuin työtovereiltakin siitä, että nosti asian esille. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU päätti pyytää Julkisen sanan neuvostolta lausunnon asiasta. TEKSTI HANNELE NIEMI KUVA JUHA PÖYRY JULKISEN SANAN NEUVOSTO: www.jsn.fi 14

a omaan maaliin POSTI ON ESTÄNYT POSTIN- JAKELUN TÄTÄ KIRJOITETTAESSA USEILLA ERI PAIKKA KUNNILLA. TYÖNTEKIJÖITÄ ON POISTETTU TYÖPAIKOILTA YKSI KERRALLAAN, KUN HE OVAT NOUDATTANEET LIITON ILMOITTAMAA OHJETTA OLLA KOULUTTAMATTA SOL HENKILÖSTÖPALVELUT OY:N VUOKRATYÖNTEKIJÖITÄ. POSTI ILMOITTI KÄYTTÄVÄNSÄ RIKKURITYÖVOIMAA PAUN LAILLISTEN TYÖTAISTELUTOIMIEN RIKKOMISEKSI. Postinjakelua on estetty eri työyksiköissä Helsingissä, Espoossa, Rovaniemellä, Torniossa, Kemijärvellä, Simossa, Raahessa, Turussa, Oulussa, Lempäälässä, Kemissä, Punkalaitumella, Urjalassa, Hämeenlinnassa, Huittisissa, Kuopiossa, Savonlinnassa, Äänekoskella, Jyväskylässä ja Tampereella. Posti- ja logistiikka-alan unioni pitää työsulkuja laittomina, koska Posti ei ole noudattanut työriitalain mukaista kahden viikon ilmoitusaikaa PAUlle ja valtakunnansovittelijalle. Postin työsululla on ollut merkittäviä vaikutuksia. Yksistään Lapissa noin 80 prosenttia kaikista talouksista ja yrityksistä on jäänyt viikon ajan ilman postia. Laittomasta työsulusta Lapissa on kärsinyt noin 100 000 kuluttaja-asiakasta ja satoja yrityksiä. Postin toiminta on erikoista. Postilla on postilain mukainen yleispalveluvelvoite, jonka mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjeet ja paketit tulee toimittaa asiakkaille viitenä päivänä viikossa. Asiakkaille tärkeät kirjeet, paketit, sanomalehdet ja aikakauslehdet jäävät jakamatta, kun Posti ei anna työntekijöiden tehdä töitään. Laitonta työsulkuakin suurempi virhe löytyy Postin viestintästrategiasta. Medialle valehdellaan kääntämällä postinjakelun ongelmat työntekijöiden syyksi. Toimittajille on väitetty, että työntekijät ovat itse marssineet ulos, vaikka heidät on lähetetty kotiin. Tämä on aiheuttanut työpaikoilla paljon suuttumusta ja halveksuntaa Postin johtoa kohtaan. PAU on nostanut palkkavaadekanteen työnantajaa vastaan, jonka perusteella työpaikoilta poistetuille työntekijöille tullaan hakemaan takautuvasti palkkasaatavia viivästyskorkoineen. Työsulut alkoivat Malmilta Perjantaina 6. marraskuuta Posti asetti Helsingissä työsulkuun kaikki Malmin ja Pukinmäen 19 postinjakajaa ja kaksi SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokratyöntekijää. Luottamusmiehen kieltäydyttyä perehdyttämisestä, jokainen työntekijä lähetettiin kotiin. Luottamusmies Tero Vainikka arvostelee kovin sanoin työnantajan toimia. - Eikö se ole työsulku, jos jokainen lähetetään yksi kerrallaan kotiin ja estetään tekemästä työtään? Tero kysyy. Malmilla kierrettiin PAUn asettamaa koulutuskieltoa käyttämällä tehtävään SOL Oy:n vuokratyöntekijää, jolla ei ole riittäviä edellytyksiä työntekijöiden perehdyttämiseen. Kouluttajaksi osoitettiin maahanmuuttaja, jolla ei ole alan työkokemusta eikä suomen kielen taitoa. Tällaisella menettelyllä Posti ei noudata omia perehdyttämisohjeita, eikä työturvallisuuslain säännöksiä. Vuokratyöntekijä koki tilanteen hyvin ahdistavana, kun hänellä ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä selviytyä edes omasta työstään. - Tässä käytetään härskillä tavalla hyväksi maahanmuuttajia. Vuokratyöntekijät ovat harhailleet reiteillä kartta kädessä ja ihmetelleet mihin postit pitää viedä. Mukaan on annettu vielä vääriä avaimiakin ja ovikoodeja, Tero kertoo. Surkuhupaisaa Malmilla oli vielä se, että Posti sulutti myös SOL Oy:n vuokratyöntekijät, jotka oli nimenomaan palkattu rikkomaan PAUn laillisia työtaistelutoimia. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY 15

Muutosturvalla uuteen alkuun Postinjakelusta hoitotyöhön IRTISANOMISEN MYÖTÄ SUVI LÄHTEENMÄEN POSTINJAKELUREITIT VAIHTUIVAT HOITOTYÖHÖN PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. HÄN EHTI OLLA POSTIN TÖISSÄ PARISEN VUOTTA ENSIN MÄÄRÄAIKAISENA JA SITTEN VAKINAISENA. Kangasalan jakelussa tammikuussa 2012 työnsä aloittanut Suvi Lähteenmäki koki heti postityön omakseen. Jakeluun kuului tuolloin sekä Kangasalan että Pälkäneen alue. Aikaisemmin Suvi ei ollut tehnyt vastaavaa työtä. - Pääsin suoraan autopiirille keskelle talvea. Reitti sisälsi lajittelua sekä postin ja pakettien jakelua. Kangasalan jakelussa olin noin vuoden verran lyhyillä määräaikaisilla sopimuksilla, kunnes sain Valkeakosken jakelusta vakipaikan, hän kertoo. Uudessa paikassa oli hyvä työilma piiri ja työmatkakin lyheni reilut 30 kilometriä. - Viihdyin siellä erittäin hyvin. Esimiehenä toimi Reijo Vuori. Sain häneltä monesti hyvää palautetta, sitä tuli myös asiakkailta. Se tietysti tuntui kivalta ja työt sujui suht reippaasti kokemattomuudestani huolimatta. Opettelin ensiksi yhden pyöräpiirin, mutta pian olin taas jo autoreiteillä, Suvi kertoo. Hän piti siitä, että työt sai tehdä omalla vauhdillaan. Motivaatio kasvoi ja lisäsi ripeyttä työstä suoriutumisessa. Postityön huonoista puolista Suvi nostaa esiin suuret pakettimäärät. Sitä oli eritoten Kangasalan jakelussa. - Välillä valtasi suorastaan epätoivo, kun pieneen ja välillä isompaankin autoon piti mahduttaa rullakoita, joissa oli suuria ja painavia paketteja nippujen ja muun jaettavan postin lisäksi. Talvisin liukkaus ja lumi olivat oma haasteensa. Tai kesällä se, että joutui olemaan useita tunteja autossa ilman ilmastointia. Vettäkään ei voinut loputtomiin juoda, kos- ka varmasti joku olisi nähnyt vaivaa ilmoitella tienposkessa kyykkivästä postinjakajasta... Ensimmäisten joukossa tuli lähtö Suville oli alusta lähtien selvää se, että jos työpaikalla tulee irtisanomisia, hän on listalla ensimmäisten joukossa. - Olinhan tullut taloon viimeisien joukossa. Asia harmitti, mutta toisaalta olin tyytyväinen että se tapahtui näin pian, eikä sitten kun työvuosia postilla olisi enemmän takana. Tässä iässä on vielä mahdollisuus saada muutakin työtä. Hän oli perheensä kanssa lomalla Thaimaassa, kun sai työkaveriltaan viestin yt-neuvotteluista. Siinä vaiheessa hän ei osannut arvata, miten isoksi asia vielä paisuisi. - Saadessani sen tiedon, että olen irtisanottujen joukossa, rupesin etsimään saman tien töitä. Ystäväni vinkkasi minulle eräästä työpaikasta, jonne soitin vielä Postilla työskennellessäni. Siitä puhelusta jäi hyvä fiilis. Tähän melko sokeasti luottaen kieltäydyin kaikista Postin tarjoamista kesätöistä, ja pidin töiden loputtua kolme kuukautta lomaa. Uuden työpaikan sain kuin sainkin elokuussa 2014, Suvi kertoo. Irtisanominen ja muutosturva Suvi sai muutosturvasopimuksen mukaisesti neljän kuukauden rahapalkkaa vastaavan korvauksen. Muutosturvan lopettamispuheita hän ei kannata missään tapauksessa. - Totta kai rahasta on aina hyötyä, minullakin se meni tavalliseen elämiseen ja laskuihin. Enhän ollut oikeutettu työttömyyskorvaukseen ennen syyskuuta. En lähtenyt uuteen polkuunkaan, joten Postilla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että sain aika pian työpaikan, Suvi sanoo. Hän moittii vielä Postia irtisanomiseen liittyvästä nöyryyttävästä yhtälöstä: ensin annetaan lopputili ja kutakuinkin samassa lauseessa kysytään tuletko tekemään muiden kesätyöt? Uudessa työssään hoitoapulaisena hän saa tehdä täydet tunnit töitä. Se tuntuu hyvältä, vaikka onkin vuorotyötä. Suvi suhtautuu positiivisesti tulevaisuuteen, jos työt taas loppuvat. Hän voi lähteä vielä vaikkapa opiskelemaan hoitoalalle. Hyviä muistoja ja hyvä asenne! Nyt Suvi Lähteenmäki on ollut jo yli vuoden Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoitoapulaisena, hän muistelee entistä työtään ja erityisesti entisiä työkavereitaan lämmöllä. - Erityiskiitos Leo Harralle, joka hoisi asiat kuntoon Kangasalla tehdyn laittoman irtisanomisen jälkeen. Hän on jaksanut aina pitää huolen siitä, että hommat menevät niin kuin niiden kuuluukin mennä. Tärkeäksi ihmiseksi Postilta jäi myös työkaverini Johanna Lehtonen, joka on opettanut minulle paljon oman asenteen merkityksestä. HANNELE NIEMI 16

Muutosturvalla koulutukseen Itella irtisanoi 550 työntekijää vuonna 2014 kevään korvilla. Heidän joukossaan oli nuori työntekijä, jota hyvästä syystä kutsumme tässä haastattelussa nimimerkillä Mertsi. Hän kertoo lopussa syyn siihen, miksi toimimme näin. Huolestuttavat uutisoinnit Itellan irtisanomisista olivat lähes jokapäiväisiä tuon mustan vuoden aikana. Työntekijät olivat huolissaan lähes kaikilla työpaikoilla. Kun irtisanomisuhasta ilmoitettiin julkisuudessa, huoli tulevaisuudesta alkoi painaa työntekijöitä. Silti Mertsi ei osannut valmistautua siihen, että lähes kymmenen vuoden mittainen työura päättyisi. Hän kun oli kuitenkin saanut hyvää palautetta työstään kaiken aikaa ja saanut tehtäväkseen hyvinkin vaihtelevia töitä. Esimiehet olivat arvostaneet sanallisestikin hänen osaamistaan. Eräänä päivänä joku vieras alue-esimies soitti ja ilmoitti, että Mertsikin oli irtisanomisuhan alainen. Karu totuus paiskautui vasten kasvoja kuin märkä rätti - päässä löi aivan mustaa! Eihän tämä voi olla totta, hänhän oli tehnyt työnsä hyvin Alkusokki kesti jonkin aikaa. Huoli sai hänet kuitenkin liikkeelle, työtä pitäisi saada tai jotain koulutusta. Mertsi valitsi koulutuksen. Muutosturvalla opiskelemaan Mertsillä oli kahden kuukauden irtisanomisaika, muutosturvarahan hän sai viimeisen työpäivän jälkeen. Se oli 10 000 euroa jaksotettuna viidelle kuukaudelle. Verottaja otti siitä myös omansa eli 2 000 euroa. Viisi kuukautta myöhemmin alkoi tulla ansiosidonnaista. Muutosturvarahasta osan hän päätti käyttää kouluttautumiseen, osa meni tavalliseen elämiseen: ruokaan, asumiskuluihin ja muihin laskuihin. Jotkut ihmiset ovat ottaneet kantaa Mertsin muutosturvaan ja päivitelleet sitä jopa hirmuiseksi. Se on häntä vähän ihmetyttänyt. Kun jää tyhjän päälle töiden loputtua, muutosturva auttaa arjesta selviämiseen. Muutosturva antoi hänelle mahdollisuuden aloittaa opiskelun. Takaisin Postiin Kun todistus oli taskussa, ja kesä aluillaan oli työnhaun aika. Mertsi päätti kokeilla, saisiko Postista kesätöitä. Työpaikka järjestyi, ja pian se vakinaistettiinkin. Hän aloitti työt vanhassa työpaikassaan ja huomasi, että kaikki muutkin nuoremmat irtisanotut olivat siellä taas. Palkka uutena työntekijänä oli pienempi eli aloituspalkan suuruinen! Ennen Postin kesätyötä Mertsi etsi uuden koulutuksensakin mukaista työtä, mutta sitä ei kotipaikkakunnalta löytynyt. Hän aikoo kuitenkin jatkaa edelleen opiskelua, alkuun työn ohessa. Postin tutut kuviot, mukavat työkaverit ja hyvä lähiesimies helpottivat työn aloittamista vanhassa työpaikassa. Passivoiva muutosturva! Mertsi on pettynyt Postin johtajan, Heikki Malisen lausumaan, että PAUn neuvottelemasta muutosturvasta pitäisi luopua, koska se passivoi työntekijöitä. - Hevon kukkua, hän sanoo: - Näillä palkoilla muutosturva menee etenkin lapsiperheissä pääosin elämiseen. Nuoremmat satsaavat aava sen avulla omaan koulutukseensa. Kun Malisen johtajasopimuksen eroraha on puoli milliä, olisi fiksumpaa jättää tällaiset lausunnot väliin. Viime aikojen uutisetkaan eivät ole Mertsiä lohduttaneet, vaikka hänelle tarjottiinkin vakituinen työpaikka Postissa. Hän toteaa, että seepra ei pääse raidoistaan kylmää kyytiä näyttää olevan tulossa edelleen. - Töissä oltiin ennenkin kovilla ja nyt koko ajan on tiukennuksia tiukennusten perään. Jos palkat ja muut heikennykset vielä tulevat voimaan, kuka näillä palkoilla edes tulee toimeen tai enää jaksaa tällä alalla. Hän sukkuloi ahkerasti mollin sivuja. Työtä on etsittävä, sillä koskaan ei tiedä, mitä Posti seuraavaksi tarjoaa. Johdon toiminta on vienyt uskon ja luottamuksen työnantajaan. Pelko on asettunut työpaikoille niin, että tätäkään haastattelua hän ei voinut omalla nimellään antaa. HANNELE NIEMI 17

AY-majakka PASI GYNTHER POSTIN PUHELINPALVELU, ROVANIEMI Postin kyseenalainen myymäläuudistus Posti päätti uudistaa myymäläverkostonsa jokin aika sitten Ruotsin mallin mukaisesti. Postin omia myymälöitä lopetettiin ja toiminta siirrettiin asiamiesposteihin ja vastaaviin. Postin johdon mielestä ammattitaitoisesta ja kiitetystä verkostosta oli varaa luopua noin 90-prosenttisesti. Se halusi siirtää vaativan pk-yritys- ja yksityishenkilöiden erityisosaamista vaatiman palveluverkoston muualle. Aitoja Posteja jäi Suomeen vain murto-osa jo ennestään pienennetystä määrästä. Jos kuvion piirtäisi kartalle, se olisi melkoinen näky. Tämän palveluverkoston historia on huikea. Se on ollut osa Suomen itsenäistymistä ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Sillä on osansa naisten työllistymisessä ja erilaisten verkostojen luomisessa. Mihin Postin ratkaisu on johtanutkaan? Posti ulkoisti ammattitaitoisen henkilöstöryhmän asiakaskohtaamisen eturivistä yrityksensä ulkopuolelle. Postin johto ei ilmeisesti ajatellut asiaa esimerkiksi siten, että juuri Posti on Suomessa ainoa yritys, jolla on mahdollisuus esittäytyä näkyvästi, positiivisesti ja osaavasti omalla verkostolla. Se tavoitti kaikki maailman kolkat, jonne jotain voi logistisesti lähettää ja tämä kaikki omasta kotipostista! Verkosto on edelleen olemassa. Se on vain muuttanut muotoaan. Se on verhoutunut isoissakin kaupungeissa paikalliseen supermarkettiin tai vaikkapa lahjatavarakauppaan. Toimintaa ei hoidakaan se osaava ja luotettava postin rouva, vaan joku nuorehko henkilö myymälän kassalla. Teen itse työtäni asiakasrajapinnassa. Kohtaan asiakkaan monikanavaisesti netissä, tsätissä, puhelimessa sekä myyntipisteen kautta. Kohtaan päivit- täin tilanteita, jossa minuun ottaa yhteyttä jokin kauppaliikkeen yhteydessä oleva Postin myyntipiste ja yhteydenoton syynä on tavallinen asiakaskokemus. Osaaminen kun ei myyntipisteissä vastaakaan asiakkaan tarvetta. Useasti kuitenkin kyseessä on tavallinen postaalinen asia, joka oikeassa Postissa hoidettaisiin paikan päällä, tavallisena asiakaskokemuksena, laadukkaasti ja ilman ylimääräisiä kontakteja ja odotuksia. Otanpa esimerkiksi Helsingistä esimerkiksi muutaman paikan: Malmi, Viikki, Käpylä: Yksikään näistä kumppanien myyntipisteistä ei osannut vastata asiakkaan kysymykseen siitä, mikä on nopein ja luotettavin tapa lähettää kirje Viroon. Pk-yrittäjä päätyikin soittamaan Postin asiakaspalveluun, jossa asia selvisi visiomaisen ketterästi. Tämä olisi pitänyt pystyä hoitamaan aa heti ensimmäisessä sessä asiakkaan a aa asiointipisteessä. intipisteessä. Voitte vain arvata, millaista palautetta kyseinen asiakas antoi Postille tai sen uudelle kostolle olle painokelvotonta! myyntiver- Miksi Posti on päätynyt ratkaisuun, jossa kiitetty, laadukas ja kannattava palveluverkosto ajetaan alas? Tilalle on otettu tu verkosto, jossa postaalinen minto tehdään laadultaan täysin toisella tasolla kuin mitä se toi- olisi Postin omassa mälässä. ässä. myy- Uusien postiyrittäjien saama koulutus on sin riittämätön kattamaan tämän päivän henkilö- ja pk-yrityssektorin kansainvälistyvät tarpeet! Parihenkilön myyntipisteessä koulu- täytusta annetaan kaksi tuntia! Posti on kehittänyt toimintaansa reilut 300 vuotta! Postin myymälöiden historia, kokemus ja osaaminen ovat olleet vankalla pohjalla! Kun tämä kokemus siirretään vaikkapa taivassalolaiseen ruokakauppaan, saa oppia ottaa vastaan korvat höröllään. Teen uudestaan kysymyksen, miksi tämä muutos on tehty? On täysin käsittämätöntä, että valtio omistajana sallii yrityksen johdon mellastaa alalla, josta on vastuussa kaikille kansalaisille, tasapuolisesti. Omistaja ei ole noudattanut asiassa sille kuuluva yhteiskuntavastuuta! Valtio tarvitsee tänä päivänä kaikki veronmaksajansa, jotta Suomi saadaan nousuun. Nyt omistajaohjauksesta vastaava ministeri hymyilee televisiossa - ja kumartaa mutta samalla pyllistäen valtion omalle eyritykselle y ejase sen henkilöstölle. ö e OLLI POIKAJÄRVI 18

Kysymyspalsta Millaista minimipalkkaa? Olen saanut työttömyyskassasta täydet 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa ja olen nyt pudonnut Kelan työmarkkinat uelle. Teen silloin tällöin töitä ja odotan, että mahdollisesti pääsisin takaisin ansiosidonnaiselle. Välillä on tarjolla osa-aikaista työtä, jossa on arveluttavan alhainen tuntipalkka. Minkälaista palkkaa työantajan tulee maksaa, että työ voidaan laskea mukaan työssäoloehtoon? EI ILMAISEKSI TÖIHIN Vastaus 500 päivän täytyttyä oikeus ansiopäivärahaan syntyy uudelleen, kun henkilö täyttää 26 viikon työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Ansiot voidaan lukea työssäoloehtoon sellaisilta viikoilta, joina työaika on, tai palkkaa maksetaan esimerkiksi sairaus- tai vuosiloman perusteella, vähintään 18 tunnin mukaan. Palkan tulee olla suuruudeltaan alan työehtosopimuksen (TES) mukaista. Tietoa eri alojen työehtosopimuksista voit löytää osoitteesta www.finlex.fi (viranomaiset / ministeriöt/ työehtosopimusratkaisut/ yleissitovat työehtosopimukset). Mikäli alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, tulee palkan olla vähintään minimipalkan mukaista. Vuonna minimikuukausipalkka on 1.164,75 euroa. Mikäli henkilö tekee osaaikaista työtä, suhteutetaan palkka tehtyihin tunteihin. Minimipäiväpalkka kuukaudessa 1.164,75/21,5 = 54,17 euroa ja tuntipalkka 54,17/8 = 6,77 euroa. SARA MALINEN ETUUSKÄSITTELIJÄ Mikä on elinikäkerroin? Olen 1953 syntynyt postilainen. Työpaikalla olemme puhuneet elinikäkertoimesta ja sen vaikutuksesta löytämättä oikein vastausta. Kysynkin, mitä se oikein tarkoittaa ja miten se vaikuttaa? JAANA Vastaus Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jonka tarkoituksena on pitää elinajan pitenemisestä johtuvat eläkekustannukset kurissa. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Jos haluat säilyttää sen eläkkeen tason, jonka olisit ansainnut eläkeiän mukaisesti ilman elinaikakerrointa, sinun on työskenneltävä pidempään. Elinaikakerrointa ei siis voi poistaa, mutta sen vaikutusta voi lieventää. Elinaikakerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Alkava vanhuuseläke kerrotaan elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä siirryt vanhuuseläkkeelle. Kerroin pysyy samana koko eläkkeellä oloajan. Vuonna 1953 syntyneen elinikäkerroin on 0,97200. Tämä tarkoittaa seuraavaa. Jos laskennallinen eläke olisi 1.000 euroa kuukaudessa, elinikäkerroin laskee maksettavan eläkkeen 972 euroon eli 28 euroa kuukausi. Laitan tähän vielä esimerkin vaikutuksesta ja sen kompensoimisesta. Vuonna 1953 syntyneen Jaanan elinikäkertoimella tarkistetun vanhuuseläkkeen määrä on 1.400 euroa kuukaudessa. Hänen nykyiset kuukausiansiot ovat 2.150 euroa. Jotta Jaana voisi saada 1.400 euroa kuukaudessa eläkettä (eli kompensoida elinikäkertoimen vaikutuksen), hänen tulisi työskennellä viisi kuukautta yli eläkeiän. MIKA ROOS TYÖEHTOASIANTUNTIJA Työnantaja ei voi rangaista työntekijää, kun hän noudattaa liiton antamaa ilmoitusta Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n asetettua SOL Oy:n vuokratyöntekijöihin kohdistuvat perehdyttämis- ja koulutuskiellon jäsenten keskuudessa on noussut huoli, voiko työnantaja lain mukaan irtisanoa tai varoittaa työntekijää siitä, että työntekijä noudattaa perehdyttämis- ja koulutuskieltoa. Vastaus on yksinkertainen: EI VOI! Työnantaja ei voi rangaista työntekijää siitä, että hän noudattaa liiton antamaa ilmoitusta. Liitto kantaa vastuun omista ilmoituksistaan, ei työntekijä. Asiaa koskeva säännös löytyy työsopimuslain 7. luvun 2 :stä. Säännöksen mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan -- työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen. Työnantajalla ei siis ole lain mukaan oikeutta ryhtyä työsuhteen päättämistoimenpiteisiin sillä perusteella, että työntekijä on toiminut liiton antaman ohjeen mukaisesti ja kieltäytynyt vuokratyöntekijän kouluttamisesta. Vaikka sanamuoto koskee vain irtisanomista, sama sääntö soveltuu myös varoitukseen. Liiton ohjeen noudattaminen ei voi olla myöskään varoituksen perusteena. Jos työntekijälle annettaisiin varoitus tällaisessa tilanteessa, varoitus olisi juridisesti merkityksetön. IIKKA AVELA LAKIMIES 19

Kiusaaja on työpaikan mörkö Olemalla hiljaa hyväksyt kiusaamisen VIIME REITTI-LEHDESSÄ KERROIMME PAUN JÄSENTUTKIMUKSEN TULOKSISTA TYÖSUOJELUN OSALTA SEKÄ SIIHEN LIITTYVÄSTÄ AIHEESTA ELI TYÖPAIKKAKIUSAAMISESTA. TUTKIMUKSEN MUKAAN KIUSAAMISTA KOKENEITA OLI YLI KOLMASOSA KAIKISTA VASTAAJISTA ELI MELKOINEN MÄÄRÄ. Reitti-lehdelle kokemuksensa kiusaamisesta kertoneissa postilaisissa oli eri ikäisiä miehiä ja naisia, jotka asuvat eri puolilla Suomea ja työskentelevät yleisimmissä Postin työpaikoissa. Käytän tässä jutussa sanaa kiusaaminen tarkoittamaan kaikkia ei-toivottavia kiusaamisen, epäasiallisen käytöksen tai muun ikävän häirinnän kokemuksia. Välissä on lainauksia, jotka ovat kiusattujen kokemuksia elävästä elämästä. Joskus kiusaaminen työpaikalla voi lähteä jostain yksinkertaisesta riidasta, joka jää selvittämättömänä hiertämään. Tai kun uusi työntekijä tulee töihin, ja tekeekin asiat hieman toisin. Se vain ärsyttää minua! Syitä riittää loputtomiin. Kiusaamisesta ilmiönä, sen vaikutuksista sekä erityisesti kiusaamisen jälkihoidosta kertoo vastailmestynyt kirja Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Kirja valottaa aihetta erityisesti koulukiusaamisen näkökulmasta. Joka tapauksessa kiusaaminen on kiusaamista niin koulussa kuin työpaikalla. Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, jotka asiaa jossain yhteydessä pohtivat! Miksi joku kiusaa? Kiusaaminen on vallankäyttöä. Kiusaaja tavoittelee asemaa ja suosiota työporukassa. Kiusaaminen kätketään usein huumoriin. Koska rennolla vitsailulla luodaan yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä, sitä ei heti hoksaa. Se onkin vallankäyttäjän ovela työkalu. Siksi siihen on myös vaikea puuttua. Usein vain kiusaa ja voi tiedostaa motiivinsa, poikkeuksiakin toki on, silloin puhutaan sairaudesta. Kiusaaja on yleensä hyvin voimakas persoona, huutaa ja puhuu kovalla äänellä. Kun kiusaaja on saavuttanut asemansa. Kukaan ei uskalla sanoa hänelle vastaan. Vaikka hän väittäisi valkoisen seinän olevan vihreä, muut olisivat samaa mieltä hänen kanssaan. Kiusattu saa helposti erilaisuuden leiman ja hänet ikään kuin määritellään ulkoapäin. Se ei koskaan, se aina... Kun tämä leima on lyöty, kiusatun ymmärtäminen lakkaa. Leiman voi saada lähes mistä asiasta tahansa. Hänet eristetään joukosta, hän vetäytyy ja jää yksin. Jopa Kiusatun kokemus on totta kiusatulle. läheiset työtoverit saattavat kääntää selkänsä hänelle. Se on aina lopullinen niitti silmätikuksi joutuneelle. Postilaisia esimerkkejä löytyi laidasta laitaan: kyllä noin nuoren pitäisi jaksaa, tuossa iässä pitäisi ymmärtää lähteä täältä jarruttamasta, alisuorittajako olet tässä yksikössä työt tehdään vauhdilla, ei tuosta rehkimisestä makseta yhtään enempää, mitä sä esität tuolla nuoleskelulla... Määräaikaisia saa kohdella eri tavalla kuin vakituisessa työolevia. Minulla on mappikaupalla soppareita, vakituista työtä vain en saa. Työpaikalla olen alinta kastia. En saa kutsuja ammattiosastoltakaan... Ennen töihin oli kiva mennä. Kaikki on muuttunut viime vuosina. Palkkaani karehditaan, minua on nimitelty varkaaksi, mielisairaaksi ja sanottu ettei tarvise tulla... Kiusaamisen ytimessä häpeä Kiusaamisen polttoaineena toimivat useimmiten pelko, syyllisyys ja häpeän tunteet. Nämä ovat yhteisön ja sen jäsenten kipukohtia, eikä niistä puhuta yleisesti. Kiusatun kannalta on olennaista se, lähteekö yhteisö mukaan kiusaamiseen. Jos kiusattu ei vastusta ja yhteisö myötäilee kiusaamista, kiusaaminen voi jatkua loputtomiin. Kun uskalsin sanoa vastaan, sain kauhean ryöpyn syytöksiä siitä, millainen nolla olen. Tein saman uudelleen ja sain pari työkaveria tueksi. Meitä on nyt kolme muskettisoturia. Kävimme yhdessä jo pomon luona juttelemassa... Miten kiusattu voi selvitä? On todella vaikeaa nousta puolustamaan itseään, mutta se täytyisi tehdä. Kiusaamisen kohteena olevan on kuvattava kiusaajan käyttäytymistä ja kerrottava, miten tilanteeseen on tultu ja miten kiusaaja on menetellyt. Tällaisella tavalla kiusattu voisi pyrkiä ratkaisemaan kiusaamisen heti sen alkuvaiheessa. Useim miten tilanteet eivät kestä avointa esille tuontia ja ne jatkuvat, koska kiusattu ei uskalla kertoa tai ei pysty kertomaan niistä kenellekään. On erittäin tärkeää, että kiusattu pystyy näkemään kiusaamisen oman itsensä ulkopuolella. Kun kiusaaminen kiinnittyy hänen omaan identiteettiinsä, se muovaa sitä pahimmassa tapauksessa läpi työelämän. Mitä on hyvä ymmärtää? Kiusaamisessa ei ole kyse jostakin kiusatun ominaisuudesta. Kiusaamisen syy voidaan löytää miltei mistä ja ke- 20

Kuulluksi tuleminen on avain selviytymiseen. nestä tahan sa koskaan ei tiedä, kenen vuoro on seuraavaksi. Pelko joutua itse kiusatuksi estää ihmisiä puuttumasta ja samalla se muuttuu toisen kiusaamisen hiljaiseksi hyväksymiseksi. Kiusaamisesta selviytymisen uskotaan päättyvän siihen, kun kiusaaminen loppuu. Se ei aina ole niin. Kiusaaminen voi vaikuttaa kiusattuun loppuelämän ajan, jos sitä ei tavalla tai toisella käsitellä, käydä läpi. Moni on saanut apua terapiasta. Kannattaa kääntyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työterveyshuollon puoleen. Parasta olisi, että kiusaamistilanteet hoidettaisiin mahdollisimman nopeasti työpaikalla ennen kuin ne osa jatkuvaa sairakertomusta. Puhuin lopulta asioista avoimesti työpaikan palaverissa. Pari hyvää työkaveriani oli samassa tilaisuudessa. Kumpikin kierteli ja kaarteli, ei uskaltanut sanoa mitään, koska kiusaaja oli esimies. Sen jälkeen minulla oli kaksi ystävää vähemmän. Sairastuin, olin puoli vuotta sairauslomalla. a. Vaihdoin työpaikkaa, kun en enää jaksanut. anut. Viisi vuotta myöhemmin toinen ex-ystävistäni otti yhteyttä ja pyysi anteeksi. eksi. Hän oli vuorostaan massa tilanteessa. Juttelimme pitkään. sa- Lopuksi sanoin hänelle, le, että annan sinulle anteeksi! Tunsin helpotusta, mutta vielä tänä päivänäkin mietin, mitä minä tein väärin. Jo yhdenkin ihmisen tuki auttaa. Postin työpaikoilla nollatoleranssi Postissa on sovittu nollatoleranssista kiusaamisen suhteen. Hyvä niin! Se ei kuitenkaan pelkkänä päätöksenä karkoita kiusaamista, jota kuitenkin on PAUn jäsentutkimuksen mukaan vielä melko paljon. Kiusaamiseen puuttuminen on vaikea asia kaikille työyhteisössä. Se ei ole vain tekninen ongelma, jonka voisi ratkaista lakiteksteillä ja työehtosopimuksilla. Kiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisön työhön, työn laatuun ja ihmisten sairasteluun sekä yleiseen työhyvinvointiin ja sitä kautta yrityksen tuottavuuteen. Kiusaaminen on mitä suurimmassa määrin tunneasia. Siksi puuttuminen siihen onkin käytännössä niin vaikeaa yhtä lailla esimiehille kuin työsuojelun edunvalvojille, joiden tulisi tehtävänsä puolesta puuttua siihen välittömästi. Alkuvuoden 2016 Reitti-lehdessä on sarjan kolmas työpaikkakiusaamiseen liittyvä juttu. TEKSTI HANNELE NIEMI KUVA POINT PANIC LÄHDE: OPAS KIUSAAMISEN JÄLKIHOITOON, KIRJOITTAJAT PÄIVI HAMARUS, TINA HOLMBERG- KALENIUS JA SAIJA SALMI, PS-KUSTANNUS, PAINOPAIKKA BOOKWELL OY, JUVA OTTEET: PAUN JÄSENTUTKIMUS, TOIMITUKSEEN TULLEET KIRJEET JA PUHELINHAASTATTELUT 21 21

JÄSENTUTKIMUKSESTA TYÖKALUJA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN PAUn jäsenkysely OSA 4: Koulutustoiminta Jäsentutkimuksen mukaan liiton koulutus koetaan tärkeäksi jäsenpalveluksi ja hyväksi vastineeksi jäsenmaksulle. Liiton koulutustoimintaa tarkastellaan jäsenkyselyssä kahdesta näkökulmasta: vastaajat joilla on edunvalvontatehtävä ja vastaajat joilla sitä ei ole. Edunvalvojaksi luettiin myös osaston toimikunnan jäsen, jolla ei kuitenkaan ole tehtävän perusteella oikeutta niin sanottuun palkalliseen koulutukseen. Liiton järjestämästä koulutuksesta valtaosa kohdistuu edunvalvojien ja heidän varajäsentensä sekä osastojen puheenjohtajien koulutukseen. Reilu viidennes edunvalvontaa hoitavista ilmoitti, ettei ole käynyt mitään kursseja, joita liitto tehtävää varten tarjoaa. Määrä vaikuttaa melko suurelta. Miten tehtävänhoito voi onnistua ilman perehtymistä asioihin? Varaluottamusmiesten koulutushistoria on joskus hyvin olematon. Se johtunee siitä, että varaluottamusmiehen tehtävässä ei aina huomata palkallisen koulutusoikeuden piiriin kuulumista. Kysymys voi tietysti olla myös heikommasta motivaatiosta. Se on ymmärrettävääkin, jos tehtävää ei pääse hoitamaan muulloin kuin varsinaisen loma-aikana. Vaikuttaa myös siltä, että hyvä yhteys varsinaisen tehtävänhoitajan ja varan välillä lisää, paitsi varamiehen tietoa kouluttautumismahdollisuuksista, myös hänen intoaan hakeutua kurssille. Joillakin on saattanut olla vaikeuksia saada varahenkilö valituksi. Tehtävän hoitoon on ehkä saatu henkilö, jolta puuttuu todellinen kiinnostus asiaan. Innostusta ja motivaatiota kurssilta Liiton kurssien yhtenä tavoitteena on edunvalvojien innostaminen ja motivaation kasvattaminen. Tiedon hankkiminen tulee kokea myös omaksi velvollisuudeksi silloin, kun astuu rooliin, jossa edellytetään toimimista oman työporukan äänitorvena ja puolustajana. Kyselyn perusteella lähes puolet edunvalvojista on suorittanut vähintään kaikki tehtäväänsä kuuluvat peruskurssit, osa lisäksi täydentäviä kursseja Kiljavan opistolla. Tämä oli positiivista tietoa. Yli kolmannes vastaajista oli käynyt jo joitakin peruskursseja, mutta ei vielä kaikkia. Vastaajien mukaan koulutukseen osallistumista estävät eniten perhesyyt. Jonkin verran ongelmia koetaan myös kurssipaikoille matkustamisessa. Edunvalvojien peruskoulutukseen kuuluvat viikon kurssit ovat varmasti perheessä ongelmallisia silloin, kun lapset ovat pieniä. Toisaalta kursseja ei edellytetäkään käytävän samana vuonna, vaan niiden jakamista usealle vuodelle suositellaan. Yli puolet vastanneista ei ole kokenut minkäänlaisia esteitä osallistumiselleen. Tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostusta käydä kursseja niin sanottuina päiväkursseina eli kurssilaiset yöpyvät kotonaan. Kysymys oli hieman epäonnistunut, sillä siinä olisi pitänyt selittää myös, mitä päiväkurssilla tarkoitetaan. Kiinnostus päiväopiskelua kohtaan oli kuitenkin kohtalaisen suurta. Pienehköllä liitolla ei ole mahdollisuutta järjestää päiväkursseja 22

4.7. Mikä saa sinut osallistumaan liiton kursseille? Valitse vaihtoehdoista enintään kolme. - Vastausjakauma% 4. Koulutustoiminta Kysymykset jäsenille joilla ei ole edunvalvontatehtävää muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa oppilaita voisi kerralla löytyä riittävästi. Jäsenkyselyn vastaajia kiinnostava aihe oli verkkokurssit. Vapaissa kommenteissa toivottiin muun muassa peruskoulutusten hoitamista verkkokursseina. Valitettavasti liitolla ei ole siihen toistaiseksi resursseja. Kyselyn jälkeen on kuitenkin järjestetty pääluottamusmiehille täsmäkoulutusta Skype-ympäristössä, joka myös on eräänlaista verkkokoulutusta. Se sopinee lyhyempiin valmennuksiin parhaiten. Ilahduttavaa oli se, että liiton koulutukseen osallistuneet antoivat siitä hyvän numeroarvosanan. Parannettavaa kuitenkin jäi, joten lepäilyyn ei ole varaa. Rankka työ estää osalta osallistumisen Kursseille osallistumattomuuteen vastaajat ilmoittivat hyvin monenlaisia syitä. Niistä vastaajista, jotka eivät ole oman osastonsa aktiivitoimijoita, vain 15 prosenttia kertoi osallistuneensa liiton viikonloppukursseille. Lähes puolet koulutukseen osallistumattomista kertoi erääksi syyksi sen, ettei ammattiyhdistyskoulutus heitä kiinnosta. Eräs kommentoija sanoi maksavansa jäsenmaksua siksi, että hänen ei tarvitse itse olla asioista kiinnostunut. Tämä näkemys kuvaa melko hyvin ammattiyhdistystoiminnassa vuosien varrella tapahtunutta muutosta. Kaikki eivät koe toimintaa yhteiseksi taisteluksi, vaan jäsenpalveluksi, joka ostetaan kuten muutkin hyödykkeet. Jäsenkurssien tarkoituksena on olla osa edunvalvontaa, joissa koulutetaan tunnistamaan ongelmatilanteita. Kun jäsen jossakin työelämän tilanteessa huomaa, että nyt eivät asiat menneet oikein, hän osaa kääntyä edunvalvonnan puoleen. Luottamusmies ei pysty hoitamaan asiaa, ellei hän saa ongelmista tietoa. Syitä kursseille osallistumattomuudelle olivat muun muassa työn rankkuus, kurssien suomenkielisyys, harrastukset tai vähäinen vapaa-aika. Ilmoitustaululla ei ole koskaan mitään tietoa kursseista kommentti kertoo, että työpaikoilla on syytä sopia siitä, kuka hoitaa sähköisesti tulevien viestien tulostamisen kaikkien nähtäville. Koulutus on rahanarvoinen etu Jäsentutkimuksen mukaan liiton kursseille osallistumisen taustalla on se, että kurssi on vastaajien mielestä aiheena itselle tarpeellinen. Hyvin sai kannatusta myös se, että koulutuksesta saa vastinetta maksamilleen jäsenmaksuille. Joistakin vapaista kommenteista saattoi päätellä, että vastaajat olivat sekoittaneet työnantajan, työhyvinvointisäätiön, oman liittonsa ja mahdollisesti muidenkin koulutustoimijoiden tarjonnan. Kurssitarjonta kaltaiselleni sinkulle on aika olematonta. Perheille ja pariskunnille kyllä riittää tarjontaa jos jonkinmoista. Koska liitto silloin tällöin markkinoi PHT-hyvinvointijaksoja, kuntoremontteja ja muita yhteistyökumppaneiden tapahtumia, sekaannus on ymmärrettävää. Vaikka yli puolet näistä ei-edunvalvojavastaajista ei myöntänyt olevansa kiinnostunut varsinaisesta koulutuksesta ay-asioissa, verkkokursseja toivoi lähes kolmannes. Toive on kyllä kuultu. Päivi Vuovirta KOULUTUSSUUNNITTELIJA Vuoden 2016 Koulutusopas julkaistaan edellisistä vuosista poiketen vasta tammikuun Reitti-lehden välissä. Siinä on luettavissa kaikki liiton koulutustarjonta kurssiaikoineen ja -paikkoineen. Kun lehti ilmestyy, kursseille voi ilmoittautua Sähköisessä jäsenpalvelussa. 23

Ahvenanmaalaiset ovat ylpeitä postimerkeistään HELSINGIN KIRJAMESSUJEN YHTEYDESSÄ LOKAKUUSSA OLI STAMP FORUM POSTIMERKKIMESSUT. KYSEESSÄ OLI TOISTA KERTAA KIRJAMESSUJEN YHTEYDESSÄ JÄRJESTETTÄVÄ TILAISUUS. MESSUOSASTOLLA OLI MAHDOLLISUUS TUTUSTUA ITSE HARRASTUKSEEN JA KAUPPIAIDEN, POSTILAITOSTEN JA YHDISTYSTEN MONIPUOLISEEN TARJONTAAN SEKÄ POSTIMERKKIHUUTOKAUPPAAN. Messuilla oli myös mukana Posten Åland Frimärken, joka on yksi Ahvenanmaan postin neljästä toimialueesta. Sen tehtävänä on tuottaa, markkinoida ja myydä Ahvenanmaan postimerkkejä niin postaalisiin tarpeisiin saarella kuin myös keräilijöille ympäri maapalloa. Ahvenanmaa sai omat postimerkit vuonna 1984. Toimialajohtaja Anita Häggblom on ollut yksikössä alusta saakka mukana. Hän kertoo olleensa aikaisemmin vuosia myös Postivirkamiesliiton Ahvenanmaan osaston ja TVK:n Ahvenanmaan piirin ensimmäinen puheenjohtaja. - Tällä hetkellä meillä on yli 20 000 kestotilaajaa noin sadassa eri maassa. Palvelu toimii viidellä eri kielellä. Henkilökuntaa on 13, seitsemän myynnissä ja kuusi tuotannossa, hän kertoo. Myyntihenkilökunta vastaa asiakaspalvelusta ruotsin, suomen, ranskan ja englannin kielellä. Se hoitaa myös kaikki kampanjat ja näyttelyt. Posten Åland Frimärken on mukana noin 14-15 näyttelyssä vuosittain, niistä muutama järjestetään Suomessa. Lisäksi näyttelyitä pidetään muissa Pohjoismaissa sekä Saksassa, Ranskassa, Aasiassa ja USAssa. Tuotantopuoli hoitaa keräilytuotteiden valmistuksen ja tilausten toimituksen. Kansallisylpeyttä postimerkeistä Postimerkkinäyttelyn myyntikojussa oli todella kauniita merkkejä esillä. Toimialajohtaja kertookin, että postimerkit ovat Ahvenanmaan lipun ohella symboleja saaren itsehallinnosta. Ahvenanmaalaiset ovat hyvin ylpeitä niistä. Asukkaat ovat myös aktiivisia keräilijöitä. 29 000 asukkaasta noin 1 800 kerää merkkejä. Merkit ovat Anita Häggblomin mukaan myös heidän suurlähettiläitään maailmalla. - Merkkien avulla kerromme elämästä täällä, historiastamme, luonnosta, elinkeinoista ja kulttuurista. Postimerkkikauppa on myös hyvä business. - Yleensä kaikille pienille posteille, postimerkkikauppa on prosenteissa hyvä business, näin myös meillä. Postimerkkien keräily harrastuksena on tosin vähentynyt huomattavasti kaikkialla, joten postimerkkien merkityskin on vähentynyt. Kiina yhteistyökumppanina Posten Åland -verkkosivuillakin on mahdollisuus saada ruotsin, suomen, saksan, kiinan ja englannin kielellä tietoja toiminnasta. - Postimerkkien keräily ei tänä päivänä ole niitä suosituimpia vapaa-ajan harrastuksia, ja uusien asiakkaiden värvääminen Euroopan markkinoilla alkaa olla vaikeaa. Kiinassa postimerkkien keräily on vielä suosittua, joten teimme päätöksen tutustua ja panostaa Kiinan markkinoihin. Tänään meillä on siellä oma virallinen edustaja sekä postimerkkien jälleenmyyjä. Olemme myös useiden Kiinan postimerkkikerhojen jäsen ja otamme osaa vuosittain 3-4 näyttelyyn tai tapahtumaan Kiinassa. Zodiak-aiheiset merkit ovat osa projektia, Anita Häggblom kertoo. Ahvenanmaanlammas merkeissä aiheena - Kiina on ollut hyvin ylpeä käsin kaiverretuista postimerkeistään. Ongelmana oli, että kaiverrustaitoa ei enää opetettu jälkipolville. Siksi sieltä ei löytynyt yhtään kaivertajaa postimerkeille, Anita Häggblom kertoo ja jatkaa: POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN POSTIMERKKIKANSIO JA PIENOISARKKI KUVA LI HAO & XU ZHE SUUNNITTELU APRIL KOMMNIKATION MARIEHAMNS TRYCKERI WWW.POSTEN.AX 24

Sitten ruotsalainen maailmankuulu kaivertaja Martin Mörck sai kyselyn Kiinan valtion painolaitokselta, haluaisiko tämä ryhtyä opettamaan painolaitoksen nuoria graafikkoja kaiverruksen taidossa. Mörck toimikin heidän opettajanaan kolmisen vuotta. Keskustelusta Martinin kanssa seurasi ajatus järjestää oppilaiden lopputyönä kilpailu, jossa voittaja sai tehdä Ahvenanmaalle pienoisarkin aiheena Ahvenanmaanlammas. - Julkaisupäivänä meillä oli vastaanotto Suomen suurlähetystössä Pekingissä. Kiina-projekti jatkuu merkeissä - Osana Kiina-projektia päätimme julkaista joka vuosi pienoisarkin horoskooppieläin-aiheella. Tämä vuosi on vuohen/lampaan vuosi, seuraavana on apina. Vuonna 2017 vuorossa on kukko, taiteilijana on itse Martin Mörck. Zodiak-kalenteri on hyvin tärkeä kiinalaisille ja Zodiakpostimerkit ovat hyvin suosittuja. - Esimerkiksi lampaan vuonna syntyneet antavat lahjaksi ystävilleen lammas aiheisia kuoria ja kortteja, Anita Häggblom kertoo. Ahvenanmaanlammas on lammasrotu, jota tavataan vain Ahvenanmaalla. Sen pohjalta tehty postimerkkien pienoisarkki julkaistiin marraskuussa 2014. - Helsingin messut sujuivat meidän osaltamme oikein hyvin, myynti oli hyvä ja asiakkaita riitti. Messut ovat meille tärkeä tapahtuma, tapaamme niissä paljon asiakkaitamme ja kerromme tulevista merkeistä ja tuotteista, toimialajohtaja kertoo. TOIMITTANUT HANNELE NIEMI Kirjeenvaihtaja VIRPI ISAKSSONIN Ja myyntikoordinaattori CHARLOTTA WALLÉN Helsingin messuosastolla. 25

Ahvenanmaalla apu on lähellä ja yhteistyö sujuu KYSYIMME KUULUMISIA PAUN AHVENANMAAN OSASTOLTA JA LUOTTAMUSMIES MARIANNE WESTERILTÄ. ILMENI, ETTÄ JÄSENET TEKEVÄT TÖITÄ MONIPUOLISISSA TEHTÄVISSÄ. MUTTA MITEN ISOVANHEMMAT LIITTYVÄT ASIAAN? 1. Miten edunvalvonta on sujunut Ahvenanmaalla vuonna? - PAUn Ahvenanmaan osastolla on oma työehtosopimus. Jäsenet ovat valinneet neljän hengen neuvotteluryhmän ajamaan yhteisiä asioita. Istumme palkkatyöryhmässä yhdessä työnantajan kanssa. 2. Millaista toimintaa teillä on? - Meillä on aktiivinen osasto, hallituksella on kokouksia noin kuusi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa. Pidämme maaliskuussa vuosikokouksen, jossa vaikuttaa noin puolet jäsenistöstämme. Vuosikokouksessa tarjoilemme hyvän illallisen paikallisessa ravintolassa. Hallitus valitaan joka vuosi. Siinä on kymmenen jäsentä ja neljä varajäsentä. Puheenjohtajana on tällä hetkellä Monica Sandberg ja minä, eli Marianne Wester, toimin luottamusmiehenä yhdessä Jerry Hägglundin kanssa. 3. Kuinka paljon Ahvenanmaalla on PAUn jäseniä? Entä Postin työntekijöitä? - Juuri nyt meillä on 102 jäsentä. - Ahvenanmaan postissa työskentelee kaikkiaan noin 250 henkilöä. 4. Kuinka paljon on maahanmuuttajia? Kuinka monella kielellä toimitte? - Meillä on noin kymmenen eri kansallisuutta. Työkielenä on pääsääntöisesti ruotsi. 5. Millaisissa tehtävissä postilaiset toimivat? - Ahvenanmaan Postissa on neljä erillistä liiketoiminta-aluetta: pakkaus&jakelu, postipalvelut, logistiikka ja postimerkit. Pakkaus&jakelu alueella suuntaudumme tarjoamaan räätälöityjä tuotteita ja jakeluratkaisuja kansainvälisille yrityksille. Palveluja tarjotaan pääasiassa kustantamisen, e-kaupan sekä pankki- ja vakuutustoiminnan kohderyhmille. Postipalvelut pitää sisällään posti- ja lehdenjakelun, lajittelun, pakettien jakelun sekä myynti ja asiakaspalvelut. Logistiikka taas on tavaroiden jakelua, sekä paikallisesti että Ruotsiin ja Suomeen. Postimerkit-liiketoiminta-alue pitää sisällään ahvenanmaalaisten postimerkkien sekä keräilytuotteiden myynnin ja markkinoinnin kaikkialle maailmaan. 6. Onko teillä ollut supistuksia työntekijämäärissä? - Meillä on myös ollut irtisanomisia ja toisiin tehtäviin siirtoja. Työntekijät ovat pakkaus- ja jakelupuolella suurelta osin nuoria. Muilla osastoilla on kaiken ikäisiä työntekijöitä, 18 vuodesta 65 ikävuoteen asti. 7. Kerro vähän verkkokauppabisneksestä? - Samaan aikaan kun verkkokauppa on kasvanut, se on myös tuonut työpaikkoja. On myönteistä, että suurimmalla osalla työntekijöistä on työsopimus, mutta posti käyttää myös henkilöstövuokrausfirmaa kiireaikoina. Pakkaus&jakelu alueella tulostetaan laskuja, varastoimme ja pakkaamme tavaraa ja hoidamme lähetykset suoraan asiakkaille. Käsiteltävät tavarat voivat olla esimerkiksi kirjoja, CD-levyjä, elokuvia, linssejä, tulostinvärejä ja niin edelleen. 8. Mitä erityispiirteitä arvostatte omassa elämässänne Ahvenanmaalla? - Ahvenanmaa on pieni yhteisö, jossa monet tuntevat toisensa. Apu on usein lähellä. Jos hakee vaikka työpaikkaa, on aina joku, joka esimerkiksi tuntee vanhempasi tai isovanhempasi. Se voi olla sekä etu että haitta. Sijaintimme on maantieteellisesti hyvä, lähellä sekä Suomea että Ruotsia. Lautta- ja lentoliikenne takaavat päivittäiset yhteydet eri paikkoihin. HANNELE NIEMI/MARIANNE WESTER 26

På svenska Definition av inkomstrelaterad dagpenning i olika situationer Delvis pensionerat Från vilka inkomster kalkylerar man dagpenning för en person på delinvalidpension? Kalkyleras det på basis av deltidsinkomsterna eller enligt heltidsinkomsterna minus betalt pension? DELVIS PENSIONERAD Svar Inkomstrelaterad dagpenning definieras på grund av inkomster under 26 kalenderveckor som uppfyller arbetsvillkoret. Till en person som har beviljats deltidspension, definierar man dagpenning på grund av den tiden då han eller hon har fått full lön, det vill säga från tiden innan deltidspension. Om deltidspension har betalats för över tre år gör man en indexkontroll på inkomsten som är grunden för dagpenningen. Deltidspension minskar mängden av full dagpenning. Ett annat jobb under uppsägningstiden Man uppsäger nu folk från Postis butiker på full fart. Om en person, som blir uppsagd från butiken, tar emot ett jobb under uppsägningstiden i en matbutik där Postis tjänster kommer att flyttas i framtiden, och får samtidigt uppsägningstidslön samt lön av arbete i butiken, av vilka inkomster kalkyleras dagpenningen? TJÄNSTEFÖRSÄLJARE Svar Om personen i fråga inte har arbetsplikt vid uppsägning kan han eller hon samtidigt jobba för en annan arbetsgivare och få även uppsägningstidslön från arbetet som kommer att ta slut. Då definieras dagpenningen på grund av två jobb med förutsättning att personen har betalat medlemsavgiften för de båda. Efter alterneringsledighet Jag har varit på alterneringsledighet från början av året och nu har jag blivit uppsagd. Arbetsvillkoret fylls inte efter alterneringsledigheten. Hur får jag min dagpenning kalkylerat? ALTERNERARE Svar Om en person inte har varit i arbete efter alterneringsledighet för 26 veckor som uppfyller arbetsvillkoret, ska man definiera dagpenningen totalt på grund av inkomster innan alterneringsledighet. Alterneringsledighetsperioden godkänns som en tid som förlänger arbetsvillkorets granskningsperiod. Omdefiniering av dagpenning Min dagpenning har definierats på grund av mitt heltidsarbete som redan har tagit slut. Vad händer därefter om jag hittar ett nytt jobb och söker för jämkad dagpenning? Hur lång tid ska det ta för att få omdefiniering av dagpenning för den här nya, mindre lönen? FRÅN DELTIDARBETARE TILL HELTIDSARBETARE Svar Kassan följer hela tiden uppfyllelse av arbetsvillkor av en medlem som får dagpenning. Då han eller hon har efter en heltidsanställning varit 26 veckor på deltidsarbete och uppfyller arbetsvillkoret, undersöker kassan om dagpenningen ska omdefinieras. Dagpenningen omdefinieras om den tidigare definierade dagpenningen har betalats för första gången för över ett år sedan. FRÅGESPALTEN Exempel Personens anställning slutar 30.11.. Hon söker för dagpenning från kassan från och med 1.12.. Dagpenning definieras på grund av inkomsterna mellan 1.6.-30.11.. Före betalning av dagpenningen har man fem dagars självrisk - tid 1. -7.12.. Den första dagen för dag penning är 8.12. Därefter jobbar personen som deltidsanställd och ackumulerar ett nytt arbetsvillkor. Om arbetsvillkoret uppfylls före 8.12. och dagpenning betalas på nytt före detta datum, omdefinieras dagpenningen inte och man får inte någon ny självrisktid. Om arbetsvillkoret uppfylls först efter 8.12., omdefinieras dagpenningen. Om dagpenningen omdefinieras, ska lönen som är grunden till den nya dagpenningen vara minst 80 % från lönen som var grunden till den tidigare dagpenningen. 27

In English QUESTION SITE Earnings-related allowance in different situations Partial pension Whom which income does the earningsrelated allowance of a person on partial disability pension get calculated? Is it from the part-time income or according to the full-time salary deducted with the received pension? PART-TIME PENSIONER Answer The earnings-related allowance is being defined based on the income during the employment condition for 26 weeks. The allowance of a person who gets part-time pension will be defined on the basis of the period when he or she still has received full salary, meaning the time before the parttime pension. If the person has been on part-time pension for over three years, there will be made an index control in the income that is the basis for allowance. Part-time pension reduces the full allowance. Another job on the notice period At the moment Posti is aggressively laying off people from the stores. If a person that will get fired from the store gets another job during the notice period in a grocery store where the postal services will get transferred, and he or she gets both severance pay and salary from the new job, from which income does the earningsrelated allowance get calculated? Service seller Answer If the person does not have work obligation during the notice period, he or she can be working for another employer and get paid severance pay by the earlier employer. Then the earnings-related allowance will be defined based on the salaries of these two jobs, but on the condition that the member fees have been paid from both of these jobs. After the job alternation leave I have been on job alternation leave from the beginning of the year and my employment relationship has been ended. My employment condition does not get fulfilled after the job alternation leave. How my earnings-related allowance will get calculated? ALTERNATER Answer If a person after job alternation leave has not been working for 26 weeks that fulfils the employment condition, the earnings-related allowance will be defined totally based on the income during the time before the job alternation leave. The period of job alternation leave will be accepted as a time that lengthens the examination period. Redefining the earningsrelated allowance My earnings-related allowance has been defined based on the salary from a full time job that has already ended. What will happen if I get a new part-time job afterwards and apply for adjusted earnings-related allowance? How long will it take to get the earnings-related allowance redefined from this smaller salary? FROM A PART-TIME WORKER TO A FULL-TIME WORKER Answer The unemployment fund follows constantly the fulfilment of the employment condition of a member receiving earnings-related allowance. When he or she has been working after a full-time work relationship on a part-time job for 26 weeks that fulfils the employment contract, the unemployment fund estimates whether the earningsrelated allowance should be redefined. The earnings-related allowance will be redefined if there has gone over a year since the first payment date of the earlier defined allowance. Example A person s work relationship will end on November 30th. He or she will apply for earnings-related allowance from the unemployment fund starting December 1st. The earnings-related allowance will be defined from the earnings between June 1st and November 30th. Before the payment of the allowance there will be five working days waiting period between December 1st and 7th. The first day for the allowance is December 8th. After this the person will do some parttime work that gains new employment condition. If the employment condition will get fulfilled before December 8th 2016 and the earnings-related allowance gets paid before this date, the amount of the allowance will not be redefined and there will not be a new waiting period. If the employment condition will be fulfilled only after December 8th 2016, the allowance will be redefined. If the allowance gets redefined, the new salary that is the basis for the earnings-related allowance, is although at least 80 per cent of the earlier salary that was the basis for the earlier allowance. 28

Sana on vapaa Lähetä teksti: hannele.niemi@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Juttusi voidaan julkaista joko reilusti nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi - merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero) täytyykuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät pelkästään toimituksen tietoon. Postiko valtionyritys? Iltalehdessä uutisoitiin Postin johtajien palkoista. Kymmenkunta Postin johtajista tienaa enemmän kuin Suomen pääministeri. Pääministeri tienaa vain noin 15 000 euroa, mutta vastaa pääministerin tehtävien lisäksi myös valtion yritysten omistajaohjauksesta. Postin toimitusjohtaja Heikki Malisen ansiot ovat noin 50 000 euroa kuukaudessa. Malisen ansiot ovat siis yli kolme kertaa suuremmat kuin pääministerin. Onkin syytä kysyä, kuka johtaa ja ketä? Suomi on demokraattinen valtio, jossa kansa päättää äänestämällä. Ovatko kansalaiset äänestäneet valtion johtajille pienemmät palkat kuin valtion yritysten johtajille? Vai ovatko valtion johtajat sitä mieltä, että heidän yritysjohtajat ansaitsevat moninkertaiset tulonsa? Vai onko niin, että ministereillä ei ole valtaa, vaan vallan kahvassa ovatkin yritysjohtajat? Postin työehtosopimusneuvottelut ovat olleet tapetilla ja työnantajan leikkauslista on historiallisen hurja. Satojen eurojen leikkaus kuukausipalkkoihin, työn osa-aikaistaminen ja työaikojen sopeuttaminen, muutosturvan poisto ja paljon muuta. Lista on pitkä ja synkkä. Lähetysmäärät tippuvat ja elämme Postin murrosikää. Ja vaikka postinjakelu tuottaa edelleen voittoa, ei se riitä, sillä on rahoitettava kasvua, nimen muutoksia ja maailman valloituksesta koituneita kuluja. Lisäksi jollain pitäisi pystyä maksamaan johtajien palkat ja palkkiot. Yksinkertainen ja laiska tapa hoitaa tämä, olisi leikata alhaalta, väkeä ulos ja palkkakuluja alas. Posti elää murrosikää eikä se enää kuuntele vanhempiaan. Isähahmona toimiva pääministerimmekin näyttää jokseenkin pakoilevan vastuuta. Kun häneltä kysyttiin onko Sol-vuokratyövoima rikkurityövoimaa ja onko tämä vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Vastaus oli hämmentävä: olen kysynyt Postista, ja sieltä vastattiin että ei ole. Siis Postin lapsen vahtina toimiva ministeri ei itse tutki ja valvo asioita, vaan kysyy lapselta. Eli jos lapsenvahtisi joskus sanoo sinulle, että kyllä lapsi oli kiltisti, niin hän minulle kertoi, sinun on kunnioitettava vastausta. Vai onko niin, ettei murrosikäiseen Postiin saa minkäänlaista keskustelukontaktia. Ainakin työehtosopimusneuvottelut näyttävät junnaavan eipäs joopas -linjalla. Postilaisten liitto PAU yrittää pitää kuria, mutta se ei ole helppoa. Hyvinvointivaltiota vastustavia murrosikäisiä on vain liikaa. Pitäisi saada tuloeroihin kilpailukykyloikka ja maahanmuuttajista halpatyövoima. Pitäisi saada Suomi uuteen nousuun. Pilottihankkeena tässä työehtojen polkemisessa näyttää toimivan Posti ja muut valtionyritykset. Posti on sikäli erityisessä asemassa, että näiden työehtosopimusneuvottelujen tulos tulee heijastumaan monelle alalle ja muiden liittojen neuvottelukierrokselle ensi vuoteen. Sen tähden lähitulevaisuudessamme on odotettavissa lakkoja ja karkkilakkoja. Posti kyllä ansaitsisi tästä luunapin, mutta sitä ei ministeriö uskalla antaa. Miksi? Kuka johtaa ja ketä? TERO VAINIKKA HELSINKI > 29

AVAINSANA Lähetä avainsana 30.11. mennessä sähköpostitse tai postitse viereisen sivun ohjeiden mukaisesti. Vastauksensa lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 20 euron rahapalkintoa. Nimi... Tilinnumero... Kotipaikka... Puhelin... 30

RISTIKON AVAINSANA Toimi näin! Kerää numeroiduista ruuduista kirjaimet ja lisää ne avainsanalistaan, erilliselle paperille tai sähköpostiin. Lähetä avainsanasi postitse tai sähköpostitse toimitukseen. Avainsanan sähköisesti tai vanhaan tapaan postitse palauttaneet osallistuvat yhteiseen arvontaan. LÄHETYSOHJEET Avainsanan lisäksi kirjoita nimi, kotipaikkakunta, puhelinnumero ja pankki tilin numero lähetettäviin tietoihin. HUOMIOI! Myös sähköpostiin on kirjoitettava edellä mainitut tiedot. Arvontaan osallistuvat vain ne, joissa on pyydetyt tiedot Lähetä sähköposti osoitteella PAUristikko@gmail.com ja maaposti osoitteella: PAU Reitti-ristikko, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. RISTIKKOARVONNAN VOITTAJAT Ristikkoarvonnassa 8/ voitto osui seuraaville: Liisa Puputti Teurosta ja Eila Niskanen Helsingistä. Arvontaan osallistui 227 vastaajaa! Toimitus kiittää osallistujia ja onnittelee voittajia! Palkkio maksetaan lehden ilmestymispäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. (ratkaisu 8 / ) S S A T K U A P E T U S E A T M A S U T U R V A P I T O I K Ä I H M I N E N A O A I N A S U T R E K K I A J U A S T E E T M A A L A U K S E N S L A A V E R E I S T A I L L A S P U T N I K T I I N E Y S S A L A T E K O H X K A I I T S E K U R I U H A L L A A N T E E S I T S Y S I Ä Q U E E N S P V S I R U T V A I P A T M Ä T Ä S A A T E E O A U K E K O R S U S I T K E Y S R U U H K A T T I K I K E S Ä K U U L A O R A N S S I V A K U U M I T I T O I S K Ä A S T I N Moraalin olemuksesta Ryppyinen kirje kiersi kantapöyräs pari ympyrää käsistä kouriin, vaikka jokainen oli sen jo nähny. Tirehtöörin liikuttava vuodatus, jossa se arvioi, jotta muutosturva passivoi! Ja et siks liiton pitäis ymmärtää luopua siittä. - Mikä neronleimaus se tuokin ny sitte on. Minen ymmärrä, miksi se tuollaasia eres lähettelöö, Vieno kummeksui. - Kynänpyörittäjät on pantu töihin. Sanoja on käännetty ja väännetty, mutta rivien välit unohtu täyttää, Holopainen kuulutti. - Mä saisin muutosturvaa reilusti alle kymppitonnin. Ei siis tarvi pelätä sen passivoivaa vaikutusta, Pasi totesi ja jatkoi päälle: - Eikä näillä palkoilla rellestetä muutenkaan, hyvä kun jotenkin pärjää vuokranmaksusta ja saa otteen leivän syrjästä. Neljä penskaa pitää pyörät pyörimässä. Exän siskokin muuten opiskelee lähihoitajaks muutosturvalla. - Eikös sen äitee ollu postis töis. Kolomen vuoren päästä olis päässy eläkkeelle. Lankulla sekin nyt, Vieno sanoi. - Mää on sitä mieltä, että kaikki isokenkäset herrat ja rouvat tässä maassa puhuvat yhtä ja tekevät toista. Talkoilla pitäis tehrä työtä siis työväen. Ja isokenkäset siirtävät riistokorjaamansa rahat porttukaaliin viettääkseen siä lepposia eläkepäiviä. Ylpeilevät nääs siellä, jotta kuka on niistä on ollu suurin kelmi, Holopainen kuumotti. Varma oli vähän laskeskellut: - Malisen oma muutosturva euroissa tarkoittaisi satoja tuhansia euroja. Masa piti Malisen muutosturvaa pienenä. Saihan valtioyhtiö Outokummun johtaja Seitovirtakin kultaisen kädenpuristuksen. - Ilman ansiotaan, Holopainen huomautti. - Puolitoista milliä euroa eikä se kaveri ennättänyt kauan talossa olla, Masa sanoi. Varma tiesi, että työläisen ystävä Malinen istuu myös Outokummun hallituksessa. - Sielä se on ollu hyväksymäs Seitovirranki palkkioota, Vieno huokaisi. Varma totes: - Seitovirta ansaitsee ablodit ennätyksestään: se sai Outokummun pörssiarvon romahtamaan neljässä vuodessa lähes 90 rosenttia. Ervasti kirjoittikin siitä Ylen blogissaan, totesi että se on teräksenluja saavutus ja ansaitsee asianmukaiset myötäjäiset. Holopaisella oli mennä limu väärään kurkkuun: - Eikö näillä hyvillä veljillä ole mitään moraalia? Muut hörähti nauraan. Puhuttiin moraalin olemuksesta ja lopulta äänestettiin. Äänin viis yks päätettiin, ettei moraalia löyry. Varma äänesti vastaan. Sen mielestä jokaisella ihmisellä on moraali. Ja jokainen asettaa moraalinsa itselleen sopivaksi. VALTSU 31

Työtapaturmien korvauksiin uudistuksia Palkansaajien turva paranee, kun uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee ensi vuoden alussa voimaan. Laki on myös aiempaa selkeämpi. Uusi laki selkeyttää tulkintaa työtapaturmien korvaamisesta. Se myös parantaa osin palkansaajien turvaa, sanoo päälakimies Timo Koskinen SAK:sta. Timo Koskinen huomauttaa, että lakiin oli uhkana tulla työnantajien esittämänä heikennyksiä muun muassa työmatkalla tapahtuneisiin tapaturmiin, mutta ne saatiin torjuttua. Selkeitä parannuksia ovat yksityiskohtaisemmat menettelysäännöt vuosityöansion määrittelyyn. Tämä on omiaan parantamaan esimerkiksi pätkätyöntekijöiden ja äskettäin työllistyneiden asemaa, Timo Koskinen tähdentää. Selkeyttä tulkintaan Uudessa laissa niputetaan työtapaturma-, ammattitauti- ja kuntoutuslait yhteen. Lakiin on kirjattu pykäliksi aiemmin oikeusteitse haettuja tulkintoja. Tavoitteena on helpottaa työtapaturmien korvauskäytäntöjä. Uusi laki on palkansaajien kannalta aiempaa lainsäädäntöä ymmärrettävämpi ja selkeämpi. Esimerkiksi työpaikan käsitettä on lavennettu niin, että mukana kulkevat työt esimerkiksi asentajilla tai rakentajilla ovat työtapaturman sattuessa korvattavia työpaikkoja. Samoin työmatkat ja normaalit poikkeamat työmatkalla, vaikkapa lapsen hakeminen päiväkodista tai pankkiautomaatilla käynti, kuuluvat tapaturmavakuutuksen piiriin, Timo Koskinen sanoo. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että työnantajilla säilyy sataprosenttinen korvausvelvollisuus työtapaturmissa. Nytkin työnantajan velvollisuus on vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien varalta. Koska korvausvelvollisuus on täysin työnantajalla, kiinnostus ehkäistä työtapaturmia on merkityksellistä. Työtapaturmavakuutusmaksut nousevat sen mukaan, kuinka paljon työtapaturmia sattuu. Mitä vähemmän niitä on, sitä pienempi on tarve korottaa vakuutusmaksuja, Timo Koskinen sanoo ja muistuttaa, ettei työtapaturmille tullut uudessa laissa korvauskattoa eikä työntekijöille vakuutusmaksuosuutta, kuten työnantajat lainvalmistelussa vaativat. Suoja-alue lavenee Uutta on se, että työtapaturmavakuutuksen suoja laajenee koskemaan esimerkiksi työnantajan hyväksymään koulutukseen osallistumista, lääkärissä käyntiä ja työsuojeluvaltuutetun tehtävään kuuluvaa liikkumista. Jos työntekijä työssäoloalueellaan työntekoon tai työmatkaan liittyen kaatuu polkupyörällä ja loukkaa itsensä, hän on tapaturmavakuutuksen suojan piirissä, Timo koskinen kertoo esimerkkinä. Työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työnteon yhteydessä ja työtehtävän vuoksi matkustettaessa. Traumat korvauksiin Ammattitaudin käsite pysyy ennallaan siten, että ammattitaudin aiheuttavan altisteen on oltava fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen. Edelleenkään ei korvata esimerkiksi psyykkisen tai sosiaalisen tekijän aiheuttamaa ammattitautia. Henkiselle järkytysreaktiolle, joka on yksi työtapaturman seurauksista, säädetään laissa korvauksen edellytykset. Uutena lakiin ovat tulleet traumatilanteet, joita voi tulla työpaikalla esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuvalle. Esimerkkinä voisi olla aseella uhattu kaupan kassatyöntekijä, joka ei enää uskalla mennä työhönsä. Nähtäväksi jää jatkossa oikeusteitse, korvataanko esimerkiksi pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen seurauksena syntynyttä työkyvyttömyyttä, Timo Koskinen sanoo. Lakiuudistukseen liittyy parannuksia korvauspäätösten perustelemiseen. Vakuutusyhtiön tulee jatkossa korvauspäätöksissään aiempaa yksityiskohtaisemmin perustella, miksi esimerkiksi joissakin lääkärinlausunnoissa todetut korvausta puoltavat seikat eivät oikeuttaisi vakuutusyhtiön mielestä korvauksiin. Muutoksenhakuelimissä käytetään jatkossa enenevässä määrin ulkopuolisia lääkärijäseniä lausumaan asiantuntijoina syy-yhteyksiä tapaturma- tai ammattitaudin toteamisessa. Vakuutuslääkäreitä on vähän, ja Timo Koskisen mukaan nyt yritetään estää se, että työtapaturmakorvauksiin vaikuttavat lääkärilausunnot tehtäisiin liian pienessä piirissä. Pidän ay-liikkeen saavutuksena lakiuudistuksessa myös sitä, että viimeinen muutoksenhakuelin on edelleen Korkein oikeus eikä Korkein hallinto-oikeus (KHO), kuten työnantajat vaativat. Korkein oikein katsoo asioita laajemmin kuin KHO, Timo Koskinen sanoo. TEKSTI LEENA SERETIN KUVA TUULIKKI HOLOPAINEN 32

Työsuojelupalkinto Jari Hyyryläiselle Työterveyden Edistämisyhdistys (TEY) ry on myöntänyt valtakunnallisen työsuojelupalkinnon työsuojeluvaltuutettu Jari Hyyryläiselle Posti Oy:sta. Palkinnon perusteena on ansiokas toiminta työsuojelun ja työterveyden edistämiseksi. Palkinto luovutettiin Jarille SAK:n Työympäristöseminaarissa Kiljavalla. Sen luovutti yhdistyksen varapuheenjohtaja Raili Perimäki. Palkinnon saajaa valitaessa kiinnitetään erityistä huomiota laaja-alaiseen verkostoitumiseen, aktiiviseen ja jatkuvaan kehittämistoimintaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä työpaikkojen olosuhteiden parantamiseksi vaativista olosuhteista huolimatta. - Työterveyden Edistämisyhdistys haluaa tällä tunnustuspalkinnolla kiinnittää enenevästi huomiota työsuojeluvaltuutetun vaativaan ja laaja-alaiseen työterveysyhteistyöhön ja turvallisuusasioiden kehittämiseen eri toimijoiden kesken, Raili Perimäki totesi. Työsuojelu on yhteispeliä Mikkeliläinen Jari Hyyryläinen on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna Posti Oy:ssä Kaakkois-Suomen alueella vuodesta 2010 lähtien. Jarin tehtäväkenttä on laaja; toimintakauden pääpainoalueita ovat olleet muun muassa työilmapiirin kehittäminen, esimiesten tukeminen ja ohjaaminen työturvallisuus-, työhyvinvointi- ja työsuojeluasioissa sekä toimipaikkojen ergonomian ja turvallisuuden parantaminen. Postitoiminta on ollut jatkuvassa muutoksessa ja siihen sopeutuminen henkilöstön vähentämistarpeineen on ollut haasteellinen. Tästä huolimatta Jari on toiminut aktiivisesti työn- tekijöiden terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Jari on osoittanut korkeaa ammattitaitoa, yhteistyökykyä sekä pitkäjänteistä toimintaa työsuojelun ja työterveyden alalla. Hänen työssään on nähtävissä määrätietoinen ote uuden toiminta- ja kulttuurimallin muuttumiseksi. Jari on verkostoitunut laajasti eri toimijoiden kanssa ja kehittänyt yhteistyötä muun muassa työterveyshuollon ja työsuojelun välillä. Hän on korostanut oikeudenmukaisen ja luottamuksellisen työilmapiirin tärkeyttä ja toiminut sillanrakentajana, saaden aikaan avoimen keskusteluilmapiirin, jonka seurauksena työpaikkojen työilmapiiri ja työtyytyväisyys ovat oleellisesti kohentuneet. Työtapaturmien vähentymiseksi hän on haastanut kaikki osapuolet, postin työntekijöistä johtajiin. Erityisesti hän on korostanut tapaturmatutkinnan tarpeellisuutta sekä työturvallisuusjohtamisen yhtenäistämistä. Postin jakelun työturvallisuuden tulos- ja aktiviteettimittarin mukaan Kaakkois-Suomen tapaturmataajuus on yksi yrityksen maan pienimmistä. Jari totesi työsuojelun olevan yhteispeliä ja kiitti paikalla olleita kollegojaan sekä koko paulaista työsuojeluväkeä ja oman alueensa työsuojeluasiamiehiä ja luottamusmiehiä, unohtamatta työpariaan Petri Tiussaa. Jari kertoi työn jatkuvan edelleen kiinnostavana, mutta kovin haasteellisena. Tämä on työtä, jonka arvoa työnantaja ei vieläkään kaikilta osin ymmärrä yrityksen talouden ja työntekijöiden hyvinvoinnille. MIKA ROOS TYÖEHTOASIANTUNTIJA TYÖTERVEYDEN EDISTÄMISYHDISTYS TUKEE TYÖTERVEYS- JA TYÖSUOJELUALAN KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA TIEDONVÄLITYSTOIMINTAA SUOMESSA. 33

6 Esim. /kk * Entä jos toisen euro ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 44-vuotias PAUn jäsen, 50 000 euron turva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 34

Kolumni TARU BERNDTSSON KIRJOITTAJA ON HELSINKILÄINEN VAPAA TOIMITTAJA Jotain mitä pitää kädessä Hiiri kädessä syntynyt sukupolvi haluaa kirjoittaa kirjeitä. Lehtiotsikko pysäyttää. Eihän kukaan enää kirjoita kirjeitä! Näköjään vain kirjoittaa. Esimerkiksi lasten- ja nuorten lehti Koululaisen palstoilla etsitään innokkaasti kirjeenvaihtotovereita. Lehtijutussa lapset perustelevat oikeiden kirjeiden kirjoittamista ja lähettämistä muun muassa niin, että he haluavat välillä tehdä jotakin rauhassa ilman, että jossain vilkkuu tai piippaa jatkuvasti. Ja antaa ystävyyden kasvaa vähitellen kirje kirjeeltä. Jo pelkästään käsin kirjoittaminen on erityistä. Käsin kirjoitettu viesti kertoo nykypäivänä aivan erityisestä huomaavaisuudesta ja paneutumisesta. Oppimistieteilijätkin ovat osoittaneet, että ihminen muistaa ja oppii paremmin, kun hän kirjoittaa asiat ylös käsin. Löysien kaappieni kätköistä laatikollisen vuosikymmenien takaisia kirjeitä ja kortteja. Osa niistä oli jo kouluvuosilta, jolloin olin saman ikäinen kuin Koululaisessa ystävää etsivät lapset. Muistan miten kivaa oli, kun koulusta tullessa oli kotona odottamassa oikea kirje. Usein sen tuomaa iloa halusi pitkittää hypistelemällä lähetystä ennen avaamista. Kirje oli niin mukavasti käteen sopiva, sileä mutta kulmikas. Usein se oli myös hauskan pullea. Joskus sen samettinen pinta piti tuntea ihan poskea vasten. Tunnistan monet ystävät ja tutut jo käsialasta. Osoitteet saavat minut ajattelemaan lapsuudenkotiani ja opiskeluaikojen vaihtuvia kämppiä. Kirjeet alkoivat usein pahoittelulla siitä, että edellisestä viestistä oli jo kulunut aikaa. Sen jälkeen ehkä kerrottiin vähän tilanteesta, jossa kirjoittamiseen oli ryhdytty. Sitten vaihdettiin kuulumisia yhteisistä ystävistä, jaettiin arkipäivän huolia, naurettiin kommelluksille. Harvoin ystävieni kirjoittamat sanat välittivät mitään suuria uutisia. Kirjeestä jäävä jälki on kuitenkin niin paljon enemmän kuin vain sanat paperilla. Kirje on konkreettinen, käsissä pideltävä todistus siitä, että joku on sinua ajatellut ja nähnyt vaivaa takiasi. Koko maailman laajuinen rannaton internet on vain lattea ruutu silloin, kun käsiteltävänä ovat tunteiden ja muistojen värit, sävyt ja kerrostumat. Silloinkin kun ihminen haluaa todella painaa jotakin mieleensä, on parempi, että pelkän ruudulta lukemisen tai katsomisen sijasta on jotakin mihin tarttua, jota voi käännellä käsissään, selata, alleviivata, kantaa mukanaan, repiä rikki tai rutistaa syliinsä, heittää seinään tai kätkeä tyynyn alle. Sähköisen kirjan läpimurrosta on puhuttu jo vuosikaudet, mutta silti painettuja kirjoja myydään edelleen moninkertaisesti sähköisiin verrattuna. Yhdysvalloissa tehdyssä kartoituksessa havaittiin, että vuonna 2014 opiskelijat ostivat 87 prosenttia kurssikirjoistaan painettuina. Neljännes opiskelijoista osti painetun kirjan silloinkin, kun sähköinen olisi ollut saatavilla ilmaiseksi. Paperille kirjoitetun tai painetun viestin sanoma vain on vahvempi kuin sähköisen viestin sanoma. Työtä vailla ollut ystävä kuunteli aikansa rekrytointikonsulttien neuvoja siitä, miten tänä päivänä erotutaan t yön h au s s a. S os i a a l i ne n me d i a ja v ide o blogit pitää ilman muuta hallita ja nettiprofiilia päivittää. Ystäväni päätti erottautua laittamalla hakemuksensa kirjekuoreen ja lähettämällä sen postitse. Lopputulos oli hyvä. 35

REITTI-LEHDEN VALOKUVAKILPAILU Kuva joka koskettaa REITTI-LEHTI JÄRJESTÄÄ LUKIJOIDEN TOIVOMUKSESTA VALOKUVAKILPAILUN. TÄSSÄ ON VIELÄ TARKEMMAT TIEDOT KILPAILUN SÄÄNNÖISTÄ. Valokuvakilpailun aihe on vapaa, mutta toivomme että lähettämäsi otos on Kuva joka koskettaa niin kuvan ottajaa kuin kuvan katsojaakin. Se voi kuvata arkea, juhlaa, vapaa-aikaa, työtä, yksityiskohtaa, ihmettä, omituisuutta, jotain huvittavaa Jokainen valokuvaaja voi osallistua kilpailuun kolmella kuvalla. Kuvausvälineenä pyydämme käyttämään digikameraa tai vastaavaan tasoon yltävää laitetta, sillä kuvan resoluution tulee olla vähintään 300 dpi (JPEG). Kilpailu kestää ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Sen lisäksi ne ovat nähtävillä PAUn facebook-sivuilla, jossa niitä voi käydä ihailemassa ja tykkäilemässä tai antamassa kommentteja. Kerro kuvan tarina Nimeä jokainen kuva. Kerro, missä olet kuvannut, mitä olet kuvannut, keitä, kuka tai mikä kuvassa on, oliko sillä jokin erityinen merkitys sinulle. Lähetä myös yhteystietosi (nimi, puhelin, sähköpostiosoite, kotipaikka). Kilpailun raatiin kuuluvat graafinen suunnittelija, Reitti-lehden taittaja Pauliina Lindholm, PAUn tiedottaja Juha Pöyry ja allekirjoittanut eli Reitti-lehden päätoimittaja Hannele Niemi. Kaikki kuvat osallistuvat kisaan ja kolme parasta kuvaa palkitaan. Palkinnot julkistetaan vuoden viimeisessä Reitissä. Auringonlasku Utösssä KIMMO JARAMO, TURKU Uistelua yöllä TUULA KOKKONEN, LIE KSA Kuvia voit lähettää Reitti-lehden toimitukseen: hannele.niemi@pau.fi tai PAU/Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. HANNELE NIEMI Me VIRPI M tsäpolulla Ä K EL Ä, VALKE A KO S K I Julkaisemme taas Reitissä maistiaisia tähän mennessä lähetetyistä kuvista, olkaa hyvät! 36 36

TK-kysymyksiä Päivärahan määrittely eri tilanteissa Osittain eläkkeellä olevalle Mistä tuloista lasketaan osatyökyvyttömyyseläkeläisen päiväraha? Määräytyykö se osa-aikaisen tulon mukaan vai lasketaanko se kokoaikaisen tulon mukaan, josta vähennetään saatu eläke? OSAELÄKELÄINEN Vastaus Ansiopäiväraha määritellään 26 työssäoloehdon täyttävän viikon ansioista. Henkilölle, joka saa osa-eläkettä, päiväraha määritellään sellaiselta ajalta, jolloin hän on vielä saanut täyttä palkkaa eli ajalta ennen osa-eläkettä. Mikäli osa-eläke on jatkunut yli kolme vuotta, tehdään päivärahan perusteena olevaan ansioon indeksitarkistus. Osa-aikaeläke vähentää täysimääräisesti maksettavaa päivärahaa. Toinen työ irtisanomisajalla Postin myymälöistä irtisanotaan ihmisiä nyt kovaa vauhtia. Jos myymälästä irtisanottava henkilö menee irtisanomisajalla töihin ruokakauppaan, jonne Postin palvelut siirtyvät ja saa samanaikaisesti sekä irtisanomisajan palkkaa, että palkkaa kaupan alan työstä. Mistä ansiosta päiväraha määritellään? PALVELUMYYJÄ Vastaus Mikäli henkilöllä ei ole irtisanomisaikana työvelvoitetta, voi hän samanaikaisesti olla töissä toisella työantajalla ja saada lisäksi päättymässä olevasta työsuhteesta irtisanomisajan palkkaa. Tällöin päiväraha määritellään kahden työn ansioiden perusteella edellyttäen, että jäsenmaksut on suoritettu näistä molemmista töistä. Päivärahan uudelleen määrittely Päivärahani on määritelty jo päättyneen kokoaikatyön palkasta. Mitä tapahtuu jos työllistyn osittain tämän jälkeen ja haen soviteltua päivärahaa. Kuinka kauan menee, että päiväraha määritellään uudestaan tästä pienemmästä palkasta? KOKOAIKAISESTA OSA-AIKAISEKSI Vastaus Kassa seuraa koko ajan päivärahalla olevan jäsenen työssäoloehdon täyttymistä. Kun hän on kokoaikaisen työsuhteen jälkeen ollut työssä oloehdon täyttävässä osa-aikatyössä 26 viikkoa, tutkitaan kassalla, määriteltäisiinkö päiväraha uudelleen. Päiväraha määritellään uudelleen, mikäli edellisen määrittelyn jälkeisestä ensimmäisestä maksetusta ansiopäivärahapäivästä on kulunut yli vuosi aikaa. Esimerkki Henkilöllä päättyy työsuhde 30.11.. Hän hakee päivärahaa työttömyyskassalta 1.12. alkaen. Päiväraha määritellään ansioista 1.6.-30.11.. Ennen päivärahan maksamista otetaan viiden arkipäivän omavastuuaika 1.-7.12.. Ensimmäinen maksettava päivä on 8.12.. Tämän jälkeen henkilö tekee osa-aikatöitä ja kerryttää uutta työssäoloehtoa. Jos työssäoloehto täyttyy ennen 8.12.2016 ja päivärahaa päästään maksamaan uudelleen ennen tätä päivää, ei päivärahan tasoa määritellä uudelleen eikä oteta uutta omavastuuaikaa. Jos työssäoloehto täyttyy vasta 8.12.2016 jälkeen, tulee henkilölle uusi päivärahan määrittely. Mikäli päiväraha määritellään uudelleen, on uusi päivärahan perusteena oleva palkka kuitenkin vähintään 80 prosenttia edellisen päivärahan perusteena olevasta palkasta. Vuorotteluvapaan jälkeen Olen ollut alkuvuoden vuorotteluvapaalla ja työsuhteeni irtisanottiin. Minulla ei täyty työssäoloehto vuorotteluvapaan jälkeen. Miten päivärahani saadaan laskettua? Vuorottelija Vastaus Jos vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen henkilö ei ole ollut työssä 26 työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tehdään päivärahan määrittely kokonaan ajalta ennen vuorotteluvapaata. Vuorotteluvapaajakso hyväksytään työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentäväksi ajaksi. 37

TK tiedottaa Menoon mukaan VUOSIKOKOUKSIA Työttömyyskassa Joulunajan poikkeavat aukioloajat Asiakaspalvelu suljetaan 23.12. klo 12.00. Kassa on suljettu 24.-25.12. ja 31.12.-1.1.2016 sekä 6.1.2016. Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3-5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI Puhelin : (09) 6131 1780 Asiakaspalvelupisteen aukioloajat: Asioimisaika: maanantaista perjantaihin klo 9-15 Poikkeus puhelinpäivystykseen Työttömyyskassan puhelinpäivystys on keskiviikkoisin suljettu aikavälillä 4.11.-31.12.. Kassalle on saapunut lokakuussa kaksinkertainen määrä hakemuksia, joiden aiheuttamaa ruuhkaa nyt puretaan. Vaasan osasto 161 Aika La 28.11. klo 18 Paikka Cantare Osoite Vöyrinkatu 12, Vaasa Syyskokouksessa käsitellään vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan toimikunta ja osaston puheenjohtaja sekä tarvittavat valiokunnat ja kokoukselle esitetyt asiat. Kokoukselle tulee esittää asiat viimeistään 20. marraskuuta. Kokouksen jälkeen tarjoillaan ruoka. Ilmoittautuminen viimeistään 24. marraskuuta kello 15:een mennessä Kaj Johansson puh. 050 378 55 54 tekstiviestillä tai kaj.johansson@posti.com. Ruokailun jälkeen vietetään iltaa TenaSingersin tahdittamana. Keikkapalkkio ohjataan lyhentämättömänä Vaasan lastenkotien joulukeräykseen. Terveisin Toimikunta Mikko Lehtimäki Jäsenmaksu vuonna 2016 Kassan vuoden 2016 jäsenmaksuprosentti on edelleen 0,55 % jäsenen ennakonpidätyksenalaisista palkkatuloista ja kassan maksamista etuuksista kassan sääntöjen mukaisesti. Muista kuin kassan maksamista etuuksista jäsenmaksua ei tarvitse maksaa. Tämä edellyttää kuitenkin, että jäsen itse ilmoittaa asiasta kassan jäsenrekisteriin Web-lyytin kautta tai puhelmitse numerossa (09) 6131 1719 tai (09) 6131 1724. PAUn ammattiliiton jäsenmaksu on vuonna 2016 edelleen 1,04 % jäsenen ennakonpidätyksenalaisista palkkatuloista. Ammattiliiton jäsenmaksua ei peritä kassan tai muiden tahojen maksamista etuuksista. HUOMIOI! SAAT VÄHENTÄÄ SEKÄ AMMATTILIITON, ETTÄ TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSEN- MAKSUN VEROTUKSESSA! TURNAUSKUTSU Ammattiyhdistysten jalkapallon 32. mestaruusturnaus pelataan kansainvälisenä 18.-20.3.2016 Lahden kaupungin Mukkulan jalkapallohallissa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. Turnauksessa on kaksi lohkoa: harrasteja kilpailulohko. Kilpailulohko, johon kansainväliset joukkueet osallistuvat. Joukkueiden koko 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu on 300 euroa, joka maksetaan järjestäjän laskuttamalle tilille. Ilmottautumiset 30.1.2016 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI tai international.tournament@ pp.phnet.fi, josta saa myös mestaruusturnausta koskevaa informaatiota. Lisätietoja myös : www.ayjalkapallo.info ja GSM 041 584 9964. Lohkojen otteluarvonta 7.2.2016, Hotelli Restel Cumulus Lahti. Turnausmajoitus Hotelli Restel Cumulus Lahti (ammattiliittosopimus). Vuoden mestaruusturnauksen voittaja, kilpailulohko SAK LAHTI, harrastelohko NesteOil/ TEAMliitto. Tervetuloa mestaruusturnaukseen! Ammattiyhdistysten jalkapallo ry 38

PAU ry PAUn toimisto Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi tai pau@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 MUUTOSILMOITUKSET Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen: vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon: 09 613 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 HELSINKI. PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimus- ja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, mainosjakelu Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta, maahanmuuttajat Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Päivi Vuovirta, 050 411 2195 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksu- ja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 040 821 5832 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 040 821 5836 TIEDOTTAJA, TOIMITTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut Juha Pöyry, 040 356 0567 PÄÄTOIMITTAJA, REITTI, KALENTERI aineistot, ilmoitukset, yhteystiedot Hannele Niemi, 040 753 2986 HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus... Nimi... Osoite... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä... P./sähköp.os.... OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite... Uusi osoite... Uusi osoite on voimassa... alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä... mihin... Keskeytyksen syy vanhempainloma asevelvollisuus hoitovapaa siviilipalvelus sairausloma Kelan työmarkkinatuki opiskelu muu syy, mikä? kuntoutustuki... ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn... eläkkeelle... alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä?...... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus Kiitos ilmoituksestasi! tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava 39

PRO2 Marianne Wester palvelumyyjä, luottamusmies, Posten Åland Kuka olet Marianne Wester? Kuka olet Marianne Wester? Olen vähän yli kuusikymppinen täti-ihminen, joka on työskennellyt Ahvenanmaan postin postimerkkiosastolla vuodesta 1988. Olen syntyjäni Vaasasta, jossa kävin myös kouluni. Onko sinulla perhettä? Olen naimisissa täkäläisen kanssa, ja meillä on kaksi lasta. Millaista on asua Maarianhaminassa? Maarianhamina on kaunis pieni kaupunki, kaikki on kävelyetäisyydellä ja meren äärellä. Mitä mieltä olet pakkoruotsista? Mitä tulee pakkoruotsiin tai pakkosuomeen, niin olen sitä mieltä että kielitaito on rikkaus. Koulujen kieltenopetusta pitäisi muuttaa hauskemmaksi, enemmän käytännön harjoitusta ja vähemmän kielioppia. Mitä työnkuvaasi Postilla kuuluu? Työskentelen Postimerkkiosastolla myyjänä, huolehdin pohjoismaisista ja osin myös suomenkielisistä asiakkaista. Lisäksi matkustan muutaman kerran vuodessa postimerkkimessuille. Olen jo usean vuoden ajan ollut luottamusmiehenä ja jäsenenä PAUn Ahvenanmaan osaston hallituksessa. Millainen työhistoria sinulla on? Aiemmin olen työskennellyt mm. kukkakaupassa ja varustamolla. Mikä nykyisessä työssäsi on parasta? Mukava työporukka, joka tuntee toisensa pitkältä ajalta ja auttaa toinen toistaan. Meillä on liukuva työaika ja hyvät tilat. Miten työ on muuttunut sinun aikanasi? Muutoksiahan on tapahtunut koko Postin työurani ajan. Olemme vaihtaneet toimipaikkaa kolmasti, ja nyt työskentelemme Svibyn postiterminaalissa. Tietokoneistuminen etenee, kirjeet lähetetään pääasiassa sähköpostina ja tavallinen kirjeposti ja sen myötä postimerkkien käyttö on vähentynyt jyrkästi. Myös osaston henkilökuntaa on vähennetty, osin luonnollisen poistuman myötä, mutta myös irtisanomisten ja työajan lyhennysten kautta. Mitä luottamustehtäviä sinulla on? Olen yhdessä toisen luottamusmiehen, Jerry Haglundin, kanssa yhteyshenkilö työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä. Meillä on oma, vuosittain neuvoteltava työehtosopimuksemme ja saamme työnantajalta kutsun myös palkkohin liittyviin neuvotteluihin. Pidämme tiiviisti yhteyttä asiamieheemme Henrik Lagerbergiin, joka auttaa visaisten lakitekstien ja käännösten kanssa. Mikä on edunvalvonnallisesti tärkein haaste Ahvenanmaalla? Täällä ollaan vähän huolissaan siitä, miten käy kun asiamiehemme jää eläkkeelle. Toivotaan että saamme jatkossakin tarvitsemamme avun. Toivon myös että jäsenistön määrä säilyy, ja että pystymme värväämään uutta väkeä ammattiosastoon. Mitä harrastat? Harrastan vapaa-aikanani kaikennäköistä luovaa, kuten akvarellimaalausta, valokuvausta, ruoanlaittoa ja matkustamista. Mistä haaveilet? Haaveilen siitä, että minulla olisi enemmän aikaa itselleni ja mieliharrastuksilleni!!! Mikä on mottosi? Kohtele lähimmäisiäsi niin kuin haluat itse tulla kohdelluksi. TEKSTI HANNELE NIEMI