Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1
Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Pienkäyttö Muu Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähde Karsimaton kokopuu Karsittu rankapuu Lähteet: Ylitalo 2001 2007 Kalle Kärhä 2
Metsähakkeen käyttö Suomessa II Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2006 metsähakkeen kokonaiskäyttö 3,4 milj. m 3 : Lämpö- ja voimalaitoksissa 3,0 milj. m 3 Pientalokiinteistöissä 0,4 milj. m 3. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta: 57 % hakkuutähteistä 22 % pienpuusta (koko- ja rankapuusta) 15 % kannoista 6 % järeästä (lahosta) runkopuusta. Lähde: Ylitalo 2007 Kalle Kärhä 3
Metsähakkeen käyttötavoitteita ja korjuupotentiaaleja Suomessa I 90 80 70 60 50 40 30 20 0 10 1 TWh 0,5 milj. m 3 Muu Kannot Hakkuutähteet TWh Pienpuu Käyttö 2006 Tavoite 2010 Tavoite 2015 Tavoite 2025 Teknis-taloudellinen korjuupotentiaali * Teknis-taloudellinen korjuupotentiaali ** Teoreettinen korjuupotentiaali * Teoreettinen korjuupotentiaali ** Lähteet: Ylitalo 2007, Uusiutuvan energian 2003, Kokkonen & Hytönen 2006, Metsäenergian tuotannon (Pöyry) 2006*, Hakkila 2004** Kalle Kärhä 4
Metsähakkeen käyttötavoitteita ja korjuupotentiaaleja Suomessa II Metsähakkeen käytölle ladattu kovat kasvuodotukset: 2010: 10 TWh 2015: 16 TWh 2025: 17,5 TWh Mistä metsähakeraaka-ainelähteistä em. hakemäärät hankintaan ja miten? Metsähaketta korjattavissa teknistaloudellisesti noin 30 TWh vuosittain. Kalle Kärhä 5
Kaksi kyselyä metsähakkeen tuottajille 1. Metsähakkeen käytön ja tuotannon visiot -asiantuntijakysely Metsähakkeen käyttö ja tuotanto vuosina 2010 ja 2015? Tärkeimmät T&K-alueet metsähakkeen tuotannossa? Toteutus maaliskuussa 2007 Merkittävimmät toimijat Suomessa Yhteensä 12 metsähakkeen tuottajien edustajaa 2. Metsähakkeen tuotantoketjut vuonna 2006 -kartoitus Toteutus maaliskuussa 2007 Merkittävimmät toimijat Suomessa Metsähakkeen toimitukset yhteensä 4,8 TWh vuonna 2006 Kalle Kärhä 6
Metsähakkeen tuottajien arvio metsähakkeen käytöstä vuosina 2010 ja 2015 I Metsähakkeen käyttö, TWh 16 14 12 10 8 6 4 2 0 = Asetettu käyttötavoite Pienkäyttö Muu Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010Arv 2011 2012 2013 2014 2015Arv Lähteet: Ylitalo 2001 2007 Oletettu, että pienkäyttö on 1,0 TWh vuonna 2010 ja 1,2 TWh vuonna 2015. (vuosien 2000 2006 käyttö) Kalle Kärhä 7
Metsähakkeen tuottajien arvio metsähakkeen käytöstä vuosina 2010 ja 2015 II (Metsähakkeen raaka-ainelähteet energialaitoksilla) Raaka-ainelähteen osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Muu Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: Ylitalo 2001 2007 (vuosien 2000 2006 käyttö) Kalle Kärhä 8 2010Arv 2011 2012 2013 2014 2015Arv
Metsähakkeen tuottajien arvio metsähakkeen käytöstä vuosina 2010 ja 2015 III Metsähakkeen kokonaiskäyttö 9,5 TWh vuonna 2010. Pienpuuhakkeen ja kantomurskeen suhteellisten osuuksien ennustettiin kasvavan ja hakkuutähdehakkeen osuuden vähenevän energialaitosten käyttämästä metsähakkeesta. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 14,1 TWh vuonna 2015. Pienpuuhakkeen ja kantomurskeen osuuksien arvioitiin kasvavan edelleen energialaitosten polttamasta metsähakkeesta: 43 % hakkuutähdehaketta 27 % pienpuuhaketta 24 % kantomursketta 6 % runkopuuhaketta järeästä (lahosta) puusta. Kalle Kärhä 9
Metsähakkeen tuotantoketjut 2004 2006 Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2004 2005 2006 2004 2005 2006 Pienpuuhake Hakkuutähdehake Kantomurske Käyttöpaikkahaketus (irtotavaraa) Käyttöpaikkahaketus (paaleja) Terminaalihaketus (irtotavaraa) Terminaalihaketus (paaleja) Hakkuri-hakeauto Tienvarsihaketus Palstahaketus Lähde: Kärhä 2005 2007 Kalle Kärhä 10
Pienpuuhakkeen tuotantoketjut 2010 Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus 2005 2006 2007 2008 2009 2010Arv Vuoteen 2010 tienvarsihaketuksen osuus vähenee & käyttöpaikkahaketuksen osuus kasvaa. Kalle Kärhä 11
Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjut 2010 Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus 2005 2006 2007 2008 2009 2010Arv Vuoteen 2010 tienvarsihaketuksen osuus vähenee & terminaali- ja käyttöpaikkahaketuksen osuudet kasvavat. Kalle Kärhä 12
Kantomurskeen tuotantoketjut 2010 Tuotantoketjun osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Tienvarsihaketus Palstahaketus 2005 2006 2007 2008 2009 2010Arv Vuoteen 2010 ei suuria muutoksia suhteellisiin osuuksiin; terminaalimurskauksen osuus kasvaa hieman. Kalle Kärhä 13
Tärkeimmät T&K-alueet metsähakkeen tuotannossa Laadunhallinta Korjuu Terminaalitoiminnot Mittaus Raaka-aineen saatavuus Kaukokuljetus Kertymätietojen ennustaminen Haketus/murskaus Varastointi Seurannaisvaikutukset 0 10 20 30 40 50 T&K-alueen painoarvo Metsähakkeen tuottajat arvioivat tärkeimmiksi T&K-alueiksi laadunhallinnan (kannot & hakkuutähteet) ja korjuun (pienpuu)! Kalle Kärhä 14
Metsähakkeen tuotannon tulevaisuus I Metsähakkeen tuotantovolyymien kasvu merkitsee tehostunutta hankintaa: Korjuu on ulotettava entistä pienemmille ja heikommille työmaille. Kaukokuljetusmatkat pitenevät. Kustannuspaineita tuotantokustannuksiin. Kustannusten hallinnassa hankintalogistiikan kehittäminen on avainasemassa. Metsähakkeen laadunhallinta on saatava paremmalle tasolle. Kalle Kärhä 15
Metsähakkeen tuotannon tulevaisuus II Haketus siirtyy entistä enemmän lähemmäksi käyttöpaikkaa, osin terminaaleihin, osin suoraan käyttöpaikalle. Tehokkaita kaukokuljetusratkaisuja tarvitaan. Terminaalien merkitys korostuu. Vaikka tienvarsihaketus menettääkin suhteellisia osuuksiaan, sillä tuotettaneen edelleen vajaa 40 % lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta vuonna 2010. Käyttöpaikkahaketuksen osuus tullee olemaan runsaat 40 % ja terminaalihaketuksen osuus noin 20 % energialaitoksissa käytetystä metsähakkeesta vuonna 2010. Kalle Kärhä 16