Puupolttoaineet t Suomen energiantuotannossa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Metsäenergiapotentiaalit
|
|
- Päivi Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen metsäenergiapotentiaali Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Puunhankinta 2010, SKAL ry:n, MKY ry:n ja Alucar Oy:n Puutavaraseminaari , Radisson Blu Royal Hotel, Vaasa
2 Sisältö Puupolttoaineet t Suomen energiantuotannossa t Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Metsäenergiapotentiaalit Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet Saavutammeko metsäenergian käyttötavoitteet? 2
3 Puupolttoaineet Suomen energiantuotannossa 3
4 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2008 (389 TWh = 33,5 milj. toe = PJ) 3 % 2 % 21 % 6 % 4 % 17 % 26 % 10 % 11 % Öljy Hiili Maakaasu Ydinvoima Vesi- ja tuulivoima Turve Puu Sähkön nettotuonti Muu Lähde: Energiaennakko
5 Puupolttoaineiden käyttö Suomessa 2008 (82 TWh = 7,1 milj. toe = 296 PJ) 17 % Teol. nestemäiset puupolttoaineet 50 % Teol. kiinteät puupolttoaineet Pientalokiinteistöjen 33 % puupolttoaineet Nestemäinen Kiinteä Lähde: Energiaennakko
6 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energialaitoksissa 2008 (27 TWh 14 milj. m 3 ) 5 % 6 % 11 % Kuori Metsähake 50 % Puru Teol. puutähdehake Muu 28 % Lähde: Ylitalo
7 Hakkuutähteet Pienpuu Kannot Järeä, (laho) runkopuu Kalle Kalle Kalle Kärhä Kärhä: / Metsäteollisuuden / Puubiomassan / Suomen Bioenergia metsäenergiapotentiaalit hyödyntäminen puuperäiset missä mennään jätteet energian tällä & Metsäenergiapuu hetkellä? tuotannossa Kalle Kärhä 7
8 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakke een käyttö ö, TWh TWh 0,5 milj. m 3 Pienkäyttö Muu Järeä, (laho) runkopuu Kannot Hakkuutähteet Karsimaton kokopuu Karsittu rankapuu *) *) Energialaitoksissa, eli lämpö- ja voimalaitoksissa. Lähteet: Ylitalo
9 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 I Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Käyttö, GWh Ahvenanmaa a Etelärannikko Pohjanmaa a Lounais-Suomi i Häme-Uusimaa a Kaakkois-Suomi i Pirkanmaa a Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa a Keski-Suomi i Pohjois-Savo Pohjois-Karjala a Kainuu u Pohjois-Pohjanmaa a Lappi Lähde: Ylitalo
10 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
11 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
12 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
13 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
14 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
15 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
16 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. Lähde: Ylitalo
17 Metsähakkeen käyttö energialaitoksissa Suomessa 2008 II Osuu us, % Lukumäärästä Käytöstä <1 GWh GWh GWh GWh GWh GWh >199.9 GWh Lähde: Ylitalo
18 Pitkän ikä aikavälin ilmasto- ja energiastrategia g 18
19 EU:n ilmasto- ja energiastrategia Uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin Malta Luxe xenburg Belgia Kypros Unkari Tsekki Alanko komaat Slovakia Iso-Brit Britannia Puola Irlanti Bulgaria Italia Kreikka Saksa Espanja EU27 Ranska Liettua Romania Slovenia Viro Tanska Portugali Itävalta SUOMI Latvia Ruotsi Lähde: Eurostat 19 Uusiutuvi en osuus loppukulutuksesta, %
20 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ö, TWh ergiakäytt Puun en Perusura Tavoiteura Biopolttoaineet Puun pienkäyttö Metsähake Metsäteollisuuden tähdepuu Metsäteollisuuden jäteliemet Lähteet: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia 2008, Energiaennakko
21 Metsähakkeen käyttötavoitteita Suomessa vuosille 2010, 2015 ja 2020 Metsähakke een käyttö, TWh Pienkäyttö Muu Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Lähteet: Ylitalo 2009, KMO , KMO , Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
22 t 22
23 Kärhä: Suomen Metsähakkeen metsäenergiapotentiaali tarjonta 23
24 Metsäenergiapotentiaalit 24
25 Puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Juha Elo 2, Perttu Lahtinen 2 & Tapio Räsänen 1 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 Metsätehon tuloskalvosarja 9/ Tiedotustilaisuus, Kärhä: Metsäteho Suomen Metsäteho Oy metsäenergiapotentiaali & Pöyry Oy Energy & Pöyry Oy Energy Oy 25
26 Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 Metsätehon tuloskalvosarja 10/ Tiedotustilaisuus, Kärhä: Metsäteho Suomen Metsäteho Oy metsäenergiapotentiaali & Pöyry Oy Energy & Pöyry Oy Energy Oy 26
27 ja Metsätehon Katsaukset 40 & 41 27
28 Metsäteollisuuden tuotantoskenaariot Laskelmien pohjalle luotiin kaksi metsäteollisuuden tuotantoskenaariota t t t vuodelle Perusskenaario ja 2. Maksimiskenaario. Skenaarioista johdettiin metsäteollisuuden raakapuun käyttö ja kysyntä vuodelle Perusskenaariossa kotimaisten markkinahakkuiden oletettiin olevan 57 milj. m 3. Maksimiskenaariossa ainespuuhakkuiden oletettiin kasvavan Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) linjausten suuntaisesti 68 milj. m 3 :iin. Puun tuonnin arvioitiin olevan nykyistä huomattavasti alemmalla tasolla vuonna
29 Ainespuuhakkuut Perus- ja Maksimiskenaarioissa Metsäkeskus Hakkuut 2007 *) Perusskenaario Maksimiskenaario Ainespuuhakkuut, m 3 /v 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa j Lappi YHTEENSÄ *) Sevola & Suihkonen
30 Metsähakepotentiaalien laskenta Hakkuutähde- ja kantopotentiaalit johdettiin päätehakkuu- määristä. Pienpuupotentiaalien laskentaan otettiin mukaan nuoret kasvatusmetsät, joihin oli ehdotettu taimikonhoito (myöhässä) ä) tai harvennushakkuu h ensimmäiselle 5-vuotiskaudelle. Pienpuupotentiaalin pohjalaskennan teki Antti Ihalainen Metsätutkimuslaitokselta VMI10:n koeala-aineiston aineiston pohjalta. 30
31 Metsähakepotentiaalien laskenta Teknis-ekologisen potentiaalin laskenta Teknis-taloudellisen potentiaalin laskenta Talteensaanto < 100 % Energiapuun korjuun suositukset Metsähakkeen tuotantokustannukset Tuotantotuet (mm. Kemera) ja syöttötariffi TEOREETTINEN POTENTIAALI TEKNIS-EKOLOGINEN POTENTIAALI TEKNIS-TALOUDELLINEN POTENTIAALI Integroitu korjuu nuorissa metsissä Metsänomistajien tarjontahalukkuus Energialaitosten tekninen käyttöpotentiaali Energialaitosten maksukyky Biojalostamot Vaihtoehtoisten polttoaineiden hinta Päästöoikeuden hinta 31
32 Teoreettinen hankintapotentiaali I Alue Kuusi Mänty Koivu / Lehtipuu Hakkuutähdettä / Ainespuuta-m 3 Etelä-Suomi 0,42 0,23 0,20 Pohjois-Suomi 062 0, , ,39 Kantoja / Ainespuuta-m 3 Etelä-Suomi 0,31 0,28 0,31 Pohjois-Suomi 0,40 0,32 0,35 Lähteet: Hakkila 1991, Hakkila 1972, Repola ym
33 Teoreettinen hankintapotentiaali II Teoreetti inen potentia aali, TWh Metsähakkeen teoreettinen tti hankintapotentiaali oli 105 TWh Perusskenaariossa (kotimaiset markkina- hakkuut 57 milj. m 3 ) ja 115 TWh Maksimiskenaariossa (kotimaiset markkinahakkuut 68 milj. m 3 ) Suomessa vuonna Yli sadan terawattitunnin kokonaisvolyymista noin puolet tuli nuorista metsistä korjatusta pienpuusta ,2 30,3 80 Kannot 26,3 31,5 60 Hakkuutähteet 40 Pienpuu * 20 53,0 53,0 0 Perus- Maksimiskenaario skenaario *) Nuorissa kasvatusmetsissä tehtiin kokopuun korjuu, eli mahdollinen kuitupuu energiapuu- kasaan ja polttoon. Lähde: Metsäntutkimuslaitos / VMI10. 33
34 Teoreettinen hankintapotentiaali III Hakkuutähteet * Kannot * Pienpuu ** Teoreettinen potentiaali, GWh Korkeimmat metsähakkeen teoreettiset hankintapotentiaalit olivat Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. *) Perusskenaario. **) Lähde: Metsäntutkimuslaitos, VMI10. Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. 34
35 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali I Korjattava raaka-ainejae Kuusi Mänty Koivu / Lehtipuu Talteensaanto, % Hakkuutähteet Kannot Pienpuu (Kokopuu)
36 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali II Korjuukohdevalinnassa noudatettiin Energiapuun korjuu -oppaan suosituksia. i Korjuukohteina EIVÄT seuraavat korjuukohteet: Korjuukohteen ominaisuus Hakkuutähteet Kannot Pienpuu (Kokopuu) Hoidetut kuusikot (rulusta > 75 % kuusta) EI Kuivahkot kankaat EI EI Kuivat kankaat EI EI EI Karukkokankaat EI EI EI Puolukkaturvekankaat ja sitä karummat Kallioiset ja runsaskiviset kasvupaikat EI EI Ravinnehäiriöpuustot EI EI EI Kaskikuusikot Metsitetyt pellot turv la Metsiköt, joissa tehty aiemmin kokopuu- tai hakkuutähteiden korjuu Pohjavesialueet 36 EI EI EI
37 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali II Metsäkeskus Hakkuutähteet Kannot Pienpuu (Kokopuu) 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi Korjuukelpoisuus, % *) *) Otettu huomioon Energiapuun korjuu -oppaan (Koistinen & Äijälä 2005) suositukset korjuukelpoisista kohteista. Prosenttien määrityksessä käytetty hyväksi VMI10- ja ASY-tietoja
38 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali III Metsäomistajien energiapuun tarjontahalukkuus: Yksityismetsänomistajat: Hakkuutähteet: 90 % Kannot: 70 % Pienpuu (kokopuu): 80 %. Muut metsänomistajaryhmät: Kaikki metsähakeraaka-ainejakeet: 100 %. Metsäkeskuksittain* metsähakeraaka-aineesta aineesta markkinoille: Hakkuutähteet: % Kannot: % Pienpuu (Kokopuu): %. *) Lähdeaineisto: Metsäntutkimuslaitos, VMI10. 38
39 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali IV Kun ainespuukertymä alle 20 m 3 /ha leimikossa TAI poistuman keskikoko alle 30 dm 3 (kokopuuta), kokopuun korjuu (= kaikki hakatut puut energiapuuksi leimikossa). Kun ainespuukertymä yli 20 m 3 /ha leimikossa JA poistuman keskikoko yli 30 dm 3 (kokopuuta), integroitu korjuu (= käytettiin ns. kahden kasan menetelmää, eli kuitupuu omaan kasaan ja latvat ja pienpuusto toiseen kasaan energiapuuksi). Kokopuun korjuu Integroitu korjuu 39
40 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali V loginen potent tiaali, TWh Teknis-ekol ,6 14,7 12,5 15,0 15,7 15,7 Perus- Maksimi- skenaario skenaario Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Metsähakkeen teknisekologinen hankintapotentiaali oli 43 TWh Perusskenaariossa ja 48 TWh Maksimiskenaariossa vuonna Teknis-ekologinen ekologinen hankinta- potentiaali jakaantui melko tasaisesti tarkasteltujen metsähakeraaka-aine- jakeiden kesken. k 40
41 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali VI Hakkuutähteet * Kannot * Pienpuu Teknis-ekologinen potentiaali, GWh Korkeimmat teknis-ekologiset hankintapotentiaalit olivat Lapissa, Pohjois- Pohjanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. *) Perusskenaario. Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. 41
42 Teknis-ekologinen ekologinen hankintapotentiaali VII Perusskenaario Maksimiskenaario Teknis-ekologinen potentiaali, MWh/ha Korkeimmat pinta-alaan* suhteutetut teknis-ekologiset hankintapotentiaalit olivat Etelä- ja Pohjois-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Häme-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. *) Metsäkeskuksen maapinta-ala. Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. 42
43 Käytetyt metsähakkeen tuotantoketjut Hakkuutähteet Kannot Pienpuu Hakkuutähteiden ja pienpuun haketus tienvarressa. Kantojen murskaus käyttöpaikalla. 43
44 Metsähakkeen tuotantokustannusten laskenta Vuoden 2020 metsähakeraaka-aine-erien aine erien tuotantokustannukset ( /MWh) määritettiin lisäämällä nykytuotantokustannuksiin 20 %. Kemera-tukea oletettiin saatavan nuorista metsistä korjatulle energiapuulle. Kun poistuman keskijäreys kokopuuna oli alle 55 dm 3, Kemera-tuki oli laskelmissa 8, 4 ja 0 /MWh. Kun poistuman keskijäreys yli 55 dm 3, Kemera-tuki oli aina 0 /MWh. Hakkuutähdehake Kantomurske Pienpuuhake Kantohinta Kantohinta Kantohinta Hakkuu kasoille Kannonnosto Hakkuu Metsäkuljetus Metsäkuljetus Metsäkuljetus Varastointi (peittäminen) Haketus Varastointi (peittäminen) Haketus Kaukokuljetus Kaukokuljetus Kaukokuljetus Murskaus Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset 44
45 Pöyry Energy Oy:n tietokannat t t Kattila- ja voimalaitostietokanta Metsäteollisuustietokanta Sisältää n kattilaa ja kattaa n. 96 % Sisältää Suomen metsäteollisuuden Suomen energiantuotannon polttoaineiden laitosten tuotannon sekä arviot kulutuksesta. tuotannosta vuoteen 2020 asti. Kiinteiden polttoaineiden sekä sähköntuotannon Teollisuuskokoluokan sahat: osalta kattavuus 100 %. Sisältää myös rakenteilla ja suunnitteilla n. 180 sahaa olevia laitoksia. Mahdollisuus tarkastella kattilakohtaisesti myös tulevia vuosia. Tietokannasta löytyvät kattilakohtaisesti mm.: Omistaja, tuotantolaitos ja sijainti Valmistumis- ja poistumisvuosi Laitostyyppi ja polttotekniikka Lämpö-, sähkö- ja polttoaineteho Sähkön- ja lämmöntuotanto CO 2 -, SO 2 -, NO x - ja hiukkaspäästöt. Lähes 100 % Suomen sahauskapasiteetista. Sellu- ja paperitehtaat Vaneritehtaat Lastu- ja kuitulevytehtaat Ottaa huomioon sekä sivutuotteiden kokonaistarjonnan että markkinoille tulevan tarjonnan. Leimikko- ja pienpuutietokanta Pellettitietokanta Suomen pellettitehtaiden tuotantokapasiteetit ja tuotannot. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet. Sisältää myös rakenteilla ja suunnitteilla olevat laitokset. Mahdollisuus tarkastella kattilakohtaisesti myös tulevia vuosia. Metsäteho Oy:n työstämä leimikkotietokanta vuosina 2006 ja 2007 korjatuista päätehakkuista ja harvennuksista ( leimikkoa). Hakkuutähteet Kannot. Metsäntutkimuslaitoksen työstämä pienpuutietokanta i VMI10:n koealaaineiston pohjalta. 45
46 Uusi ja korvaava laitoskapasiteetti Uutta ja korvaavaa puupolttoaineita p käyttävää energialaitoskapasiteettia arvioitiin rakennettavan ennen vuotta 2020 yhteensä yli MW f. Merkittävimmät uudet laitosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä: Jyväskylän Energia Oy:n Keljonlahden voimalaitos, Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan voimalaitos ja Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Tämän lisäksi odotettiin toteutuvan useampia vanhojen kattiloiden korvausinvestointeja vuoteen 2020 mennessä. Laitostyyppi Lukumäärä Sähköteho, MW e Lämpöteho, MW th Polttoaineteho, MW f Yhdyskuntien lämpökeskukset Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset Teollisuuden höyrykeskukset Teollisuuden vastapainelaitokset Lauhdevoimalaitokset Lauhdevoimalaitokset Yhteensä
47 akkeen tekninen käyttöpotentiaali eskuksittain vuonna 2020, GWh Puupolttoaineiden tekninen käyttöpotentiaali 2020 Metsähakkeen tekninen käyttöpotentiaali metsäkeskuksittain vuonna 2020, GWh Pöyry Energyn Kattila- ja voimalaitostietokannan mukaan energialaitokset pystyvät käyttämään vuonna 2020 puupolttoaineita yhteensä 53 TWh (=tekninen käyttöpotentiaali), josta, polttoaineominaisuuksista johtuen, hakkuutähteillä ja pienpuulla voidaan kattaa maksimissaan 28 TWh. Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. 47
48 Perusmallinnuksen tulokset I Kotimaan ainespuuhakkuut 56 milj. m 3 (Perusskenaario), päästöoikeuden hinta 30 /t CO 2 ja Kemera-tuki niille pienpuun korjuukohteille, joissa poistuman keskijäreys kokopuuna alle 55 dm 3, 4 /MWh ja 0 /MWh muille pienpuun korjuukohteille. Tehdyn perusmallituksen mukaan vuonna 2020 kiinteiden puupolttoaineiden id käyttö energiantuotannossa t nousee 44 TWh:iin. Metsäteollisuuden sivutuotteiden käyttö oli 17 TWh. Metsähakkeen käyttö nousee 27 TWh:iin. Energialaitosten puupolttoaineiden tekninen käyttöpotentiaali ei rajoita metsähakkeen käyttöä koko maan tasolla, alueellisesti kylläkin. 48
49 Perusmallinnuksen tulokset II Puupolttoain neiden käyttö, TWh Metsähakkeen käyttö 27 TWh. Lauhdevoimalaitokset Teollisuuden vastapainelaitokset Teollisuuden höyrykeskukset Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset Yhdyskuntien lämpökeskukset 30 Kannot kasvattivat osuuttaan metsähakkeen kokonaiskäytöstä. 5 Metsähakkee en käyttö, TWh Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö nousi 44 TWh:iin. Suurin kasvu yhdys- kuntien voimalaitoksissa Kannot Hakkuutähteet Pienpuu 49
50 Perusmallinnuksen tulokset III Puupolttoaineiden käyttö oli korkeinta Keski- Suomessa ja Etelä- Karjalassa vuonna Puupolttoainetoimitukset perusskenaario [GWh] (2) (2) (6) (7) (3) Perusmallinnuksessa (päästöoikeuden hinta 30 /t CO 2 ) polttoturpeen käyttö oli 15 TWh vuonna Affecto Finland Oy, Lupa L8010/09. 50
51 Perusmallinnuksen tulokset V /MWh 10 5 Pienpuu Kannot Hakkuutähdehake GWh Kalleimmat energialaitoksille toimitetut metsähake-erät olivat perusmallinnuksessa selvästi yli 20 /MWh. 51
52 Korkeiden kotimaisten hakkuiden skenaario I Kotimaan ainespuuhakkuut 78 milj. m 3 (Maksimiskenaario), i k i päästöoikeuden hinta 30 /t CO 2 ja Kemera-tuki 4 /MWh. Puupolttoainetoimitukset kasvoivat Perusskenaariosta 4,3 TWh. Pääosa kasvusta teollisuuden vastapainevoimalaitoksissa. Kasvua hakkuutähde- (+2,5 TWh) ja kantotoimituksissa (+0,9 TWh). Pienpuun käyttö väheni 1 TWh, koska markkinoille tuli lisää edullisempaa hakkuutähdettä ja kantoa. 52
53 Korkeiden kotimaisten hakkuiden TWh ineiden käyttö, Puupolttoai aineiden käyttö nousi 47 TWh:iin Maksimiskenaariossa. Perus- Maksimi- skenaario skenaario skenaario II Kiinteiden puupoltto- p Lauhdevoimalaitokset Teollisuuden vastapainelaitokset Teollisuuden höyrykeskukset Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset i l t Yhdyskuntien lämpökeskukset Metsähakkeen käyttö 29 TWh 10 Maksimiskenaariossa. 5 Hakkuutähteiden ja kantojen 0 määrät kasvoivat ja pienpuu- Perus- Maksimivolyymit pienenivät. skenaario skenaario Metsähak kkeen käyttö, TW Wh Kasvua erityisesti teollisuuden vastapainelaitoksissa Kannot Hakkuutähteet Pienpuu 53
54 Päästöoikeuden hinnan vaikutus puupolttoaine- ja turvetoimituksiin Puun / Turpeen käy yttö, TWh Puu Turve Puu Turve Puu Turve Puu Turve Puu Turve Lauhdevoimalaitokset Teollisuuden vastapainelaitokset it t Teollisuuden höyrykeskukset Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset Yhdyskuntien lämpökeskukset 10 /t CO2 20 /t CO2 30 /t CO2 40 /t CO
55 Kemera-tuen vaikutus metsähakkeen käyttöön 30 Metsähak kkeen käyttö ö, TWh /MWh 4 /MWh 8 /MWh 0 /MWh 4 /MWh 8 /MWh 10 /t CO2 30 /t CO Kannot Hakkuutähteet Pienpuu 55
56 Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet
57 Metsähakkeen tuotantokalustotarve I Kone- ja autoyksiköiden kokonaismäärä Kalustotarve (koneita/a utoja), kpl TWh 15 TWh 20 TWh 25 TWh 30 TWh
58 Metsähakkeen tuotantokalustotarve II Kokonaisinvestoinnit alv. 0 %) Investoin nnit, milj. ( TWh 15 TWh 20 TWh 25 TWh 30 TWh
59 Metsähakkeen tuotannon työvoimatarve I Koneiden ja autojen kuljettajamäärä yhteensä Työvoim matarve, kulj jettajaa TWh 15 TWh 20 TWh 25 TWh 30 TWh
60 Metsähakkeen tuotannon työvoimatarve II Henkilötyövuodet yhteensä htv Työv voimatarve, Välillinen Välitön 8TWh 15 TWh 20 TWh 25 TWh 30 TWh
61 Saavutammeko metsäenergian käyttötavoitteet? Mitä toimia tarvitaan?
62 Mahdollista, mutta Puupolttoaineiden tarjonta ja kysyntä mahdollistavat Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritetyn kasvutavoitteen saavuttamisen. Tämän kasvutavoitteen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin erittäin voimakasta panostusta koko metsähakkeen tuotantoketjuun, koska puupolttoaineiden kilpailukyky energiantuotannossa ei nykyiselläänkään ole riittävällä tasolla tavoitellun kasvun saavuttamiseksi. Kotimaiset ainespuuhakkuumäärät sekä metsäteollisuuden tuotanto ei saa tippua merkittävästi alle 2000-luvun alkupuolen tason. Metsähakkeen tuotannon resurssitarpeet muodostavat merkittävän pullonkaulan metsähakkeen käyttötavoitteiden saavuttamiselle vuonna
63 Päästökauppa sanelee tahdit Päästöoikeuden hinnalla on voimakas vaikutus puupolttoaineiden kilpailukykyyn ja energialaitosten puupolttoaineiden saatavuuteen. Nykyisellä päästöoikeuden hintatasolla (10 /t CO 2 ) puupolttoainevolyymien l i kasvattaminen on hyvin vaikeaa. Puupolttoaineiden käytön voimakas lisääminen edellyttäisi yli 25 /t CO 2 päästöoikeuden hintatasoa. Päästökaupan vaikutus puupolttoaineiden käytön lisäämisessä kohdistuu erityisesti kalleimpiin puupolttoainejakeisiin, eli pienpuuhun ja kantoihin. Ottaen huomioon metsähakkeen tuotantoketjun tarvitsemat suuret resurssit ja metsähakkeen vallitseva heikohko kilpailukyky voidaan arvioida, että metsähakkeen todennäköinen käyttö kehittyisi maksimissaan 20 TWh:n tasolle Suomessa vuonna
64 Perinteisillä tekee tiukkaa Selvityksessä pyrittiin katsomaan, kuinka pitkälle päästäisiin perinteisillä metsähakejakeilla, eli hakkuutähteillä, kannoilla sekä pienpuulla, laajentaen korjuu myös päätehakkuilla männiköihin ja koivikoihin ja suorittamalla integroitu korjuu nuorissa metsissä. Tehty selvitys osoitti, että asetettujen, korkeiden metsähakkeen tuotanto- ja käyttömäärien saavuttaminen on vaikeaa perinteisillä metsähakejakeilla. Selvityksessä kalleimmat energiantuotantoon toimitetut metsähake-erät olivat tuotantokustannuksiltaan yli 20 /MWh. Tehtyjen laskelmien pohjalta voidaan arvioida, että kuitupuu tulee syrjäyttämään joiltain osin tällaisia kalliimpia metsähake-eriä energiantuotannossa. 64
65 Mitä toimia tarvitaan? I Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteutus edellyttää välittömiä toimenpiteitä metsähakkeen tuotannon toimintaympäristön parantamiseksi: 1. Yksityismetsänomistajien energiapuun tarjonta- halukkuus on varmistettava. Metsänomistajakunnan ja metsätoimihenkilöiden koulutus, neuvonta sekä viestintä ovat avainasemassa. 2. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on turvattava; oppilaitosten on koulutettava ammattilaista vuosittain metsähakkeen tuotantoon. On turvauduttava myös työntekijöiden rekrytointiin ulkomailta. 3. Metsähakkeen tuotannon t on oltava kiinnostava työlaji koneja autoyrittäjille. 65
66 Mitä toimia tarvitaan? II 4. Sovellettavien ohjausmekanismien tulee olla pitkäjänteisiä ja riittävän ä kannustavia. 5. Toimialan T&K-toimintaan on panostettava; on käynnistettävä toimialan T&K-toimintaa yhteen vetävä ja koordinoiva laaja T&K-ohjelma (vrt. Tekesin Bioenergia- ja Puuenergia-ohjelmat). Erityisesti korjuuta ja kaukokuljetusta on tehostettava ja metsähakkeen laadunhallintaa on parannettava. 6. Kemera-tuki tai muu tukimuoto nuorista metsistä korjatulle energiapuulle on turvattava. Tuki olisi sidottava päästöoikeuden hintaan. Ilman edellä listattuja toimenpiteitä on vaikea tavoitella yli 20 TWh:n metsähakkeen tuotanto- ja käyttömääriä. Toimenpidelistan id toteutukseen t t on lähdettävä ä välittömästi. ä ti 66
67 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2020? Käyttö, TW Wh * 2020 ** 2008 * 2020 ** 2008 * 2020 ** Hakkuutähteet Kannot Pienpuu *) Vuoden 2008 metsähakkeen käyttö: Ylitalo **) Vuoden 2020 metsähakkeen käyttötason taustalla Kärhän ym. (2009) selvitystyön tulokset. 67
68 Jotta 38 % -urakasta selvittäisiin, LOGISTIIKAN ON TOIMITTAVA! 68
69 Kiitokset! 69
Suomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotPuupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020
Puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Juha Elo 2, Perttu Lahtinen 2 & Tapio Räsänen 1 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 Metsätehon tuloskalvosarja 9/2009 Tausta I EU:n
LisätiedotEnergiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä
Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari 27.10.2010, Kulttuurikeskus, Kemi Alustuksen sisältö Taustalukuja Mitkä
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotKiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020
Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020 Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 66/2010 kalle kärhä juha elo perttu lahtinen tapio räsänen sirkka keskinen
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2017 Metsätehon tuloskalvosarja 11/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu METSÄTEHON TULOSKALVOSARJA
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 6/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu Metsähakkeen käyttö Suomessa 2016 Metsähakkeen käyttö on kasvanut
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotPuun energiakäyttö 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö 2009 28.4.2010 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö
LisätiedotArvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä
Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari 1 Puupolttoaineen lisäysmahdollisuuksiin vaikuttaa
LisätiedotPuun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3
PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPuun energiakäyttö 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö 2008 5.5.2009 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotYhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotBioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi
Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotPIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011
PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotBioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen
Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotKokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011
Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA
LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä
LisätiedotPuuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena
Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotMetsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020
Metsähakkeen tuotannon resurssitarve Suomessa vuonna 2020 Kalle Kärhä 1, Markus Strandström 1, Perttu Lahtinen 2 & Juha Elo 2 Metsäteho Oy 1 & Pöyry Energy Oy 2 10/2009 Tutkimus ja sen tausta Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi
LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotMETSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA
METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian työpaja 22.6.2011 metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus Esityksen tausta-aineistona
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotEnergiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
LisätiedotCASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009
CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotToiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy
Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 1 Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2009 (milj.m 3 ) Puustopääoman kasvu 40 milj. m 3 Tuontipuu ja hake 7 31+6 Puuston kasvu Kokonaispoistuma
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotEnergiateollisuus ry
Loppuraportti 60K30025.12.Q220-004 30.4.2009 Energiateollisuus ry Metsäbioenergian saatavuus energiantuotantoon eri markkinatilanteissa Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotPuuenergia nyt ja tulevaisuudessa
Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren
Lisätiedot