VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU KOKOOMARAPORTTI 2009-2011

Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Joulukuu 2012 VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU KOKOOMARAPORTTI 2009-2011

VUOSAAREN ALUEEN YHTEISTARKKAILU KOKOOMARAPORTTI 2009-2011 Päivämäärä 14/12/2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Emilia Pöyry, Tero Taipale Tero Taipale Tarkkailuraportti Viite 82137067 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

KOKOOMARAPORTTI 2009-2011 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Yhteistarkkailun kohteet ja vastuutahot 1 3. Yhteistarkkailu vuosina 2009-2011 2 3.1 Sääolosuhteet 2 3.1.1 Vuosi 2009 3 3.1.2 Vuosi 2010 3 3.1.3 Vuosi 2011 3 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella vuosina 2009-2011 4 3.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) 4 3.2.2 Pohjatuhkan välivarasto (2a) 4 3.2.3 Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) 4 3.2.4 Vuosaaren täyttömäki (3) 5 3.2.5 Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) 5 3.2.6 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 5 3.2.7 Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) 5 3.2.8 Porslahden täyttömäki (7) 6 3.2.9 Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) 7 3.2.10 Melumäki (9) 7 3.2.11 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) 8 3.2.12 Österängenin meluvalli (11) 8 3.2.13 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) 8 3.3 Havaintopisteet 8 3.4 Näytteenotto ja analyysimenetelmät 8 3.5 Muutokset yhteistarkkailussa jaksolla 2009-2011 9 3.6 Poikkeamat näytteenotossa 9 4. Tulokset yhteistarkkailukohteittain 10 4.1 Kivihiilivaraston lähiympäristö 10 4.1.1 Suotovedet 10 4.1.2 Pintavedet 11 4.1.3 Pohjavedet 12 4.1.4 Yhteenveto 13 4.2 Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristö 13 4.2.1 Suotovedet 13 4.2.2 Pintavedet 14 4.2.3 Pohjavedet 15 4.2.4 Yhteenveto 16 4.3 Porslahden täyttömäki, Golfkenttä 16 4.3.1 Suotovedet 16 4.3.2 Pintavedet 17 4.3.3 Pohjavedet 17 4.3.4 Yhteenveto 18 4.4 Pohjatuhkan hyötykäyttöalue ja Melumäki 18 4.4.1 Suotovedet 18 4.4.2 Pintavedet 18 4.4.3 Pohjavedet 18 Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

KOKOOMARAPORTTI 2009-2011 4.4.4 Yhteenveto 19 4.5 Österängenin meluvalli 19 4.5.1 Suotovedet 19 4.5.2 Pintavedet 19 4.5.3 Pohjavedet 20 4.5.4 Yhteenveto 20 4.6 TBT:n hyötykäyttöalueet 20 4.6.1 Suotovedet 20 4.6.2 Pintavedet 20 4.6.3 Pohjavedet 20 5. Tulosten yhteenveto havaintotyypeittäin 20 5.1 Pintavedet 20 5.2 Suotovedet 23 5.3 Pohjavedet 24 6. Suotovesien määrä 28 7. Pohjaveden pinnankorkeus 28 8. Orgaaniset tinayhdisteet 29 8.1 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet suotovedessä 29 8.2 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet pintavesissä 30 8.3 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet pohjavedessä 31 9. Tunneleiden poistovesien tarkkailu 32 10. Painumatarkkailun tulokset 32 11. Yhteenveto ja jatkosuositukset 33 LIITTEET Liite 1A Analyysitulokset kohteittain, suotovedet 6 s. Liite 1B Analyysitulokset kohteittain, pintavedet 4 s. Liite 1C Analyysitulokset kohteittain, pohjavedet 10 s. Liite 1D PCB-yhdisteiden analyysitulokset 1 s. Liite 1E PAH-yhdisteiden analyysitulokset 10 s. Liite 1F Metallien ja puolimetallien analyysitulokset 9 s. Liite 1G Öljyjen ja haihtuvien hiilivetyjen analyysitulokset 10 s. Liite 2 Orgaanisten tinayhdisteiden analyysitulokset 2 s. Liite 3 Pohjaveden pinnankorkeuksien seuranta 4 s. PIIRUSTUKSET 82129626-01 Näytepisteiden sijainnit 1:15 000 82123849-02 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 1) 1:2 500 82123849-03 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 2) 1:3 000 82129626-04 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 3) 1:3 000 82123849-05 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 4) 1:1 500 82123849-06 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 5) 1:2 000 82123849-07 Näytepisteiden sijainnit (osa-alue 6) 1:3 000 82129626-08 Pohjaveden pinnankorkeuden mittauspisteet 1:10 000 Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

1 1. JOHDANTO Helsingin Vuosaaren alueella on toteutettu suoto-, pohja- ja pintavesien laadun sekä painumien tarkkailua vuodesta 1999 lähtien. Tarkkailu on aloitettu Vesihydro Oy:n laatimaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (10.6.1998). Yhteistarkkailuohjelma on päivitetty 21.10.1998, 6.6.2000, 14.6.2000, 8.11.2000, 27.9.2001, 8.4.2003, 24.2.2005 ja 23.1.2006. Ohjelmaa on tarkistettu kolmivuotiskausittain ja vuosien 2009-2011 yhteistarkkailuohjelma on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä 16.3.2009. Tarkkailukauden 2009-2011 tarkkailusta on laadittu vuosittaiset yhteenvetoraportit vuosina 2009 ja 2010. Tässä raportissa esitetään vuoden 2011 tulokset sekä yhteenveto kolmivuotiskauden 2009-2011 tuloksista. Raportti on tehty yhteistarkkailun koordinaattorina toimivan Staran toimeksiannosta. Starasta yhteyshenkilönä ovat toimineet Juha Sorvali ja Susanna Hantula. Raportti on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa siitä on projektipäällikkönä vastannut Tero Taipale ja suunnittelijana on toiminut Emilia Pöyry. 2. YHTEISTARKKAILUN KOHTEET JA VASTUUTAHOT Yhteistarkkailuun kuuluvat tarkkailuvelvolliset vastuutahot ovat Helsingin Energia (Helen), Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR), Stara, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY, entinen YTV), Vuosaari Golf Oy, Helsingin Satama (HelSa) ja Liikennevirasto sekä Uudenmaan ELYkeskuksen liikennevastuualue. Yhteistarkkailuohjelman perusteena ovat tarkkailukohteiden ympäristöluvat, joissa esitettyjen velvoitteiden pohjalta tarkkailuohjelma on laadittu. Tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailuun vaikuttavat päätökset on esitetty taulukossa 1. Yhteistarkkailuun kuuluvien kohteiden (1-12) sijainnit on esitetty piirustuksessa 82129626-01. Pilaantuneiden maiden välivarastokentän (4) ja pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen (5a) ympäristöluvat siirtyivät Helsingin kaupungin rakennusvirastolta (HKR) Staran hallintaan vuoden 2009 lopulla. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

2 Taulukko 1 Yhteistarkkailuohjelman 2009-2011 tarkkailukohteiden ympäristölupapäätökset ja muut tarkkailun perusteet Vastuutaho Kohde Tarkkailun peruste Helsingin Energia Vuosaaren kivihiilivarasto (1) Päätös No YS 513/22.4.2008 Dnro 0196Y0209-111 Pohjatuhkan välivarasto (2a) päätös No YS 492/29.7.1998, Dnro 0197Y0309-111 HSY ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) HKR HKR / Stara HKR / Stara Vuosaari Golf Oy Helsingin Satama 3. YHTEISTARKKAILU VUOSINA 2009-2011 3.1 Sääolosuhteet Pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b) Vuosaaren kaatopaikka (6) Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen (6) Vuosaaren täyttömäki, laajennus (3) Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) Päätös No YS 518/18.8.1998 (Dnro 0196Y0209-111) Päätös No YS 1512/30.10.2008 (Dnro UUS- 2007-Y-631-111) Vesihallituksen ennakkoilmoituslausunto 4320/500 VH 1979/ 3.2.1981. Dnro 0196Y0374-123 päätös No YS 580/5.6.2003, Dnro UUS-2002-Y-296-121 päätös No YS 109/16.2.1999, Dnro 0196Y0374-111 Päätös No YS 1496/14.11.2007 Dnro UUS-2007-Y-257-114 voimassa 31.12.2011 asti päätös No YS 497/5.8.1999, Dnro 0198Y0190-111 päätös No YS 285/28.2.2007 Dnro UUS-2005-Y-263-111 voimassa toistaiseksi päätös No YS 443/24.6.1999, Dnro 0196Y0438-111 Päätös No YS 1261/27.10.2004 Dnro UUS-2004-Y-297-111 Porslahden täyttömäki (golfkenttä) (7) Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttöja rakennekerrosmateriaalina (8) Melumäki (9) päätös No YS 711/22.6.2004 Dnro UUS-2004-Y-11-121 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) Liikennevirasto päätös 2/2004/1 Dnro LSY-2002-Y-98 päätös 3/2004/1/20.1.2004 Dnro LSY-2002-Y-99 Liikennevirasto Meluvallin rakentaminen (11) päätös No YS 1117/30.9.2004 Helsingin Satama Vuosaaren sataman TBThyötykäyttöalueiden tarkkailu (12) Dnro UUS-2004-Y-237-111 päätös Nro 26/2005/3/10.3.2005 Dnro LSY-2004-Y-30 Yhteenveto Kaisaniemen sääasemalla Helsingissä vuosina 2009-2011 havainnoiduista keskilämpötiloista ja vuotuisista sademääristä on esitetty taulukossa 2. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät on esitetty taulukossa 3. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

Taulukko 2 Vuotuiset keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla vuosina 2009-2011 ja niiden vertailu vuosien 1971-2000 vertailujaksoon 3 Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] 2011 2010 2009 1971 2000 2011 2010 2009 1971 2000 7,2 5 6,2 5,6 748 664 661 642 Taulukko 3 Kuukausittaiset keskilämpötilat Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla vuosina 2009-2011 ja niiden vertailu vuosien 1971-2000 vertailujaksoon Keskilämpötila [ C] Vuosisadanta [mm] 2011 2010 2009 1971-2000 2011 2010 2009 1971-2000 Tammikuu -4,4-10,4-2,8-4,2 70 30 33 47 Helmikuu -9,9-8,1-3,6-4,9 24 45 20 36 Maaliskuu -1-1,8-0,9-1,5 15 54 34 38 Huhtikuu 5,6 4,6 4,5 3,3 29 42 7 36 Toukokuu 9,9 11,5 11 9,9 27 59 45 32 Kesäkuu 16,7 14,6 14,1 14,8 49 33 75 49 Heinäkuu 20,6 21,7 17,2 17,2 56 49 131 62 Elokuu 17,5 18,1 16,7 15,8 173 97 49 78 Syyskuu 13,6 12,2 13,5 10,9 88 50 40 66 Lokakuu 8,5 6 4,2 6,2 69 29 90 73 Marraskuu 5,3-0,5 3,6 1,4 27 89 86 68 Joulukuu 3,4-7,5-3,3-2,2 121 87 51 58 3.1.1 Vuosi 2009 Vuosi 2009 oli yleisesti ottaen vain hieman lämpimämpi kuin vuosien 1971-2000 vertailujakso. Myös vuoden kokonaissademäärä oli vertailujakson luokkaa. Vuoden 2009 huhtikuu oli harvinaisen vähäsateinen, kun taas kesä-heinäkuussa sateita oli runsaasti. Myös loka- ja marraskuu olivat hieman vertailujaksoa sateisempia. 3.1.2 Vuosi 2010 Vuonna 2010 sääolosuhteet vaihtelivat voimakkaasti. Alkuvuosi (tammi-helmikuu) oli huomattavasti vuotta 2009 sekä vertailujaksoa 1971-2000 kylmempi. Kevätkausi (maalis-toukokuu) oli lämpötilaltaan sekä edellisvuoden että vertailujakson tasoa, mutta sademäärät olivat suuremmat. Kesällä (kesä-elokuu) sateet vähenivät huomattavasti ja lämpötilat nousivat ennätyslukemiin. Heinäkuun keskilämpötila Kaisaniemen mittausasemalla oli lämpimin yli sataan vuoteen. Pysyvä lumi satoi pääkaupunkiseudulle aikaisempiin vuosiin verrattuna aikaisin (18.11.). Marrasja joulukuun lämpötilat olivat hieman vertailuvuosia alhaisemmat. Joulukuun lopussa lumen syvyydeksi Kaisaniemen sääasemalla mitattiin 67 cm. 3.1.3 Vuosi 2011 Myös vuonna 2011 sääolosuhteet vaihtelivat voimakkaasti. Alkuvuosi (tammi-helmikuu) oli vertailujaksoa 1971-2000 kylmempi ja varsinkin helmikuu oli erittäin kylmä. Talvi 2010-2011 oli runsasluminen ja varsinkin tammikuussa satoi paljon lunta. Helmikuun puolivälissä (15.2.) lumensyvyys oli Hki-Kaisaniemen mittausasemalla peräti 58 cm kun vertailujakson keskiarvo samalle ajankohdalle on 23 cm. Kevätkausi (maalis-toukokuu) oli lämpötilaltaan jonkin verran korkeampi kuin vertailujakson keskilämpötila, mutta sademäärät olivat selkeästi pienemmät suhteessa edelliseen vuoteen ja vertailujaksoon. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

Kesä (kesä-elokuu) oli hyvin lämmin. Kaikkien kesäkuukausien keskilämpötilat olivat noin 2 C korkeammat kuin vertailujakson vastaavat keskilämpötilat. Kesän 2011 lämpötilat olivat kuitenkin kesäkuuta lukuun ottamatta hiukan alhaisemmat kuin edellisenä kesänä 2010. Elokuu oli Helsingissä hyvin sateinen. Loppuvuosi oli lauha ja varsinkin joulukuu oli hyvin sateinen ja myrskyisä. Vuoden 2011 loppuun mennessä pääkaupunkiseudulla ei ollut vielä lumipeitettä. 3.2 Toiminta yhteistarkkailualueella vuosina 2009-2011 4 3.2.1 Vuosaaren kivihiilivarasto (1) 2009 Hiilivaraston valumavesiojat kunnostettiin perkaamalla vuonna 2009. Myös alueen valumavesien keräilyallas tyhjennettiin ja puhdistettiin saostuneista sedimenteistä. 2010 Hiilivaraston maisemoitu pinta-alue ja reunukset puhdistettiin puukasvustosta. Vesakko silputtiin, reunusten puut kaadettiin ja kuljetettiin pois. Hiilivaraston ja Satamakaaren välisellä alueella suoritettiin maisemointia koskien pintamaata ja nurmetusta. Pohjatuhkan välivarastointikentän valumavesiojien liityntä hiilivaraston valumavesiojaan kunnostettiin. Tien alittava rumpu asennettiin oikeaan tasoon ja ojia muotoiltiin. 2011 Alueella ei tehty vesien tarkkailuun vaikuttavia kunnostus-, korjaus, tai huoltotöitä. Varaston satamakaaren puoleiselle sivulle rakennettiin aita, sekä kulkuyhteystielle portti. 3.2.2 Pohjatuhkan välivarasto (2a) 2009-2011 Pohjatuhkan välivarasto ei ole ollut vuosiin Helsingin Energian käytössä. Alueella on kuitenkin mahdollisesti vielä jäljellä varaston pohjarakenteessa käytettyjä kivihiilen polton sivutuotteita. 3.2.3 Pohjatuhkan välivarastointikenttä (2b) 2009 Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden aikana välivarastoon tuotiin 9 039 tonnia (ka) tuhkaa ja vuoden lopussa välivarastossa oli 33 173 tonnia (ka) pohjatuhkaa. Vuoden 2009 aikana välivarastointikentältä ei toimitettu tuhkaa hyötykäyttöön. Välivarastointikentälle varastoidut Vuosaaren sataman rakennuttajan toimittamat kivihiilen varmuusvaraston huoltotien liuskasta kaivetut sivutuotemassat (noin 2 500 t) ja Torpparinmäestä Spelttipuiston alueelta toimitetut sivutuotemassat (noin 500 t) hyödynnettiin välivarastointikentän uuden huoltotien rakentamisessa. Sivutuotemassojen hyödyntämiseen huoltotien rakentamisessa oli Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanotto YS 1749/ UUS-2007-Y-632-121, 10.12.2008. Välivarastointikentän valumavesiojat kunnostettiin perkaamalla vuonna 2009. Myös alueen valumavesien keräilyallas tyhjennettiin ja puhdistettiin saostuneista sedimenteistä. Välivarastointikentän länsipuolelle rakennettiin huolto-/tukipenger. 2010 Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden 2010 aikana välivarastoon tuotiin 9 175 tonnia (ka) tuhkaa ja sieltä toimitettiin pois 102 tonnia tuhkaa. Vuoden lopussa välivarastointikentällä oli pohjatuhkaa 42 246 t (ka). Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

5 2011 Helsingin Energia hoitaa kuljetukset sekä voimalaitoksilta välivarastointikentälle että välivarastosta käyttökohteisiin. Vuoden 2011 aikana välivarastointikentältä toimitettiin yhteensä 36 766 t (ka) tuhkaa hyötykäyttöön. Vuoden lopussa välivarastossa oli 6 672 t (ka) pohjatuhkaa. 3.2.4 Vuosaaren täyttömäki (3) 2009-2011 Vuosaaren täyttömäen alueella tehtiin maisemanhoitotoimenpiteitä. 3.2.5 Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4) 2009 Vuosaaren välivarastointikentän massat (3 257 t) ajettiin Ekokemille elokuussa 2009. Kenttä oli loppuvuoden tyhjänä. 2010 Vuosaaren välivarastointikentällä varastoitiin ja käsiteltiin vuonna 2010 pilaantumattomia ja pilaantuneita maamassoja yhteensä 31 745 tonnia. 2011 Vuosaaren välivarastointikenttää käytettiin vuonna 2011 Helsingin kaupungin alueelta tulevien puhtaiden ja pilaantuneiden maamassojen välivarastointi- ja käsittelyalueena. Vuosaaren välivarastointikentällä varastoitiin ja käsiteltiin vuonna 2011 pilaantuneita maamassoja yhteensä 1 538 tonnia, puhtaita jätettä sisältäviä massoja 294 t ja pilaantumattomia massoja yhteensä 3 500 t. 3.2.6 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a) 2009 Vuosaaren loppusijoituskentällä ei tehty voimakkaasti metalleilla pilaantuneiden maiden kiinteytystä vuonna 2009, vaan kentältä ajettiin vuoden 2006 kiinteytyksestä ylijääneet massat (189,5 t) Ekokemille. 2010 Vuosaaren loppusijoituskentällä ei ollut massaliikennettä eikä siellä tehty pilaantuneiden maiden kiinteytystä vuonna 2010. 2011 Vuosaaren loppusijoituskentällä ei ollut massaliikennettä eikä siellä tehty pilaantuneiden maiden loppusijoitusta vuonna 2011. 3.2.7 Vuosaaren kaatopaikka ja Vuosaaren kaatopaikan kunnostus (6) 2009 Toiminnanharjoittaja keräsi vuonna 2009 suotovesiä ja kaatopaikkakaasuja Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla entiseen tapaan. Ei muuta toimintaa. 2010 Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

Toiminnanharjoittaja keräsi vuonna 2010 Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla suotovesiä ja kaatopaikkakaasuja entiseen tapaan. Aluetta käytettiin osittain tilapäisenä lumenkaatopaikkana. 2011 Toiminnanharjoittaja keräsi vuonna 2011 Vuosaaren yhdyskuntajätteen kaatopaikalla kaatopaikkakaasuja entiseen tapaan. 6 3.2.8 Porslahden täyttömäki (7) 2009 Golfkentän alueella ei tehty erityisiä huoltotoimia. Vuoden 2009 aikana käytetyt tuotteet olivat: Heikoitus: - Hiekka, vesiseulottu 0,2-2 mm 400 tonnia - Puhallushiekka 0,1 0,7 mm 40 tonnia Lannoitus: - Puutarhan kesto Y 12,5 tonnia - Green Care 13 2 tonnia - Green Care 7 2 tonnia Ravinteet yhteensä: Typpi N 2 025 kg Fosfori P 515 kg Kalium K 2 125 kg Kasvinsuojelu: - Ariane S 100 litraa (20 hehtaarille) - Tehoaineet: MCPA 20 kg, Kloropyraliidi 2 kg, Fluroksipyyri 2 kg - Rovral 75 WG 4 kg (2 hehtaarille) - Tehoaineet: Iprodioni 3 kg 2010 Golfkentällä kausi sujui normaaleja kentänhoito-toimenpiteitä harjoittaen (leikkuu, lannoitus, kastelu jne.). Ainoat maansiirtotyöt olivat metron huoltoraiteen edestä kaivettujen istutusalueiden maan (mullan) kuljettaminen harjoituslyöntialueen (range) pintamaaksi. Kentän pinta-alat: - Koko kentän alue n.50 ha - Viheriöt 1,3 ha - Väylät 13 ha - Lyöntipaikat 1 ha - Leikattua karheikkoa n. 2 ha - Leikkaamatonta ruohikkoa loput Hiekoitus: - 200 tonnia, vesiseulottua 0,2-2 mm väylille lumensulatukseen keväällä - 80 tonnia puhallushiekkaa 0,4-0,7 mm griinialueiden hiekoitukseen Lannoitus: - GreenCare 13 1 tonnia - Greencare 7 2 tonnia - Greencare Extra 1 tonnia - Greencare 16 F SS 15 tonnia Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

7 Ravinteet yhteensä: N P K Ca Mg S B Cu Fe Mn Mo Zn kg/ha Viheriöt 200 86 220 67 53 150 1,702 3,9 4,8 8,7 0,34 3,3 Väylät 160 30 80 0 0 120 0 0,0 10,0 0,0 0,00 0,0 Lyöntipaikat 146 56 202 23 37 166 1,07 0,5 12,5 2,5 0,13 1,1 Karheikot, muut alueet 0 0 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 Kasvinsuojelu: - Arianne S 100 litraa karheikkoihin ruiskutettuna (25 ha) Griinialueet: n. 2 litraa kutakin: - Amistar, Atsoksistrobiini 250 g/l - Basso, Prokloratsi 400 g/l, propikonatsoli 90 g/l - Tilt, Propikonatsoli 250 g/l 2011 Golfkentällä kausi sujui normaaleja kentänhoitotoimenpiteitä harjoittaen. Kentän pinta-alat: - Koko kentän alue n.50 ha - Viheriöt 1,3 ha - Väylät 13 ha - Lyöntipaikat 1 ha - Leikattua karheikkoa n. 2 ha - Leikkaamatonta ruohikkoa loput Hiekoitus: - 300 tonnia, vesiseulottua 0,2-2 mm väylille, lyötipaikoille ja griinialueiden ympäristöihin - 80 tonnia puhallushiekkaa 0,4-0,7 mm griinien hiekoitukseen Lannoitus: - GreenCare 12 1 tonnia Griinit - Greencare 7 2 tonnia griinit - Greencare Extra 1 tonnia griinit - Greencare 12+ SS 13 tonnia väylät ja lyöntipaikat Kasvinsuojelu: - Arianne S 60 litraa karheikkoihin ruiskutettuna (25 ha) Griinialueet: n. 2 litraa kutakin: - Amistar, Atsoksistrobiini 250 g/l - Basso, Prokloratsi 400 g/l, propikonatsoli 90 g/l - Tilt, Propikonatsoli 250 g/l 3.2.9 Pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) 2009-2011 Vuosaaren satamassa sijaitsevat pohjatuhkan hyötykäyttökohteet ja -alueet olivat vuosina 2009-2011 normaalissa melueste-, satamakenttä- ja terminaalikäytössä. 3.2.10 Melumäki (9) 2009-2011 Melumäen eli Porvarinmäen viimeistelytyöt valmistuivat vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuosina 2009-2011 Melumäki toimi suunnitelman mukaisena meluesteenä ja kevyen liikenteen kauttakulkuun soveltuvana viheralueena. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

8 3.2.11 Vuosaaren tie- ja Labbackan rautatietunneli (10) 2009 Ratahallintokeskus (nykyinen Liikenneviraston rautatieosasto) avasi Vuosaaren satamaradan tavaraliikenteen käyttöön marraskuussa 2008. Vuoden 2009 aikana rautatiealueella tehtiin normaaleja kunnossapitotöitä. Lisäksi alueelle rakennettiin korvaava hiihtolatupohja entisen tuhouduttua pelastustien aurauksen myötä. Vuosaaren tietunneli oli normaalissa tieliikennekäytössä. Tietunnelissa ei tapahtunut onnettomuuksia. 2010 Vuoden 2010 aikana rautatiealueella tehtiin normaaleja kunnossapitotöitä. Vuosaaren tietunneli oli normaalissa tieliikennekäytössä. Tietunnelissa ei tapahtunut onnettomuuksia. 2011 Vuoden 2011 aikana rautatiealueella tehtiin normaaleja kunnossapitotöitä. 3.2.12 Österängenin meluvalli (11) 2009-2011 Meluvallin alueet olivat normaalissa käytössä. Ei erityisiä toimenpiteitä. 3.2.13 TBT:n hyötykäyttöalueet (12) 2009-2011 Entisen Niinilahden kohdalla sijaitsevalla TBT-pitoisen sedimentin hyötykäyttöalueella harjoitettiin normaalia satama- ja logistiikkatoimintaa. 3.3 Havaintopisteet Yhteistarkkailun havaintopisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 82129626-01. Tarkkailuohjelmassa esitetyt pisteiden lukumäärät seurantajaksolla 2009-2011 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Tarkkailupisteiden lukumäärät Seurantajakso Ohjelma Toteutunut 2006-2008 2009-2011 2009 2010 2011 Pohjavesipisteitä (laatu ja pinnankorkeus, kpl) 28 40 34 34 33 Pohjavesipisteitä (pelkkä pinnankorkeus, kpl) 13 13 14 14 Suotovesipisteitä (kpl) 14 18 16 17 15 Vuotovesipisteitä (kpl) - 2 2 2 1 Pintavesipisteitä (kpl) 8 13 11 11 12 Lysimetrejä (kpl) 1 1 1 1 1 Painumamittauspisteitä (kpl) 11 11 11 11 Yhteensä 51 98 88 90 76 3.4 Näytteenotto ja analyysimenetelmät Yhteistarkkailun näytteenoton ja analysoinnin on suorittanut Metropolilab Oy. Yhteenvedot analyysituloksista on esitetty liitteessä 1. Taulukossa on esitetty myös analyysien menetelmäkoodit. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

9 3.5 Muutokset yhteistarkkailussa jaksolla 2009-2011 Vuoden 2010 raportoinnin yhteydessä suositeltiin analysoimaan haihtuvat orgaaniset yhdisteet myös kevään 2011 näytteenoton yhteydessä. Tarkkailuohjelmaan ei tehty tarkkailujakson aikana muita muutoksia. 3.6 Poikkeamat näytteenotossa Seuraavista näytepisteistä ei saatu kaikkia ohjelman mukaisia näytteitä: 2009-2011 2009 2010 - SUOTOVESI o Pisteestä TVS ei ole saatu näytteitä koko tarkkailujakson aikana, sillä se on ollut kuiva o Pisteestä H21 ei ole saatu näytteitä koko tarkkailujakson aikana, sillä se sijaitsee työmaatiellä ja sen kansi on jumiutunut o Piste S21 on tuhoutunut - PINTAVESI o Pisteistä V22 ja V23 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana. - POHJAVESI o Pisteistä VV1B ja KA4 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana o Pisteistä PVP1_08, PVP2_08 ja PVP3_08 ei saatu näytteitä tarkkailujakson aikana, sillä ne olivat kuivia o Pinnankorkeustarkkailun pisteistä H32, H18, PVP1_08, PVP2_08, PVP3_08 ja VV1B ei voitu tehdä havaintoja tarkkailujakson aikana - SUOTOVESI o Piste VVL oli kuiva 19.8., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä o Piste S1 oli kuiva 25.4., pisteestä ei saatu tuolloin näytettä - POHJAVESI o 2.10.2009 suoritetun pohjaveden pinnankorkeusmittauskierroksen aikana havaittiin pisteen H10 jääneen täyttömaan alle. - POISTOVESI o Pisteestä TU1_pohj ei saatu näytettä 25.8., putkessa oli tukos. - SUOTOVESI o Pisteestä VVL ei saatu näytteitä elo- eikä joulukuussa o Pisteistä S14_08 ja S15_08 ei saatu näytteitä joulukuussa o Suotovesipisteestä S1 ei ole analysoitu BHK-7 arvoa 3.12.2010 otetusta näytteestä - PINTAVESI o Pisteestä Porvarinlahti05A ei saatu näytettä syksyn näytteenottokierroksella. o Pisteestä Meluvalli02 ei saatu näytettä joulukuussa, koska se oli jäässä - POHJAVESI o Piste H10 oli tuhoutunut, joten siitä ei saatu näytettä huhtikuussa. Elokuussa asennettiin uusi korvaava havaintopiste H10_2010, josta otettiin näytteet syysja marraskuussa. o Pisteestä M1027 ei saatu näytettä joulukuussa. o Pisteestä G12 ei saatu näytteitä elo- ja joulukuussa sillä se on jäänyt täyttömaan alle. o Pisteestä G15 ei saatu näytettä joulukuussa. o Pisteestä K2550 ei saatu näytettä lokakuussa. o Pisteistä M1041 ja M4002 ei saatu näytteitä joulukuussa. - POISTOVESI o Pisteestä TU1etelä_poistovesi ei saatu näytettä joulukuussa, sillä putkesta ei tullut vettä Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

10 Vuoden 2010 viimeisellä näytteenottokierroksella poikkeuksellinen lumitilanne hankaloitti näytteenottoa. 2011 - SUOTOVESI o Pisteestä VVL ei saatu näytteitä elo- ja marraskuussa, sillä putkesta ei tullut vettä. o Pisteestä POR ei saatu näytteitä elo- ja marraskuussa. Pumppaamon lattialla havaittiin vettä ja lietettä. o Pisteestä S14_08 ei saatu näytettä marraskuussa, vaan vesi loppui lähes heti pumppauksen alettua. - PINTAVESI o Pisteestä V8 ei saatu näytteitä elo- ja marraskuussa, sillä oja oli kuiva. o Pisteestä Porvarinlahti05A ei saatu näytteitä toukokuussa. - POHJAVESI o Piste G12 jäi vuonna 2010 täyttömaan alle, eikä siitä ole saatu näytteitä. o Pisteestä G19 ei saatu näytettä marraskuussa, sillä se oli jäässä. o Pisteestä M4002 ei saatu näytettä marraskuussa, sillä se oli jäässä. - POISTOVESI o Pisteestä TU1pohjoinen_poistovesi ei saatu näytettä vuoden aikana, sillä putkesta ei tullut vettä. - PAINUMAMITTAUKSET o Vuoden 2011 aikana ei tehty painumamittauksia. Vuoden 2012 alussa tehtiin ylimääräinen mittauskierros, jonka tulokset on esitetty tässä raportissa. 4. TULOKSET YHTEISTARKKAILUKOHTEITTAIN Tässä kappaleessa on käyty läpi yhteistarkkailun tuloksia kohteittain. Samassa yhteydessä on käyty läpi kohteiden suoto-, pinta-, pohjavesitulokset. Eri kohteiden tuloksia on käsitelty samassa kappaleessa, mikäli kohteet sijoittuvat lähelle toisiaan ja niitä tarkkaillaan samoista näytepisteistä. Yhteenvetotaulukko analyysituloksista on esitetty liitteessä 1. Suotovesinäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 1a, pintavesien liitteessä 1b ja pohjavesien liitteessä 1c. Liitteissä on esitetty myös laatunormit, joihin tuloksia on verrattu. Pinta- ja pohjavesille on esitetty ympäristölaatunormeja Valtioneuvoston asetuksissa 341/2009 ja 868/2010. Pintavesien osalta esitetyt laatunormit on tarkoitettu sovellettavaksi vesistövesiin, eivätkä ne suoraan sovellu verrattaviksi kaikkiin Vuosaaren yhteistarkkailussa mukana oleviin pintavesien tarkkailupisteisiin. Tästä huolimatta niitä on käytetty ohjeellisina vertailuarvoina. Koko alueen tarkkailupistekartta on esitetty piirustuksessa 82129626-01. Tarkemmat tarkkailupistekartat on esitetty piirustuksissa 82129626-02 07. 4.1 Kivihiilivaraston lähiympäristö Kohteisiin kuuluvat Vuosaaren kivihiilivarasto (1) ja pohjatuhkan Vuosaaren välivarastointikenttä (2b). Tarkkailupisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa 82129626-04. 4.1.1 Suotovedet Vuosaaren kivihiilivaraston alueella sijaitsee yksi suotoveden tarkkailupiste (VVB). Lisäksi alueella sijaitsee lysimetri (VVL), josta on saatu näytteet kevään näytteenottokierroksilla. Syksyn ja talven näytteenottokierroksilla havaintopisteestä ei ole saatu näytteitä vedenpuutteen vuoksi. Tarkkailupisteessä VVB ei tarkkailujakson aikana havaittu merkittäviä muutoksia. Näytepisteen veden laadulle on tyypillistä vuosittainen vaihtelu (Kuva 1). Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

11 Kuva 1 havaintopisteen VVB kloridipitoisuuden vaihtelu vuosina 1996-2011. Alueen suotovesissä on tyypillisesti havaittu hieman kohonneita kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia sekä korkea sähkönjohtavuus. Pisteen VVL laatu ei myöskään ole merkittävästi vaihdellut tarkkailujakson aikana. Näytteen sähkönjohtavuus sekä fosfori- ja sulfaattipitoisuudet ovat hieman koholla. Lysimetrin veden laatu on ollut heikompi kuin pisteessä VVB. 4.1.2 Pintavedet Alueelta itään kulkeutuvien pintavesien laatua tarkkaillaan havaintopisteessä V21. Pisteessä on havaittu hieman kohonneita typpipitoisuuksia. Tyypillisesti typpipitoisuus on ollut korkeimmillaan keväällä ja laskenut vuoden loppua kohti. Sähkönjohtavuus havaintopisteessä on ollut hieman koholla tavanomaiseen pintaveteen verrattuna n. 70 260 ms/m (Kuva 2). Veden laatuominaisuuksissa ei ole havaittu poikkeavaa vaihtelua. Kuva 2 Sähkönjohtavuuden vaihtelu havaintopisteessä V21 vuosina 2005-2011. Talven 2009 näytteenotossa havaintopisteessä havaittiin tributyylitinaa (4,2 ng/l) sekä sen hajoamistuotteita, mono- ja dibutyylitinaa. Monobutyylitinaa havaittiin myös vuonna 2010 ja dibutyylitinaa myös vuoden 2011 viimeisessä näytteenotossa. Tributyylitinan pitoisuus oli talvella 2009 noin n. 20-kertainen verrattuna pintavesien ympäristölaatunormiin (0,2 ng/l). Pitoisuus ylitti myös pintavesille määrätyn hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormin (MAC-EQS). Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

Pintavesien ympäristölaatunormeja ei voi suoraan soveltaa havaintopisteen V21 kaltaisessa ojassa mitattuihin pitoisuuksiin. Tästä huolimatta kyseisen purkuojan valuma-alueelta aiheutuu orgaanisten tinayhdisteiden kuormitusta mereen. Kuormitus on mittausten mukaan hetkittäistä. Ojassa havaittu kuormitus lisää mahdollisesti myös kyseisen ojan pohjasedimenttien ja mahdollisesti purkuojan lähialueen merisedimenttien orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia. Vuosien 2009 ja 2011 näytteissä pisteessä havaittiin pienet määrät pyreeniä (0,017 0,02 µg/l). Vuonna 2011 havaittiin myös laboratorion määritysrajan tasolla oleva pitoisuus bentso(a)pyreeniä (0,003 µg/l). PAH-yhdisteiden pitoisuudet alittivat pintavesien ympäristölaatunormit siltä osin, kuin niitä on annettu. 12 4.1.3 Pohjavedet Vuosaaren kivihiilivaraston ja pohjatuhkan välivarastointikentän alueella sijaitsee 8 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteestä VV1B ei ole saatu näytteitä koko tarkkailujakson aikana. Muista pisteistä näytteet saatiin tarkkailuohjelman mukaisesti, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: - Tarkkailupisteestä H10 ei saatu näytteitä vuoden 2009 kolmannella ja vuoden 2010 ensimmäisellä kierroksella. Vanha putki tuhoutui loppuvuodesta 2009 ja se korvattiin uudella syksyllä 2010. - Pisteestä M1027 ei saatu näytettä vuoden 2010 kolmannella kierroksella. Alueelle on tyypillistä mm. typpipitoisuuksien ja sähkönjohtavuuden voimakas vaihtelu, sekä esim. kloridin ja sulfaatin selkeästi kohonneet pitoisuudet. Havaintopisteessä H13 typen kokonaispitoisuuden vaihtelu on ollut voimakkainta (310 10 000 µg/l). Pisteessä VV2 taas sähkönjohtavuusarvot ovat olleet korkeimmillaan 511 1 660 ms/m. Sulfaatti ja kloridipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan pisteissä VV2 sulfaatti: 1 400 2 000 mg/l, kloridi 860 4 800 mg/l ja VV3B sulfaatti: 1 400 1 600 mg/l, kloridi 830 1 700 mg/l. Kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat selkeästi pohjaveden ympäristölaatunormeja korkeampia (kloridi 25 mg/l ja sulfaatti 150 mg/l). Tarkkailupisteessä H13 havaittiin marraskuun 2011 näytteenotossa pieni pitoisuus peryleeniä (0,033 µg/l). Pisteissä M1027 ja M1030 ei havaittu merkittäviä muutoksia. Pisteessä M1027 on tyypillisesti havaittu tarkkailun pohjavesien suurimmat sinkkipitoisuudet, 0,89 2,34 mg/l. Kyseiset pitoisuudet ylittävät moninkertaisesti pohjavesien laatunormin (Zn: 0,06 mg/l) ja ylittävät myös Suomessa mitattujen rengas- ja porakaivojen keskimääräiset sinkkipitoisuudet 1 (0,044 mg/l ja 0,085 mg/l). Paikoitellen Suomessa on kuitenkin mitattu vastaavia sinkkipitoisuuksia myös pohjavesistä 1. Pitoisuus on kuitenkin Vuosaaren yhteistarkkailun piirissä olevien havaintopisteiden kesken korkea ja osoittaa, että alueen pohjaveteen aiheutuu sinkkikuormitusta. 1 Lahermo ja muut 2002. Tuhat kaivoa Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 155. 92 s. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

13 Kuva 3 Sinkkipitoisuuden vaihtelu havaintopisteessä M1027 vuosina 2005-2011. 4.1.4 Yhteenveto Kivihiilivaraston lähialueella on tyypillisesti todettu tarkkailuohjelman suurimpia liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia. Erityisesti pohjavesissä on todettu korkeita pitoisuuksia. Pitoisuuksien on arveltu olevan osin lähtöisin kivihiilivaraston alueelta. Pitoisuuksille on myös tyypillistä suuri vuodenaikainen ja vuosittainen vaihtelu. Viimeisimmän tarkkailujakson aikana ei todettu merkittäviä muutoksia alueen vesien laadussa. 4.2 Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristö Kohteisiin kuuluvat Pohjatuhkan välivarasto (2a), Vuosaaren täyttömäki (3), pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä (4), pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue (5a), Vuosaaren kaatopaikka (6), Vuosaaren tietunneli (10a) ja Labbackan rautatietunneli (10b). 4.2.1 Suotovedet Vuosaaren täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen ja kaatopaikan läheisyydessä sijaitsee 2 suotoveden havaintopistettä. Tarkkailupisteestä NII saatiin näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla. Pisteestä POR ei vuoden 2011 kahdella viimeisellä kierroksella saatu näytteitä. 31.11.2011 toteutetun näytteenoton yhteydessä pumppaamon lattialla havaittiin lietekerros. Vuoden 2011 ensimmäisellä kierroksella otetussa näytteessä tarkkailupisteen POR vedenlaatu oli huomattavan hyvä. Useat pitoisuudet olivat laskeneet merkittävästi verrattuna vuosien 2009 ja 2010 pitoisuuksiin verrattuna, mm. ammoniumtyppi (n. 40 000-110 000 -> 150 µg/l), sähkönjohtavuus (n. 250-540 -> 162 ms/m). Fosforin kokonaispitoisuus laski jo vuoden 2010 viimeisessä näytteenotossa (n. 120 150 -> 3 µg/l) ja oli vuonna 2011 edelleen alhainen. Pidemmän aikavälin seurannassa vastaavia pitoisuuksien on todettu aikaisemminkin. Pisteessä on havaittu myös pieniä pitoisuuksia orgaanisia haitta-aineita kuten MTBE:ä (2,4-3,1 µg/l), bentseeniä (1,5 µg/l), ksyleeniä (2,1 µg/l) ja PAH-yhdisteitä (yhteispitoisuus 0,54-3,07 µg/l, josta n. puolet naftaleenia). Vuoden 2010 joulukuun näytteenotossa havaittiin kohonnut pitoisuus etyylibentseeniä (16 µg/l). Tarkkailupisteessä NII ei ole ollut havaittavissa suurta vaihtelua. Pisteessä on tyypillisesti havaittu ajoittain korkeita liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuksia, kuten typpeä (40 000 120 000 µg/l, josta n. 80-90% ammoniumtyppeä), kloridia (350 1 700 mg/l) ja fosforia (93 150 µg/l). Sähkönjohtavuus pisteessä vaihteli välillä 295-776 ms/m. Myös tarkkailupisteessä NII on havaittu pieniä pitoisuuksia orgaanisia haitta-aineita. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

14 Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Pilaantuneiden maiden välivarastointikentällä sijaitsee 2 suotoveden tarkkailupistettä. Tarkkailupisteistä S1 (viemäröitävien vesien tarkastuskaivo) ja SMK (salaojavesien kokoomakaivo) saatiin näytteet tarkkailujakson jokaisella näytteenottokierroksella. Pisteessä S1 on typen ja fosforin pitoisuudet ovat olleet melko alhaisia. Typen pitoisuudet vaihtelivat tarkkailujaksolla välillä 1 000-7 500 µg/l ja fosforin pitoisuudet välillä 6-77 µg/l. Pisteessä SMK havaittiin vuosina 2010 ja 2011 pieniä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus vaihteli välillä 0,15 2,1 µg/l. Yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat enimmäkseen alittaneet laboratorion määritysrajat. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueella sijaitsee 4 suotoveden tarkkailupistettä. Pisteet H21 ja S2 ovat louhesalaojien tarkkailukaivoja, piste H23 on suotovesien tarkkailukaivo ja H24 suotovesien keräilyallas. Piste H21 on ollut koko tarkkailun ajan poissa käytöstä, sillä sen kansi on jumiutunut. Muista pisteistä on saatu näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla. Alueen suotoveden laadussa ei ole tarkkailun aikana havaittu merkittäviä muutoksia. Sähkönjohtavuus oli vuoden 2009 ensimmäisessä näytteenotossa alhainen tarkkailupisteissä H23 ja S2, mutta on asettunut sen jälkeen tasolle 130 370 ms/m. Vuosaaren tietunneli Tunneleiden poistovesiä tarkkailtiin pisteistä TU1etelä_poistovesi ja TU1pohj_poistovesi. Pisteestä TU1_etelä saatiin näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla. Putkesta TU1_pohj ei tullut vettä vuoden 2011 syksyn ja talven näytteenottokierroksilla. Näytteiden sähkönjohtavuudet ovat olleet hieman koholla (Tu1_etelä: 150 280 ms/m ja TU1_pohj: 56-120 ms/m). Vesissä on havaittu myös pieniä typpipitoisuuksia, jotka muodostuvat suurimmaksi osaksi nitraattitypestä. 4.2.2 Pintavedet Vuosaaren täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren entisen kaatopaikan valuma-alueella sijaitsee 4 pintaveden tarkkailupistettä. Pisteistä V01_08, V2 ja V7E saatiin näytteet kaikilla ohjelman mukaisilla näytteenottokierroksilla. Pisteestä V8 ei saatu näytteitä vuoden 2011 syksyn ja talven kierroksilla, sillä ojassa oli liian vähän vettä. Pisteessä V01_08 on havaittu alueen muita tarkkailupisteitä korkeampia pitoisuuksia ammoniumtyppeä (V01_08: 3 800 89 000 µg/l, V2: 100 790 µg/l, V7E: 24 2 000 µg/l). Pisteessä V8 havaittiin vuoden 2011 ensimmäisessä näytteenotossa voimakas ammoniumtypen pitoisuuden kohoaminen (n. 790 4 300 µg/l -> 140 000 µg/l). Kyseiset pitoisuudet ovat korkeita ja osoittavat osaltaan valuma-alueen kuormittavan kyseistä avo-ojaa. Samassa havaintopisteessä todettiin erittäin korkeita typpipitoisuuksia myös vuonna 2007. Pisteessä V1_08 havaittiin vuonna 2009 pieniä määriä PAH-yhdisteitä (mm. naftaleenia: 0,031 µg/l; 2-metyyli-naftaleenia: 0,055 µg/l; asenaftyleenia: 0,015 µg/l ja fluoreenia: 0,031 µg/l). Vuoden 2010 analyyseissa PAH-yhdisteitä ei havaittu lainkaan ja vuoden 2011 analyyseissa havaittiin ainoastaan pieni pitoisuus asenaftyleenia (0,011 µg/l). Todetut pitoisuudet ovat alhaisia, eivätkä ylitä esim. pintavesien ympäristölaatunormia (AA-EQS). Pisteessä V1_08 havaittiin vuoden 2009 tarkkailussa myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (MTBE:ä: 3,1 µg/l; bentseeniä 0,57 µg/l ja 1,4-ksyleeniä: 2,1 µg/l). Vuosien 2010 ja 2011 näytteissä haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat. Bentseenin todetut pitoisuudet eivät ylitä sille annettua pintavesien ympäristölaatunormia (AA-EQS). Vuonna 2009 todetut pitoisuudet voivat olla peräisin yksittäisistä päästölähteistä, kuten vuodot ajoneuvoista tms. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

15 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Alueiden pintavesien laatua on tarkkailujakson aikana seurattu yhdestä pisteestä. Pisteestä V21 on saatu näytteet kaikilla näytteenottokierroksilla. Tulokset on esitetty kappaleessa 4.1.2. Vuosaaren tietunneli ja Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tunneleiden pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesta näytepisteestä (V21 ja Österängen3b). Porvarinlahden vettä tarkkaillaan myös kahdesta havaintopisteestä (Porvarinlahti01 ja Porvarinlahti05A). Pisteestä Porvarinlahti05A ei saatu näytteitä vuoden 2010 talven ja 2011 kevään tarkkailukierroksilla. Muilta osin näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailupisteen V21 tulokset on esitetty kappaleessa 4.1.2. Tarkkailujakson aikana pisteen Österängen3b vedenlaatu on ollut hieman parempi verrattuna pisteeseen V21, huomioiden esim. sähkönjohtavuus sekä typpipitoisuudet. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaammin pisteessä Österängen3b (14 100 µg/l), pitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia. Porvarinlahden tarkkailupisteessä Porvarinlahti01 havaittiin vuoden 2011 näytteenotossa vuoden 2006 jälkeen korkeimmat ammoniumtypen pitoisuudet (2 600 3 100 µg/l, vuosina 2009-2010 havaitut pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 16 250 µg/l). Kyseiseen lahteen laskevasti ojasta otetussa näytteessä Österängen3b ammoniumtypen pitoisuus oli samaan ajankohtaan otetussa näytteessä alhaisempi. Pistettä V21 lukuun ottamatta alueen pisteissä ei havaittu orgaanisia haitta-aineita. 4.2.3 Pohjavedet Vuosaaren täyttömäki ja kaatopaikka Vuosaaren täyttömäen laajennusalueen ja kaatopaikan pohjavesiä seurataan 15 tarkkailupisteestä. Pisteestä KA4 ei ole saatu näytteitä koko tarkkailujakson aikana. Muista pisteistä otettiin näytteet tarkkailuohjelman mukaisesti, lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: - Tarkkailupiste G12 on jäänyt täyttömaan alle kesällä 2010, eikä siitä ole sen jälkeen saatu näytteitä. - Pisteestä G15 ei saatu näytettä vuoden 2010 3. kierroksella. - Pisteestä G19 ei saatu näytettä vuoden 2011 3. kierroksella, sillä se oli jäässä. - Pisteestä M1027 ei saatu näytettä vuoden 2010 3. kierroksella. - Pisteestä M1030 ei saatu näytettä vuoden 2009 2. kierroksella, sillä putki oli kuiva. Täyttömäen ja kaatopaikan alueella on tyypillisesti havaittu korkeita sähkönjohtavuusarvoja sekä typen, kloridin ja sulfaatin pitoisuuksia. Korkeimmat sähkönjohtavuudet on tarkkailun aikana havaittu pisteissä G14_08 (294 766 ms/m) ja G19 (576 725 ms/m). Alueella havaittiin myös joitain orgaanisia haitta-aineita. Pisteessä MV1 havaittiin alueen suurimmat pitoisuudet PAH-yhdisteitä (mm. kok. pitoisuus 0,47 µg/l; pyreeni: 0,025 0,37 µg/l; kryseeni 0,03 0,044 µg/l). Pisteessä MV1 havaittiin vuoden 2011 näytteenotossa myös mineraaliöljyjä (kokonaispitoisuus 1 980 µg/l), joka ylittää pohjavesien ympäristölaatunormin (50 µg/l) lähes 40-kertaisesti. Pitoisuus on näytepisteen historian valossa poikkeuksellisen suuri. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota mineraaliöljypitoisuuden kehittymiseen. Pisteissä G14_08 ja G19 havaittiin pienet pitoisuudet naftaleenia (G14_08: 0,091 µg/l ja G19: 0,023 µg/l). Pisteessä G13_II havaittiin vuonna 2011 laboratorion määritysrajan tasolla oleva pitoisuus bentso(a)pyreeniä (0,003 µg/l) ja pisteessä MV8A06 pyreeniä (0,011 µg/l). Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä pisteessä G17_08 on havaittu tarkkailujakson jokaisen näytteenoton yhteydessä MTBE:ä (3 8,5 µg/l). Vuonna 2011 todettu pitoisuus 8,5 µg/l ylittää pohjavedelle asetetun laatunormin (7,5 µg/l). Vuosina 2010 ja 2011 samassa havaintopisteessä on todettu myös bentseeniä laatunormin (0,5 µg/l) tasolla olevina pitoisuuksina (0,43 0,5 µg/l). Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

Tarkkailupisteessä G11 orgaanisen hiilen määrä on ollut huomattavasti muita pisteitä korkeampi (29 76 mg/l). Havaintopiste sijaitsee osittain soistuneen alueen vieressä ja orgaanisen aineksen määrä voi johtua osin myös pintavesien kulkeutumisesta pohjaveden havaintoputkeen. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä Pilaantuneiden maiden välivarastokentän pohjaveden laatua on seurattu yhdestä näytepisteestä. Pisteestä SMP on saatu näytteet tarkkailuohjelman mukaisesti. Pisteessä on havaittu korkeahkoja sähkönjohtavuusarvoja (156 192 ms/m) sekä kohonneina pitoisuuksina typpeä (kokonaispitoisuus 5 600 6 400 µg/l), kloridia (310 350 mg/l), sulfaattia (90 100 mg/l) ja fosforia (730 810 µg/l). Pisteessä ei havaittu orgaanisia haitta-aineita. Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen pohjaveden laatua tarkkaillaan yhdestä näytepisteestä. Piste G12 on tuhoutunut kesällä 2010, eikä siitä ole sen jälkeen saatu näytteitä. Ennen pisteen tuhoutumista näytteissä havaittiin jyrkkä sulfaattipitoisuuden nousu vuonna 2008. Pitoisuus oli edelleen koholla vuosina 2009-2010 (640 1 000 mg/l). Pisteessä on havaittu myös kohonneita typpipitoisuuksia (1 800 6 400 µg/l, josta valtaosa on nitraattityppeä). Myös sähkönjohtavuus pisteessä on ollut hieman koholla (138 206 ms/m). Vuosaaren tietunneli ja Labbackan rautatietunneli Vuosaaren tunneleiden alueella sijaitsee neljä pohjaveden tarkkailupistettä, kalliopohjavesipisteet K2550 ja K2562 sekä pohjavesipisteet M1027 ja M1030. Kalliopohjavesiputkien vesi on ollut melko hyvälaatuista. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet melko alhaisia (10 22 ms/m), kuten myös kloridin ja sulfaatin pitoisuudet (Cl - : 5,2 7,1 mg/l, SO4: 13 65 mg/l). Pisteessä K2562 todettiin kloridin pitoisuuksissa toukokuun 2011 näytteenotossa poikkeavan korkea pitoisuus, 78 mg/l. Pisteen K2562 ammoniumtypen pitoisuudessa havaittiin kohonnut pitoisuus marraskuun 2010 näytteenotossa (8 16 -> 1 200 mg/l). Vuoden 2011 ensimmäisessä näytteenotossa pitoisuus oli palannut tavanomaiselle tasolle. Orgaanisista haitta-aineista havaittiin pieni pitoisuus peryleeniä tarkkailupisteessä K2562 (0,024 µg/l) ja laboratorion määritysrajan tasolla oleva pitoisuus bentso(a)pyreeniä pisteessä M1030 (0,003 µg/l). Pisteissä M1027 ja M1030 ei havaittu merkittäviä muutoksia. Pisteessä M1027 on tyypillisesti havaittu tarkkailun pohjavesien suurimmat sinkkipitoisuudet (0,89 2,34 mg/l). Pitoisuus on noin 15-40 -kertainen pohjaveden ympäristölaatunormiin verrattuna. Piste sijaitsee kaatopaikan itäpuolella ja kaatopaikka on sinkin mahdollinen päästölähde. 16 4.2.4 Yhteenveto Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen ympäristön vesien laadussa esiintyy suurta vaihtelua. Kaatopaikan ja täyttömäen läheisyydessä veteen liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat koholla. Alueen vesissä tavataan ajoittain myös korkeita typen pitoisuuksia. Sen sijaan esim. tie- ja rautatietunnelin alueen pohjavesi on aineiden kokonaispitoisuuksien valossa melko hyvälaatuista. Tämän alueen pinta- ja pohjavesissä tavataan usein orgaanisia haitta-aineita, kuten haihtuvia hiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä. 4.3 Porslahden täyttömäki, Golfkenttä 4.3.1 Suotovedet Porslahden täyttömäen eli golfkentän alueella sijaitsee 2 suotovesipistettä. Pisteestä S15_08 saatiin näytteet kaikilla tarkkailujakson kierroksilla. Piste S14_08 oli kuiva marraskuun 2011 näytteenottokierroksella. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

17 Veteen liuenneiden aineiden määrä alueella on vaihdellut voimakkaasti tarkkailun aikana. Sähkönjohtavuus pisteessä S14_08 on vaihdellut tarkkailujakson aikana välillä 16 2 200 ms/m (Kuva 4) ja pisteessä 15_08 välillä 30 2 000 ms/m. Kuva 4 Sähkönjohtavuus golfkentän alueella sijaitsevassa suotoveden havaintopisteessä S14_08. Pisteessä S14_08 ammoniumtypen pitoisuus on kohonnut voimakkaasti vuosien 2009 2011 aikana (n. 280 820 -> 13 000 14 000 µg/l). Pisteessä S15_08 ammoniumtypen pitoisuus on puolestaan vaihdellut voimakkaasti, vuosina 2009-2011 pitoisuus vaihteli välillä 2 000-16 000 µg/l. Esimerkiksi pohjaveden laatunormiin verrattuna pitoisuudet ovat moninkertaisia (ammoniumtypen laatunormi on 200 µg/l). Näytteissä on havaittu pieniä määriä PAH-yhdisteitä. Tarkkailujakson suurin pitoisuus havaittiin pisteessä S15_08 vuoden 2011 marraskuun näytteenotossa (kokonaispitoisuus 2,8 µg/l). 4.3.2 Pintavedet Porslahden täyttömäen alueen eli golfkentän pintavesien laatua on tarkkailtu osin samoista pisteistä kuin täyttömäen ja kaatopaikan (V2 ja V7E). Lisäksi alueella on tarkkailupiste V7P. Kaikista tarkkailupisteistä saatiin näytteet ohjelman mukaisesti. Tarkkailupiste V2 sijaitsee golfkentän pohjoisosassa ja pisteet V7E sekä V7P eteläosassa. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet hieman muita alueen pisteitä korkeammat pisteessä V7P (91,6 172 ms/m). Pisteessä on havaittu myös alueen korkeimmat typen kokonaispitoisuudet sekä nitriitti- ja nitraattitypen summapitoisuudet (Kok. typpi: 1 800 4 100 µg/l; NO 2 +NO 3 : 680 3 900 µg/l). Ammoniumtypen ja fosforin pitoisuudet sen sijaan ovat olleet korkeimpia pisteessä V7E (NH 4 -N: 24 2 000 µg/l, fosfori: 24 130 µg/l). Myös kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet korkeimpia pisteessä V7P (Cl - : 90 220 mg/l, SO4: 82 413 mg/l). Alueella ei tarkkailujakson aikana havaittu orgaanisia haitta-aineita. 4.3.3 Pohjavedet Porslahden täyttömäen alueella sijaitsee 3 pohjaveden tarkkailupistettä. Pisteistä H16u, H17 ja H18 saatiin näytteet tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailupisteessä H17 on havaittu tarkkailujakson aikana nousua typpipitoisuuksissa (typen kokonaispitoisuus: 170 -> 2 100 µg/l) ja sähkönjohtavuudessa (54,2 -> 257 ms/m). Myös tarkkailupisteen H16u sähkönjohtavuus ja typpipitoisuusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti, mutta niissä trendi ei ole ollut nouseva. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

Talven 2010 näytteenotossa pisteessä H16u havaittiin pieni pitoisuus naftaleenia (0,045 µg/l) ja pisteessä H17 fenantreenia (0,02 µg/l). Naftaleenin pitoisuus alittaa pohjavesien ympäristölaatunormin (1,3 µg/l). 18 4.3.4 Yhteenveto Myös golfkentän alueella vesien laatuominaisuudet vaihtelevat runsaasti vuosittain. Alueen suotovesissä tavataan säännöllisesti korkeita liuenneiden aineiden pitoisuuksia. Tällä alueella todetaan säännöllisesti myös kohonneita typpipitoisuuksia. Typen pitoisuudet eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisen korkeita. Alueen pohjavedessä on todettavissa lievää typpipitoisuuden nousua (H17). Suotovesissä typen pitoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua ja esim. havaintopisteessä S14_08 on merkkejä erityisesti ammoniumtypen pitoisuuden noususta. Pitoisuudet eivät ole erityisen korkeita, mutta osoittavat Golfkentän ja entisen Porslahden maankaatopaikan mahdollisesti kuormittavan alueen pohjavettä. 4.4 Pohjatuhkan hyötykäyttöalue ja Melumäki Kohteisiin kuuluvat pohjatuhkan hyötykäyttö täyttö- ja rakennekerrosmateriaalina (8) ja Melumäki (9). 4.4.1 Suotovedet Melumäen (9) alueella sijaitsee 3 suotoveden tarkkailupistettä, joista piste S21 on tuhoutunut vuonna 2009. Pisteistä S22 ja S23 saatiin näytteet kaikilla tarkkailujakson näytteenottokierroksilla. Pisteet ovat myös lähimpänä pohjatuhkan hyötykäyttöaluetta sijaitsevat suotoveden tarkkailupisteet. Vuodesta 2006 vuoteen 2008 jatkunut sähkönjohtavuuden nousu pisteissä näyttää tarkkailujakson tulosten perusteella kääntyneen loivaan laskuun (Kuva 5). Kuva 5 Sähkönjohtavuuden muutos vuosina 2006-2011 havaintopisteissä S22 (vasemmalla) ja S23 (oikealla) Pisteessä S23 havaittiin tributyylitinaa (11 84 ng/l) ja molemmissa sen hajoamistuotteita, mono- ja dibutyylitinaa. Todetut orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet ylittävät suotovesissä esim. pintavesien ympäristölaatunormit tributyylitinayhdisteille. 4.4.2 Pintavedet Alueiden pintavesiä tarkkaillaan ainoastaan pisteestä V21, jonka tulokset on esitetty kappaleessa 4.1.2. 4.4.3 Pohjavedet Pohjatuhkan hyötykäyttöalueen pohjaveden laatua tarkkaillaan yhdestä pisteestä (H41). Melumäen vedenlaatua tarkkaillaan pisteen H41 lisäksi pisteistä H42 ja H43. Kaikista pisteistä saatiin tarkkailuohjelman mukaiset näytteet kevään ja talven näytteenottokierroksilla. Tarkkailupiste H41 on näistä kolmesta tarkkailupisteestä selkeästi huonolaatuisin. Pisteessä on havaittu kohonneita sähkönjohtavuuden arvoja (260 333 ms/m) sekä koko tarkkailualueen pohjavesien korkeimmat typpipitoisuudet (kok.pitoisuus 13 000 25 000 µg/l, josta n. 50 % Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011

ammoniumtyppeä). Ammoniumtypen pitoisuus on ylittänyt yleisesti pohjaveden ympäristölaatunormin. Havaintopisteen sulfaatti- ja kloridipitoisuudet ovat myös olleet melko korkeita ja ylittäneet pohjavesien ympäristölaatunormit (SO4: 130 600 mg/l, Cl - : 170 500 mg/l). Myös orgaanisen hiilen määrä pisteessä H41 on ollut muihin tarkkailupisteisiin verrattuna korkea (n. 50 88 mg/l). Pitoisuus on ollut hienoisessa nousussa vuodesta 2007 lähtien. Havaintopisteen H41 vesi on ollut myös hyvin emäksistä, veden ph on ollut noin 11. Lisäksi esim. molybdeenin pitoisuus on ollut alueen muiden havaintopisteisiin verrattuna keskimääräistä korkeampi, keskiarvopitoisuus vuosina 2009-2011 noin 0,045 µg/l. Vastaavia molybdeenin pitoisuuksia on tavattu havaintopisteessä VV2, jolla tarkkaillaan kivihiilivaraston alueen pohjavesiä. Myös vanadiinin osalta pitoisuudet ovat olleet keskimääräistä korkeampia. Pisteessä H41 on havaittu myös adsorboituvia orgaanisia halogeeniyhdisteitä (70 120 µg/l), naftaleenia (0,023 µg/l, vuoden 2009 talvella) ja tolueenia (0,69-0,93 µg/l, vuosien 2009 ja 2010 talvella). Pitoisuudet ovat olleet alle pohjaveden ympäristölaatunormien. Lisäksi on havaittu mono- ja dibutyylitinaa (MBT: 0,0031 0,675 µg/l; DBT: 0,0015 0,0496 µg/l). Monobutyylitinan pitoisuus oli huhtikuussa 2009 korkeimmillaan koko seurannan aikana, mutta on sittemmin laskenut. Havaintopisteessä H41 todetut pitoisuudet ja kohonnut ph osoittavat kuormitusta. Kohonnut ph ja molybdeeni viittaavat osaltaan mahdollisesti siihen, että yhtenä päästölähteenä on pohjatuhkan hyötykäyttöalue. Pisteissä H42 ja H43 havaittiin adsorboituvia orgaanisia halogeeniyhdisteitä (H42: 18 51 µg/l; H43: 9 16 µg/l). Pisteessä H42 havaittiin myös pieni pitoisuus naftaleenia (0,028 µg/l). 19 4.4.4 Yhteenveto Melumäen ja pohjatuhkan hyötykäyttöalueen pohjaveden havaintopisteissä H41 on selkeimmin kohonneita veteen liuenneiden aineiden pitoisuuksia. Havaintopisteessä on myös poikkeavan korkea ph.). Lisäksi samassa havaintopisteessä todetaan ajoittain orgaanisia haitta-aineita. Alueen suotovesissä on viime vuosina ollut havaittavissa hienoista liuenneiden aineiden kokonaispitoisuuden laskua. Melumäen pintaveden tarkkailupiste V21 sijaitsee myös Kivihiilivaraston ja tie- ja rautatietunnelin alueiden pintavesien laskureitillä. Lisäksi alueelle ohjautuu osa Vuosaaren satamakeskuksen hulevesistä. Havaintopisteen tuloksia on käsitelty kappaleessa 4.1.2. 4.5 Österängenin meluvalli 4.5.1 Suotovedet Osterängenin meluvallin alueella ei ole suotovesien tarkkailua. 4.5.2 Pintavedet Österängenin meluvallin alueen pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesta näytepisteestä (Meluvalli01 ja Meluvalli02). Pisteestä Meluvalli02 ei saatu näytettä talven 2010 kierroksella. Muilta osin näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Meluvallin alueen pintavedet ovat olleet tarkkailujakson aikana verrattain hyvälaatuisia. Sähkönjohtavuus sekä kloridi ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia tarkkailupisteessä Meluvalli01 (Sjoht Meluvalli01: 22 84 ms/m, Meluvalli02: 11,2 46,8 ms/m; Cl - MV01: 45 130 mg/l, MV02: 3,6 32 mg/l; SO 4 MV01: 49 120 mg/l, MV02: 4,4 104 mg/l). Meluvalli02 sijaitsee virtaussuunnassa meluvallin yläpuolella ja Meluvalli01 alapuolella. Meluvallin lisäksi pisteiden välisellä alueella on mm. Kehä III sekä Seututie 170 (Itäväylä/Uusi Porvoontie). Yhteistarkkailun tulosten perusteella kyseiset tiealueet ja Meluvalli lisäävät ojan kuormitusta. Esim. vuosina 2009-2011 kloridin pitoisuus on ollut havaintopisteessä Meluvalli02 keskimäärin 13 mg/l ja pisteessä Meluvalli01 noin 78 mg/l. Meluvallin alueen tarkkailupisteissä ei havaittu orgaanisia haitta-aineita. Vuosaaren yhteistarkkailu Kokoomaraportti 2009-2011