Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.2010
Monipuolisen kielitaidon (monikielisyyden/ useakielisyyden) vaatimus on kasvanut : valinnaisuus on lisääntynyt tuntimäärät vähentyneet kieltenopiskelu on vähentynyt vähäkielisyys ( fåspråkighet ) on siis yleistynyt erilaisia erillisiä, koordinoimattomia toimenpiteitä ei systemaattista tutkimusta/selvitystä -> Onko vähämielisyys myös yleistynyt?
Kielitaidon tarve kielisuunnittelun keskeinen lähtökohta
Kielitaidon tarvetutkimukset: Ruotsissa 1963 lähtien, Suomessa Roininen 1971, Huhta; Mehtäläinen ja Takala jne Sama yleinen trendi kielitaidon tarpeessa työelämässä: englannin merkitys on kasvanut ja se on selvästi eniten tarvittu kieli ruotsin kieli on toiseksi eniten tarvittu kieli (hieman laskenut) saksa yleensä kolmanneksi tärkein venäjän tarve kasvanut ja nykyään työelämässä saksan luokkaa ranska, espanja, portugali: muutaman prosentin tarve kiinan, japanin, arabian kasvava tarve uusi ilmiö, vaikka rajoitettu Hallinnon alaa harvoin selvitetty (ruotsin/suomen asema tärkeä)
Elinkeinoelämän tuore kartoitus
Viimeikaisia trendejä kielikoulutuksessa jatkuva alamäki ja virheellisiä ratkaisuja
Mille tasolle nykyisin päästää peruskoulussa?
Laaja hajonta; TY +KY: yleisin taso B1 41%, puhuminen B1 39%, kirjoittaminen A2 40% Englannin (A1) taitotasot (%): 9 lk, 7 vuoden opiskelu, Tuokko, 2007) 100 % 80 % B2> 29 B2> 23 B2> 25 60 % 40 % 20 % 0 % B1 41 A2 25 B1 39 A2 34 B1 32 A2 40 Receptive skills Speaking Writing A1 A2 B1 B2>
Osuus oppilaista (%) B1-ruotsi, 9 LK; Oppilaiden suhteellinen osuus reseptiivisen kielitaidon kokeen eri taitotasoilla (Tuokko, 2009) 30 Reseptiivisen kielitaidon taitotasot 27 25 22 20 17 15 14 14 10 5 0 4 1 0 alle A1.1 A1.1 A1.2 A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 Taitotasot Erittäin laaja hajonta: KY+TY: yleisin taitotaso A2.1 27%
B1-ruotsi, 9 lk; Oppilaiden suhteellinen osuus puhumisen ja kirjoittamisen kokeiden eri taitotasoilla (Tuokko 2009) 30 25 24 Produktiivisen kielitaidon kokeen taitotasot 26 Osuus oppilaista (%) 20 15 10 5 0 20 19 18 16 14 15 15 9 9 9 6 5 3 2 0 alle A1.1 A1.1 A1.2 A1.3 A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 Puhekoe Kirjoittamisen koe Puhuminen ja kirjoitaminen: erittäin laaja hajonta: yleisin taitotaso A1.2
Mille tasolle päästää lukion loppuun mennessä eri kielissä/oppimäärissä?
Taiotasojen jakautuminen (%) ylioppilaskokeen tuosten perusteella 100% 80% 60% 40% 20% 0% En-10 Ger-10 Rus-10 Fi-10 Ger- 3/5 Rus 3/5 Fr 3/5 Sp3/5 Swe6 A1 A2 B1 B2 C1 C2 10: 10 v:n opiskelu; 3/5: 3-5 v; 6-6 v
Peruskoulun lopusta lukion loppuun on todettavissa kielitaidon parantumista A1- englannissa ja B1-ruotsissa. A1-Englanti: peruskoulun keskimääräisestä tasosta B1 tasolle B2 B1-ruotsi: peruskoulun keskimääräisestä tasosta A1.3/A2.1 tasolle A2.2/B1
Sum score (max. 299) Sum Score (max. 299) Taitotasot tekevät yo-kokeiden arvosanat vertailukelpoisiksi: vasemmalla A1- englanti, oikealle B1-ruotsi: suuri tasoero vaikka sama arvosana 300 280 260 240 220 200 180 >C1 C1 B2 Laudatur -5% Eximia -15% Magna - 20% Cum laude -24% Lubenter - 20% 300 250 200 >B2 B2 B1 Laudatur Eximia Magna Cum laude 160 140 120 B1 Approbatur -11% 150 A2 Lubenter Approbatur 100 100 80 60 40 <B1 Improbatur 50 A1 Improbatur 20 0 CEFR-level Matr Exam Grade 0 CEF Level Matriculation Grade
Tulevaisuuden suunnitelmia
Peruskoulun tuntikehystyöryhmä esittää julkaisussa Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako kuutta oppiainekokonaisuutta, mm Kieli ja vuorovaikutus Vähimmäistuntimäärä: 4 vuosiviikkotuntia lisää Valinnaisuu s: vuosiluokat 3-6: 13 vvt, vuosiluokat 7-9: 21 vvt; joustavuus & motivaatio Vieraat kielet & toinen kotimainen kieli: Opiskelua monipuolistetaan ja varhennetaan. A1-kielen opiskelu viimeiestään 2. luokalta, B1-kielen opiskelu viimeistään 6. luokalta. Opetuksen järjestäjän velvollisuuksia monipuoliseen kielitarjontaan täsmennetään: tulee tarjota vähintään 3 vaihtoehtoa A1-kieleksi, joista yksi on toinen kotimainen kieli. Opetus aloitettava, jos valitsijoita on vähintään 10.
Mahdollinen/todennäköinen skenario Kielitaidon nykyisten monipuolistamispyrkimysten tulokset jäävät vähäisiksi; alamäki vain jatkunee; vähäkielisyys voidaan kuitenkin parantaa Tarvitaan siksi tilanteen kokonaisarvio ja siihen rakentuva kattava toimintaohjelma Valinnaisuuden osuutta tulee vähentää ja lukiossa toisen vieraan kielen pakollisuus on palautettava Ylioppilastutkintoon on liitettävä suullinen koe Ylioppilaskirjoitusten kielikokeisiin osallistumista on lisättävä (lisäpisteet, porkkanat) Kielikeskusopetuksen nykymalli on syytä arvioida (paineiden lisääntymistä voi ennakoida) Työelämän on satsattava systemaattisemmin omaan kielikoullutukseen Tämä koskee myös valtion/kunnallishallintoa: luotava oma, tarpeisiin vastaava täydentävä kielikoulutussysteemi
Kiitos! Kysymyksiä/kommentteja?