Pohjaveden ottaminen Haukilahden vedenottamosta ja valmistelulupa hanketta varten, Lappeenranta

Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2014/2 Dnro ESAVI/116/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottaminen Haukilahden vedenottamosta ja valmistelulupa hanketta varten, Lappeenranta Lappeenrannan Lämpövoima Oy HAKEMUS Lappeenrannan Lämpövoima Oy on 22.8.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen Haukilahden pohjavedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna 2000 m 3 /d ja valmistelulupaa hanketta varten hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Lappeenrannan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Kaavoitustilanne ja suojelualueet Etelä-Karjalan maakuntakaavassa vedenottamoalue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M) ja tärkeälle pohjavesialueelle (pv). Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavassa vedenottamo sijoittuu kyläalueelle (AT-1). Valuma-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Lisäksi alue on tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv). Vedenottohankkeen vaikutusalueelle sijoittuu kaksi paikallisesti arvokasta harjualuetta, Saapasjärven ja Sotkujärven harjualueet (ge-1) ja Toronmäen harjualue (ge-3), sekä kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, Rantamäen suokorpi (luo-2/21), Soistuneet rannat Heikjärven pohjoispuolella (luo-2/22) ja Soistuneet rannat Saapasjärvellä (luo- 2/23). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Haukilahden pohjavedenottamo sijaitsee hakijan omistamalla Lappeenrannan kaupungin Haukilahden kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Suomalainen (405-531-6-63) erotettavalla noin 610 m 2 :n suuruisella määräalalla. Lappeenrannan Lämpövoima Oy on osa Lappeenrannan Energiakonsernia, joka on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin omistama yhtiö. Hakijayhtiön emoyhtiö Lappeenrannan Energia toteuttaa vesihuoltolain mukaista vesilaitostoimintaa Lappeenrannassa. Hakijayhtiön toimialana on muun ohella vedenotto ja puhdistus. Vesilaitoksen keskeiset toiminta-alueet ovat Lappeenrannan ja Joutsenon keskustataajamat. Taajamien verkostoja ei toistaiseksi ole vielä yhdistetty. Lisäksi vesilaitoksella on pienempiä toiminta- ja palvelualueita mm. Nuijamaalla ja Liesharju- Saikkolan alueella. Lappeenrannan väestöstä 92 % kuuluu vedenjakelun piiriin. Lappeenrannan kaupungin alueella vesijohtoa on 515,5 km. Suurimmat yksittäiset vedenkuluttajat ovat vuosina 2008 2012 olleet Fazer Makeiset Oy, Etelä- Karjalan Sairaanhoitopiiri, Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Saimaan Kylpylä kiinteistöt Oy ja UPM-Kymmene Oy. Lappeenrannan verkoston päävedenottamot ovat Huhtiniemen tekopohjavesilaitos ja Ilottula-Puslamäen pohjavedenottamo. Joutsenon verkostossa päävedenottamot ovat Myllypuron ja Peräsuonniityn vedenottamot. Varavedenottamokapasiteetti Lappeenrannassa on vähäinen, mikäli päävedenottamona toimiva Huhtiniemen ottamo jää pois käytöstä. Lappeenrannan ja Joutsenon vedenottamoista otetut vuorokautiset vesimäärät ovat olleet vuonna 2012 seuraavat. Vedenottamo Ottolupa (m 3 /d) Ottomäärä (m 3 /d) Lappeenranta Huhtiniemi 17 000 10 040 Ilottula-Puslamäki 1) 4 000 2 099 Nuijamaa 2) 61 Ylämaa 2) 63 Honkala 99 Ahvenlampi 2 000 0 Yhteensä 12 362 Joutseno Myllypuro 4 000 2 649 Peräsuonniitty 1 500 293 Korvenkylä 750 378 Yhteensä 3 320 1) Sisältää myös Puslamäestä suoraan Muukon verkostoalueelle johdetun vesimäärän. 2) Oma verkosto, ei yhteydessä Lappeenrannan taajamaan.

3 Hakija on hakenut lupaa Haukilahden vedenottamon rakentamiselle ja veden ottamiselle 2 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamosta otettava vesi johdetaan Lappeenrannan vesijohtoverkostoon. Otettava vesi käytetään talousvetenä, teollisuuslaitoksissa, maataloudessa sekä muissa yleisissä käyttökohteissa. Tulevaisuudessa vettä varaudutaan johtamaan Joutsenoon ja yli kuntarajojen verkostojen yhdistymisen myötä. Liitoksesta Joutsenoon on laadittu jo yleissuunnitelma. Joutsenon verkosto on yhteydessä Imatralle. Pohjavesialueet Hankkeen tekninen toteutus Haukilahden vedenottamo sijoittuu Joutsenonkankaan I-luokan pohjavesialueelle 0517351 A. Pohjavesialueen pinta-ala on 33,49 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 28,11 km 2. Joutsenonkankaan pohjavesialue jakautuu useampaan valuma-alueeseen. Pohjavesialueella sijaitsevat Ilottulan, Puslamäen, Ahvenlammen ja Peräsuonniityn vedenottamot, jotka ovat Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n omistuksessa. Lisäksi pohjavesialueella on Metsä Fibre Oy:n Joutseno Pulpin vedenottamo sekä Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Honkalahden vedenottamo, joka ei ole enää käytössä. Haukilahti sijaitsee pohjavesialueen luoteisosassa, josta pohjavesi purkautuu luontaisesti Saapasjärveen, Heikjärveen ja väliin jäävältä Omenaniemen harjualueelta Saimaaseen. Lähdepurkaumapaikat on kartoitettu vesistöjen rannoilta 26.4.2012 ja lampien laskuojista on tehty virtaamamittaukset. Haukilahden vedenottamon valuma-alueen rajoja harjualueella ei tunneta täsmällisesti. Pääosin valuma-alue sijoittuu Kaukkorvenkankaalle vedenottamon eteläpuolella. Valuma-alueen arvioitu laajuus on noin 2 km 2 ja antoisuus noin 2 000 m 3 /d. Heikjärveen purkautuvat vesimäärät ovat mittauksissa olleet 400 870m 3 /d ja Saapasjärveen 220 880 m 3 /d. Molempien lampien laskuojissa on pato, joka säännöstelee hieman lampien veden pinnan korkeutta. Saapasjärven pato on betonia, Heikjärven pato on puurakenteinen. Haukilahdessa vesi pumpataan käyttöön kahdesta siiviläputkikaivosta, jotka on rakennettu vedenottamotontille koepumppausvaiheessa vuonna 2012. Siiviläputkikaivot sijaitsevat pisteissä Hp86 ja Hp56A. Haukilahdesta vesi johdetaan Ilottulan vedenottamolle PEH 225 vesijohdolla. Linja rakennetaan Puslamäen kaivoalueen kautta. Ilottulassa on olemassa oleva vedenkäsittelyrakennus, jossa vesi alkaloidaan kalkkivedellä. Ilottulasta vesi johdetaan Lappeenrannan verkostoon olemassa olevia putkia pitkin. Tulevaisuudessa varaudutaan myös mahdollisuuteen johtaa vettä Joutsenon suuntaan. Ilottulan vedenkäsittelykapasiteetti on tällä hetkellä noin 4 000 m 3 /d.

4 Vedenottamotontti aidataan, kaivorakenteet tehdään maanalaisina, vedenottamotontille tulee pienikokoinen laiterakennus ja tonttia tasataan sepelillä tai vastaavalla materiaalilla. Hankkeen vaikutukset Vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuteen, kaivoihin ja lampiin Vedenottopaikalla on tehty 4 kk kestänyt koepumppaus 15.8. 14.12.2012 teholla 1 600 3 000 m 3 /d siten, että tehoa nostettiin koepumppauksen loppua kohti. Pohjaveden korkeuden alenemaa on seurattu koepumppauksen aikana lähialueen yksityiskaivoista ja havaintoputkista. Lisäksi on mitattu lampiin purkautuvia pohjavesimääriä pumppauksen alussa ja lopussa. Pohjaveden lähtötaso ennen koepumppauksen alkua oli koepumppauspaikalla 1,4 m Saimaan pinnan yläpuolella ja pinta laski koepumppauspaikalla suurimmalla pumppausteholla 4 m Saimaan pinnan alle. Lähimmässä kaivossa K111 vesipinta laski 2 m, ja kaivot K112, K113 ja K114 kuivuivat ainakin hetkellisesti. Vedenotto vähentää merkittävästi Saapasjärveen purkautuvan pohjaveden määrää, joka on luontaisesti noin 200 900 m 3 /d. Koepumppauksen perusteella on arvioitu, että purkautuminen ei kuitenkaan lopu kokonaan vedenottoteholla 2 000 m 3 /d. Koepumppauksen ei havaittu vaikuttavan olennaisesti Heikjärvestä purkautuviin pohjavesimääriin. Heikjärvestä purkautui vettä koepumppauksen loppupuolella 870 m 3 /d, mikä on suurempi vesimäärä kuin lammista aikaisemmin tehdyt havainnot (400 m 3 /d ja 700 m 3 /d). Vedenottamon vaikutusalueella Saimaan vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa merkittävästi pohjavedenkorkeuksiin ja lampiin purkautuvan pohjaveden määriin. Koepumppaus tehtiin aikana, jolloin pohjavedet olivat alueella luontaisesti melko korkealla ja lampiin purkautuvat vesimäärät suuria. Täsmälliset vaikutukset pohjaveden pinnankorkeuteen sekä vaikutusalueen laajuus saadaan selville vedenoton käyttökokemusten perusteella. Luonto-, maisema- ja ympäristövaikutukset Vedenottamolta 200 m länteen ottamon arvioidulla vaikutusalueella sijaitsee yksityinen Rantamäen luonnonsuojelualue YSA206307. Suojelualueen pinta-ala on 7 ha. Alue on maanomistajan aloitteesta suojeltu METSOohjelmaan vuonna 2011. Alue ei sisälly valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Rantamäki on runsaslahopuustoista kangasmetsää, jonka puulajisuhteet vaihtelevat mäntyvaltaisesta metsästä lehtoalueen lehtipuuvaltaisiin sekametsiin. Monimuotoisuutta lisää alueen lahopuusto ja puuston erirakenteisuus. Alueen eteläosassa on ojittamatonta rämettä sekä korpi, missä on noro ja kostea luhta-alue. Pääpuulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Lisäksi alueella kasvaa haapa, raita, pihlaja, harmaa- ja tervaleppä.

5 Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen yhteydessä vedenottamon ympäristön luontokohteet on inventoitu. Vedenottamon vaikutusalueelle sijoittuvia paikallisesti arvokkaita luontokohteita ovat Saapasjärven ja Heikjärven soistuneet ranta-alueet sekä Harjulankorpi. Harjulankorpi ja osin myös Heikjärven ranta-alueet sijaitsevat Rantamäen luonnonsuojelualueella. Rantamäen luonnonsuojelualueelle on tehty 29.7.2013 vedenottohankkeeseen liittyen maastokatselmus. Lampien rantasoistumien reunalla on mm. isovarpurämettä ja lähempänä vesirajaa saranevaa. Harjulankorpi on rehevä korpi kuivempien kankaiden välissä. Alueella on noro ja puustona tuomi, hieskoivu, terva- ja harmaaleppä. Muita kasveja ovat mm. hiirenporras ja alvejuuri. Alueen luontokohteissa ei ole lähdelajistoa, joka olisi riippuvaista pohjaveden purkautumisesta ja joka on erityisen herkkää pohjaveden tason muutoksille. Vedenottohankkeen ei arvioida vaikuttavan luonnonsuojelualueen tai kaavaselvityksessä esitettyjen luontokohteiden luonnonarvoihin. Mittauksissa ei havaittu pohjaveden purkautumismäärien vähenemistä Heikjärvessä, jolloin on oletettavaa, että myös hydrologiset muutokset Heikjärven rantaan rajoittuvalla Rantamäen suojelualueella jäävät vähäisiksi. Lähistöllä ei ole luonnontilaisia fladoja, kluuvijärviä tai lähteitä. Vedenottamon lähellä ei ole muinaisjäännöksiä joihin hanke voisi vaikuttaa. Lähimmät muinaisjäännökset ovat Tervastenranta, kivikautinen asuinpaikka 1,5 km ottamopaikalta pohjoiseen ja Siikasaari, kivikautinen asuinpaikka 1,7 km ottamopaikalta länteen. Lähimmät Museoviraston inventoimat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) ovat Konnunsuon vankilan alue ja Saimaan kanava, joihin vedenottohanke ei vaikuta. Tarkkailu Haukilahden vedenottamon arvioidulla vaikutusalueella sijaitsee yksityiskaivoja sekä Saapasjärvi ja Heikjärvi. Vedenoton vaikutuksia ympäristön kaivoihin ja lampiin on esitetty seurattavaksi erillisellä tarkkailuohjelmalla. Tällöin voidaan seurata vedenoton vaikutusta pohjaveden ja lampien pinnankorkeuteen sekä purkautuviin pohjavesimääriin. Tarkkailu aloitetaan ennen vedenoton käynnistämistä, jotta saadaan selville pohjaveden luontainen pinnankorkeusvaihtelu. Mikäli tarkkailun perusteella vedenotosta todetaan aiheutuneen yksityiskaivojen vedensaannin vaikeutumista tai estymistä, korvausmenettelynä voi olla kaivon syventäminen vesilaitoksen kustannuksella tai vesijohtoliittymän tarjoaminen kiinteistölle.

6 Esitys korvauksiksi Koepumppauksella on todettu merkittävää pohjaveden alenemista tai veden saannin estymistä kaivoissa K111 (Läänölä 405-531-6-14), K112 (Koivula 405-531-6-78), K113 (Suomalainen 405-531-6-63) ja K114 (Mattila 405-531-6-44). Hakija on esittänyt, että kiinteistöille syntyvä haitta korvataan tarjoamalla ilmainen liittymä vesijohtoverkostoon. Tarkkailutulosten perusteella voidaan korvausta harkita myös muihin kaivoihin, mikäli vedensaanti niistä estyy tai vaikeutuu. Valmistelulupa HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija on hakenut valmistelulupaa seuraaville toimille: - Vedenottamorakennuksen, kaivojen ja kaikkien siihen tarvittavien laitteiden, sähköjen ym. rakentaminen - Vedenoton aloittaminen, kun valvova viranomainen on hyväksynyt vedenoton tarkkailuohjelman. Valmistelulupaa on haettu, jotta vedenottamon rakentamista ja vedenottohanketta päästään edistämään välittömästi vedenottoluvan myöntämisen jälkeen mahdollisten valitusten ollessa vielä käsittelyssä. Liuotinpitoisuudet ovat nousussa Ilottulan vedenottamolla ja ovat lähellä talousvedelle sallittua enimmäispitoisuutta. Lappeenrannan vedenjakelun turvaamiseksi on tärkeää, että Haukilahden vedenottamo saadaan mahdollisimman pian käyttöön. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 6.9. 7.10.2013 välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista ja Lappeenrannan kaupunkia antamaan lausuntonsa hakemuksen johdosta. LAUSUNNOT 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että vesitasetarkastelussa arvioidaan pohjavesimuodostuman käytettävissä oleva pohjaveden määrä (keskimääräinen vuosittainen muodostuva pohjaveden määrä) ja sitä verrataan vedenoton pitkänajan vuosikeskiarvoon.

Vesienhoidon mukaisesti pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos - keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja - pohjaveden pinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske. Hakemuksen mukaan Haukilahden vedenottamon valuma-alueen pintaalan (noin 2 km 2 ), keskimääräisen sadannan sekä valuma-alueen maaperän laadun (imeytyskerroin 0,6) perusteella muodostuvan pohjaveden määrä vedenottamon valuma-alueella olisi keskimäärin noin 2 000 m 3 /d. Sadantatietojen perusteella pohjavettä muodostui syksyllä 2012 keskimääräistä enemmän poikkeuksellisen runsaista heinä- ja syyskuun sateista johtuen. Heinäkuun sadanta oli lähes kolminkertainen normaalitilanteeseen verrattuna ja syyskuun sadanta vastaavasti kaksinkertainen. Vaikka pohjavesitilanne runsaista sateista johtuen olikin normaalia parempi, koepumppaus 3 000 m 3 /d osoitti, että pohjavesipinnan taso koepumppauspaikalla ei vakiintunut ja alueen antoisuus oli ylitetty. Sen sijaan tuotolla 1 600 m 3 /d pohjaveden pinnanvaihtelut koepumppauspaikalla olivat huomattavasti maltillisemmat ja tason vakiintuminen olisi saavutettu, mikäli pumppausta samalla tuotolla olisi jatkettu pitempään. Suunnitellun Haukilahden vedenottamon antoisuus asettuukin todennäköisesti välille 1 600 2 000 m 3 /d vuosittaisesta sadannasta ja pohjavesitilanteesta riippuen. Ilottulan vedenottamon vedenlaatuongelmiin viitaten ELY-keskus on katsonut, että Haukilahden vedenottamon rakentamiselle ja pohjaveden ottamiselle on tarvetta Lappeenrannan vedenhankinnan turvaamiseksi. Sadantatietoihin, koepumppaustuloksiin sekä koepumppauksen aiheuttamiin vaikutuksiin (erityisesti Saapasjärven virtaamien pienentyminen) viitaten ELY-keskus on kuitenkin esittänyt, että lupa pohjaveden ottamiseen myönnetään kuukausikeskiarvolle 1 600 m 3 /d. Ottomäärä ei täysin korvaa Ilottula Pusulanmäki ottamon nykyisiä ottomääriä (2 099 m 3 /d vuonna 2012 ), mutta antaa vedenottamon veden laadun varmistamiselle kuitenkin riittävän reservin vaikuttamatta kuitenkaan liiaksi Haukilahden alueen hydrologiaan ja asutuksen vedenhankintaan. Huomion arvoista kuitenkin on, että tutkimukset tehtiin aikana, jolloin pohjavedet olivat alueella korkealla ja järviin purkautuvat vesimäärät suuria. Pohjaveden ottamista ja sen vaikutuksia tuleekin suhteuttaa myös tilanteeseen, jolloin pohjavedet ovat alhaalla ja virtaamat minimissä. Vedenoton vaikutusten tarkkailua varten on tarpeen määrätä hakija laatimaan tarkkailusuunnitelma pohjaveden pintojen, pohjaveden laadun sekä Heikjärven ja Saapasjärven virtaamien seuraamiseksi. Tarkkailu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. ELY-keskus ei ole nähnyt estettä valmisteluluvan myöntämiselle. 7

MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 2) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on katsonut, että lupa toiminnalle on tarpeen myöntää yhdyskunnan vedenhankinnan tarpeisiin. Pohjaveden alentumisesta lähikiinteistöille aiheutuva haitta tulee korvata kiinteistöille hakemuksessa esitetyllä tavalla. Pohjaveden ja lampien veden pinnan korkeutta tulee seurata erikseen hyväksyttävän ohjelman mukaisesti laajasti vedenottamon ympärillä mahdollisten myöhempien haittojen arvioinnin varmistamiseksi. 3) Lappeenrannan kaupunki on viitannut Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon ja todennut, ettei sillä ole asiaan muuta lausuttavaa. 4) AA (Rantamäki RN:o 6:48, Haukilahti, Lappeenranta) on BBn perikunnan osakkaana ja Rantamäen kiinteistön 1/3:n omistajana vaatinut, että hanke on välittömästi keskeytettävä. Lupaa ei tule myöntää, ei myöskään valmistelulupaa. Ottamon lähikaivoja on kuivunut erittäin sateisena kesänä 2012 tehtyjen koepumppausten aikana. Mikäli pumppaus olisi tehty vuoden 2013 kesällä, kaivoja olisi kuivunut todennäköisesti laajemmaltakin alueelta. Tutkimukset on ulotettava pidemmälle aikajaksolle ennen mahdollisen pumppaamon perustamista ja hanketta on tutkittava perusteellisemmin. Koska hankkeen vaikutuksia lähiluontoon ei ole tutkittu, ei ole tiedossa, mitä tapahtuu perustetulla METSO-alueella, joka sijaitsee suunnitellun pumppaamon läheisyydessä. Osa alueesta on kosteutensa vuoksi arvokasta luontoaluetta, jolle kuivuminen aiheuttaisi mahdollisesti luontoarvojen heikentymistä. Alueella on kostean maaston ympäröimä puro ja suoalue. Vedenoton vaikutuspiirissä oleva Pienpunkaharjun alue, Saapaslampi ja Sotkujärvi ovat myös yleistä etua vaalittavaa ympäristöä. Alue on suojattava jälkipolville ainutlaatuisena luonnonmuodostelmana. Vedenottamo tulisi sijoittaa kauemmas asutuksesta, merkittävistä luonnonmuodostumista sekä METSO alueesta. Mikäli tarkempien ja kattavien tutkimusten jälkeen hanketta jatketaan, on vuorokautista pumppausmäärää ehdottomasti alennettava veden riittävyyden takaamiseksi. 5) CC (kiinteistö 173 404 3 28) on DDn perikunnan osakkaana lausunut, että perikunnan mökkitontti sijaitsee Saimaan ja Sotkulammen välissä. Koepumppauksen ollessa 3 000 m 3 Sotkulammesta ei ollut enää virtausta Saimaaseen. Ottaen huomioon vuoden 2012 koepumppauksen aikaisen tavallista korkeamman pohjaveden tason on epävarmaa, miten Sotkulampi kestää jatkuvan 2 000 m 3 :n pumppauksen kuivana aikana. Lupa pohjaveden pumppaamiselle edellyttää, ettei Sotkulammen veden virtaus pääse loppumaan. Virtauksen loppuminen ja jopa väheneminen johtaa matalan Saapasjärven rehevöitymiseen ja umpeen kasvamisen ja lammen matalien lahtien rehevöitymiseen. Pumppaus tulee keskeyttää, jos virtaus Sotkulammesta loppuu, ja sitä tulisi jatkaa vasta, kun virtaus lammesta Saimaaseen alkaa. Lammen veden virtausta on seurattava niin 8

kauan, kuin pohjavettä pumpataan. Veden pinnan laskuun on puututtava heti konkreettisesti, pelkkä seuraaminen ei riitä. Luonnon vaihteluiden kannalta seurannan tulisi kestää vähintään kymmenen vuotta, minkä jälkeen olisi mahdollista arvioida, onko seurannan jatkaminen tarpeellista. 6) EE ja FF (Ahola RN:o 3:3, Haukilahti, Lappeenranta) ovat muun ohessa lausuneet, että vuoden 2012 kesä ja syksy olivat poikkeuksellisen runsassateisia. Kuitenkin koepumppauksen seurauksena ainakin kolme kaivoa kuivui. Pohjaveden korkeus vaihtelee normaalisti sademäärien mukaan ja mm. kuivana kesänä vuonna 2013 muistuttajien kaivon vedenpinta laski 20 30 cm. Samoin vaihtelee alueen vesistöjen vedenpinnan korkeus. Saimaan vedenpinta on nyt lähes metrin alempana kuin kesällä 2012. Sademäärä vaikuttaa voimakkaasti saatavaan ja pumpattavaan vesimäärään. Muistuttajat ovat huolestuneita veden riittävyydestä ja vesihuollon turvaamisesta alueen asukkaille. Heidän kaivostaan ei ole loppunut vesi kertaakaan vuoden 1960 jälkeen, josta lähtien he ovat kiinteistöllä asuneet. Mikä tulee olemaan alueen porakaivojen tilanne? Asukkaiden on saatava perusteellinen selvitys siitä, kuka korvaa mahdolliset ylimääräiset kustannukset. Miten määritellään kiinteistöjen arvon aleneminen, jos vesi ei riitä? Muistuttajat ovat myös huolissaan Heikjärven ja Saapasjärven luontoarvoista. Miten määritellään luontoarvot, kun lammet kasvavat umpeen? Muistuttajat ovat vastustaneet hakemuksen hyväksymistä ja vaatineet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamista asiassa. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, hakijan on korvattava vahingot täysimääräisinä ja vedenotto on keskeytettävä heti niiden ilmaannuttua. Hakijan on joko syvennettävä muistuttajien kaivo, tai mikäli tarvitaan vesiliittymä, muistuttajat ovat valmiit maksamaan sen kautta tulevasta vedestä ainoastaan määrän, mikä vastaa heidän oman pumppunsa sähkö- ja pumppauskustannuksia. 7) GG (Harjula RN:o 3:10, Eerola RN:o 3:71 ja Mäntylä RN:o 3:70, Haukilahti, Lappeenranta) on lausunut, että kiinteistöllä Harjula RN:o 3:10 sijaitseva kaivo K106 on Jokelaisentien 24:n ja Saapasjärven rannalla sijaitsevan kiinteistön Mäntylä RN:o 3:70 vapaa-ajan asunnon vedenottokaivo. Kaivon veden riittävyys tai laatu ei saa vaarantua. Hakija on velvollinen korjaamaan aiheuttamansa ongelman tai toimittamaan vaihtoehtoisesti veden kiinteistölle samalla kustannuksella, kuin nykyinen veden saanti omasta kaivosta tulee maksamaan. Sama vaatimus koskee kiinteistöllä Eerola RN:o 3:71 sijaitsevaa kaivoa K107, joka on Jokelaisentie 14:n vedenottokaivo. Luonnontilassa olevan puhdasvetisen Saapasjärven veden virtaus Saimaaseen ei saa pienentyä tai loppua. Seurauksena olisi seisovan veden likalampi. Mikäli hakijalle myönnetään lupa vedenottoon ja liian suuri vedenotto aiheuttaa Saapasjärven vedenlaadun heikentymisen, hakija on 9

velvollinen korvaamaan vapaa-ajan kiinteistöjen Mäntylä 3:70 ja Harjula RN:o 3:10 virkistyskäyttö- ja myyntiarvon alenemisen. Hakemuksen pohjana käytetty pohjavesitutkimus on arvoton kuvaamaan 2 000 m 3 :n vuorokautista vedenottoa. Todellista vaikutusta Saapasjärven pinnankorkeuteen ja kaivojen vedenpintaan ei ole voitu luotettavasti todeta. Tutkimus on tehty erittäin sateisena kesänä 2012, jolloin Saimaan vedenpinta on ollut poikkeuksellisen korkealla. Kaivot K106 ja K107 ovat lähellä Saapasjärveä/suota. Koepumppauksen aikainen vedenpinta ei laskenut Saapasjärven pintaa alemmaksi. Mikäli hakemuksessa aiottu vesimäärä tullaan ottamaan, muuttuu normaalisti harjuilta kaivoihin päin tuleva veden virtaus suolta virtaavaksi ja pilaa kaivojen veden laadun. Pohjavesitutkimuksessa esitetty valuma-alueen vedenantoisuus on ylioptimistinen. Mikäli vedenotto toteutuu suunnitellussa laajuudessaan, veden virtaus harjulta ja kankaalta Saapasjärveen päin lakkaa tai merkittävästi pienenee ja puhdasvetisen lähdepohjaisen arvokkaiden harjujen välissä olevan Saapasjärven vesi pilaantuu. Jokelainen on sittemmin täydentänyt muistutustaan ja vaatinut, että hakija on velvoitettava rakentamaan yhdessä vesijohtolinjojen kanssa jätevesilinjat Haukilahteen. Tällä turvattaisiin pohjavesien laatu. 8) HH IIn perikunnan puolesta (Läänölä RN:o 6:14, Hartikka RN:o 6:52 ja Penttilä RN:o 6:43, Haukilahti, Lappeenranta) on vaatinut luvan saajaa korvaamaan talousvesikaivojen K111 ja K36 vedenpintojen alenemisesta aiheutuvat korjaustoimenpiteet siten, ettei omistajalle aiheudu lisäkustannuksia veden hankinnasta. Kaivojen kunnostamisella turvataan vedenlaatu ja saatavuus edullisemmin kuin liittymisellä hakijan vesijohtoverkostoon. Kaivon K111 kaivokortissa on mainittu ainoastaan talousvesikäyttö 0,5 m 3 /d. Veden käyttömäärä on kuitenkin huomattavasti suurempi. Vettä käytetään maatalouden tarpeisiin (työkoneitten ja varastojen pesu, kasvinsuojeluruiskutukset, piha-alueen pellon kastelu jne.). Liittymän rakentaminen vesijohtoverkostoon nostaa veden hintaa usealla sadalla prosentilla. Mm. koepumppauksen aikana veden saannin turvaaminen oli pitkälti kiinteistön omistajan varassa. Hakijan on kustannuksellaan seurattava kaivojen veden laatua pohjaveden kulkusuunnan muuttuessa vedenoton seurauksena. Hakijan on korvattava Sotkulammen rannalla sijaitsevan loma-asunnon virkistys- ja kiinteistön arvon aleneminen lammen veden virtaaman muutoksen johdosta. Hakijan on korvattava kiinteistöjen alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden tulon ja arvon alenemiset. Kiinteistön omistajalle ei saa tulla tienkäyttöön liittyviä lisäkustannuksia vedenpumppaamon kulkuyhteyksien parantamisesta. 10

9) Haukilahden Kyläyhdistys ry on lausunut, että se on haukilahtelaisten ja Haukilahteen sidoksissa olevien ihmisten muodostama rekisteröity yhdistys. Maa-alue rajoittuu, saaret mukaan lukien, suurelta osin Saimaaseen ja pitää sisällään kaksi järveä, Heikjärven ja Saapasjärven. Aiottu vedenottamo sijaitsee kylän alueella. Vuoden 2012 poikkeuksellisen runsassateisena kesänä tehdyt koepumppaukset antoivat aivan liian hyvän tuloksen. Kuitenkin jo tuolloin ainakin kolme kaivoa kuivui. Normaali sadekesä olisi antanut saatavasta vesimäärästä aivan toisenlaisen kuvan. Lähes sateettomat kesät 2011 ja 2013 olisivat kyseenalaistaneet koko hankkeen. Pohjaveden korkeus vaihtelee normaalisti sademäärien mukaan. Samoin vaihtelee alueen vesistöjen vedenpinnan korkeus. Saimaan vedenpinta on lähes metrin alempana kuin koepumppauskesällä 2012. Sademäärä vaikuttaa voimakkaasti myös saatavaan, pumpattavaan vesimäärään. Vedenpinta Saapasjärven padolla oli korkeimmillaan 30.8.2013, jolloin se oli 24 cm yli padon. Padon korkeus on Itä-Suomen vesioikeuden 2.10.1998 antamassa päätöksessä määritelty tasolle +76,28 m. Vedenpinta oli korkeimmillaan padolla +76,52 m. Syksyllä 6.10.2013 kuivan kesän jälkeen padon yli valui hieman vettä. Lauritsalan mittapisteessä Saimaan vedenkorkeus oli 2.10.2013 +75,74 m eli 78 cm alempana kuin padon korkeus. Kuivana kesänä 2011 Saapasjärvestä ei virrannut lainkaan vettä Saimaaseen. Tuolloin järven vedenpinta oli alimmillaan Saapasjärvessä noin 20 25 cm alempana kuin pato. Joulukuun 2012 helmikuun 2013 tilanteesta ei ole tarkkoja mittoja, koska vesistöt olivat jäässä. Myöskään Heikjärven padosta ei ole kuivien kesien silmämääräisiä havaintoja. Tarkoitus ei liene antaa lupaa pumpata järviä kuivina kesinä tyhjiksi. Molemmat järvet ovat 6-tien ja Salpausselän harjun vesien valuma-alueella ja siten niiden pinta kuvaa hyvin alueen pohjavesitilannetta. Kyläyhdistys on huolestunut järvien vesien vaihtumisesta ja niiden luonnonmukaisen tilan säilymisestä. Onko hankkeen seurauksena jo nyt soistuneiden järvien umpeen kasvaminen? Saapasjärven matalan osan, padon puoleisen Sotkulammen syvyys mutakerrokseen on alle 2 m. Yhdistys on huolestunut myös pohjaveden riittävyydestä ja alueen asukkaiden vesihuollon turvaamisesta. Kuka vastaa kustannuksista ja miten määritellään kiinteistöjen arvon aleneminen, jos vesi ei riitä? Kyläyhdistys on epäillyt sitä, että noin 3 km:n välein olevien Kaukkorven (200 m³/d) ja Ilottulan Puslamäen (2 300 m³/d) ottamoiden väliin mahtuisi vielä vedenottamo, josta saisi 2 000 m³/d vettä, mikä ei vaikuttaisi haitallisesti alueen kaivojen vedenkorkeuteen. Hakija pitäisi velvoittaa suorittamaan koepumppaus ainakin kahden vuoden aikajaksolla (sateinen ja kuiva kausi) todellisen tilanteen selvittämiseksi ennen luvan myöntämistä. 11

Kyläyhdistys on vastustanut hakemuksen hyväksymistä ja vaatinut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamista asiassa. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, hakijan on korvattava haitat täysimääräisenä ja vedenotto on keskeytettävä heti niiden ilmaannuttua. 10) JJ ja KK (Pekkala 3:57 ja Kytö RN:o 3:72, Haukilahti, Lappeenranta) ovat lausuneet, että kiinteistöllä Pekkala sijaitsee päärakennus ja kaivo K105. Muistuttajat ovat tehneet saman muistutuksen kuin kohdassa 9) oleva Haukilahden Kyläyhdistys ry:n mielipide. Lisäksi he ovat täydentäneet muistutustaan ja lausuneet, että he eivät veden loppuessa kaivosta hyväksy liittymistä kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Muistuttajat ovat vaatineet, että tilanne palautetaan ennalleen keskeyttämällä vedenotto ja että hakijan on turvattava muistuttajien veden saanti syventämällä kaivo K105. 11) Haukilahden Kalastuskunta (Haukilahden yhteiset vesialueet RN:o 876:1, Haukilahti, Lappeenranta) on lausunut, että kalastuskunta on lähinnä Haukilahden kylän kiinteistöjen muodostama osakaskunta. Se hallinnoi vesialuetta, jonka pinta-ala on 1 350 ha. Alue muodostuu lähinnä eteläisellä Saimaalla sijaitsevasta vesialueesta sekä Heikjärvestä ja Saapasjärvestä. Osakkaita on 253. Muistuttaja on tehnyt saman muistutuksen kuin edellä kohdassa 9) oleva Haukilahden Kyläyhdistys ry:n mielipide. 12) LL (Mattila RN:o 6:4, Haukilahti, Lappeenranta) on vaatinut, että hakijan on turvattava veden saanti kiinteistölle ja vastattava putkiston vetokustannuksista sekä ylläpidosta. Hakijan on vastattava myös mahdollisesta lisäpanostuksesta ja kustannuksista jätevesien käsittelyyn kiinteistöllä. Koepumppausten jälkeen kiinteistön kaivo kuivui muutaman viikon kuluttua. 13) MM (Kerttula RN:o 6:65, Haukilahti, Lappeenranta) on vastustanut vedenottoluvan ja valmisteluluvan myöntämistä. Vedenotto aiheuttaa vakavia vaurioita herkälle luonnolle sekä haittaa kohtuuttomasti asumista ja perinteistä maatalouden harjoittamista Haukilahden kylässä, erityisesti kylän länsiosassa. Vedenottoalue on pieni ja vedenoton onnistuminen kyseenalaista. Vedenottoalue sijaitsee harjumuodostumien välissä, missä sijaitsee myös kaksi lähteistä vetensä saavaa lampea, Sotkulampi ja Saapaslampi. Lammet ovat osa herkkää luontoaluetta ja maakuntakaavan selvityksissä suojeltavaksi määriteltyä geologista harjumuodostumaa. Vaikutusalueella on myös suojelun piirissä olevia luontokohteita. Näin pieneltä alueelta vettä pumpattaessa lähteistä ei enää purkaudu vettä lampiin, vaan virtaus kääntyy Saimaasta lampiin päin. Sotkulammen ja Saapasjärven luonnontila järkkyy ja lampien luonto tärveltyy. Vesilain mukaan lähteiden ja pienien lampien luonnontila ei saa vaarantua. Sotku- ja Saapaslampien alue on nimenomaisesti lähdealuetta. Kaikkia tunnettuja lähteitä ei ole lähteiden sijaintia esittävään liitekarttaan kuitenkaan merkitty. Kylän asukkaille aiheutetaan kohtuuton taloudellinen vahinko. Kiinteistöjen alla oleva vesi, jota nyt saadaan käyttöön omista kaivoista, pumpataan liiketaloudellisin perustein operoitavaan vesijohtoverkkoon ja haukilahtelaiset 12

joutuvat ostamaan oman talonsa alla virtaavat vedet Lämpövoimalta. Koepumppauksen alettua lähimpien kiinteistöjen kaivot kuivuivat välittömästi luonnonvesien ylenmääräisyydestä huolimatta. Jatkuvassa pumppauksessa haittavaikutusalue laajenee. Suunnitelmassa on mainittu kompensaationa "ilmainen liittymä" vesijohtoverkkoon. Käytännössä kiinteistöille aiheutuu ylimääräisiä laite- ja asennuskustannuksia ja vesi muuttuu maksulliseksi ostotavaraksi. Erityisesti maatilalle, joka tarvitsee toimintaan paljon vettä, ylimääräiset kustannukset ovat erittäin korkeat. Maatalouden harjoittaminen kylässä vaikeutuu tai joudutaan lopettamaan, kun kaivojen kuivuttua pitäisi viljellä peltoja maksullisen vesijohtoveden avulla. 14) NN on lausunut, että omakotitalo, jonka osaomistaja hän on, sijaitsee GGn kiinteistöllä Kytö RN:o 3:72. Omakotitalossa käytetään saman omistajan kiinteistöllä Pekkala RN:o 3:57 olevaa kaivoa K104. Muistuttaja on tehnyt saman muistutuksen kuin kohdassa 9) oleva Haukilahden Kyläyhdistys ry:n mielipide. 13 HAKIJAN SELITYS Hakija on antamassaan selityksessä lausunut, että alueella on tehty pohjavesitutkimukset normaalin käytännön mukaisesti ja siten vesilupakäsittelyyn ja vedenottamon suunnitteluun riittävässä laajuudessa. Koepumppauksen suunnittelijoilla on tehtävään soveltuva koulutus ja usean kymmenen vuoden kokemus pohjavesivarojen arvioinnista ja koepumppausjärjestelyistä. Koepumppauksia voidaan toteuttaa kaikkina vuodenaikoina ja eri pohjavesitilanteissa. Koepumppauksessa selvitetään käyttöön saatavan veden määrä, laatu ja vaikutusalue. Koepumppauksen aiheuttamaa alenemaa verrataan suhteessa ympäröiviin pohjaveden tasoihin ja näin koepumppauksen aiheuttamat muutokset voidaan luotettavasti havaita kaikissa pohjaveden korkeustilanteissa. Vedenottamon pitkäkestoisen antoisuuden arviointi ei perustu pelkästään koepumppaustulokseen, vaan myös valuma-alueen laajuuden ja antoisuuden arviointiin, mikä ei ole riippuvainen koepumppauksen suoritusajankohdan sadannasta tai yleisestä vesitilanteesta alueella. Syksyllä 2012 tehdyn koepumppauksen perusteella vedenottamolta voidaan saada pohjavettä käyttöön pitkäkestoisesti noin 2 000 m 3 /d. Tulokseen liittyvät epävarmuudet on tuotu esiin tutkimusraportissa. Mikäli vedenottamon käyttökokemuksen ja tarkkailun perusteella ilman haitallisia luontovaikutuksia käyttöön saatava vesimäärä jää pienemmäksi, voidaan vedenottomäärää rajoittaa ELY-keskuksen esittämään 1 600 m 3 /d tai pienempään vesimäärään. Korvauksien osalta hakija on lausunut, että vedenotto aiheuttaa ympärilleen pohjaveden pinnan aleneman, jonka laajuus riippuu mm. maaperän vedenjohtavuudesta, otettavasta vesimäärästä ja vedenottamon sijainnista suhteessa pohjaveden valuma-alueeseen. Vedenoton aiheuttama pohja-

veden pinnan alenema on suurin vedenottamon välittömässä läheisyydessä ja pienenee etäisyyden kasvaessa. Alueella suoritetussa koepumppauksessa on todettu, että suunniteltu vedenotto vaikeuttaa vedensaantia lähikiinteistöissä, ja lupahakemuksessa on esitetty korvaukseksi kiinteistöjen liittämistä vesijohtoverkostoon. Vedenoton vaikutuksia tullaan seuraamaan myös vedenoton alettua. Mikäli tarkkailutulosten perusteella vaikutuksia muihin kaivoihin syntyy, voidaan myös muita kaivoja korvata hankkeen myöhemmässä vaiheessa. Vedenotto aiheuttaa enimmillään muutaman metrin aleneman (kaivoalueella) maaperässä olevaan pohjaveteen. Vedenotto ei vaikuta useita kymmeniä metrejä syvien kallioporakaivojen vedenantoisuuteen. Koepumppaustulosten ja lupahakemukseen tehtyjen selvitysten perusteella hankkeesta ei aiheudu muita korvattavia haittoja ja muut esitetyt korvausvaatimukset ovat perusteettomia. Luontovaikutusten ja niiden seurannan osalta hakija on lausunut, että koepumppaus vähentää Saimaaseen purkautuvaa vesimäärää otetun vesimäärän verran. Vedenottamo sijoittuu valuma-alueelle, josta vettä purkautuu sekä Omenaniemen alueelta suoraan Saimaaseen, että osin Heikjärven ja Saapasjärven kautta Saimaaseen. Vedenoton vaikutukset on selvitetty koepumppauksella vesilupakäsittelyyn ja vedenottamon suunnitteluun riittävässä laajuudessa. Vedenottoa ja sen vaikutuksia on esitetty seurattavaksi erikseen laadittavalla tarkkailuohjelmalla, jonka valvova viranomainen hyväksyy. Alueelta ei ole tarkoitus ottaa vettä niin paljon, että se aiheuttaisi vedenottopaikan lähellä olevien kaivojen kuivumista lukuun ottamatta muita haitallisia muutoksia ympäristöön. Vedenoton vaikutusten tarkkailua jatketaan niin kauan kuin vedenottolupa on voimassa. Mikäli vedenottoon tulee useamman vuoden tauko, voidaan tarkkailua supistaa tai tarkkailusta luopua väliaikaisesti valvovan viranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Tarkkailussa kiinnitetään erityisesti huomiota Saapasjärven vesitalouteen, jossa havaittiin muutoksia koepumppauksen aikana. Koepumppaustulosten perusteella vaikutukset Heikjärveen jäävät erittäin vähäisiksi. Heikjärven rantaan rajoittuvan METSO-ohjelmaan kuuluvan luonnonsuojelualueen olosuhteet ja lajisto on selvitetty. Alueelta ei löytynyt lähteitä, tihkupintoja tai vaateliasta pohjavesivaikutteista kasvillisuutta. Koepumppauksen perusteella pohjavesimuutokset Heikjärven alueella jäävät vähäisiksi ja lisäksi kasvillisuus suojelualueella ei ole herkkää muutoksille pohjaveden korkeudessa, joten suunniteltu vedenotto ei vaikuta suojelualueeseen epäedullisesti. Heikjärvi ja Saapasjärvi eivät ole vesilain tarkoittamia lähteitä. Haukilahden alueelta on tullut kesän 2013 aikana valituksia kaivojen heikosta vesitilanteesta, minkä vuoksi hakija on tehnyt alueella pohjaveden pinnan tarkistusmittauksia. Mittauksilla on todettu, että alueella ei ole enää 14

koepumppauksen aiheuttamaa pohjaveden pinnan alenemaa ja vuoden 2013 veden vähyys joissakin kaivoissa on johtunut pohjaveden pinnan luontaisesta vaihtelusta alueella. Syksystä 2013 lähtien hakija on tarkkaillut alueella veden pinnan korkeuksia, jotta mahdollisen vedenoton alkaessa alueelta on valmiiksi olemassa tietoa alueen luontaisesta vedenpinnan vaihtelusta. Kaikki hankkeen tutkimustiedot ja kaivojen mittaustiedot ovat vesilupahakemuksen liitteenä, joten ne ovat nähtävillä alueen asukkaille. 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle luvan pohjaveden ottamiseen Lappeenrannan kaupungin Haukilahden kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Suomalainen (kiinteistötunnus 405-531-6-63) erotettavalle noin 610 m 2 :n suuruiselle määräalalle rakennettavasta Haukilahden pohjavedenottamosta lupamääräyksessä 1) sanotun määrän. Pohjavettä käytetään Lappeenrannan kaupungin alueella talousvetenä, teollisuuslaitoksissa, maataloudessa ja muissa yleisissä käyttökohteissa. Vedensaannin turvaamisesta on määrätty lupamääräyksessä 7). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa menetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Vedenotto ja vedenottamo 1) Pohjavettä saa ottaa Haukilahden vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 1 600 m 3 /d. 2) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. 3) Vedenottamo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Vedenottamoalue on aidattava. Alueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa.

16 Vedenhankinnan erityistilanteet 5) Vedenhankinnan erityistilanteissa ottomäärä saadaan lyhytaikaisesti ylittää ja pohjavettä toimittaa myös Imatran kaupungin vesihuollon turvaamiseksi. Tarkkailu 6) Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden ottamisen vaikutuksia vesioloihin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan on sisällytettävä vedenoton arvioidulla vaikutusalueella sijaitsevien yksityiskaivojen vedenpinnan tarkkailu sekä Saapasjärven vedenkorkeuden tarkkailu. Tarkkailu on aloittava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailutulokset on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Korvaukset 7) Luvan saajan on, ellei toisin sovita, tehtävä kiinteistöille Läänölä RN:o 6:14, Mattila RN:o 6:44, Suomalainen RN:o 6:63 ja Koivula RN:o 6:78 vesijohto ja annettava niiden omistajille enintään heidän aiempaa kulutustaan vastaava määrä vettä hinnasta, joka vastaa heidän osuuttaan ottamon käyttökustannuksista. Luvan saajan on pidettävä vesijohdot kunnossa. Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan muunkin edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen muilla kuin edellä mainituilla kiinteistöillä, on luvan saajan, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :n säädetyin toimenpitein. Hankkeen toteuttaminen ja valmistumisilmoitus 8) Vedenottoon on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Muutoin lupa raukeaa. 9) Luvan saajan on ilmoitettava vedenoton aloittamisesta 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Perustelut Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään viiden vuoden kuluttua vedenoton aloittamisesta jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä tiedot suoritetusta tarkkailusta sekä muut vesitalousasetuksen 1 3 :ssä tarkoitetut selvitykset tarvittavassa laajuudessa. Hankkeen tarkoitus ja hyöty Veden ottaminen Haukilahden vedenottamosta on tarpeen Lappeenrannan kaupungin vedentarpeen turvaamiseksi ja hyvälaatuisen talousveden toimitusvalmiuden takaamiseksi. Liuotinpitoisuudet ovat nousussa Ilottulan vedenottamolla ja ovat lähellä talousvedelle sallittua enimmäispitoisuutta. Haukilahden vedenottamon avulla korvataan osittain Ilottulan ottamosta saatavaa vesimäärää. Ottamo on tarpeen saada mahdollisimman pian käyttöön. Hankkeen vaikutukset ja aiheutuvat menetykset Pohjaveden ottaminen alentaa pohjavesipintoja ottamon läheisyydessä ja siten myös alueen kaivoissa. Saapasjärveen purkautuvan pohjaveden määrä vähenee merkittävästi, mutta ennalta arvioiden purkautuminen ei kokonaan lopu. Vaikutukset Heikjärveen jäävät vähäisiksi. Hankkeen toteuttaminen ei sanottavasti heikennä paikallisesti luontokohteiden luontoarvoja. Vedenotosta mahdollisesti aiheutuva yksityiskaivojen kuivuminen tai vedensaannin vaikeutuminen korvataan lupamääräyksen 7) mukaisesti. Lupaedellytykset Vedenotosta yleiselle edulle saatava hyöty on yleiseltä kannalta katsottuna huomattava siitä yleisille tai yksityiselle eduille koituviin menetyksiin. Pohjaveden ottamisesta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutustai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista. Hanke ei vaikuta haitallisesti Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen pohjavettä koskevien tavoitteiden toteutumismahdollisuuksiin. Hanke ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen tai maankäytön suunnitelmien kanssa. Lupa myönnetään hakemuksen mukaista pienemmälle vesimäärälle. Lupamääräykset määrätään tarkistettaviksi viiden vuoden kuluessa vedenoton aloittamisesta, koska pohjavesialueen antoisuuteen ja vedenoton

Sovelletut säännökset vaikutusarvioon liittyy epävarmuutta. Tuossa yhteydessä voidaan otettavan veden määrää tarkistaa. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 2 ja 3 momentti, 5, 6, 7, 8, 11, 18 ja 20, 4 luvun 6 sekä 13 luvun 15 :n 3 momentti 18 Valmistelulupa Aluehallintovirasto hylkää Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n hakemuksen. Perustelut Sovelletut säännökset Hakijan esittämistä toimenpiteistä vedenottamorakennuksen, kaivojen ja kaikkien siihen tarvittavien laitteiden, sähköjen ym. rakentaminen eivät vesilain mukaan edellytä lupaa eivätkä näin ollen myöskään valmistelulupaa. Valmistelulupaa ei voida myöntää varsinaiseen toimintaan. Vesilain 3 luvun 16 KÄSITTELYMAKSU 3 840 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjaveden ottamista talousvedeksi 500 2 000 m 3 /d koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 840 euroa. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto ottaa asiassa esitetyt lausunnot, muistutukset ja mielipiteet huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään. Hankkeen keskeyttämistä koskeva vaatimus hylätään lakiin perustumattomana. Hanke ei edellytä YVA-menettelyä eikä viemäriverkoston rakentaminen liity tähän asiaan. Selvitysten puutteellisuutta koskevien väitteiden johdosta aluehallintovirasto toteaa, että selvitykset ovat lupaharkinnan kannalta riittävät. Otettavan veden määrää on vähennetty hakemuksen mukaisesta. Luvan saaja on myös velvoitettu panemaan vireille hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viiden vuoden kuluessa vedenoton aloittamisesta. Pohjavesiesiintymän antoisuudesta ja vedenoton vaikutuksista on silloin enemmän tietoa. Tarvittaessa voidaan otettavan veden määrää tarkistaa. Yksityiskaivojen veden saannin turvaamisesta on lausuttu lupamääräyksessä 7). Menetys on mahdollista korvata asianosaisten kanssa sovittavalla tavalla myös kaivoa syventämällä.

19 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lappeenrannan Lämpövoima Oy Jäljennös päätöksestä Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-116-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

20 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.4.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.