Veroilmoituksen täytön pikaohje

Metsävero-opas 2013

Tilinpäätöksen aika Taas on se aika vuodesta, jolloin laaditaan metsätalouden edellisen vuoden tilinpäätös veroilmoituksen muodossa. Verotusta varten vuoden tulo- ja menokuitit kootaan yhteen, kirjataan muistiinpanoihin, lasketaan arvonlisäverot ja siirretään loppusummat verolomakkeelle. Metsäverotuksen muistiinpanojen laadinta ja veroilmoituksen täyttö noudattelevat edellistä vuotta. Uutta on valtion maksamien Kemera-tukien muuttuminen veronalaisiksi tuloiksi ja vastaavasti tukihankkeiden menojen muuttuminen täysimääräisesti vähennettäviksi. Lisäksi puukaupan verohuojennukset eivät ole enää voimassa. Osuuspankki on laatinut tämän oppaan helpottamaan muistiinpanojen tekemistä. Tekstiosassa keskitytään luomaan kokonaiskuva metsätalouden tulo- ja arvonlisäverotuksesta sekä annetaan ohjeita muistiinpanojen tekemiseen. Taulukko-osassa on valmiit taulukot verotukseen kuuluvien tapahtumien kirjaamiseksi. Muistiinpanot kannattaa laatia huolellisesti, koska ne ovat se perusta, jonka pohjalta veroilmoitus täytetään. Muistiinpanot jäävät metsänomistajalle, ja hän toimittaa ne verotoimistoon vain pyydettäessä, joten opas taulukoineen kannattaa säilyttää lain edellyttämät kuusi vuotta. Osuuspankki elää muutoinkin metsänomistajan arjessa mukana. Oppaan loppuosassa on tuotu esille sukupolvenvaihdokseen ja metsätilan kauppaan liittyviä asioita. Näiden toimenpiteiden käytännön toteutukset hoituvat laajaan kokemukseen pohjautuvalla asiantuntemuksella osuuspankissa. Metsätilan myynnit hoituvat parhaiten OP-Kiinteistökeskusten metsätilojen välittäjäringin kautta. Metsänomistaja saa samalta luukulta myös metsärahojen sijoituspalvelut, metsätilakauppojen rahoituksen ja metsävakuutukset. Pankkipalveluja ja vakuutusmaksuja voi maksaa OP-bonuksilla. Sisältö Sivu 4 Pikaohje metsäverolomakkeen täyttöön Sivu 5 Metsäverotuksen yleiset periaatteet Sivu 7 Metsätalouden tulot Sivu 9 Vähennettävät menot Sivu 13 Veroilmoituksen palautus Sivu 15 Arvonlisäverotus Sivu 16 Metsätilan sukupolvenvaihdos Sivu 19 Metsätilan myynti suvun ulkopuolelle Sivu 21 Metsätilojen välittäjärinki Sivu 23 Muistiinpanotaulukot Sivu 26 OP-Pohjolan metsäpalvelut

Veroilmoituksen täytön pikaohje Merkittävä osa metsänomistajista selviää metsätalouden veroilmoituksen täytöstä varsin vähällä vaivalla. Tällä sivulla on pikaohje, joka todennäköisesti riittää silloin, kun metsätalouden kuitteja on vain muutamia tai verotus on entuudestaan tuttua. Jos harjoitat aktiivista metsätaloutta tai haluat muutoin tutustua laajemmin metsäverotukseen, löydät lisäohjeita ja muistiinpanotaulukot tämän oppaan myöhemmiltä sivuilta. Metsätalouden tuloveroilmoitus annetaan joka vuosi. Näin ollen ilmoitus annetaan myös sellaisilta vuosilta, joilta metsätaloudesta on ollut pelkästään menoja. Jos ei ole tuloja eikä menoja, voi ilmoituksen jättää antamatta. Nyt täytettävällä veroilmoituksella ilmoitetaan vuoden 2012 aikana saadut tulot ja maksetut menot. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi lainkaan. Metsätaloudesta täytetään verolomake 2C ja palautetaan verotoimistoon. Palautusajat selviävät veroilmoituksen täyttöohjeesta. Arvonlisäverot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Siinä tapauksessa, että metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa myös arvonlisäverot metsätalouden menoina lomakkeella 2C. Verolomakkeen 2C ja kausiveroilmoituksen voi antaa myös sähköisesti Verohallinnon postittamien ohjeiden mukaisesti. Tiivistetty täyttöohje Varaa esille vuoden 2011 veroilmoituksen jäljennös ja metsätalouden muistiinpanot. Niitä voit käyttää mallina, kun alat kirjata vuoden 2012 tapahtumia. Varaa esille vuoden 2012 verolomake 2C ja kausiveroilmoitus täyttöohjeineen. Lajittele tulo- ja menotositteet aikajärjestykseen ja numeroi ne. Kirjaa tapahtumat muistiinpanoihin. Kirjaa arvonlisäverot omiin sarakkeisiinsa, jos olet alv-velvollinen. Tee menokirjaukset, vaikka tuloja ei olisi. Tee matkakuluista, jos niitä on, erilliset muistiinpanot. Laske hankintatyön arvo, jos olet tehnyt kyseistä työtä. Laske tulot ja menot sarakkeittain yhteen. Siirrä loppusummat verolomakkeelle 2C. Ilmoita arvonlisäverot kausiveroilmoituksella, jos olet alv-velvollinen. Allekirjoita lomakkeet tai ilmoita tiedot sähköisesti. Palauta ilmoitukset veroilmoituksen täyttöohjeen ohjeiden mukaan. Maksa tilitettävä arvonlisävero eräpäivään mennessä. Kun saat esitäytetyn veroilmoituksen, tarkista, että metsätalouden korot on merkitty sille. 4

Veroilmoituksen täyttö onnistuu ensikertalaiselta Metsäveroilmoituksen täyttäminen vaatii paneutumista, mutta ei ole ylivoimainen tehtävä. Siitä selviää, vaikka verotus ei olisi tuttua. Tärkeintä on, että verolomakkeelle tulee kirjattua kaikki metsätaloudesta verovuoden aikana saadut tulot ja kaikki verovuoden aikana maksetut metsätalouden menot. Verovuoden 2012 metsäveroilmoitus täytetään samojen periaatteiden mukaisesti kuin edellisen vuoden veroilmoitus. Edellinen veroilmoitus ja muistiinpanot sekä verolomakkeen 2C täyttöohje on hyvä ottaa esille, kun ryhtyy täyttämään uutta ilmoitusta. Verohallinto odottaa mahdollisimman monen ilmoittavan tiedot sähköisesti. Veroa tulojen ja menojen erotuksesta Metsätalouteen sovelletaan metsätalouden pääomatulojen verotusta (puun myyntituloverotus). Siinä veroa maksetaan metsästä saatujen myyntitulojen ja metsätalouden menojen erotuksesta. Metsätalouden pääomatulojen verotus on metsänomistajalle melko selkeä verotusmuoto. Tulot ja menot kirjataan muistiinpanoihin, joista loppusummat siirretään verolomakkeelle. Metsätalouden tulo on verotuksessa pääomatuloa, kuten esimerkiksi osinkotulot ja sijoitusasunnon vuokaratulot. Pääomatulojen yhteismäärästä maksetaan veroa 30 prosenttia 50 000 euroon saakka ja 32 prosenttia ylimenevältä osin. Sen sijaan hankintatyön arvo verotetaan tekijänsä ansiotulona samaan tapaan kuin esimerkiksi palkkatulo. Menot ilmoitetaan joka vuosi Metsäveroilmoitus annetaan myös sellaisilta vuosilta, joina metsätaloudesta ei ole ollut tuloja. Tällöin ilmoituksella ilmoitetaan vain menot. Menojen ilmoittaminen on metsänomistajan edun mukaista, sillä verottaja vähentää ilmoitetut menot metsänomistajan muista pääomatuloista tai niillä alennetaan hänen ansiotulojensa veroja. Metsätaloudelle on tyypillistä, että puukauppatuloja ei ole läheskään joka vuosi. Pienillä tiloilla voi kulua jopa vuosikymmeniä niin, että tilalta ei myydä puuta lainkaan. On selvää, että tällaisilta vuosilta ei tule myöskään veronmaksua, koska verotus perustuu todellisiin myyntituloihin. Puukauppatuloista verottaja saa tiedon suoraan ostajilta. Siitä huolimatta metsänomistajan on ilmoitettava tulot veroilmoituksellaan. Ostaja pidättää puukauppatuloista ennakkoveron. Metsänomistaja saa tililleen puukauppasumman, josta on vähennetty ennakkovero ja lisätty mahdollinen arvonlisävero. Metsätaloudesta muistiinpanot Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa metsänomistaja on velvollinen laatimaan metsätalouden tuloistaan ja menoistaan muistiinpanot kalenterivuosittain. Muistiinpanoihin kirjataan kaikki kalenterivuoden tapahtumat. Tapahtumat lasketaan tulo- ja menokohdittain yhteen. Verolomakkeelle merkitään vain loppusummat. Näin muistiinpanot toimivat tulojen ja menojen erittelyinä. Muistiinpanojen tekemiseen ei liity muotoseikkoja. Tapahtumat voidaan kirjata vaikka ruutupaperille, mutta järkevintä on käyttää valmiita muistiinpanotaulukoita, esimerkiksi tämän oppaan taulukoita. Valmiissa taulukoissa asiat tulevat kirjatuiksi tavalla, joka helpottaa veroilmoituksen täyttöä. Samalla ne toimivat seuraavana vuonna metsänomistajan muistilistana siitä, mitä tapahtumia metsätalouteen liittyy. Muistiinpanot kannattaa laatia selkeiksi, koska metsänomistajan on toimitettava ne verottajalle tarkistusta varten niitä erikseen pyydettäessä. Veroilmoitukseen muistiinpanoja ja niihin liittyviä tositteita ei liitetä, vaan metsänomistaja säilyttää ne itse. Säilyttämisvelvollisuus on kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien, joten vuoden 2012 muistiinpanot on säilytettävä vuoden 2018 loppuun saakka. Muistiinpanoissa tulo on sen vuoden tuloa, jonka aikana se on ollut metsänomistajan nostettavissa 5

(kassaperiaate). Meno on vastaavasti sen vuoden menoa, jonka aikana metsänomistaja on sen maksanut. Jos esimerkiksi puukauppa on tehty ja puut korjattu vuoden 2012 aikana, mutta maksut tai osa niistä tulee metsänomistajan tilille vasta seuraavana vuonna, kirjataan vuoden 2013 puolella saadut tulot vasta vuoden 2013 muistiinpanoihin ja ilmoitetaan sen verovuoden veroilmoituksella. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat kirjaavat muistiinpanoissaan arvonlisäverot omiin sarakkeisiinsa erilleen metsätalouden menoista ja tuloista. Ne myös ilmoitetaan omalla veroilmoituksellaan, kausiveroilmoituksella. Jos metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen, hän kirjaa arvonlisäveron metsätaloutensa menoiksi. Silloin kausiveroilmoitusta ei anneta lainkaan. Arvonlisäverot erilleen 6

Metsätalouden tulot Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa metsänomistaja kirjaa kaikki metsätalouden tulot muistiinpanoihinsa ja ilmoittaa ne veroilmoituksellaan. Muistiinpanoihin kirjataan vain ne tulot, jotka ovat olleet metsänomistajan nostettavissa vuoden 2012 aikana. Puunostajan antamassa tilityksessä on yleensä ilmoitettu erikseen puukaupan kokonaissumma, arvonlisävero ja ennakonpidätys. Muistiinpanoissa tuloiksi kirjataan summa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä ja johon ei ole lisätty arvonlisäveroa. Arvonlisäverot kirjataan omaan sarakkeeseensa ja ilmoitetaan erikseen kausiveroilmoituksella. Ennakonpidätystä ei ilmoiteta lainkaan. Verottaja saa siitä tiedon suoraan puunostajalta ja lukee sen perusteella ennakonpidätyksen metsänomistajan hyväksi verotusta suorittaessaan. Pystykauppatulot Pystykaupoissa puunostaja hoitaa puun korjuun. Saatu tulo on kokonaan metsätalouden pääomatuloa. Varsinaisten runkopuusta saatujen pystykauppatulojen lisäksi tähän kohtaan kirjataan myös joulukuusista, aurausviitoista, hakkuutähteestä ja muusta metsäenergiapuusta saatu tulo silloin, kun siihen ei sisälly metsänomistajan hankintatyötuloa. Puukauppatilitykseen sisältyvä arvonlisävero kirjataan omaan sarakkeeseensa. Hankintakauppatulot Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa itse puun tienvarteen. Muistiinpanoissa hankintakauppatulo on jaettava metsätalouden pääomatuloksi (puun osuus) ja työn tekijän oman työn arvoon silloin, kun metsänomistaja tai hänen perheenjäsenensä tekee työn. Jos hakkuu ja kuljetus teetetään ulkopuolisella henkilöllä tai yhtiöllä, ei oman työn arvoa synny siltä osin lainkaan. Tulo on silloin kokonaan pääomatuloa. Uutta vuoden 2012 ilmoittamisessa on, että suoraan kotitalouksille myydyistä poltto- ja joulupuista saadut tulot ilmoitetaan veroilmoituksella erikseen omassa kohdassaan. Vakuutuskorvaukset Metsätalouteen liittyvät vakuutus- ja muut korvaukset kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden tuloksi. Tällaisia korvauksia ovat mm. metsävakuutuksen perusteella maksettavat lumi- ja myrskyvahinkokorvaukset. Valtion tuet Valtion Kemera-lain perusteella maksamat metsätalouden tuet muuttuivat veronalaisiksi pääomatuloiksi vuoden 2012 alusta alkaen, joten ne kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden tuloiksi. Tällaisia tukia ovat mm. nuoren metsän hoidon, metsätien tekemisen, kunnostusojituksen ja tuhoutuneen metsän uudistamisen tuet. Myös muut metsätalouden tuet ja avustukset ovat veronalaista tuloa, joten ne kirjataan muistiinpanoissa metsätalouden pääomatuloksi. Hirvivahinkokorvaukset ja muut mahdolliset vahingonkorvaukset ilmoitetaan verolomakkeella erikseen omassa kohdassaan. Puutavaran yksityiskäyttö Asuinrakennuksen, rantasaunan, kesämökin ja muiden yksityistalouden rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen sekä muuhun yksityistalouden käyttöön otetun puutavaran kantoraha-arvo on muistiinpanoihin kirjattavaa metsätalouden pääomatuloa. Eri puutavaralajien kantoraha-arvoista on muun selvityksen puuttuessa käytettävissä Verohallinnon yhtenäistämisohjeet osoitteessa: www.vero.fi. Oman asunnon lämmittämiseen käytetyn puutavaran arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Se on verovapaata tuloa. Puutavaran maatalouskäyttö Maatalouden polttopuuta, tarvepuuta ja jatkojalostuspuuta koskevat samat säännöt kuin yksityistalouden rakennuspuuta. Maatalouden tuotantorakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen käytetyn puutavaran arvoa ei kirjata muistiinpanoihin. Sitä koskee ns. hiljainen kuittaus, jonka mukaan arvoa ei ilmoiteta maatalouden vero- 7

lomakkeella vähennettäväksi menoksi ja metsätalouden verolomakkeella tuloksi. Muun elinkeinotoiminnan kuin maatalouden käyttöön otetusta puutavarasta kirjataan muistiinpanoihin metsätalouden pääomatuloksi puutavaran käypä arvo. Keräilytuotteiden arvo Marjojen, sienten, käpyjen ja muiden vastaavien keräilytuotteiden myynnistä saatuja tuloja ei kirjata muistiinpanoihin. Ne ovat verovapaata tuloa. Hankintatyön arvo ansiotuloa Hankintakaupoissa myyntitulo jaetaan kahteen osaan; pääomatuloon ja hankintatyön tekijän oman työn arvoon. Työn arvo verotetaan ansiotulona. Hankintatyön arvo lasketaan verolomakkeen kääntösivulla. Sieltä arvon yhteismäärä siirretään verolomakkeen etusivulle kohtiin 2.1. ja 2.2. vähennettäväksi hankintakaupan kokonaisarvosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet hankintatyön arvon laskemiseksi. Hankintatyön arvo on verovapaata tuloa 125 kuutiometriin saakka. Verovapaus on maatilakohtainen. Verovapaus on yhteensä 125 kuutiometriä tilaa kohti silloinkin, kun hankintatyötä on tehnyt useampi henkilö. Hankintatyön arvo lasketaan ja verotetaan siltä vuodelta, jona työ tehdään. Tehdyn työn arvo ilmoitetaan verolomakkeella sinä vuonna, jona puutavara on valmistettu ja kuljetettu tien varteen silloinkin, kun puutavaran luovutus ja maksu tapahtuvat seuraavana vuonna. Silloin hankintatyön arvo vähennetään pääomatulosta vasta tulojen saantivuonna. Hankintakauppa voidaan toteuttaa myös siten, että työ teetetään ulkopuolisella henkilöllä, yrityksellä tai metsänhoitoyhdistyksellä. Silloin saatu tulo on metsätalouden pääomatuloa ja työstä aiheutuneet kulut metsätalouden vuosimenoja. 8

Metsätalouden vähennykset Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa vähentää puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutuneet menot sekä metsätalouden hallintomenot. Menot kirjataan muistiinpanoihin aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. Menot kirjataan matka- ja palkkausmenoja lukuun ottamatta kaikki samaan taulukkoon ja lasketaan vuoden lopussa yhteen. Menojen summa siirretään verolomakkeelle 2C. Menot ilmoitetaan, vaikka tuloja ei olisi verovuonna ollut lainkaan. Metsänomistajat, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, kirjaavat myös arvonlisäverot metsätalouden vuosimenoiksi. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat arvonlisäverot omaan sarakkeeseensa. Metsätalouden menoihin ei kirjata metsätalouden lainojen korkoja. Korot ilmoitetaan esitäytetyllä veroilmoituksella, elleivät ne ole sillä esitäytettynä. Vähennettäviä menoja Puukaupan hoito Puunkorjuu Hankintatyön teettäminen vieraalla Metsän uudistaminen Taimikonhoito Pystypuiden karsinta Metsän lannoitus Polttoaineet metsätalouden koneisiin Kaluston hankinta Kaluston korjaus Ojien perkaus Metsäsuunnittelu Kirjanpito Metsänhoitomaksu Metsävakuutusmaksut Metsätalouden rakennusten ja tonttien kiinteistövero MTK:n jäsenmaksu Kurssimaksut Ammattilehdet Puhelinmenot Metsätalouden lainojen liitännäiskulut Metsäsäätiön maksu Matkakuluista omat muistiinpanot Metsätalouden matkakuluista laaditaan omat muistiinpanot ja ne ilmoitetaan omana eränään veroilmoituksella. Metsänomistaja saa vähentää verotuksessa oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut. Vähennys on 0,25 euroa/kilometri (v. 2012), kun matkat tehdään omalla autolla. Yleisiä kulkuneuvoja käytettäessä vähennetään matkalippujen mukaiset menot. Matkakuluista muistiinpanoihin on hyvä liittää perustelut. Perusteluiksi riittää, että kirjataan matkan pituus, matkan tarkoitus ja tehty työmäärä, esimerkiksi taimikon raivaus, 0,5 ha, kuvio 124. Matkakulut saa vähentää, vaikka matkaan ei liittyisi näkyvää työsuoritusta. Tällaisia matkoja ovat esimerkiksi myrskyn jälkeen tehty metsän tarkistus, uudistusalan taimikon kevättarkistus ja puukauppaneuvottelut. Pelkkä käynti metsätilalla ei kuitenkaan riitä vähennysperusteeksi. Matkakulujen lisäksi vähennettäviin menoihin voidaan kirjata myös yöpymismenot tositteiden mukaisesti. Tositteet liitetään muistiinpanoihin. Vähennyskelpoisia matkakuluja Puunmyyntisuunnitelman laadinta Puukaupan tekeminen Puunkorjuun valvonta Puutavaran mittaus Korjuujälkien tarkistus Lumi- ja myrskyvahinkojen tarkistus Taimikoiden kevät- ja syystarkistus Metsänhoito- ja puunkorjuutyöt Tarvikkeiden ja työvoiman kuljetus Koulutustilaisuus Opintomatka Moottorisahan käyttö huollossa Palkkausmenot Matkakulujen tapaan palkkausmenot sivukuluineen kirjataan muistiinpanoissa erilleen metsätalouden muista menoista ja ilmoitetaan veroilmoituksella niille varatussa kohdassa. 9

10

Pienkaluston hankintamenot Metsätalouden pienkaluston, esimerkiksi vesurin, istutusputken, reppuruiskun ja käytetyn moottorisahan hankintamenot kirjataan muistiinpanoissa verovuonna vähennettäviksi vuosimenoiksi, kun hankintahinta on enintään 200 euroa. Tätä kalliimpi kalusto kirjataan ja vähennetään pääsääntöisesti poistomenettelyn kautta. Hankintamenon ylittäessä 200 euroa se voidaan kirjata vuosimenoiksi, jos kaluston todennäköinen taloudellinen käyttöikä on metsänomistajan käytössä alle 3 vuotta. Tilanne tulee vastaan lähinnä raivausja moottorisahan kohdalla, kun metsänomistaja tekee itse hoito- ja hakkuutöitä huomattavassa määrin. Ojien ja teiden kunnossapitomenot Metsätalouden ojien, teiden ja rakennusten vuotuiset kunnossapitomenot kirjataan muistiinpanoissa vuosimenoiksi, ja perusparannusmenot poistoihin. Meno on perusparannusmenoa, jos kysymyksessä on vuotuista kunnossapitoa suurempi työvaihe, esimerkiksi metsätien reunaojien tai pinnan uusiminen tai tukkoisten metsäojien uudelleen kaivaminen. Kemera-kohteiden menot Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella valtion rahoitustukea saavien hankkeiden, esimerkiksi taimikonhoidon, menot ovat vuoden 2012 alusta alkaen muistiinpanoihin kirjattavia metsätalouden vähennyskelpoisia menoja. Suuret hankinnat poistoina Metsätalouden koneiden, rakennusten, teiden ja ojien, joiden arvioitu taloudellinen käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintameno yli 200 euroa, hankintamenoja ei vähennetä vuosimenoina vaan vuotuisin poistoin. Muistiinpanoissa hankinnat kirjataan erilleen vuosimenoista. Ensimmäinen poisto tehdään sinä vuonna, jona hyödyke otetaan käyttöön. Poisto tehdään silloin hankintamenosta. Seuraavina vuosina poisto tehdään menojäännöksestä, jolla tarkoitetaan hyödykkeen jäljellä olevaa arvoa, kun alkuperäisestä hankintamenosta on vähennetty aikaisempien vuosien poistot. Arvonlisäverovelvolliset kirjaavat hyödykkeiden arvonlisäverot maksuvuoden vähennettäviksi arvonlisäveroiksi. Ei-arvonlisäverovelvolliset aloittavat poistojen tekemisen hyödykkeen arvonlisäverollisesta hankintamenosta. Veroilmoituksen täyttöohjeessa on ohjeet poistojen tekemiseksi. Ohjeessa olevat poistoprosentit tarkoittavat poiston enimmäismäärää. Metsänomistaja saa halutessaan tehdä poistot pienempinäkin tai jättää tekemättä kokonaan, jos hän esimerkiksi haluaa säästää poistoja vuosille, joilta hänellä on puukauppatuloja. Kun metsätalouteen kuuluva kone myydään tai vaihdetaan uuteen, kaupassa saatu luovutusvoitto ilmoitetaan verolomakkeella 9. Kesken vuotta myydystä koneesta ei tehdä poistoja myyntivuonna. Menovaraus 15 prosenttia Puun myyntituloverotuksessa metsänomistaja saa tehdä menovarauksen. Menovarauksella hän voi siirtää 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi myöhempinä vuosina. Näin menovarauksella voi lykätä veronmaksua myöhemmille vuosille. Menovaraus tehdään verolomakkeen 2C kohtiin 1, 3 ja 4 tulevien veronalaisten pääomatulojen yhteismäärästä, josta on ensin vähennetty mahdollinen hankintatyön arvo ja metsävähennys. Menovaraus on tarkoitettu kattamaan metsänuudistamisen kuluja. Se on ilmoitettava verolomakkeella metsätalouden tuloksi viimeistään varauksen tekovuotta seuraavana neljäntenä vuotena (entisissä Oulun ja Lapin lääneissä 6 v.). Metsänomistaja voi valita tulouttamisvuoden näiden aikarajojen puitteissa. Tuhovaraus tehdään vakuutus- ja muista vahingonkorvauksista. Sille ei ole asetettu 15 prosentin ylärajaa. Varaus saa olla tuhoutuneen metsän arvioitujen kunnostuskustannusten suuruinen. Tuhovaraus tuloutetaan kuten menovaraus. Metsävähennys 60 prosenttia Metsävähennyksenä saa vähentää enintään 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta. Yhden vuoden metsävähennys on enintään 60 prosenttia kyseisen vuoden metsätalouden pääomatuloista. Tuloina otetaan huomioon vain 1.1.1993 jälkeen ostetuilta 11

tiloilta saadut puun myyntitulot. Vähennykseen ovat oikeutettuja myös metsänomistajat, jotka ovat ostaneet tilan ollessaan pinta-alaverotuksessa. Pienin mahdollinen yhden vuoden metsävähennys on 1500 euroa. Tämä edellyttää, että vuoden verotettavat pääomatulot ovat vähintään 2500 euroa. Metsävähennys tehdään verolomakkeen 2C kohdissa 1, 3 ja 4 ilmoitettavien metsätalouden pääomatulojen perusteella (vähennettynä mahdollisella hankintatyön arvolla), jotka on saatu metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. Myytäessä metsävähennykseen oikeuttava tila luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään metsänomistajan kaikilta tiloiltaan käyttämät metsävähennykset, kuitenkin enintään 60 prosenttia myytävän tilan hankintamenosta. 12

Verottajalle yksi lomake Metsänomistajat voivat täyttää ja antaa veroilmoituksensa sähköisesti. Lisäohjeet sivulla: www.vero.fi/ilmoitaverkossa. Metsätaloudesta annetaan omistajakohtaisesti yksi verolomake 2C ja yksi kausiveroilmoitus. Tiedot kootaan muistiinpanoista yhdelle lomakkeelle silloinkin, kun saman omistajan tilat sijaitsevat eri kunnissa ja muodostavat erillisen maatilakokonaisuuden. Puolisot antavat yhden ilmoituksen. Suosituksena on yksi ilmoitus silloinkin, kun puolisoilla on yhdessä ja erikseen omistettuja tiloja. Jos tilan yksin omistava puoliso haluaa antaa omasta tilastaan erillisen veroilmoituksen, hän ruksaa ilmoituksellaan kohdan Oma erillinen ilmoitus. Puolisoiden yhdessä omistamalla metsä-/rekisteritilalla metsätalouden verotettava tulo jaetaan molempien puolisoiden verotettavaksi tuloksi. Verottaja tekee jaon omistusosuuksien suhteessa. Niissä tapauksissa, joissa tila on vain toisen puolison nimissä, tuloja ei jaeta puolisoiden kesken. Kuolinpesän verotus Kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Kuolinpesästä täytetään näin ollen vain yksi yhteinen metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus. Kuolinpesän osakas ei ilmoita metsätalouden tuloja myöskään esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Osakkaan ei tarvitse ilmoittaa esitäytetyllä veroilmoituksella sitäkään, että hän on osakkaana kuolinpesässä. Samoin muistiinpanot tehdään kuolinpesäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Metsäveroilmoituksen palautusta koskevat samat jättöajat kuin luonnollisia henkilöitä. Pesän tuloja ei jaeta kuolinpesän osakkaiden henkilökohtaisiksi tuloiksi. Vain hankintatyön arvo verotetaan tekijän henkilökohtaisena ansiotulona. Yhtymän verotus Verotusyhtymässä tulot ja menot lasketaan yhtymäkohtaisesti, mutta toisin kuin kuolinpesässä, tulot jaetaan verotettavaksi osakkaiden tuloina. Mikäli kysymyksessä on esimerkiksi maatila, jossa jotkut osakkaat tekevät työtä yhtymän maatalouden hyväksi, otetaan myös työpanokset huomioon maatalouden tulojen ansiotulo-osuuksia jaettaessa. Yhtymästä täytetään yksi yhteinen metsäveroilmoitus ja kausiveroilmoitus. Osakkaat eivät anna erillisiä metsäveroilmoituksia. Samoin muistiinpanot tehdään yhtymäkohtaisesti, ei osakaskohtaisesti. Tiedot yhtymän osakkaista ja heidän osuuksistaan yhtymässä verotusyhtymät ilmoittavat lomakkeella 36 helmikuun loppuun mennessä, jolloin yhtymät palauttavat myös metsä- ja kausiveroilmoitukset. Yhtymän ja kuolinpesän verotusmenettely aiheuttaa sen, että osakkaiden henkilökohtaisesti maksamat metsätalouden menot, esim. matkakulut, vähennetään yhteisinä menoina verolomakkeella 2C. Siksi olisikin hyvä sopia, miten nämä asiat hoidetaan sellaisella tavalla, että kaikki osakkaat tulevat kohdelluiksi tasapuolisesti. Alv-velvollisuus ohjaa veroilmoituksen palautusta Metsätalouden veroilmoituksen 2C palautusaika määräytyy sen mukaan onko metsänomistaja metsätaloudestaan arvonlisäverovelvollinen vai ei. Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat palauttavat metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen viimeistään 28.2.2013. Sama palautusaika koskee myös kaikkien verotusyhtymien metsätalouden veroilmoitusta ja lomaketta 36. Nämä metsänomistajat saavat huhtikuussa esitäytetyn veroilmoituksen, jolla on helmikuussa annetun metsätalouden veroilmoituksen tiedot. Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat eivät palauta helmikuussa metsätalouden veroilmoitusta, vaan vasta toukokuussa yhdessä esitäytetyn veroilmoituksen kanssa. Näin ollen metsätalouden verovuoden 2012 tiedot puuttuvat heidän esitäytetyltä veroilmoitukseltaan. Veroilmoitusten jättöajoista ja muista metsätalouden verotukseen liittyvistä asioista on selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet verolomakkeen 2C täyttöohjeessa. Täyttöohjeeseen kannattaa tutustua jo siinä vaiheessa, kun aloittaa metsätalouden muistiinpanojen laatimisen. 13

Tappio vähennetään muista tuloista tai veroista Puun myyntituloverotuksessa on tavallista, että metsätalous tuottaa välillä kansankielellä tappiota. Verolomakkeelle kertyy enemmän menoja kuin tuloja, jos puukaupat toistuvat harvakseltaan. Tämä ns. tappio, viralliselta nimeltään alijäämä, ei mene kuitenkaan hukkaan. Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukselle, vaikka myyntituloja ei olisi sinä vuonna lainkaan. Silloin menot vähennetään ensisijaisesti muista pääomatuloista. Jos metsänomistajalla ei ole muitakaan pääomatuloja, metsätalouden menoista ja vähennettävistä koroista muodostuu pääomatulolajin alijäämä, joka vähennetään alijäämähyvityksenä hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista. Ansiotulojen veroista tehtävä vähennys on 30 prosenttia alijäämän euromäärästä. Vähennyksen enimmäismäärä on puolisoa kohti 1 400 euroa. Sitä korotetaan yhdestä alaikäisestä lapsesta 400 eurolla ja useammasta lapsesta 800 eurolla. Metsänomistajan ei tarvitse vaatia alijäämähyvitystä veroilmoituksellaan. Verottaja tekee sen viran puolesta. Tappion vähennysaika 10 vuotta Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista. Tappioiden vanhentumisen 10 vuoden aikaraja vaikuttaa puukauppapäätöksiin. Ensisijaisesti se tulee vastaan pääasiassa metsätaloutta harjoittavissa kuolinpesissä. Niissä on tavallista, että metsätalouden alijäämää ei voi vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, jolloin alijäämä vahvistetaan metsätalouden tappioksi. 14

Arvonlisäverotus Arvonlisävero ei ole metsänomistajalle lisävero, vaikka nimi siihen viittaakin. Valtaosalle metsänomistajista se on päinvastoin etu, joka alentaa verotusta, koska arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa sataprosenttisesti edukseen arvonlisäverot, jotka hän maksaa metsätalouden ostotuotteissa ja -palveluissa. Puukauppojen arvonlisävero oli 23 prosenttia vuonna 2012. Puun ostaja lisää arvonlisäveron verottoman hinnan päälle ja tilittää metsänomistajalle puukauppamaksujen yhteydessä. Metsänomistaja kirjaa summan arvonlisäveromuistiinpanoihinsa, vähentää siitä menojen yhteydessä maksamansa arvonlisäverot ja tilittää ylimenevän osan valtiolle. Jos menojen arvonlisäverot ovat suuremmat kuin tulojen, saa hän erotuksen veronpalautuksena. Alv-velvollisuuden raja 8 500 euroa Metsänomistajan, jonka arvonlisäverolliset myynnit kalenterivuodessa ylittävät 8 500 euroa, tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Kerran alettuaan arvonlisäverovelvollisuus jatkuu kunnes verottaja poistaa metsänomistajan lopettamisilmoituksen perusteella arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Vuoden myynteihin luetaan kaikki ne maksusuoritukset (tuotteiden ja palvelujen myyntihinnat), jotka metsänomistaja on saanut kalenterivuoden aikana. Metsätalouden myyntitulojen lisäksi 8 500 euron rajaa arvioitaessa otetaan huomioon myös muut arvonlisäverolliset tulot (koneurakointi, maatalous, puutarhatalous, kalastus jne.). Koneiden ja muun vastaavan käyttöomaisuuden myyntihintoja ei lasketa mukaan myynteihin. Arvonlisäverovelvolliseksi on mahdollista hakeutua myös silloin, kun kalenterivuoden myynnit jäävät enintään 8 500 euroon. Verovelvollisuutta koskeva hakemus, perustietoilmoitus, jätetään verotoimistoon. Arvonlisäverovelvolliseksi voi joutua myös jälkikäteen. Verottaja merkitsee automaattisesti arvonlisäverovelvollisiksi metsänomistajat, joiden arvonlisäverolliset myynnit yhteensä ylittävät 8 500 euroa kalenterivuonna. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuneen tai hakeutuneen metsänomistajan on maksettava arvonlisävero puutavarasta, jonka hän ottaa yksityistalouden rakennuspuuksi tai polttopuuksi. Arvonlisäverotuksessa puutavaran hintana käytetään puun kasvattamisen välittömiä ja välillisiä kustannuksia ilman oman työn arvoa, ei siis kantorahaarvoa kuten puun myyntituloverotuksessa. Puutavaran arvoina voidaan käyttää seuraavia arvoja: rakennuspuu 5 e/kuutiometri tarvepuu 6 e/kuutiometri polttopuu 10 e/kuutiometri hake 7 e/kuutiometri Maksettava arvonlisävero saadaan, kun puutavaran arvo kerrotaan luvulla 0,23. Luonnolliset henkilöt, puolisot, jakamattomat kuolinpesät ja verotusyhtymät saavat ottaa metsätalouden, maatalouden, puutarhatalouden ja muun alkutuotannon myyntiin valmistettuja tuotteita omaan käyttöön alv-vapaasti yhteensä 850 euron arvosta vuodessa. Kun 850 euron raja ylittyy, arvonlisävero tilitetään vain ylimenevältä osalta. Muistiinpanoihin oma käyttö merkitään alv-vapaata osuutta vähentämättä. Arvonlisäveroista on laadittava muistiinpanot. Tulot ja menot (myynnit ja ostot) eritellään muistiinpanoissa, joista verotoimistoon lähtevään ilmoitukseen siirretään vain loppusummat. Arvonlisäveroista metsänomistajalle ei tule verohallinnolta valmiiksi täytettyä maksumääräystä. Metsänomistaja laskee itse arvonlisäveron määrän kausiveroilmoituksessa ja huolehtii veron tilittämisestä verotilille määräpäivään mennessä oman verotilinsä viitenumerolla. Viitenumero on syytä pitää tallessa, sillä se pysyy samana vuodesta toiseen. Metsänomistajat ilmoittavat arvonlisäverot kausiveroilmoituksella. Ilmoitus on annettava viimeistään 28.2.2013. Arvonlisäverovelvollisen on annettava ilmoitus, vaikka vuoden aikana ei olisi ollut arvonlisäverollisia ostoja tai myyntejä. Verohallinto suosittelee ilmoittamiseen netissä toimivan verotili-palvelun käyttöä (vero.fi/verotili). Yksityishenkilöt voivat käyttää palvelua pankkitunnuksilla. Kuolinpesän tai yhtymän puolesta tapahtuvaan sähköiseen asiointiin tarvitaan Katso-tunniste. 15

Sukupolvenvaihdos tilaa pirstomatta Tilan siirtyminen eläkeikää lähestyvälle perilliselle on tuttu tilanne metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa. Näin käy helposti etenkin silloin, kun sukupolvenvaihdosta ei toteuteta omana elinaikana vaan metsä jätetään perintönä seuraavalle sukupolvelle. Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on kyse huomattavasta omaisuuserästä. Omaisuuden arvon vaalimisen kannalta heikoin vaihtoehto on jättää metsä odottamaan perinnönjakoa. Tukkipuiden lahoaminen ja nuorten metsien ylitiheys saattavat alentaa metsäomaisuuden arvoa merkittävästi. Tavoite jättää metsä jälkipolville sellaisenaan ei silloin täysin toteudu, koska luonto syö hoitamattoman metsän tuottoa kiihtyvällä tahdilla. Verotus on yksi keskeinen tekijä sukupolvenvaihdoksissa. Se ei kuitenkaan ole ainoa ja siihen liittyvät seikat voidaan selvittää, kun ottaa avuksi sukupolvenvaihdoksiin perehtyneen asiantuntijan. Itse asiassa verolainsäädäntö tarjoaa sukupolvenvaihdoksiin useita verosuunnittelumahdollisuuksia, joilla voidaan vaikuttaa sekä luopujan että vastaanottajan verotukseen. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy monia asioita, joissa asiantuntijan käyttö maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tunteella vai taloudellisin perustein Monissa metsätilan sukupolvenvaihdoksissa tunnesyyt ja tiedon puute vaikeuttavat luopumista enemmän kuin taloudelliset syyt. Sukupolvenvaihdosta pohtivan kannattaa kysyä itseltään muun muassa seuraavia asioita: Tarvitsenko metsän tarjoamaa taloudellista turvaa? Pelkäänkö keskustelun omaisuudenjaosta aiheuttavan ristiriitaa lasten keskuudessa? Koenko toteutuksen niin monimutkaiseksi ja byrokraattiseksi, että en jaksa siihen ryhtyä? Saanko lapset kiinnostumaan metsänomistamisesta? Tunnenko sukupolvenvaihdoksen toteuttamisvaihtoehtoja? Olenko niin kiintynyt metsään, että en voi siitä luopua? Pelkäänkö, että lapseni hukkaavat huolella vaalimani metsäomaisuuden? Olenko valmis myymään metsän ulkopuoliselle? Näiden ja monien muiden metsän omistamiseen liittyvien kysymysten läpikäynti helpottaa päätöksentekoa. Olipa päätös luopuminen tai metsien pitäminen itsellä, on asia tullut kuitenkin perusteellisesti pohdittua ja se antaa suuntaviivat metsäomaisuuden tulevalle hoidolle. Elinaikana toteutettava sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monella eri tapaa. Vaihtoehtoina ovat lahja, lahjanluonteinen kauppa tai kauppa. Näihin kaikkiin voidaan lisäksi liittää määräaikainen hallintaoikeuden pidätys. Yksi harkinnanarvoinen vaihtoehto on myös yhteismetsän perustaminen. Kauppa Metsätilan luovutus perilliselle kaupalla on yleensä paras vaihtoehto silloin, kun tilalla on runsaasti hakkuukypsää puustoa. Ostaja pääsee silloin käyttämään omissa puukaupoissaan metsävähennystä, jonka enimmäismäärä on 60 prosenttia tilan hankintamenosta. Myyjän ei tarvitse maksaa kauppahinnasta luovutusvoittoveroa, koska sukupolvenvaihdossäädösten perusteella lähisukulaisten väliset kaupat ovat luovutusvoittoverosta vapaita silloin, kun myyjä on omistanut tilan yli 10 vuotta. Jos hän on saanut tilan vastikkeettomasti perintönä tai lahjana, myös edellisen omistajan omistusaika lasketaan mukaan. Luovutusvoittovero tulee maksuun vain siinä tapauksessa, että jatkaja myy tilan viiden vuoden sisällä. Silloin sukupolvenvaihdoskaupassa perimättä jätetty vero vaikuttaa jatkajan luovutusvoiton määrään. Sukupolvenvaihdoskaupoissa tilan hinta voidaan sopia vapailla markkinoilla maksettavaa käypää hintaa alemmaksi. Kun hinta on yli 75 prosenttia käy- 16

västä hinnasta, ostajalle ei tule maksuun lahjaveroa. Hinnan ollessa alempi kysymyksessä on lahjanluonteinen kauppa. Peltoa sisältävän maatilan kaupassa vastaava raja on 50 prosenttia, kun maatalouden harjoittamista jatketaan. Ostajalla ei tarvitse olla valmiina säästöjä kaupan rahoittamiseksi. Hän voi rahoittaa osan kaupasta myymällä tilalta puuta. Osan kauppahinnasta voi rahoittaa pankkilainalla, jossa metsätila toimii lainan vakuutena. Ostaja voi jäädä myös myyjälle osan kauppahinnasta velaksi. Lainasta tehdään velkakirja. Lainaa on lyhennettävä suunnitelman mukaan, mutta sille ei tarvitse maksaa korkoa. Ostaja maksaa kaupasta varainsiirtoveron, joka on 4 prosenttia kauppahinnasta. Kauppahinnan perusteella määräytyvä varainsiirtovero tulee ostajan maksettavaksi kaikissa vastikkeellisissa luovutuksissa, myös lahjanluonteisissa kaupoissa. Sisarusten väliset kaupat Jos kuolinpesässä yksi sisaruksista haluaa lunastaa toisten osuudet, voivat sisarukset myydä perinnönjaossa saamansa tilaosuudet sukupolvenvaihdoskauppana ja siten luovutusvoittoverosta vapaana. Sisarusten lisäksi kaupassa myyjänä voi olla leski. Sisärusten välisissä kaupoissa ostajana voi olla sisarus yksin tai puolisonsa kanssa. Näitä kauppoja koskee yli 10 vuoden omistusaika. Tällöin myös vainajan omistusaika otetaan huomioon. Lahja Toinen tapa luovuttaa metsätila perilliselle omana elinaikanaan on lahjoitus. Lahjoitus sopii ensisijaisesti tapauksiin, joissa tilan metsät ovat pääasiassa taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joista ei lähivuosina ole saatavissa merkittäviä hakkuutuloja. Alle 4 000 euron arvoinen lahja on lahjaverosta vapaa. Jos lahjoitettavan tilan omistavat puolisot yhdessä, kumpikin puoliso voi antaa alle 4 000 euroa verovapaasti eli verovapaan osuuden voi kertoa kahdella. Lahjoitusta varten tulisi selvittää tilan käypä arvo. Luotettavimmin se onnistuu teettämällä tilasta tilaarvion. Lahjasta laaditaan lahjakirja ja annetaan lahjaveroilmoitus. Lahjakirjassa on mahdollista rajata pois lahjan saajan aviopuolison avio-oikeus lahjoitettavaan kiinteistöön. Verohallinto antoi vuonna 2009 perintö- ja lahjaverotukseen valtakunnallisen arvostusohjeen. Ohjetta on sovellettu tapauksiin, joissa perintö- tai lahjaverovelvollisuus on alkanut 1.1.2010 tai sen jälkeen. Ohjetta on päivitetty tätä kirjoitettaessa viimeksi marraskuussa 2011 ja päivitetyn ohjeen mukaista arvostusta on sovellettu vuoden 2012 alusta lukien. Ohjetta on tarkoitus päivittää vuosittain. Ohje on valtakunnallisesti sitova. Verohallinnon ohjeen mukaan ensisijaisena selvityksenä metsän arvosta voidaan pitää metsäkeskusten tai metsänhoitoyhdistysten antamia tila-arvioita ja toissijaisesti metsäsuunnitelmaa. Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten tai muiden vastaavien asiantuntijatahojen laatimia asianmukaisia tila-arvioita pidetään sellaisenaan arvostusratkaisun perusteena. Selvitystä metsän arvosta ei kuitenkaan yleensä vaadita vähäisistä, alle 15 hehtaarin metsäalueista. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella vähäisenä metsäalueena pidetään ohjeen mukaan 30 hehtaaria ja Lapin maakunnan alueella 60 hehtaaria. Jos asiantuntijan antamaa tila-arviota tai metsäsuunnitelmaa ei ole, verohallinto määrittelee tilan arvon ohjeen taulukon mukaan. Kohteen arvo on määritelty maakuntakohtaisten hehtaariarvojen ja metsämaan pinta-alan perusteella. Lahjansaajien erityinen selvitys- ja perustelutarve korostuu entisestään, jos ohjeen mukaisista kaavamaisista arvoista halutaan poiketa. Tällöin asiantuntijalausunnon, esim. metsäarvioiden käyttö on tarpeen. Asiantuntijalausunnon käyttäminen on ollut tavanomaista jo aiemmin ja sen käyttö tulee entisestään korostumaan. Testamentti Metsien pirstoutumista ja ohjautumista perikuntien haltuun on mahdollista estää myös testamentilla. Tilan toimintaedellytykset säilyvät useissa tapauksissa parhaiten silloin, kun se testamentataan yhdelle perilliselle. Perillisten tasapuolisen kohtelun vuoksi testamentissa tulee ottaa muiden perillisten oikeudet huomioon. Perinnöt ovat verotuksellisesti edullisemmassa asemassa kuin lahjat, sillä alle 20 000 euron perinnöstä ei mene veroa. 17

Perintöveroasteikko 1. veroluokassa Verotettavan Veron vakioerä Veroprosentti osuuden osuuden ylimenevästä arvo euroa alarajan kohdalla osasta Mahdollisia avioerotilanteita varten testamentissa voidaan rajata pois perijän aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevaan omaisuuteen. Tällä varmistetaan tilan säilyminen suvussa. Yhteisomistukseen vai yhdelle perilliselle? Metsätilaa perillisille luovutettaessa joudutaan pohtimaan tilan tulevia omistussuhteita. Tilan siirtyessä perintönä se kuuluu automaattisesti kuolinpesään, jossa tila tulee osakkaiden yhteisomistukseen. Tilat voidaan luovuttaa myös omana elinaikana useammalle omistajalle. Yhdessä omistettujen tilojen hoito voi toimia alkuun hyvinkin, jos perillisillä on yhteiset näkemykset tilan hoidosta ja käytöstä. Pitemmän päälle ristiriitoja voi kuitenkin ilmetä, kun omistajien määrä kasvaa ja omistajat vaihtuvat, esim. silloin kun seuraava sukupolvi tulee tilan omistajiksi. Hyvän metsänhoidon turvaamiseksi tila kannattaa yleensä luovuttaa sille perilliselle, joka on kiinnostunut metsätalouden harjoittamisesta. Tässä vaihtoeh- 18 20 000-40 000 100 7 40 000-60 000 1 500 10 60 000-200 000 3 500 13 200 000-1 milj. 21 700 16 Yli 1 milj. 34 500 19 Lahjaveroasteikko 1. veroluokassa Verotettavan Veron vakioerä Veroprosentti osuuden osuuden ylimenevästä arvo euroa alarajan kohdalla osasta 4 000-17 000 100 7 17 000-50 000 1 010 10 50 000-200 000 4 310 13 200 000-1 milj. 23 810 16 Yli 1 milj. 36 610 19 dossa luovuttajat joutuvat hakemaan ratkaisun, jolla perillisten tasapuolinen kohtelu toteutuu. Näin vältetään turhat perintöriidat. Yhteismetsä Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa voidaan perustaa myös yhteismetsä. Kuolinpesästä ja yhtymästä poiketen yhteismetsässä ei ole yksimielisyysvaatimusta, vaan päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Yhteismetsä maksaa puun myyntitulosta 28 prosenttia veroa, mikä on vähemmän kuin puun myyntitulosta maksettava pääomavero. Mikäli metsätilan sukupolvenvaihdos tehdään kaupalla, kauppa kannattaa tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Kaupassa syntyvä metsävähennys siirtyy perustettavan yhteismetsän käyttöön. Mikäli verovapaan sukulaisluovutuksen edellytykset täyttyvät, luopuja saa kauppahinnan verottomana itselleen. Sen sijaan lahjalla tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa luopuja voi perustaa itse yhteismetsän ja siirtää lahjalla yhteismetsäosuuksia perillisilleen. Ennakkoratkaisu verottajalta Metsätilan sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset voi selvittää ennakkoon hakemalla verottajalta ennakkoratkaisun. Tätä varten tarvitaan luonnos lahja- tai kauppakirjasta ja ennakkoratkaisuhakemus. Osuuspankin lainopillinen palvelu hoitaa toimeksiannosta metsätilan sukupolvenvaihdokset. Lainopillinen palvelu neuvoo järkevimmän ratkaisun hakemisessa ja hoitaa luovutukseen liittyvät asiakirjat. Lainopillinen palvelu hankkii metsätilan hinta-arvion, laatii luonnosasiakirjat ja varsinaiset lopulliset asiakirjat, hakee ennakkoratkaisun verottajalta sekä lainhuudon ja kiinnitykset ja laatii lahjaveroilmoituksen. Osuuspankki on vahvasti mukana muissakin metsätilan sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Pankista saa opastusta rahalahjan antamiseen, pitkäaikaista lainaa tilakaupan rahoitukseen ja metsävakuutukset. Metsätilan sukupolvenvaihdosartikkelissa asiantuntijana toimi varatuomari Mervi Hyvönen OP-Palvelut Oy:n Lakipalvelut-ryhmästä

Metsätilan myynti lähisuvun ulkopuolelle Metsätilan myynti on monivaiheinen tapahtuma, mutta kun siinä käyttää apuna metsätilakaupat tuntevaa kiinteistövälittäjää, ei myyjän tarvitse tehdä juuri muuta kuin allekirjoittaa asiakirjat. Ajankohta metsätilan myynnille on edelleen hyvä. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kauppahintatilaston mukaan metsätilojen hinnat vapailla markkinoilla ovat nousseet viime vuosina. Metsäteollisuuden päätökset tehtaiden sulkemisista ja tuotannon supistuksista sekä puun hintojen vaihtelu eivät ole juurikaan vaikuttaneet tilojen hintatasoon ja kysyntään. Myyntiin tulevista tiloista tehdään lähes poikkeuksetta useita ostotarjouksia. Kysyntää on sekä pienillä että suurilla tiloilla. Milloin tilan myyntiä kannattaa harkita? Myynti on perusteltua muun muassa silloin, kun itsellä, perillisillä tai perikunnalla ei ole kiinnostusta, riittävästi tietoa tai mahdollisuuksia pitää metsä hyvässä tuottokunnossa, ja tunnesiteet eivät estä metsästä luopumista. Oman onnensa nojaan metsää ei kannata jättää, koska silloin sen arvo saattaa jopa laskea. Metsään sitoutuu merkittävä pääoma. Vastaperustetun taimikon hehtaarihinta on maan etelä- ja keskiosissa tuhannen euron paikkeilla. Hoidetun taimikon arvo nousee vuosi vuodelta niin, että hakkuukypsästä tukkimetsästä saa yli kymmenentuhannen euron hehtaarihinnan. Vuoden 2011 tilastojen mukaan metsähehtaarin keskihinta oli yli 10 hehtaarin tilojen kaupoissa 2594 euroa. Arvokkainta metsä oli Rannikko/Etelärannikko metsäkeskuksen alueella, 4544 euroa/hehtaari ja halvinta Lapissa, 785 euroa/hehtaari. Mahdollista perinnönjakoa ajatellen on yleensä helpompi luovuttaa perillisille tilakaupasta saatua rahaa kuin metsää. Silloin voi hyödyntää esimerkiksi verovapaita rahalahjoja. Rahan kanssa itse kukin voi menetellä haluamallaan tavalla, mutta perikunnan omistamalla metsätilalta ei voi esimerkiksi myydä puuta, jos yksikin osakas vastustaa myyntiä. Yhteisomistus ei ota huomioon perillisten erilaista elämäntilannetta ja rahantarvetta. Omista tavoitteista liikkeelle Ennen myyntipäätöksen tekemistä omistajan tai omistajien on hyvä selvittää tarkoin omat tavoitteensa niin metsän- kuin omaisuudenhoidonkin näkökulmasta. Jos tilan myyntiin on valmiutta, seuraava vaihe on tilan markkina-arvon sekä heti hakattavissa olevan puuston arvon määrittäminen. Voi olla, että tilan myynnin sijasta valinta kallistuukin puukauppaan. Silloin uudistushakkuissa on otettava huomioon myös metsän hakkuusta johtuvat uudistamis- ja hoitotöiden kustannukset. Myydäänkö tila puustoineen vai tehdäänkö ensin puukauppa hakkuukypsästä puustosta? Oikopäätä puukauppaa ei pidä mennä tekemään. Taloudellinen lopputulos on myyjälle monissa tapauksissa paras silloin, kun tila myydään puustoineen. Kun ostaja pääsee tekemään puukaupan, hänellä on mahdollisuus keventää puukauppatulosta maksettavaa veroa metsävähennyksen avulla. Tärkeää on siis muistaa, että myyjän omat tavoitteet ja metsän mahdollisuudet on oltava tiedossa ennen päätösten tekoa. Metsästä tila-arvio Tilan arvo määritetään yleensä summa-arvomenetelmällä. Menetelmässä lasketaan erikseen arvo maapohjalle, puustolle ja taimikoille sekä puuston odotusarvo. Näiden osatekijöiden summana määräytyy metsätilan kokonaisarvo, joka on yleensä selvästi korkeampi kuin metsätilan käypä markkina-arvo. Tilan käypä arvo saadaan, kun kokonaisarvoa alennetaan ns. arvon korjauksella, jolla summa-arvomenetelmän kokonaisarvoon tehdään yleensä 20-40 prosentin alennus. Arvon korjauksen suuruuteen vaikuttavat monet metsätilaan liittyvät ominaisuudet ja sen määrittäminen vaatii ammattitaitoa ja markkinatuntemusta. Hyvin lyhyesti tiivistettynä, mitä paremmin metsä on hoidettu ja mitä enemmän sillä on puustoa, sitä pienempi arvonkorjaus on. Mikäli mahdollista, metsäkiinteistön arvoa on hyvä pyrkiä selvittämään myös muidenkin kuin 19

summa-arvomenetelmän avulla. Kauppa-arvomenetelmä antaa suuntaa hinnoittelulle, varsinkin jos pinta-alan lisäksi tiedetään keskeiset puustoon ja kasvupaikkoihin liittyvät tekijät. Tuottoarvomenetelmä on myös käyttökelpoinen metsäkiinteistön arvonmäärityksessä. Koska arvion laatija ei voi tietää, millaisia tuotto-odotuksia kohteelle tullaan asettamaan, olisi tuotto-arvomenetelmällä syytä laskea kaksi - kolme vaihtoehtoista arviota. Metsäammattilaisten ohjelmilla metsäkiinteistön arvo on nopea laskea. Metsätilan sijainti näyttäisi olevan merkittävä kysyntään vaikuttava seikka. Taajaman ja kaupungin läheisyys nostaa kohteen kiinnostusta, vaikka metsätaloudelliset ominaisuudet eivät kovin houkuttelevalta vaikuttaisikaan. Metsätaloudellisen arvon lisäksi tilalta arvioidaan mahdolliset muut hintaan vaikuttavat tekijät, muun muassa rakennuspaikat. Kun tilan myynti annetaan kiinteistövälittäjän tehtäväksi, välittäjä hoitaa arvonmääritykset metsänomistajan puolesta. Voimassa oleva metsäsuunnitelma helpottaa tilaarvion tekemistä. Metsäsuunnitelma kertoo mm. tilan puuston määrän sekä hakkuu- ja hoitotarpeet, mutta sen sisältämä tieto ei välttämättä ole riittävä kiinteistön arvon määrittämiseksi. Suuruusluokan määrittämiseksi metsäsuunnitelma riittää silloin, kun tilalla ei ole kiinteistön arvoon vaikuttavia erityisarvoja. Metsän arvon määrityksen tarve ei rajoitu pelkästään tilakauppoihin. Tila-arviota tarvitaan muun muassa seuraavissa tilanteissa: myynti- ja ostopäätösten perusteeksi tilojen jaossa ja yhdistämisessä sukupolvenvaihdoksissa perunkirjoituksen yhteydessä luoton vakuutta arvioitaessa. Kauppatilanteessa myyjä on velvollinen antamaan ostajalle tiedoksi kaikki ostopäätökseen vaikuttavat tekijät. Osa tiedoista on sellaisia, että ne selviävät parhainten haastattelemalla myyjää. Merkittävä osa tiedosta käy ilmi mm. seuraavista asiakirjoista ja selvityksistä, jotka välittäjä hoitaa tarvittaessa myyjän puolesta. Näitä ovat: lainhuutotodistus rasitustodistus kiinteistörekisterinote keskeneräiset puukaupat metsälain mukaiset uudistamisvelvoitteet metsälakikohteet, suojelualueet jne. 20 Luovutusvoitosta peritään vero Kun metsätila myydään lähisuvun ulkopuolelle, myyjän on maksettava luovutusvoitosta pääomatuloverokannan mukainen vero, joka on 30 prosenttia myyntivoitosta 50 000 euroon saakka ja 32 prosenttia sen ylimenevältä osin. Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta tilan hankintameno sekä metsän saantoon välittömästi liittyneet kulut ja perusparannusmenot sekä myynnistä aiheutuneet kulut. Perintönä, lahjana tai testamentilla saadun metsän myynnissä hankintamenoksi katsotaan se arvo, joka metsätilalla on ollut perintö- tai lahjaverotuksessa. Jos perinnöksi tuleva tila on aikomus myydä, metsää ei kannata arvottaa perukirjassa kovin alas, koska luovutusvoittovero on ankarampi kuin perintövero. Toinen vaihtoehto on käyttää todellisen hankintamenon sijasta hankintameno-olettamaa. Se on alle 10 vuotta omistetulla omaisuudella 20 prosenttia kauppahinnasta ja yli 10 vuotta omistetulla 40 prosenttia. Myyjä voi valita luovutusvoittoverotuksessa sen vaihtoehdon, joka on hänelle edullisin. Metsävähennyksen lisäys luovutusvoittoon Käytettyjen metsävähennysten käsittely metsätilan myynnin yhteydessä muuttui vuoden 2009 alussa. Kun metsävähennykseen oikeuttava tila myydään, syntyvään luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään saman omistajan verovuonna tai aikaisempina vuosina käyttämät metsävähennykset, kuitenkin enintään 60 prosenttia myytävän tilan hankintamenosta. Metsävähennys muuttui vuonna 2008 tilakohtaisesta omistajakohtaiseksi. Tästä johtuen käytetyt metsävähennykset lisätään luovutusvoittoon, vaikka ne eivät olisi kohdistuneet myynnin kohteena olevaan tilaan. Tämä on syytä ottaa huomioon tilan myyntiä suunniteltaessa. Artikkelissa asiantuntijoina toimivat Mikko Rautiainen ja Tapio Tilli OP-Pohjola ryhmästä.

OP-Kiinteistökeskuksissa toimii metsätilojen välittäjärinki OP-Kiinteistökeskuksissa aloitti vuoden 2012 alussa toimintansa metsätilojen välittäjärinki. Välittäjärinkiin kuuluu noin 40 kiinteistönvälittäjää eri puolilta Suomea. Välittäjät ovat välitystoiminnan huippuammattilaisia, joilla on myös kokemuksen ja koulutuksen tuomaa metsätietämystä. Välitysringin tarkoituksena on tehostaa metsätilojen välitystä OPKK:ssa. Metsätilan myyntiaikeissa oleva henkilö voi ottaa yhteyttä tilan sijaintikuntaa lähinnä olevaan välitysringin välittäjään. Välitysringin välittäjät löytyvät op.fi/metsa ja opkk.fi sivuilta. Yhteydenotto onnistuu myös oman osuuspankin välityksellä. Välittäjä tilaa omistajan toimeksiantoon liittyen kohteesta tila-arvion. Kohteen esittelymateriaali julkaistaan OPKK:n sivuilla kohdassa maa- ja metsätilat. Mikäli metsätilan myyjällä on kertyneitä OPbonuksia, niitä käytetään automaattisesti välityspalkkion maksuun. Myös metsätilan ostajat voivat käyttää rinkiä hyväkseen ja kertoa haluamalleen välittäjälle, mistä he etsivät ostettavia metsätiloja. Metsätilojen keskihinnat e/ha yli 10 ha tiloilla Metsäkeskus v. 2001 v. 2011 Rannikko 1687 2553 - Etelärannikko 2138 4544 - Pohjanmaa 1553 2126 Lounais-Suomi 2407 4014 Häme-Uusimaa 2723 4483 Kaakkois-Suomi 2122 3674 Pirkanmaa 2149 3941 Etelä-Savo 2330 3961 Etelä-Pohjanmaa 1199 1993 Keski-Suomi 1733 2894 Pohjois-Savo 1673 2630 Pohjois-Karjala 1520 2640 Kainuu 765 1346 Pohjois-Pohjanmaa 805 1399 Lappi 468 785 Metsätilojen hintoihin voit tutustua: www.metla.fi/metinfo/mo/rek/metsatila.htm 21