OULUN ILMANLAATU PAASTOKARTOITUS 1987. (.. ')

OULUN ILMANLAATU PAASTOKARTOITUS 1987. (.. ') OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 1/1988

OULUN ILMANLAATU PÄÄSTÖKARTOITUS 1987 Oulun kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Julkaisu 1/1988

1 JOHDANTO Ilmansuojelulain mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa ja edistää ilmansuojelua. Ilmansuojelutehtävien hoitaminen edellyttää tietoa alueen ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Tämän päästökartoituksen tavoitteena oli selvittää keskeisimpien ilman epäpuhtauksien kokonaispäästömäärät, eri päästölähteiden osuudet sekä päästöjen alueellinen jakautuminen Oulun kaupungissa. Ensimmäinen ilman epäpuhtauksien päästökartoitus Oulussa on tehty vuonna 1970 Työterveyslaitoksen toimesta. Tämän jälkeen on tehty vuonna 1975 rikkiemissiotutkimus Oulun kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta. Päästömäärät ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana suuresti muuttuneet, mikä johtuu muutoksista teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Myös päästöjen mittausja arviointimenetelmissä on tapahtunut kehitystä. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi katsottiin aiheelliseksi kartoittaa kaupungin ilman epäpuhtauspäästöt uudelleen ja tarkemmin. Päästökartoitus on tehty Oulun kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja se on perusta muille ilmanlaadun kehitystä selvittäville tutkimuksille. Tavoitteena on laatia kokonaisarvio kaupungin nykyisestä ilmansuojelutilanteesta. Päästökartoituksen lisäksi tullaan tekemään ilmanlaadun mittauksia, bioindikaattoritutkimuksia sekä leviämisselvityksiä. Saatua tietämystä voidaan käyttää kaupungin ilmansuojelutoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

2 PÄÄSTÖKARTOITUKSEN TEKEMINEN Päästökartoituksessa arvioitiin teollisuuden, energiatuotannon ja tieliikenteen aiheuttamien keskeisimpien ilman epäpuhtauksien päästömäärät. Päästöjä tarkasteltiin alueittain kaupunkisuunnittelussa käytetyn suurjaon perusteella. Kultakin alueelta arvioitiin piste- ja pintalähteiden epäpuhtauspäästöt. Päästötiedot perustuvat ilmansuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisten laitosten ilmansuojeluilmoituksiin, Oulun lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimistosta saatuihin päästötietojen päivityslomakkeisiin, kyselylomakkeilla saatuihin tietoihin, puhelinkeskusteluihin sekä tarkastuskäynteihin. Piste- ja pintalähteiden osalta arvioitiin rikkidioksidi- (SOZ), typenoksidi- (NO x ) ja hiukkaspäästöt. Teollisuuden rikkivetypäästöt (HZS) ja haisevat rikkiyhdisteet on muutettu laskennallisesti rikkidioksidiksi ja sisällytetty rikkidioksidin kokonaispäästöihin. Tieliikenteen osalta kartoitettiin hiilimonoksidi- (CO), typenoksidi- (NO ), hiilivety- (HC), hiukkas- ja lyijyx päästöt. Tiedot ovat pääosin vuodelta 1987. Pistelähteinä kartoituksessa pidettiin teollisuuslaitosten lisäksi yksiköitä, joissa poltettiin raskasta polttoöljyä ja yksiköitä, joissa poltettiin kevyttä polttoöljyä yli 100 t/a. Pistelähteiden sijainti ja päästökorkeudet on esitetty kuvassa 1. Pistelähteiden päästötiedot saatiin ilmansuojeluilmoituksista, lääninhallituksen päivityslomakkeista sekä laskennallisesti polttoainekulutuksen perusteella käyttämällä taulukossa 1 esitettyjä päästökertoimia. Ilmoitusvelvollisten laitosten (liite 1) typenoksidipäästöjen arvioinnissa on huomioitu kattilatyyppi ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti.

KUVA 1. Pistelähteiden päästökorkeudet Oulussa....:::;::t~. m 100 BO 60 40 20 o $"ui'1iiui: N:o 1.)11, 1 K(S 2 uuy J UtJl 10 KAU.. ~uo (. KM! 7 IIAI U IUI q PUIJ 10 KlA 11 PA I 1Z KA I l' t \\ L 1/, ~,,'N 1', Klli\ 'II ImI KeSKUS!A tuiylln", OutU'l5UU KAIJKQlII\ I NI 0 wo 11.\SAAn 1 I(AAKIWHI HA1KKlJl A luir,' rum ]\'A!.JNKANG,\,j ':OSKCI II f'alrnlnll KA I JO~11Al!JlJ ml! W.!fI SflNr;p.!iUU Klll!\'r~~jUnllA o 4-8,!! Å

4 Pintalähteiden päästöt muodostuivat pääosin asuin-, liikeja teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten ja liikenteen energiantuotannosta. Pintalähteiden päästöt laskettiin polttoainetyyppien, polttoainekulutuksen ja päästökertoimien avulla. Polttoainekulutus ja energiantarve arvioitiin erikseen rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Oulun kaupungin energialaitokselta satujen tieto- TAULUKKO 1. Eri polttoaineiden ominaispäästökertoimet. 80 2 NO x hiukkaset kg/t kg/t kg/t kevyt polttoöljy 4 4, 3 1 ) 0,3 (POK) raskas polttoöljy 46 8, 1 2 ) 1,5 tai (POR) 3,0 (=ei vesiemulsiota) kivihiili 15 9 6 puu - 0,36 6 1 ) ominaispäästö 100 mg/mj 2) ominaispäästö 200 mg/mj, prof. M.Hupa, Abo Akademi, suullinen tiedonanto 17.5.1988 POK:n lämpöarvo 43,0 MJ/kg POR:n - n - 40,5 MJ/kg n puun 12,0 MJ/kg kivihiilen - n - 29,0 MJ/kg

5 jen perusteella (taulukko 2). Rakennusten käyttötarkoitus suuralueittain saatiin tilastokeskuksen väestönlaskentatietojen perusteella. Lähtötietoina päästöarvioinnissa käytettiin suuraluekohtaisia rakennustilavuuksia, joista vähennettiin kauko- ja sähkölämmityksen piirissä olevat kiinteistöt. Jäljelle jääneiden ei asuinrakennusten lämmitystapa tarkastettiin vielä tapauskohtaisesti. TAULUKKO 2. Päästölaskelmissa käytetty kevyen polttoöljyn kulutus ja energiantarve eri rakennustyypeissä (Oulun kaupungin energialaitos, Lämpölaitososasto ). POK:n suhde- (käyt. puulämrakennustyyppi hyöty- energiantarve kulutus korjaus mityksen yht. ) kg/m 3 /a 0,70 kwh/m 3 MJ/m 3 asuinrakennukset (0 ) 4,7 6,7 80 = 280 liikerakennukset, julkiset rakennukset (1-5) 4,1 5,9 70 = 245 teollisuusrakennukset ( 6 ) 3,6 5,1 61 = 215 varastot (7-8) 2,2 3,1 37 = 130 liikenteen rakennukset ( 9 ) 4,1 5,9 70 = 245 (huoltoasemat yms. )

6 Tieliikenteen kokonaispäästöt.oulussa arvioitiin kaupungin autokannan, autokannan koostumuksen ja keskimääräisen ajosuoritteen avulla käyttäen ominaispäästökertoimia (taulukko 3). Autokantatiedot kuvaavat tilannetta 31.12.1985 (liite 2). Lyijypäästöjen laskennassa käytettiin keskimääräisenä polttoaineen kulutuksena 8,5 1/100 km. Koska kokonaispäästöarvio on suhteellisen karkea, laskettiin myös yksityiskohtaisemmat tieliikennepäästöt kuormituksen suhteen keskeisiltä eli niiltä tieosuuksilta, joilta on saatavissa liikennelaskentatulokset. Käytettävissä oli liikennelaskenta vuodelta 1986, jonka perusteella on arvioitu keskivuorokausiliikenne (KVL) vuodelle 1987. TAULUKKO 3. Liikenteen ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimet Ajoneuvolaji Pb hiukkaset CO HC NO x mg/km g/km g/km g/km g/km henkilöautot, bensiini 12,75 0,1 36 3,8 2,55 diesel 0,4 0,7 0,4 0,65 pakettiautot, 42 3,5 bensiini 12,75 0,1 5,2 diesel 0,4 0,7 kuorma-autot 0,9 4,0 2,4 21 linja-autot 0,9 8,5 3,3 18

7 Laskentaperusteet erilaisille.tieosuuksille on esitetty liitteessä 3. Lisäksi arvioitiin Oulun ohikulkutien, valtatien n:o 4, aiheuttama kuormitus Oulun alueella. Päästöjen arvioinnin osalta on todettava, että rikkipäästöt voidaan laskea suhteellisen luotettavasti polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella, mutta esim. typenoksidin päästöt vaihtelevat suuresti poltto-olosuhteiden ja kattilatyypin mukaan. Erityisen ongelmallista on liikenteen kokonaispäästöjen luotettava arviointi. Kirjallisuudessa esitetyt päästökertoimet poikkeavat suuresti toisistaan. Tähän päästökartoitukseen on pyritty valitsemaan uusimpaan tietoon pohjautuvat ja mahdollisimman luotettavat päästökertoimet. Päästötiedon karttuessa on mahdollista tarkentaa nyt saatuja tuloksia.

8 PÄÄSTÖKARTOITUKSEN TULOKSET Päästökartoituksen tulokset on esitetty seuraavien kuvien ja taulukoiden avulla. Pistelähteet Kuva 2. Pistelähteiden rikkidioksidipäästöt Oulussa v. 1987. Kuva 3. Pistelähteiden typenoksidipäästöt Oulussav. 1987. Kuva 4. Pistelähteiden hiukkaspäästöt Oulussa v. 1987. Taulukko 4. Pistelähteiden päästöt Oulussa v. 1987. Taulukko 5. Piste- ja pintalähteiden päästöt suuralueittain Oulussa v. 1987. Pintalähteet Taulukko 5. katso edellä. Kuva 5. Pintalähteiden rikkidioksidipäästöt suuralueittain Oulussa v. 1987 (t/a). Kuva 6. Pintalähteiden typenoksidipäästöt suuralueittain Oulussa v. 1987 (t/a). Kuva 7. Pintalähteiden hiukkaspäästöt suuralueittain Oulussa v. 1987 (t/a).

9 Liikenne Taulukko 6. Tieliikenteen päästöt Oulussa v. 1987 autokannan ja ajosuoritteen perusteella. Taulukko 7. Tieliikenteen päästöt tieosuuksittain Oulussa v. 1987 (vrt. kuva 8). Kuva 8. Tieliikenteen päästölaskennassa huomioidut tieosuudet (vrt. taulukko 7). Taulukko 8. Tieliikenteen päästöt valtatiellä n:o 4 välillä Lentokentäntien risteys - Kemintien risteys (t/a). Yhteenveto Taulukko 9. Oulun kaupungin ilman epäpuhtauspäästöt. MUUT PARTEK OYKS 358-------, 140-------,\ 250----, KEMIRA 1007--, 49.7 1----- VE ITS1LUOTO 364 26.3 TURVEVOIMAL. 1924---./ KUVA 2. Pistelähteiden rikkidioksidipäästöt Oulussa v. 1987 (t/a, %-osuudet sektoreissa).

10 MUUT OYKS 10 41 -----------, VEITSILUOTO 469-----,. 14.4 41.4 ~---- TURVEVOIMAL. 154 34.8 KEMIRA 1131-----/ KUVA 3. Pistelähteiden typenoksidipäästöt Oulussa v. 1987 (t/a, %-osuudet sektoreissa). MUUT NOKIA KEMIRA 51-----------, 40-----------, 210----, PARTEK 300 50.9 VEITSILUOTO 1148 TURVEVO IMAL. 500 J KUVA 4. Pistelähteiden hiukkaspäästöt Oulussa v. 1987 (t/a, %-osuudet sektoreissa).

11 TAULUKKO 4. Pistelähteiden päästöt Oulussa vuonna 1987. Laitos Suuralue 80 2 1'0 x hiukk. muut t/a t/a t/a t/a My11ytullin Keskusta 14,1 3,2 0,1 1ärnj;xjkeskus, OKE OYKS, Oulunsuu 250 41,1 16,6 sairaalan lärnj;xjkeskus Veitsiluoto Oy Nuottasaari 3640,3 469 1148 15,7 liuottimia 5,8 klooriyhd. Lihakunta, Nuottasaari 40,6 8,5 1,5 lämpökeskus Limingantul1in Nuottasaari 50,5 8,6 1,9 lämpökeskus, OKE Oulun Tri-Pe Oy Nuottasaari 3,1 0,7 0,2 Oy Lohja Ab, Maikkula 23,2 5,2 1,8 Neste Oy, Tuira 35,6 6,0 2,2 Vihreäsaaren lärnj;xjkeskus Neste Oy, Tuira 5,3 0,9 0,4 bitumivarasto Oy Rettig Ab, Tuira 1,9 2,1 0,1 Makeiset Kemira Oy Puolivälin- 1007,3 1131 210 468 N-yhd. (=sikar:gas sältää NH 4 -N- ja 1'0 -N-yhdisteet) 3 Rajaville Oy, Puolivälin- 6,4 1,3 0,5 halli 4 kar:gas

12 TAULUKKO 4. jatkoa Laitos Suuralue 50 2 00 x hiukl<. muut t/a t/a t/a t/a Toppilan turve- Koskela 1924 1543 500 voimalaitos, OKE Raision YhtyIrä Koskela 1,0 1,0 0,1 Ma11asjuana Oy, Koskela 28,8 5,1 1,9 Toppilan tehdas Neste Oy, Koskela 37,9 6,6 2,5 Rajavillen lämpökeskus Veitsiluoto Oy, Pateniemi 7,7 7,6 25,2 PatenienE!l sahan lämpökeskus M2dipolar / 5anginsuu 72,0 16,0 0,9 249 liuottimia Farnos-YhtyIrä Oy Oy Partek Ab, KoIvensuora 140,2 7 300 2860 en mineraalivillatehdas Lemninkäinen Oy, Korvensuora 30 5,8 1 Ruskon asfalttiasema Oy Nokia Ab, Korvensuora - - 40 12,4 He käämilankatehdas YHTEENSÄ 7319,9 3269,7 2254,9

TAULUKKO 5. Piste- ja pintalähteiden päästöt suuralueittain Oulussa v. 1987. Suuralue S02 (t/a) NO (t/a) hiukkaset (t/a) x pinta piste pinta piste pinta piste yht. lähteet lähteet lähteet lähteet yht. lähteet lähteet yht. Keskusta 4,3 14,1 18,4 4,4 3,2 7,6 3,4 0,1 3,5 Höyhtyä 7,1-7,1 7,6-7,6 2,1-2,1 Oulunsuu 3,6 250 253,6 4,0 41,1 45,1 3,2 16,6 19,8 Kaukovainio 0,7-0,7 0,8-0,8 0,1-0,1 Nuottasaari 10,6 3734,5 3745,1 11,5 486,8 498,3 1,9 1151,6 1153,5 Kaakkuri 3,2-3,2 3,6-3,6 3,6-3,6 Maikku1a 2,4 23,2 25,6 3,0 5,2 8,2 6,0 1,8 7,8 Tuira 7,6 42,8 50,4 8,2 9,0 17,2 4,0 2,7 6,7 Puolivälinkangas 6,5 1013,7 1020,2 7,1 1132,3 1139,4 2,6 210,5 213,1 Koskela 8,7 1991,7 2000,4 9,5 1555,7 1565,2 3,2 504,5 507,7 Pateniemi 9,8 7,7 17,5 10,9 7,6 18,5 9,0 25,2 34,2 Kaijonharju 1,8-1,8 2,1-2,1 2,6-2,6 Myllyoja 3,7-3,7 4,2-4,2 4,6-4,6 Sanginsuu 0,8 72,0 72,8 1,3 16,0 17,3 6,3 0,9 7,2 Korvensuora 3,7 170,2 173,9 4,2 12,8 17,0 4,0 341 345,0 f-' W YHTEENSÄ 74,5 7319,9 7394,4 82,4 3269,7 3352,1 56,6 2254,9 2311,5

o.:.: 1 :!!iioid 'iiijo

KUVA 7. Pintalähteiden hiukkaspäästöt suuralueittain Oulussa v. 1987 (t/aj. t/a > 9 :Ju"rolutl ":n t ~h. Nln" KCS K(SKU'iIA 1l0Y 1t1lV1l1' A (JUl OUllJ'ISUlJ, ",U KAUKOVA]NIO NUO NUOli,",Mr!' :::::::: 6-9, '" KAAKlilJlll 1 r~a r MA Il-:ICIJI A U ful IUIIM 3-6 11I 'LA Ka~I([l,\ 11 I'lilrNIHtl '" IJ IlYl. mll 'TU,JA ~AN ~ANr,I\!ilJU < 3 " 0, puu "UO! I',,\I.lM<flNGAS " 'AI K" J.H1~)IAllJlJ 1',,'!lA l\of!\'1,,'ju0i1a Å

17 TAULUKKO 6. Tieliikenteen päästöt Oulussa vuonna 1987 autokannan ja ajosuoritteen perusteella. Ajoneuvolaji Pb hiukk. CO HC NO x t/a t/a t/a t/a t/a henkilöautot, bensiini 6,0 47 16915 1785 1198 diesel 24 43 24 39 pakettiautot, 1303 109 bensiini 0,1 1 51 diesel 9 15 kuorma-autot 44 194 117 1020 linja-autot 15 142 55 300 YHTEENSÄ 6,1 140 18597 2090 2623 TAULUKKO 7. Tieliikenteen päästöt tieosuuksittain Oulussa v. 1987 tieosuutta (1; kg/d) ja kilaretriä kohden (II; kg/km/d). A = tieosuuden n:o, vrt. kuva 8, B = napeusrajoitus (km/h), C = osuuden pituus (m), D = keskivuorokausiliikenne (KVL). A B C D Pb hil.lkkaeet CO HC NO x 1 II 1 II 1 II 1 II 1 II 1 80 700 7350 0,05 0,07 0,9 1,3 20 29 1,4 2,0 12,9 18,4 2 80 3550 12600 0,47 0,13 8,0 2,3 177 50 12,2 3,4 122,3 34,5 3 60 1400 14700 0,22 0,16 3,7 2,6 186 133 6,5 4,6 28,1 20,1 4 60 1650 10500 0,18 0,11 3,1 1,9 157 95 5,4 3,3 23,6 14,3 5 60 1000 5250 0,06 0,06 0,9 0,9 48 48 1,7 1,7 7,2 7,2 6 50 350 6300 0,02 0,06 0,4 1,1 46 130 4,713,4 2,1 6,0 7 60 1700 22050 0,39 0,23 6,7 3,9 339 199 11,8 6,9 51,1 30,1 8 80 3550 5250 0,20 0,06 3,3 0,9 74 21 5,1 1,4 46,8 13,2 9 60 300 4200 0,01 0,03 0,2 0,7 11 38 0,4 1,3 1,7 5,7 10 60 300 4200 0,01 0,03 0,2 0,7 11 38 0,4 1,3 1,7 5,7

18 'I7\IJI.lJKKO 7. jatkee A B C D Pb hil.lkkaeet CO HC NO x 1 II 1 II 1 II 1 II 1 II 11 60 2CXXl 5250 0,11 0,06 1,9 1,0 95 48 3,3 1,7 14,3 7,2 12 60 200 6825 0,01 0,05 0,2 1,0 12 62 0,4 2,0 1,9 9,5 13 40 150 6300 0,01 O,CJ7 0,2 1,3 20 131 2,0 13,3 0,9 6,0 14 60 1450 10500 0,16 0,11 2,7 1,9 138 95 4,8 3,3 20,8 14,3 15 60 300 12600 0,04 0,13 0,7 2,3 34 114 1,2 4,0 5,2 17,3 16100 9600 12600 1,27 0,13 21,7 2,3 450 47 38,0 4,0 452,5 47,1 17 80 1600 26250 0,44 0,28 7,5 4,7 166 104 11,5 7,2 105,5 65,9 18 80 600 7350 0,05 0,08 0,8 1,3 18 29 1,2 2,0 11,1 18,5 19 50 950 4200 0,04 0,04 0,7 0,7 83 87 8,6 9,1 3,8 4,0 20 50 750 4200 0,03 0,04 0,6 0,8 65 87 6,8 9,1 3,0 4,0 21 100 800 7350 0,06 0,08 1,1 1,4 22 27 1,9 2,4 22,0 27,5 22 100 5500 12600 0,73 0,13 12,4 2,3 258 47 21,8 4,0 259,3 47,1 23 100 1200 8400 0,11 0,09 1,9 1,6 38 31 3,2 2,7 37,7 31,4 24 80 1000 16800 0,18 0,18 3,0 3,0 67 67 4,6 4,6 42,2 42,2 25 60 300 2100 0,01 0,03 0,1 0,3 6 19 0,2 0,7 0,9 3,0 26 80 1600 7350 0,12 0,08 2,1 1,3 47 29 3,2 2,0 29,5 18,4 27 60 2200 13650 0,31 0,14 5,4 2,5 272 124 9,4 4,3 38,5 17,5 28 50 400 3150 0,01 0,03 0,2 0,5 26 65 2,7 6,8 1,2 3,0 29 50 400 9450 0,04 0,10 0,7 1,8 78 196 8,1 20,3 3,6 9,0 30 50 1350 6300 0,09 O,CJ7 1,5 1,1 176 130 18,3 13,6 7,1 5,3 31 50 400 8400 0,04 0,10 0,6 1,5 70 174 7,2 18,0 3,2 8,0 32 50 1450 3150 0,05 0,03 0,8 0,6 95 65 9,8 6,8 4,4 3,0 33 50 250 4200 0,01 0,04 0,2 0,8 22 87 2,3 9,2 1,0 4,0 34 50 1000 13650 0,14 0,14 2,4 2,4 282282 29,4 29,4 13,0 13,0 35 50 1700 9450 0,17 0,10 3,0 1,8 332 196 34,6 20,4 15,3 9,0 36 60 1350 3150 0,05 0,04 0,8 0,6 39 29 1,3 1,0 5,8 4,3 37 60 1950 7350 0,15 0,08 2,6 1,3 130 67 4,5 2,3 19,5 10,0 38 80 2CXXl 12600 0,26 0,13 4,5 2,3 100 50 6,9 3,5 63,3 31,7 39 60 1700 12600 0,22 0,13 3,8 2,2 194114 6,7 3,9 29,2 17,2 40 50 250 6825 0,02 0,08 0,3 1,2 36142 3,714,8 1,6 6,4

19 TAlJllJI<I<O 7. jatkr:a A B C D Pb hiukkasat CO HC NO x 1 II 1 II 1 II 1 II 1 II 41 60 22JX) 19425 0,45 0,20 7,7 3,5 2S7 176 13,4 6,1 58,3 26,5 42 50 450 10500 0,05 0,11 0,9 2,0 98217 10,222,7 4,5 10,0 43 50 B50 7350 0,07 0,00 1,1 1,3 129 152 13,4 15,8 6,0 7,1 44 50 500 12600 0,07 0,14 1,1 2,2 130 261 13,6 27,2 6,0 12,0 45 50 B50 11550 0,10 0,12 1,8 2,1 203 239 21,1 24,8 9,4 11,1 46 50 1000 23100 0,24 0,24 4,1 4,1 4BO 4BO 49,749,7 22,0 22,0 47 50 650 10500 0,07 0,11 1,2 1,8 141217 14,722,6 6,5 10,0 4B 50 650 9450 0,06 0,09 1,1 1,7 127 196 13,2 20,3 5,9 9,1 49 50 550 14700 0,09 0,16 1,5 2,7 167 304 17,4 31,6 7,7 14,0 50 50 1100 14700 0,17 0,15 2,9 2,6 335304 34,8 31,6 15,4 14,0 51 50 350 4200 0,02 0,06 0,3 0,9 30 87 3,2 9,1 1,4 4,0 52 50 1050 17850 0,20 0,19 3,4 3,2 3BB 369 40,3 38,4 18,9 18,0 53 50 1550 16800 0,27 0,17 4,7 3,0 53934B 56,0 36,1 25,8 16,6 54 50 85013650 0,12 0,14 2,1 2,5 240 282 25,0 29,4 11,1 13,1 55 50 300 4200 0,01 0,03 0,2 0,7 26 87 2,7 9,0 1,2 4,0 56 60 700 12600 0,09 0,13 1,6 2,3 80 114 2,8 4,0 12,0 17,1 57 50 1100 11025 0,13 0,12 2,2 2,0 25122B 26,123,7 11,6 10,5 58 50 1200 21000 0,26 0,22 4,5 3,8 521 435 54,2 45,2 24,0 20,0 59 50 2150 9450 0,21 0,10 3,6 1,7 420 196 43,7 20,3 19,4 9,0 60 60 1500 16800 0,26 0,17 4,5 3,0 22B 152 7,9 5,3 34,4 22,9 61 60 350 18900 0,07 0,20 1,2 3,4 60 171 2,1 6,0 9,0 25,7 62 50 1350 6B25 0,10 0,07 1,7 1,3 191 141 19,914,7 8,8 6,5 63 50 2550 7350 0,20 0,00 3,4 1,3 3BB 152 40,3 15,8 17,9 7,0 64 60 1100 7875 0,09 0,00 1,6 1,5 78 71 2,7 2,5 11,8 10,7 65 50 250 7350 0,02 0,00 0,3 1,2 38 152 4,0 16,0 1,8 7,2 66 60 900 13125 0,12 0,13 2,1 2,3 107119 3,7 4,1 16,1 17,9 67 60 3750 7875 0,31 0,00 5,3 1,4 267 71 9,1 2,4 40,3 10,7 YHT. kg/d 10,39 177,9 10485 852,4 1922,0 YHT. t/a 3,79 64,9 3827 311,1 701,5

20 OULUN LIIKENNEVERKKO v. 1986 pääkatu tai päätie muu tärkeä väylä KUVA 8. Tieliikenteen päästölaskennassa huomioidut tieosuudet (vertaa taulukkoon 7).

21 TAULUKKO 8. Tieliikenteen päästöt valtatiellä n:o 4 välillä Lentokentäntien risteys - Kemintien risteys (t/a). Pb 1,03 HC 29,8 CO 371,6 hiukkaset 17,6 NO 334,7 x TAULUKKO 9. Oulun kaupungin ilman epäpuhtauspäästöt v. 1987 (t/a). pinta- piste- liilähteet lähteet kenne YHTEENSÄ hiukkaset 57 2255 140 2452 S02 75 7320 7395 NO 82 3270 2623 5975 x CO 2860 18597 21457 HC 2090 2090 Pb 6 6

22 TULOSTEN TARKASTELU Oulun kaupungin ilman epäpuhtaudet ovat pääosin peräisin pistelähteistä. Taulukoihin 10 ja Ilon koottu vuoden 1969 ja nyt tehdyn päästökartoituksen tulokset. Vaikka arviointimenetelmät eivät kaikilta osin ole samanlaiset, voidaan tuloksista nähdä päästömäärien kehityssuuntia. Rikkidioksidipäästöt ovat tutkimusjaksojen välisenä aikana selvästi pienentyneet. Vuoden 1987 kartoituksessa rikkivetypäästöt laskettiin mukaan rikin kokonaispäästöihin. Vuonna 1969 rikkivetypäästöjä ei arvioitu. Oulun rikkivetypäästöt vuonna 1987 olivat 954 t (Veitsiluoto 924 t, Kemira Oy 23 t ja Oy Partek Ab 7 t), ja näin ollen rikkipäästöt rikkidioksidiksi laskettuna ilman rikkivetypäästöjä olivat 5 600 t. Pistelähteiden osuus rikkipäästöistä v. 1987 oli noin 99 %. Pääosa näistä eli 90 % on peräisin kolmesta suurimmasta lähteestä, joiden osuudet pistepäästöistä ovat Veitsiluoto Oy Oulun tehtaat 50 % (3 640 t), Toppilan turvevoimalaitos 26 % (1 924 t) ja Kemira Oy Oulun tehtaat 14 % (1 007 t). Muiden pistelähteiden osuudet ovat suhteellisen vähäiset. Pintalähteiden päästöt ovat lisääntyneen kaukolämmön myötä vähentyneet oleellisesti. Vuonna 1969 pintalähteiden prosentuaalinen osuus rikkidioksidin kokonaispäästöstä oli 14 % ja vuonna 1987 vain 1 %. Vuonna 1987 85 % oululaisista asui kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Suurimmat pintalähdepäästöt tavataan alueilla, joilla asuntojen talokohtainen lämmitys on vielä suhteellisen yleistä, kuten Pateniemi, sekä alueilla, joilla on paljon kaukolämpöön kuulumattomia varasto- ja liikerakennuksia, kuten Nuottasaari. Nyt tehdyssä kartoituksessa ei laskettu liikenteen rikkidioksidipäästöjä erikseen, sillä niiden merkitys kokonaispäästöjen kannalta on vähäinen.

TAULUKKO 10. Oulun kaupungin päästökartoituksen tulokset v. 1969 ja v. 1987 sekä ennuste vuodelle 1990. pinta- pisteliikenne yhteensä talokoht. ennuste lähteet lähteet jätt.poltto vuode11e 1969 1987 1969 1987 1969 1987 1969 I 1987 1969 1987 1990 hiukkaset 140 57 3800 2255 60 140 26-53 0 4040 2452 2100 50 2 1700 75 10300 7320 60 0,5-1,0 0 12060 7395 5000 NO 100 82 4250 3270 1330 2623 0,75-1,50 0 5680 5975 5200 x CO 50 90 2860 12000 18597 225-450 0 12480 21457 21000 HC 30 80 1950 2090 75-150 0 2170 2090 2100 Pb 17 6 17 6 aldehydit 14 10 44 68 org.hapot 24 24 kaasum. fluori 6 6 klooriyhdisteet 350 350 N W

24 TAULUKKO 11. Eri päästölähteiden osuudet (%) kokonaispäästöistä v. 1969 ja v. 1987. pinta- pisteliikenne talokoht. lähteet lähteet jätteenpoltto 1969 1987 1969 1987 1969 1987 1969 80 2 14 1 85 99 1 <1 NO 2 1 75 55 23 44 <1 x hiukkaset 4 2 94 92 1 6 1 Typenoksidien kokonaispäästöt ovat päästökartoitusten välisenä aikana nousseet, mikä on seurausta liikenteen määrän kasvusta. ovat sitävastoin vähentyneet. Teollisuuden aiheuttamat typenoksidipäästöt Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on n. 44 % (2 623 t) kun se vuonna 1969 oli 23 %. Pistelähteiden osuus on n. 55 % (3 270 t) ja pintalähteiden 1 % (82 t), vastaavat osuudet vuonna 1969 olivat 73 % ja 2 %. Pistelähteiden päästöistä 96 % on peräisin emo kolmesta suurimmasta päästölähteestä. Toppilan turvevoimalan osuus pistepäästöistä on 47 % (1 543 t) Kemira Oy:n 35 % (1 131 t) ja Veitsiluoto Oy:n 14 % (469 t). Pintalähteiden NO x -päästöjen alueelliset erot perustuvat erilaisiin lämmitystapoihin ja suurimmat pitoisuudet sijoittuvat alueille, joilla talokohtaista lämmitystä on paljon.

25 Hiukkaspäästöjen kokonaismäärä on Oulussa laskenut. Sekä piste- että pintalähteiden päästömäärät ovat pienentyneet, sen sijaan liikenteen aiheuttama hiukkaskuormitus on kohonnut. Hiukkaspäästöistä pistelähteiden osuus on 92 %, pintalähteiden 2 % ja liikenteen 6 %. Suurin yksittäinen päästölähde on Veitsiluoto Oy, jonka hiukkaspäästöt ovat 51 % (1 148 t) pistelähteiden päästöistä ja 47 % kokonaispäästöistä. Toppilan turvevoimalaitoksen osuus pistepäästöistä on 22 % (500 t), Oy Partek Ab Mineraalivillatehtaan 13 % (300 t)ja Kemira Oy:n 9 %. Pintalähteiden päästöt ovat suurimmat Pateniemen, Sanginjoen ja Maikkulan alueilla, missä mm. puulämmityksen osuus on muita alueita suurempi. Liikenteestä peräisin olevien päästöjen määrään vaikuttaa auton moottorityyppi ja rakenne, polttoaine, valmistusvuosi, ajomäärä ja kunto, ajotapa ja -nopeus sekä ilman lämpötila. Luotettavien päästökertoimien määrittäminen Suomen liikenne- ja sääolosuhteita vastaaviksi on hyvin vaikeaa, ja esimerkiksi hiilimonoksidin kokonaispäästö saattaa olla arvioitu todellista suuremmaksi. On arvioitu, että liikenteen osuus kaupunkialueiden hiilimonoksidin kokonaispäästöistä on 90-95 %, typenoksidien kokonaispäästöistä 50-70 %, hiilivetyjen kokonaispäästöistä 50-70 % ja hiukkasten kokonaispäästöistä 12-20 %. Lyijypäästöt ovat lähes kaikki liikenteestä peräisin. Liikenteen päästöjen ongelmallisuutta lisää päästöpaikan mataluus mistä johtuen epäpuhtauspitoisuudet ovat suurimmat kaduilla ja teillä hengityskorkeudella. Eri tieosuuksia verrattaessa erityisesti typenoksidipäästöt olivat suurimmat tieosuuksilla, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ja ajonopeus ovat suuria. Siten päästöjen suhteen ongelmallisin tieosuus on kaupunkia halkova Pohjantie. Hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöt ovat korkeimmat kaupungin

26 keskustassa, missä ajonopeudet ovat alhaisempia. Hiilimonoksidin ja hiilivetyjen osalta ongelmallisimmat yksittäiset tieosuudet ovat Saaristonkatu ja Merikoskenkatu. Yhteenvetona päästökartoituksen tuloksista voidaan todeta, että Oulun kaupungin rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen kehitys on viime vuosikymmeninä ollut myönteinen. Typenoksidipäästöt ovat sen sijaan kasvaneet. Vuonna 1969 rikkidioksidin kokonaispäästöt olivat 12 060 t/a, vuonna 1974 11 636 t/a ja vuonna 1987 7 395 t/a. Oulun kaupungin rikkidioksidipäästöjen osuuden koko maan päästöistä arvioitiin 1970-luvulla olevan n. 2 %. Osuus oli vuonna 1987 yhä sama (2 %), mikä oli seurausta rikkidioksidipäästöjen vähenemisestä myös valtakunnan tasolla. Lähitulevaisuudessa Oulun kaupungin päästömääriin tulee vaikuttamaan Veitsiluoto Oy Oulun tehtaiden uudistustyöt. Tehtaan ilmoituksen mukaan sellutehtaan ja voimalaitoksen rikkidioksidipäästöt alenevat 1 720 tonnista 816 tonniin vuodessa ja haisevat rikkiyhdisteet 924 tonnista 84 tonniin vuodessa. Hiukkaspäästöt alenevat 1 130 tonnista 783 tonniin vuodessa. Näin ollen rikkidioksidin kokonaispäästöt Oulussa tulevat olemaan noin 5 000 t vuodessa ja hiukkaspäästöt noin 2 000 t vuodessa. Liikenteen aiheuttamien typenoksidien päästöjen suhteen valtioneuvosto on tehnyt päätöksen, jonka vaikutuksesta päästöjen kasvu taittuu. Uudet ohjearvot koskevat uusia automalleja 1.1.1990 alkaen ja uusia henkilöautoja 1.1.1992 alkaen, joten päätöksen vaikutus kokonaispäästöihin on nähtävissä vasta ensi vuosikymmenellä. Päästökartoitusta on perusteltua tarkentaa ja laajentaa päästötilanteen muuttuessa, arviointimenetelmien luotettavuuden kehittyessä ja tiedon lisääntyessä mm. orgaanisten ilman epäpuhtauksien osalta.

27 KÄYTETTY KIRJALLISUUS Auto ja tie 1987. Suomen tieyhdistys. Kuopion ilman laatu. Päästökartoitus. - Vuosittaisju1kaisut ja erillistutkimukset No B/4. Kuopio 1987. Laamanen, A., Riekkinen, A-L. ja Rantanen, Y., Oulun yhdyskuntai1ma v. 1970. - Työterveyslaitoksen tutkimuksia No 84. 1973. Liikenneva1o-ohjauksen kehittämissuunnite1ma 2005. - Oulun kaupunki, TVL Oulun piiri, Suunnittelukolmio Oy. 1987. Olsson, L. Luftföroreningar från vägtrafik i Sverige. Statens Naturvårdsverket, rapport pm 1671. 1983. Pienten ja keskisuurten (1-50 MW) kattilalaitosten kiintoainepäästöjen ohjearvojen selvittely. - Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu A:40. 1985. Rikkiemissiotutkimus v. 1975. - Oulun yleiskaavoitus. Toimialoittaisen ilmansuojelutyöryhmän mietintö. Komiteanmietintö 1981:70. Typen oksidien päästöt Suomessa 1980-ja 1990-luvui11a. Ympäristön- ja luonnonsuojeluosaston julkaisu A:44. 1986.

28 LIITE 1. ILMANSUOJELULAIN MUKAAN ILMOITUSVELVOLLISET LAITOKSET OULUSSA: Kemira Oy Lihakunta Medipolar/Farmos-yhtymä Oy Oulun kaupunki, Energialaitos, Toppilan lämpövoimala Oulun kaupunki, Energialaitos, Limingantullin lämpökeskus Oulun kaupunki, Energialaitos, Myllytullin lämpökeskus Oy Nokia Ab Kaapeli (Käämilankatehdas) Oulun yliopistollinen keskussairaala Oy Partek Ab, Oulun mineraalivillatehdas Lemminkäinen Oy, Ruskon asfalttiasema TVL, Asfalttiasema, Oulu, Sarvikangas Veitsiluoto Oy, Kemianteollisuus Veitsiluoto Oy, Lateksiteollisuus Veitsiluoto Oy, Sahateollisuus Veitsiluoto Oy, Sellutehdas

29 LIITE 2. OULUN KAUPUNGIN AUTOKANTATIEDOT (Auto Ja tie 1986) Autoja (1krn) Oulu Koko maa Bensiini 27917 1460573 Diesel 5855 279891 YHT. 33982 1746615 Ajosuorite auton bensiini- diese1- ajosuorite ajosuorite ajosuorite autot autot km bens. km diesel km/v (1km) (1km) autot yht. autot yht. Henkilöautot 17200 27317 3527 469852400 60664400 Linja-autot 74100 225 16672500 Kuorma-autot 47000 12 1021 1 ) 48551000 Pakettiautot 16500 589 1291 9718500 21301500 1 ) Laskettu dieselautojen yhteyteen

LIITE 3. 30 TIEOSUUKSITTAISTEN LIIKENNEPERÄISTEN PÄÄSTÖJEN LASKENTAPERUSTEET Oulussa bensiiniautoja 82 % ja dieselautoja 18% Kaupunkiajo - keskinopeus 17 km/h - tyhjäkäynnin osuus ajoajasta 30 % - huippunopeus 50 km/h Ominaispäästökertoimet CO g/km HXC y g/km NO x g/km bensiiniautot 25 2,5 1,0 dieselautot 1,06 0,56 0,74 Maantieajo - dieselkäyttöisille autoille on käytetty maantieajossa ylläolevia kertoimia - bensiinikäyttöisille henkilöautoille on määritetty hiilimonoksidille, hiilivedyille ja typen oksideille kertoimet tasaisille nopeuksille 60, 80 ja 100 km/h - kertoimiin on lisätty 30 % muuntelevasta ajosta johtuen Ominaispäästökertoimet nop. km/h CO g/km HxC y g/km NO x g/km 60 10,8 0,26 1,5 80 4,6 0,21 2,9 100 4,3 0,26 4,4 Hiukkaspäästöt on laskettu sekä kaupunki- että maantieajossa seuraavilla kertoimilla: bensiinikäytt. dieselkäytt. ajoneuvot ajoneuvot henkilö- ja pakettiautot bussit- ja raskaat ajoneuvot 0,1 g/km 0,2 g/km 0,4 g/km 0,9 g/km Lyijyn päästökertoimena on käytetty arvoa 12,75 mg/km. (bensiinin lyijypitoisuus 0,15 gil, keskimääräinen kulutus 8,5 1/100 km) R. Valli, Ympäristöministeriö, suull. tiedonanto