NUORTEN STARTTIRYHMÄ Raportti pilottiryhmästä ajalta14.3.-13.6.2012 Ira Mattila, projektityöntekijä KOPPI-hanke
1(26) Sisällys JOHDANTO... 2 1. NUORTEN STARTTIRYHMÄN SUUNNITTELU... 3 1.1 Ohjautuminen nuorten starttiryhmään... 3 1.2. Pika-aktivointisuunnitelmatilaisuus... 4 1.3 Sovittuja toimenpiteitä kuntouttavan työtoiminnan aikana... 5 1.4 Ohjauksellinen ryhmätoiminta... 6 1.5 Aktivontisuunnitelmat TE-toimessa... 7 2. PILOTTIRYHMÄN KOKEMUKSIA... 8 2.1 Asiakasohjaus... 8 2.2 Pika-aktivointisuunnitelmatilaisuudet... 9 2.3 Ryhmätoimintajakso... 10 2.4 Asiakkaiden jatkopolut... 11 2.5 Muuta huomioitavaa pilottijaksolta... 12 2.6 Johtopäätökset... 13 3. UUSI MALLI 2012 SYKSYN RYHMÄTOIMINTAAN... 14 3.1 Palveluohjaus ja alkuhaastattelu... 14 3.2 Aktivointisuunnitelmat ja sopimus... 14 3.3 Ryhmätoiminta... 15 3.4 Aktivointisuunnitelmat jakson loppupuolella... 16 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen Sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta Pika-aktivointisuunnitelmalomake nuorten starttiryhmään Starttiryhmän asiakaskysely Nuorten starttiryhmän prosessi aikajanalla Nuorten starttiryhmän prosessikaavio
2(26) JOHDANTO Vantaalla kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla työllisyyspalveluiden kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyspalveluiden strategisissa tavoitteissa vuodelle 2012 on sovittu mm. kuntouttavan työtoiminnan määrän lisäämisestä ja sisällön kehittämisestä sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä kehittämällä moniammatillista yhteistyötä ja palveluohjausta. Nuorten ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoimininnan kehittämisellä pyritään osaltaan vastaamaan näihin tavoitteisiin. Merkittävä panos nuorten palveluohjauksessa toteutuu Petra - Nuoret työhön ja kouluun -ESRprojektin kautta. Nuorten starttiryhmän kehittäminen on osa Vantaan KOPPI kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-osahanketta. Kehittämistoiminta käynnistyi Petra-hankkeen aloitteesta. Petra-hankkeessa oli havaittu asiakkaiden tarve ryhmämuotoiseen toimintaan ja matalan kynnyksen kuntouttavaan työtoimintaan. Yhtenä vaihtoehtona nuorten palveluntarpeeseen vastaamiseksi esitettiin kuntouttavan työtoiminnan ryhmämuotoista toimintaa, jossa samanaikaisesti toteutuisi ryhmätoiminnat ja varsinainen työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta -jakson kehittämistyöryhmään osallistui aluksi vaihtuvia edustajia kuntouttavasta työtoiminnasta sekä Petra-hankkeesta, mutta myöhemmin vastuuhenkilöiksi vakiintuivat: Haapala Hanna, palveluohjaaja/petra Matilainen Anne, projektipäällikkö/petra Sundström Mervi, palveluohjaaja/petra Brunou-Laurila Milla, sosiaaliohjaaja/kunty Keskitalo Katariina, työllisyyspalvelupäällikkö Lumiaro Heli, sosiaaliohjaaja/kunty Mattila Ira, projektityöntekijä/koppi-hanke Vantaa Pilottijakso toteutettiin ajalla 14.3-13.6.2012. Tässä raportissa kuvataan pilottijakson kokemuksia ja johtopäätöksia toiminnasta.
3(26) 1. NUORTEN STARTTIRYHMÄN SUUNNITTELU Nuorten starttiryhmän yhteistyökokouksia järjestettiin kaksi kertaa (16.1.12 ja 2.2.12) ennen kuntouttavan työtoiminnan nuorten starttiryhmän käynnistymistä. Tämän lisäksi järjestelyistä sovittiin sähköpostin välityksellä. Ennen ryhmätoimintaa toteutettujen tapaamisten tavoitteena oli laatia palveluun ohjautumisen malli. Lisäksi suunniteltiin ryhmätoimininnan prosessi, jota tässä kappaleessa esitellään. 1.1 Ohjautuminen nuorten starttiryhmään Hankkeen suunnitteluvaiheessa päätettiin, että asiakkaat ohjataan ryhmätoimintaan Petra-hankkeen palveluohjaajien kautta. Tähän päädyttiin siitä syystä, että nuorten työnhaun uusinta on sovittu tapahtuvaksi kahden viikon välein Petra-hankkeen työntekijän tapaamisessa. Palveluohjaajalla on täten lähes jokaisen asiakkaan osalta selkeä kuva asiakkaan tilanteesta (muutamia uusia asiakkaita lukuun ottamatta). Palveluohjauksen onnistumisen varmistamiseksi sovittiin, että Petra-hankkeen palveluohjaajat antavat asiakastapaamisessa kutsun aktivointisuunnitelmatilaisuuteen (liite 1). Samalla palveluohjaajien tehtävänä oli kertoa yleisesti kuntouttavasta työtoiminnasta, asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ryhmämuotoisesta kuntouttavasta työtoiminnasta. Asiakasinfoa varten Petran palveluohjaajille sovittiin lähetettäväksi tietoa kuntouttavasta työtoiminnasta ja ryhmän sisällöstä. Todettiin, että Petra-hankkeen palveluohjaajien tulee selvittää myös asiakkaan aktivointiehdon täyttyminen. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta: (KTL 3 ) Kuntouttava työtoiminta lakia sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle: 1) jolle on laadittu TE-toimessa työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana; 2) jolle on laadittu TE-toimessa työllistymissuunnitelma ja joka on saanut työttömyysturvalain 6 luvun 7 :n mukaisen työttömyyspäivärahakauden ajan työttömyyspäivärahaa; taikka 3) jolle on tehty julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 luvun 1 :ssä tarkoitettu työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. (KTL 15 ) Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavalle tai työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen 3 :n 1 ja 2 momentissa säädettyjä määräaikoja, jos kunta ja työvoimatoimisto varattuaan henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntouttavan työtoiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. Ennen toiminnan järjestämistä on laadittava kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma siten kuin 3 luvussa säädetään. Henkilön on esitettävä kuntouttavaa työtoimintaa koskeva pyyntö työvoimatoimistolle tai kunnalle. Työllisyyspalveluissa toteutetaan starttiryhmätoimintaa, mutta palveluun ohjautuminen eroaa nuorten starttiryhmässä kokeiltavasta mallista. Käytössä olevan mallin mukaan starttiryhmien pikaaktivointisuunnitelmiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta sitä edeltävään infotilaisuuteen osallistuminen
4(26) on sidottu työhakuun. Useat asiakkaat eivät tästä huolimatta osallistu infotilaisuuteen. Tätä taustaa vasten työryhmässä päädyttiin siihen, että kutsu nuorten starttiryhmän pika-aktivointisuunnitelmatilaisuuteen annetaan useammalle, kuin mitä ryhmään voidaan ottaa. Ryhmän kooksi sovittiin 16 henkilöä, mutta kutsuja päätettiin antaa 20. Tämän lisäksi varauduttiin myös siihen, että ryhmää ei saada täyteen ensimmäisessä pika-aktivointisuunnitelmatilaisuudessa. Varsinaisen pika-aktivointisuunnitelman lisäksi sovitiin päivämäärä täydennysaktivointisuunnitelmatilaisuudelle ja malli erillisille aktivointisuunnitelmatapaamisille niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät osallistu pika-aktivointisuunnitelmatilaisuuteen. Asiakkaita kutsuttaessa tulee huomoida palveluohjaajakohtaiset kiintiöt, jotta kutsuja ei anneta liikaa. Kiintiöseurantaa varten päädyttiin laittamaan lista palveluohjaajien käyttöön g-asemalle. Lisäksi sovittiin, että lista toimitetaan pika-aktivointisuunnitelmatilaisuutta edeltävänä päivänä sosiaaliohjaajien käyttöön valokeila@vantaa.fi -sähköpostiosoitteeseen. Listaan tulee kirjata asiakkaan nimi, sotu ja aktivointiperuste sekä ohjaava palveluohjaaja. Näiden tietojen perusteella sosiaaliohjaaja pystyi esitäyttämään lomakkeita ja valmistautumaan pika-aktivointisuunnitelmaan. 1.2. Pika-aktivointisuunnitelmatilaisuus Pika-aktivointisuunnitelma on nimensä mukaisesti nopealla aikataululla toteutettava, matalan kynnyksen tilaisuus aktivointisuunnitelman laadintaa varten. Asiakasta varten varataan muutaman minuutin henkilökohtainen allekirjoitusaika. Sopimus ja pika-aktivointisuunnitelma -lomake voidaan allekirjoitaa ryhmätilassa tai erillisessä, parempaa yksityisyyttä antavassa tilassa. Tilaisuuden tavoitteena on jouheva ja mahdollisimman nopea palveluun pääsy. Asiakkaan tilanteeseen paneudutaan ryhmätoiminnan aikana tarkemmin ja pika-aktivointisuunnitelma onkin lupaus varsinaisen aktivointisuunnitelmatilaisuuden järjestämisestä. Aktivointisuunnitelman uudistaminen toteutuu kaikkien osallistujien osalta ryhmätoiminnan loppupuolella, myös ryhmätoiminnan keskeydyttyä ennen sopimuksen päättymistä. Tilaisuutta varten sovittiin työjako seuravaavien valmistelutehtävien osalta: kahvit/teet ja pientä suolaista ja/tai makeaa purtavaa esitäytettynä sopimuslomake (2 kpl), johon kirjataan minimissään järjestäjätaho ja työtoiminnan sisältö (liite 2) esitäytettynä pika-aktivointisuunnitelma -lomake (2 kpl), johon kirjataan minimissään jakson tiedot (liite 3) esitteet (kuntouttavasta työtoiminnasta, työttömyysturvasta sekä työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista) Työryhmä sopi, että tilaisuus alkaa esittelyllä, jossa sosiaaliohjaaja käy läpi ryhmätoimintaan liittyviä asioita PowerPoint-diaesityksen avulla. Ryhmätoimintaa ohjaava sosiaaliohjaaja vastaa esittelyn toteutuksesta. Toiminnan esittelyn jälkeen asiakkaat ohjataan yksitellen palvelutiskille, jossa allekirjoitetaan sopimus kahtena kappaleena ja pika-aktivointisuunnitelmalomake myös kahtena kappaleena. Todettiin, että minimissään toteutus vaatii yhden TE-toimen edustajan ja kahden kunnan edustajan työpanoksen. Toinen kunnan työntekijä osallistuu TE-toimen edustajan kanssa aktivointisuunnitelmien ja sopimusten allekirjoitukseen. Toinen kunnan työntekijä huolehtii muusta asiakasohjauksesta tilaisuuden aikana. Toki tulee huomioida, että useammalla palvelupisteellä saadaan pika-aktivointisuunnitelmat allekirjoitettua nopeammin.
5(26) Päädyttiin motivoimaan asiakkaita osallistumaan tilaisuuteen sitomalla osallistuminen asiakkaan työnhakuun. Osallistumisen esteestä tulee ilmoittaa palveluohjaajalle. Luvaton poissaolo katkaisee asiakkaan työhaun. Asiakkaalla on selvitysvelvollisuus poissaolostaan työvoimaohjaajalle ja sosiaalitoimeen. Sovittiin, että Petran palveluohjaaja on tiiviissä yhteydessä asiakkaan sosiaalityöntekijään ja selvittää mahdollisten poissaolojen vaikutuksen asiakkaan toimeentulotukeen. Työnjako tilaisuuden jälkeen: Sosiaaliohjaaja kirjaa ATJ:n MUIST-näytölle asiakkaan osallistumisen nuorten starttiryhmän pikaaktivointisuunnitelmatilaisuuteen, kirjaa asiakkaan tiedot laatimiinsa asiakasrekisteriin ja osallistujalistaan nuorten ryhmän kansioon (g-asemalle). Lisäksi hän ilmoittaa läsnäolotiedot palveluohjaajille. Työvoimaneuvoja kirjaa URA-tietojärjestelmään pika-aktivointisuunnitelman tiedot Palveluohjaaja ilmoittaa poissaolosta ko. asiakkaan sosiaalitoimen sosiaalityöntekijälle Sosiaaliohjaaja toimittaa alkuperäisen sopimuslomakkeen ja aktivointisuunnitelmalomakkeen kuntouttavan työtoiminnan toimistosihteerille, joka tarvittavien kirjausten jälkeen lähettää ne käsiteltäväksi työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijälle. 1.3 Sovittuja toimenpiteitä kuntouttavan työtoiminnan aikana Pika-aktivointisuunnitelmassa allekirjoitetun kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen perusteella työllisyyspalveluiden sosiaalityöntekijä tekee asiakkaalle asiakastietojärjestelmään (VATJ) päätöksen osallistumisesta kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan. Päätös postitetaan asiakkaalle kotiin. TEtoimen virkailija kirjaa sopimustiedot URA-tietojärjestelmään. Samalla TE-toimen virkailija laatii lausunnon maksajataholle siitä, ettei ole esteitä etuuden maksamiselle, mikäli asiakas on oikeutettu työmarkkinatukeen. Kuntouttavan työtoiminnan toimistosihteeri kirjaa sosiaalityöntekijän tekemän päätöksen mukaisesti matkakorvauksen maksatuksen. Matkakorvaus on 30 päivän julkisen liikenteen matkalipun mukainen ja se maksetaan kuukausittain etukäteen asiakkaan tilille. Asiakkaan tulee ilmoittaa pikaaktivointisuunnitelmatilaisuudessa tilinumero, jos sitä ei ole jo ilmoitettu aiemmin esim. toimeentulotukimaksujen yhteydessä. Tilinumeron tulee olla sama, kuin mihin asiakkaan mahdollinen toimeentulotuki maksetaan, sillä käytössä on sama järjestelmä sosiaalitoimen kanssa (VATJ). Tilinumeron voi ilmoittaa pika-aktiovintisuunnitelmalomakkeessa. Asiakkaalle korvataan kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan osallistumisesta 9 euroa toimintapäivältä jälkikäteen seuraavasti: Toimeentulotuen saajille maksetaan toimintarahaa 9 euroa työtoimintapäivältä (ryhmäpäivältä) kuun vaihtumisen jälkeen noin viikon kuluttua. Maksatuksen hoitaa toimistosihteeri kuntouttavassa työtoiminnassa. Maksun perusteena on sosiaaliohjaajan laatima "Ilmoitus työtoimintapäivistä" - lomake. Työmarkkinatuen saajalle KELA maksaa ylläpitokorvausta 9 euroa työtoimintapäivältä (ryhmäpäivältä) työmarkkinatukimaksatuksen yhteydessä. Asiakas ilmoittaa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumispäivät "Ilmoitus työttömyysajasta" lomakkeella. Asiakkaan työnhaku on voimassa automaattisesti koko kuntouttavan työtoiminnan jakson ajan, jollei toisin ilmoiteta. Nuorten starttiryhmän osalta päädyttiin siihen, että työnhaku jatkuu 21.6.12 asti, sillä sopimuksen ja pika-aktiovintisuunnitelman allekirjoitushetkellä ei ollut varmaan milloin varsinaiset aktivointisuunnitelmat voidaan toteuttaa. Ryhmätoiminnan keskeyttäminen katkaisee asiakkan työnhaun voimassaolon. Keskeytysilmoitus tehdään, mikäli asiakas työllistyy, lähtee opiskelemaan tai esimerkiksi siirtyy toiseen palveluun. Keskeytysilmoituksessa
6(26) mainitaan keskeytyksen syy. Toisaalta keskeytysilmoitus voidaan joutua tekemään luvattomien poissaolojen takia. Tällöin ryhmätoiminnan keskeyttäminen johtaa siihen, että asiakkaan tulee uudelleen hakea oikeutta työmarkkinatukeen ja/tai hänellä on riski toimeentulotuen alentumiseen. Luvattomissa poissaolotilanteissa sosiaaliohjaaja tekee keskeytysilmoituksen, mikäli asiakas ei ole osallistunut ryhmän toimintaan tai toimittanut selvitystä poissaolostaan toisen viikon ensimmäiseen ryhmäkertaan mennessä. Esimerkiksi jos asiakas on ilmoittamatta poissa maanantain ja tiistain sekä seuraavan viikon maanantain. Jos asiakkaaseen ei saada yhteyttä puhelimitse tai tekstiviestillä, tulee hänelle lähettää kirjeitse kutsu tulla kuultavaksi. Kirjeessä mainitaan keskeytyksen seurauksista. Sosiaaliohjaajat tekevät kahden viikon välein TE-toimistolle poissaoloilmoitukset niistä asiakkaista, joilla on ollut poissaoloja. Poissaolopäivät ilmoitetaan TEM:n lomakkeella, johon ei kirjata poissaolon syytä. Myös toimeentulotuen saajien poissaolot kirjataan TE-toimen URA-tietojärjestelmään. Asiakkailla on selvitysvelvollisuus poissaolosta TE-toimelle. Suositeltavaa on, että asiakas selvittää poissaolon viipymättä. Työmarkkinatuen maksatus keskeytetään siihen asti kunnes selvitys on toimitettu TE-toimeen ja sieltä tehty lausunto Kelaan. Työmarkkinatukea ei makseta poissaolopäiviltä, jollei poissaolon syy ole pätevä: Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen poissaolopäiviltä, ellei poissaolo johdu työkyvyttömyydestä, alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta (enintään 4 päivän jakso) tai työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä. Ylläpitokorvausta (9 euroa/2012) ei myöskään makseta poissaolopäiviltä. Viimeisellä ryhmäkerralla ryhmätoiminnan ohjaaja antaa asiakkaille toimistosihteerin tekemän todistuksen ryhmätoimintaan osallistumisesta. Osallistumistodistus postitetaan asiakkaalle, mikäli hän ei tule paikalle viimeiselle ryhmäkerralle. Asiakkaan tulee toimittaa ko. todistus ryhmätoiminnan päätyttyä viipymättä TEtoimelle URA-tieotojärjestelmäkirjausten päivittämiseksi ja työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta maksatuksen jatkumisen turvaamiseksi. 1.4 Ohjauksellinen ryhmätoiminta Suunnitelman mukaan ryhmätoimintaa järjestetään kahtena päivänä viikossa ensimmäisten kahden kuukauden aikana, jonka jälkeen päivä viikossa. Tarkoituksena on myös järjestää samanaikainen kuntouttava työtoiminta varsinaisessa työtoimintapaikassa (Vantaan kaupungin työpaikat, yhdistykset, säätiöt, seurakunnat, valtion virastot, työllisyyspalveluiden pajapaikat ja ostopalvelupaikat). Tästä tehdään uusi sopimus järjestävän tahon kanssa. Ryhmätoiminnan tavoite on parantaa asiakkaan mahdollisuuksia työllistyä tai päästä koulutukseen. Ryhmätoiminnan lisäksi asiakkaille tarjotaan riittävästi yksilöaikoja realistisen jatkosuunnitelman selvittämiseksi. Asiakkaille tehdään henkilökohtainen jatkosuunnitelma, joka kirjataan asiakastietojärjestelmään (VATJ) SOSMU-näytölle. Ryhmätoiminnan aikana asiakkaat tekevät ryhmän toiveiden mukaisesti tutustumiskäyntejä kouluihin ja yrityksiin. Päivittäin asiakkaille tarjotaan kahvit/teet pienen suolaisen ja makean kera. Ryhmätoiminta sisältää myös monipuolisesti ryhmäharjoitteita ja erilaisiin teemohin liittyviä vierailevia luennoitsijoita. Ryhmäpäivien sisältöä suunniteltaessa hyödynnetään Petra-hankkeen työntekijöiden osaamisalueita ja tehdään yhteistyötä starttiryhmien ohjaajien kanssa. Lisäksi sisällön suunnittelussa on apuna aikaisempien starttiryhmien päivien sisältöä koskevat materiaalit g-asemalla. Ryhmä toimii suljetun ryhmän periaatteella. Kesken toimintaa ei voida ottaa uusia ryhmäläisiä mukaan. Asiakaspaikkoja on maksimissaan 16. Ryhmän ohjaajina ensimmäissä nuorten starttiryhmässä ajalla 14.3. - 13.6.2012 toimivat sosiaaliohjaajat Heli Lumiaro, joka on mukana myös maahanmuuttajien ohjauksellisessa ryhmässä ohjaajana sekä Milla Brunou-Laurila, joka työskentelee samanaikaisesti myös kuntouttavan työtoiminnan yksilösosiaaliohjaajana.
7(26) Ryhmänohjaajien poissaolosijaistukset pyritään hoitamaan Petran työntekijöiden avustuksella. Lähtökohtana on, että ryhmänohjaajalla on aina läsnä työpari. 1.5 Aktivontisuunnitelmat TE-toimessa Suunnitelman mukaan sosiaaliohjaaja varaa aktivointisuunnitelma-ajat TE-toimesta puhelimitse tai tapaamisella. Aktivointisuunnitelmat voidaan toteuttaa keskitetysti muutamana päivänä kuntouttava työtoimintajakson loppupuolella ja niihin varataan yksi tunti asiakasta kohden. Sosiaaliohjaaja tiedottaa asiakkaalle aktivointisuunnitelma-ajankohdan. a) Mikäli asiakkaalla on sosiaalitoimen asiakkuus Sosiaaliohjaaja tiedottaa aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijää ajanvarauksista sähköpostitse tai puhelimitse. Aktivointisuunnitelma kirjataan ATJ:lle SUUN-näytölle sosiaalityöntekijän toimesta ja URA:n TEtoimen vastuuvirkailijan toimesta. b) Mikäli asiakkaalla ei ole sosiaalitoimen asiakkuutta Sosiaaliohjaaja tiedottaa Työvoiman palvelukeskuksen alueellisesti määräytyvää sosiaalityöntekijää ajanvarauksista soittamalla tai lähettämällä sähköpostitse tiedon varattavista päivistä ja ajoista. Aktivointisuunnitelma kirjataan ATJ:lle SUUN-näytölle Typ:n sosiaalityöntekijän toimesta ja URA:n TE-toimen vastuuvirkailijan toimesta. Jos aktivointisuunnitelmassa päädytään kuntouttavaan työtoimintaan, tulee sosiaalityöntekijän tehdä lähete kuntouttavaan työtoimintaan. Se osoitetaan kuntouttavan työtoiminnan toimistosihteerille. Lomake löytyy kaupungin Intrasta Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden sivuilta.
8(26) 2. PILOTTIRYHMÄN KOKEMUKSIA Pilottiryhmän kokemuksia selvitettiin haastattelemalla ryhmänohjaajia. Kokemuksia kerättiin myös tutustumalla järjestelmäkirjauksiin (ATJ ja nuorten starttiryhmän asiakastilastojen Excel-taulukot), kokousmuistioihin ja sosiaaliohjaajien kirjaamiin toimintakuvauksiin. Lisäksi tehtiin asiakaskysely. Kyselyyn vastasi kahdeksan asiakasta yhdestätoista asiakkaasta, puolet oli miehiä ja puolet naisia. Asiakaskysely annettiin viimeisenä ryhmätoimintapäivänä ja kolmelle asiakkaista aktivointisuunnitelman yhteydessä. Asiakaskyselyt toteutettiin vain niiden asiakkaiden osalta, jotka olivat palvelussa mukana viimeisinä tapaamiskertoina. Asiakaskyselyn vastausprosentti oli 72,7%, joten sen tuloksia voidaan osaltaan hyödyntää arvioinnissa. 2.1 Asiakasohjaus Ryhmätoiminnan alussa ryhmänohjaajat totesivat, että ryhmään ohjautuneiden asiakkaiden tilanne oli hyvin vaihteleva. Toisilla asiakkaista oli tavoitteena työllistyminen toisilla taasen elämänhallintaan liittyvien asioiden selvittäminen. Tämä aiheutti haastetta ryhmäpäivien toteuttamisessa. Ryhmänohjaajat kokivat, että heidän olisi ollut tärkeää saada haastatella asiakkaita ennen ryhmätoiminnan alkamista. Tämä olisi helpottanut ryhmäpäivien suunnittelua ja samalla vielä ohjannut joitain asiakkaita mahdollisesti toisiin palveluihin. Lisäksi ryhmänohjaajat kokivat, että tutustuminen ennen palvelua olisi tukenut asiakassuhteen luomista. Petran palveluohjaajat kertoivat kaivanneensa parempaa tiedotusta ryhmäpäivien sisällöstä ennen asiakasohjauksen käynnistymistä. Tämä olisi helpottanut asiakasohjausta. Petran palveluohjaajat toivoivat myös selkeää runkoa sille, mitä heidän toivotaan ennen ryhmätoiminnan alkua tiedottavan ryhmänohjaajille asiakkaan tilanteesta. Palveluun ohjattiin asiakkaita, joiden tilanne oli pitkään ollut epäselvä tai ei ollut johtanut toivottuun tulokseen asiakkuuden aikana. Lähtökohtana palveluun ohjaamisessa oli asiakkaan tilanne ja tarve päästä mukaan toimintaan. Yhdellä asiakkaalla Petra-hankkeen asiakkuus oli käynnistynyt jo vuoden 2010 joulukussa ja kahdeksalla ennen vuoden 2011 marraskuuta. Osa asiakkaista pyysi itse päästä palvelun piiriin. Ryhmänohjaajan kirjaamassa, keskusteluun perustuneessa asiakaspalautteessa todetaan, että ryhmälaiset kokivat ryhmän sopivan sellaisille henkilöille, jotka etsivät aktiivisesti töitä tai eivät tiedä vielä mitä tekevät. Ryhmäläisten mielestä ryhmä ei ole hyväksi sellaisille joilla on jaksamisen kanssa ongelmia. Tätä tuki myös yksi asiakaspalaute, jossa todettiin ryhmän sopivan huonosti sellaiselle henkilölle, joka ei pysty töihin/kouluun. Toisaalta myös keskeytysten syyt antavat tämän suuntaisia viitteitä. Starttiryhmien seurantakokouksessa esitettiin toive, että nuorten starttiryhmiin ohjauduttaisiin jatkossa URAan perustettavan projektin kautta, mikä on vakiintunut käytäntö muiden starttiryhmien osalta. Yhdenmukaiseen toimintamalliin siirtymistä pidettiin tärkeänä, sillä työhallinnossa on tulossa vuoden 2013 alusta organisaatiouudistus. Uudistuksen jälkeen erillinen nuorten palvelulinja poistuu. Toisaalta kokouksessa suositeltiin kokeiltavaksi myös vaihtoehtoisia palveluunohjautumisen malleja, sillä starttiryhmien asiakaspaikkojen täyttyminen on vaatinut runsaasti panostusta TE-toimesta ja sosiaalitoimesta. Yhteenvetona voidaaan todeta, että asiakasohjauksesta oli osittain ristiriitaista kokemusta, mutta kaiken kaikkiaan asiakkaaksi ohjautumisen mallia voidaan pitää onnistuneena ja asiakaslähtöisenä. Asiakaskyselyyn vastanneista kuusi kahdeksasta ilmoitti ryhmätoiminnan olleen oikean vaihtoehdon tässä elämäntilanteessa. Tiukasta aikataulusta huolimatta tämän mallin mukaisesti toimimalla ryhmä saatiin täyteen ja palvelu käynnistettyä. Asiakkaita ohjautui palveluun oman pyynnön tai kuntouttava työtoimintalakiin liittyvän aktivointiehdon täyttymisen perusteella (KTL 3 ja 15 mukaisesti). Ryhmätoiminnan suunnittelun kannalta erilaisissa elämäntilanteissa olevat asiakkaat vaativat monipuolisen ohjelman luomista ja täten vahvaa ryhmänohjaajan ja sosiaaliohjaajan ammattitaitoa. Kuntouttava työtoiminta tulee kysymykseen silloin, kun asiakkaat eivät ole työllistyneet TE-toimen palveluiden keinoin.
9(26) Tavoitteena on katkaista nuorten työttömyys ja syrjäytyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Petrahankkeessa asiakkaita tavataan tiiviisti ja täten asiakkaan palveluntarve on ajantasaisesti selvitetty. Usein tarvitaan kuitenkin lisää aikaa ja kokeiluja työllistymisten esteiden kartoittamiseksi. Erityisesti nuorille suunnattu starttiryhmätoiminta antaa tähän oivallisen mahdollisuuden. 2.2 Pika-aktivointisuunnitelmatilaisuudet Osallistujalista toimitettiin pika-aktiovintisuunnitelmatilaisuutta edeltävänä päivänä sähköpostiin. Listan perusteella esitäytettiin sopimus- ja pika-aktivointisuunnitelmalomakkeet. Ennakkovalmistautuminen lomakkeiden täyttämisen osalta oli osittain turhaa, sillä kaikkia esitäytettyjä lomakkeita ei voinut käyttää poissaolojen johdosta. Tämä työvaihe tuleekin arvioida uudelleen. Ensimmäinen pika-aktivointisuunnitelma - tilaisuus järjestettiin Myyrmäessä 29.2.12 klo 14. Tilaisuuteen oli kutsuttu 20 asiakasta, joista kolme ilmoitti palveluohjaajalle puhelimitse ennen tilaisuutta sairauspoissaolosta. Paikalle tuli 11 asiakasta, joista kaikille tehtiin sopimus. Tilaisuuden aluksi sosiaaliohjaaja Heli Lumiaro kertoi ryhmämuotoisesta toiminnasta. Esittelyn jälkeen asiakkaille tarjottiin kahvia tai teetä ja keksejä. Samanaikaisesti sosiaaliohjaaja ja työvoimaneuvoja vastaanottivat asiakkaita sopimuksen sekä pika-aktivointisuunnitelman laadintaan. Ryhmätoimintainfo käytiin uudelleen läpi tilaisuudesta myöhästyneiden (kolme asiakasta) kanssa samalla, kun osa oli jo yksilötapaamisessa. Tilaisuus järjestelyineen sujui hyvin ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli jouhevaa. Yksilötapaamiset veivät ennakoitua enemmän aikaa. Odottaminen allekirjoitustilaisuuteen venyi viimeisellä asiakkaalla tunnin pituiseksi, mikä oli turhauttavaa. Täydennysaktivointisuunnitelma -tilaisuus järjestettiin seuraavalla viikolla. 7.3.12 järjestettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu kahdeksan uutta asiakasta, joista neljä tuli paikalle ja heille tehtiin aktivointisuunnitelma sekä sopimus kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaan. Edellisestä aktivointisuunnitelmatilaisuudesta viidelle poisjääneelle annettiin uusintakutsu, heistä vain yksi tuli paikalle uuteen aktivointisuunnitelmatilaisuuteen. Yhdelle asiakkaista pika-aktivointisuunnitelma tehtiin erillisenä niin, että kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaaja osallistui tapaamiseen ja allekirjoitti lomakkeen kunnan edustajana. Aktivointisuunnitelmatilaisuuteen ohjatut nuoret oli alkuhaastateltu Petrassa ja heille oli kerrottu asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista aktivointisuunnitelmaan osallistumisen osalta. Asiakaspalautteiden perusteella jakson aikaisista oikeuksista ja velvollisuuksista oli kerrottu hyvin, vain yhden mukaan mitään näistä ei kerrottu palveluun ohjattaessa. Henkilökohtaisesta kutsusta ja etukäteen tapahtuneesta tilannekartoituksesta huolimatta kaikki kutsutut eivät saapuneet tilaisuuteen. Palveluohjaajien kartoittama ja paikalle kutsuttu asiakasmäärä oli yhteensä 24 asiakasta. 15 asiakasta tuli kaiken kaikkiaan paikalle ja heille tehtiin pikaaktivointisuunnitelma sekä sopimus kuntouttavaan työtoimintaan. Aktivointisuunnitelmiin osallistuminen tai pois jääminen kirjattiin sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään MUIST-näytölle ja tieto välitettiin sähköpostitse lähettäneelle palveluohjaajalle. Asiakkaan työnhaku katkesi aktivointisuunnitelmatilaisuuteen, mikäli hän oli poissa ilmoittamatta. Asiakkaista yhdeksän oli ilmoittamatta pois tilaisuudesta ja palveluohjaajat laittoivat tietoa asiakkaan sosiaalityöntekijälle tilanteesta. Yhdellä asiakkaalla poissaolo johtui toiseen palveluun siirtymisestä. Ilmoittamaton poissaolo ei ole johtanut toimeentulotuen perusosan alentamiseen, vaikka tästä mahdollisuudesta suullisesti asiakkaalle mainittiinkin. Perusosan alentamisen ei ole katsottu olevan motivoivaa (tukee esim. THL raportti 29/2012) ja toisaalta asiakkaalle ei ole sosiaalitoimessa tehty alentamiseen oikeuttavaa suunnitelmaa/päätöstä. Nuoret eivät kyseenalaistaneet aktivointisuunnitelmaan osallistumista ja kaikki, joille sopimus tehtiin, myös aloittivat ryhmämuotoisen toiminnan. Voidaan kuitenkin kysyä perustuiko osallistuminen aitoon vapaaehtoisuuteen, vai kannustiko osallistumiseen sanktion uhka tai vaihtoehtoisten toimintojen ja/tai palveluiden puute?
10(26) 2.3 Ryhmätoimintajakso Ryhmä kokoontui kolmen kuukauden ajan yhdestä kahteen kertaan viikossa, yhteensä 22 kertaa. Ryhmäkertojen teemat olivat vaihtelevia. Ryhmäkerroilla hyödynnettiin Internetiä perehtymällä mm. yhteishakuun, avoimiin työpaikkoihin, asuntohakemusten sekä työhakemuksien laadintaan. Asiakkaille esiteltiin kuntouttavan työtoiminnan ja Typ:n palveluita. Ryhmä kävi tutustumassa Vantaan A-klinikkaan, velkaneuvontaan, Tikkurilan uimahalliin, Vantaan Valon pajakokonaisuuteen, Variaan sekä Ikean ja Viherpajan toimintaan. Retkikohteina oli Vantaan taidemuseo ja Vantaankoski. Ulkopuolisten luennoitsijoiden aiheina oli yhteishaku, erilaiset oppimistyylit, työharjoittelu, tasa-arvokysymykset ja ravinto. Ryhmätoiminta sisälsi aarrekartan tekemistä, elokuvan ja A-talkin katsomista ja analysointia, verkostokartan laadintaa yms. voimaantumiseen ja oman elämäntilanteen hahmottamiseen liittyviä tehtäviä. Kerta Pvm Teema Läsnä 1 14.3. Esittäytyminen, säännöt 12 2 15.3. Typin koulutusohjaaja ja yhteishaku 10 3 21.3. Verkostokartta 10 4 22.3. Minäkuva, työttömyys 7 5 26.3. Tutustuminen Variaan 4 6 2.4. Tutustuminen Ikeaan + lounas 10 7 3.4. Elämänhallinta, Typin koulutusohjaaja: oppimistyylit 10 8 12.4. Aarrekartta 6 9 16.4. Tutustuminen Viherpajaan: yrittäjyys 7 10 18.4. Elokuva 7 11 25.4. Tutustumiskäynti velkaneuvontaan ja museoon 8 12 26.4. Typin esittely ja A-klinikkaan tutustuminen 6 13 3.5. Palveluohjaaja esitteli työharjoittelua 9 14 10.5. CV ja työhakemus 5 15 16.5. Petran tasa-arvokoordinaattori: tasa-arvoisuus 7 16 23.5. Tutustuminen Tikkurilan uimahalliin ja kuntosaliin 8 17 24.5. Nuorten työttömyys 8 18 30.5. Petran sairaanhoitaja: ravitsemus. Kuntouttavan esittely 6 19 31.5. Tutustumiskäynti Minkkitielle Vantaan Valoon 8 20 6.6. Tutustumiskäynti Visakoivuun, eväsretki 5 21 7.6. Palaute 5 22 13.6. Päättölounas 6 Ryhmänohjaajien mukaan ryhmäläisten sisällölliset toiveet toiminnalle pystyttiin ottamaan osittain huomioon. Asiakaspalautteissa mainittiin hyödyllisinä tutustumiskäynteinä tai vierailukohteina hyvin monipuolisesti toteutuneita kohteita. Samoin ryhmäpäivien aiheet kiinnostivat monipuolisesti. Asiakkaiden palautteen perusteella voidaan todeta, että ryhmäpäivien sisällössä on pystytty tuottamaan jokaiselle jotakin. Kahdessa palautteessa olisi toivottu lisää tutustumis- ja vierailukäyntejä ja tärkeänä tai erittäin tärkeänä niitä piti moni. Toisaalta neljässä palautteessa retkiä tai ulkopuolisia vierailijoita ei pidetty tärkeänä. Päivittäin tarjottu kahvitus koettiin erittäin tärkeänä tai tärkeänä ja ryhmäohjaajan kirjaamassa palautteessa todettiin, että osalle asiakkaista kahvitus oli päivän ainoa ruoka. Ryhmänohjaajat kokivat, että heillä ei ollut riittävästi aikaa suunnitella ryhmäpäivien sisältöä. Myös ryhmätoiminnan tavoitteiden asettaminen osoittautui haastavaksi. Molemmat sosiaaliohjaajat olivat uusia työntekijöitä kuntouttavassa työtoiminnassa, joten samanaikaisesti uuden palvelun kanssa heillä oli käynnissä uuden työn oppimisprosessi. Toinen ohjaaja oli mukana jo ryhmätoiminnan suunnitteluvaiheessa, mutta toinen aloitti kaksi viikkoa ennen varsinaisen ryhmätoiminnan käynnistymistä. Ryhmätoiminnan sisällöllisen suunnittelun aika oli rajallinen ja haastetta lisäsi vielä sijaistusjärjestelyt muun toiminnan ja ryhmätoiminnan yh-
11(26) teensovittamisessa. Asiakaspalautteissa oli maininta, että ohjaajat olivat toisinaan epätietoisia käsiteltävästä aiheesta. Toisaalta ryhmänohjaajan kirjaamassa suullisessa asiakaspalautteessa todettiin, että ryhmässä käsiteltiin asiat perinpohjaisesti. Asiakkaat osallistuivat ryhmätoimintaan vaihtelevasti. Paikalla oli kerrallaan 4-12 asiakasta. Ryhmänohjaajan kirjaamassa asiakaspalautteessa otettiin kantaa siihen, että ryhmän koko oli aluksi liian suuri, pienemmän ryhmän koettiin olevan turvallisempi ja yhtenäisempi. Asiakaskyselyn vastauksessa ryhmän todettiin olleen juuri sopivan kokoinen. Ensimmäisen toimintakuukauden aikana asiakkaita osallistui ryhmäpäiviin enemmän, toisen toimintakuukauden aikana osallistuminen hiipui ja viimeiselle kolmelle kerralle osallistui vain 5-6 asiakasta. Asiakaspalautteessa tiedusteltiin asiakkaalta arvosanaa omalle osallistumiselle. Arvosanoista puolet oli tyydyttäviä ja loput vähintään hyviä. Annettua arvosanaa laski se, ettei ollut aina paikalla, tullut ajoissa tai panostanut riittävästi ryhmätoimintaan. Asiakkaita pyydettiin myös arvioimaan ryhmää antamalla sille arvosanan. Ryhmän arvosanan keskiarvo oli hieman parempi kuin yksilökohtainen arvio. Vastaukset olivat kuitenkin ristiriitaisia, esimerkiksi: kaikki tuli hyvin toimeen keskenään ryhmä oli varsin hajanainen kaikki osallistuivat hyvin ryhmätöihin ihmiset eivät ottaneet kantaa juuri mihinkään. Asiakaskyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa ryhmätoiminnan kestoon. Puolet asiakaskyselyyn vastanneista piti kolmen kuukauden jaksoa liian pitkänä. Ryhmänohjaajan kirjaamassa palautteessa oli keskustelun perusteella kirjattu ehdotus siitä, että kesto olisi ajallisesti lyhyempi, mutta viikon toimintapäiviä enemmän. Ryhmäpäivien toivottiin olevan kiinteitä, eli aina samoina viikonpäivinä ja kellonaikoina. Neljän tunnin päivä oli suurimmalle osalle asiakkaista sopivan pituinen. Nämä toiveet on hyvä ottaa huomioon jatkoa suunniteltaessa. Ryhmäkerralla tarkennettiin seuraavan tapaamisen sisältö. Aluksi ajatuksena oli vastuuttaa asiakkaita niin, että poissaolijan tuli itse selvittää tuleva ohjelma ja tapaamispaikka. Pian tämä toimintamalli todettiin riittämättömäksi ja ryhmänohjaajat ilmoittivat poikkeavasta tapaamispaikasta tai ajankohdasta tekstiviestillä. Lisäksi asiakkaille annettiin kirjallisesti tiedoksi ohjelmasisältö noin kuukaudeksi eteenpäin. Ryhmäkertojen yllättävät muutokset ilmoitettiin asiakkaille puhelimitse. Asiakaspalautteessa otettiin kantaa siihen, että ryhmäkertojen peruutukset (kaksi) tulivat tiedoksi liian myöhään. Asiakkaiden oli vaikea hahmottaa ryhmäpäivien muutoksia. Tekstiviestit todettiin käytännössä tehokkaiksi tiedonvälityksessä, sillä puheluihin ei usein vastattu ja kaikilla asiakkaille ei ollut antaa sähköpostiosoitetta työntekijöiden käyttöön. Myös ryhmänohjaajan kirjaamassa asiakaspalautteessa ilmeni, että tutustumiskäynneistä toivottiin muistutettavan edellisenä päivänä tekstiviestillä. Kokemuksen perusteella voidaan todeta, että ryhmäpäivien ohjelmasta tiedottaminen ja ohjaajien sijaistamisjärjestelmä tulee suunnitella jatkossa selkeämmäksi. Alkuperäisestä ryhmätoiminnan suunnitelmasta poiketen asiakkaille ei tehty samanaikaista kuntouttavan työtoiminnan päätöstä varsinaiseen työtoimintaan. Ryhmänohjaajat kertoivat, että osalle asiakkaista mahdollinen jatkopolku selkiytyi vasta ryhmätoiminnan loppupuolella. Ryhmänohjaajilla ei myöskään ollut aikaa hakea kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ryhmäläisille. Ryhmänohjaajien mukaan ennen ryhmän alkua toteutettavat alkuhaastattelut olisivat paremmin tukeneet asiakkaan jakson tavoitteiden hahmottamista ja täten myös mahdollistaneet alusta alkaen sopivien kuntouttavan työtoimintapaikkojen etsimisen. Ryhmänohjaajien mukaan asiakkaat kertoivat jo ensimmäisen toimintakuukauden aikana tapahtuneesta kuntoutumisesta, jota tekeminen oli edesauttanut. Asiakaspalautteissa oli maininta, että ryhmä oli hyvä niille, joiden tulevaisuuden suunnitelmat eivät vielä ole selvillä. Asiakaspalautteissa viisi kahdeksasta ilmoitti, että starttiryhmästä oli hyötyä jatkosuunnitelmien selvittämisessä. 2.4 Asiakkaiden jatkopolut Ryhmätoiminnan keskeyttäneiden asiakkaiden kesketykseen johtaneet syyt liittyivät suurimmalla osalla siihen, että he olivat pois ilmoittamatta, eikä heihin saatu enää yhteyttä. Ryhmätoiminnan aikaiset keskeytykset tehtiin viidelle asiakkaalle. Ryhmätoiminnan keskeyttäneet asiakkaat ovat jatkaneet
12(26) sosiaalitoimen ja/tai terveystoimen palveluissa tai sitä kautta ostetuissa palveluissa. Näiden asiakkaiden kohdalla voitiin todeta, että osallistuminen kuntouttavan työtoimininnan ryhmätoimintaan toi lisää tietoa asiakkaan tilanteesta. Jakson kokemusten perusteella asiakkaalle oli mahdollista tarjota palvelutarvetta paremmin vastaavia palveluita. Asiakastietojärjestelmän (ATJ) kirjausten mukaan asiakkaille ei toteutettu varsinaista alkuhaastattelua, eikä yhdenkään asiakkaan kohdalla täytetty asiakastietojärjestelmään tilannearviota (TARVI-näyttö). Asiakaskyselyssä viisi asiakasta kahdeksasta koki kuitenkin tavanneensa sosiaaliohjaajaa riittävän usein yksilötapaamisilla. Asiakastietojärjestelmän kirjaukset keskittyivät pääosin SOSMU-näyttöön (sosiaalityön muistiinpanot). Niissä oli kirjattuna ryhmätoiminnan loppupuolella tehtävässä aktivointisuunnitelmassa tarvittavat näkökulmat. Asiakkaan palveluprosessissa tulee jatkossa taata riittävät yksilöajat ja tähän vaaditaan ajallista resurssointia. Lisäksi asiakkaan prosessin dokumentointiin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Asiakaskyselyssä asiakkaiden jatkosuunnitelmat liittyivät siirtymiin työelämään, koulutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Asiakkaiden jatkosuunnitelmat kirjattiin kesäkuussa 2012 tehtyihin aktivointisuunnitelmiin seuraavasti: Työllistyy/palkkatuki 1 Menee työharjoitteluun, kouluun yms. jossain vaiheessa prosessia 3 Jatkaa kuntouttavaan työtoimintaan 3 Lähete Työvoiman palvelukeskukseen 3 Yksi asiakas jätti tulematta varatulle aktivointisuunnitelma-ajalle, eikä hän ilmoittanut poissaoloista. Asiakkuus siirtyy sosiaalitoimeen, jota kautta varataan asiakkaalle aktivointisuunnitelma-aika myöhemmin toteutettavaksi. 2.5 Muuta huomioitavaa pilottijaksolta Ryhmätoiminnan loppupuolella toteutettavat asiakkaan aktivointisuunnitelmatilaisuudet tulee varata hyvissä ajoin, mielellään jo heti ryhmätoiminnan käynnistymisen jälkeen. Niihin on hyvä varata tunti asiakasta kohden. Vantaalla on käytäntönä, että aktivointisuunnitelmatilaisuuteen osallistuu kunnan edustajana sosiaalitoimen sosiaalityöntekijä. Lisäksi mukaan tulevat TE-toimen edustaja ja ryhmänohjaaja. Usean osallistujan kalentereiden täsmääminen vaatii aikaa ja vaihtoehtojen esittämistä. Sosiaalitoimen asiakkaan osoitteen mukaan määräytyvään sosiaalityöntekijään otetaan yhteyttä sähköpostitse. Ajantasainen osoitelista vastuuvirkailijoineen löytyy kaupungin Intranetistä. Pilottiryhmän osalta ajanvaraus ei onnistunut toivotulla tavalla. Aikavarauksen vahvistaminen TE-toimen osalta jäi viimeiselle toimintaviikolle ja näin ollen sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöillä ei ollut mahdollisuuksia osallistua aktivointisuunnitelmatilaisuuksiin. Kunnan edustajana toimi vaihdellen työllisyyspalveluiden työntekijä ja toinen ryhmänohjaajista. Aktivointisuunnitelmatilaisuuden toteuttaminen näillä edustajilla herätti pohtimaan sosiaalitoimen sosiaalityöntekijän roolia niiden asiakkaiden kohdalla, joiden jatkopolkuna oli työllistyminen tai koulutus. Onko asiakkaan edun vastaista, mikäli sosiaalityöntekijä ei osallistu tapaamiseen? Mitä lisäarvoa sosiaalityöntekijän osallistuminen tuo, mikäli jatkopolku ei sisällä sosiaalitoimen palveluita? Pilottijaksolla työllisyyspalveluiden edustaja kirjasi aktivointisuunnitelmat ATJ:n SUUN-näytölle. Lisäksi kirjattiin maininta tehdystä aktivointisuunnitelmasta ATJ:n MUIST-näytölle. Aktivointisuunnitelmaan osallistunut kunnan edustaja viestitti asiakkaan sosiaalityöntekijälle sähköpostitse tehdystä suunnitelmasta. Kaikille asiakkaille kirjattiin työnhaun uusiminen aktivointisuunnitelmaan. Seuranta työnhaun uusimisesta ja aktivointisuunnitelman tarkastamisesta jäi TE-toimistolle. Huolimatta toteutuneesta aktivointisuunnitelmasta ja siinä kirjatusta tilanteesta sekä suunnitelmasta kaikkien asiakkaiden on toimitettava TE-toimistoon todistus kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnan päättymisestä. Pilottiryhmän osalta todistuksen laati ryhmänohjaaja ja se on samansisältöinen kaikille osallistujille. Todistus tulee antaa asiakkaalle viimeisellä ryhmäkerralla ja asiakkaan velvollisuus on toimittaa se TE-toimistoon.
13(26) Kuntouttavan työtoiminnan lähetteiden osalta jouduttiin myös tekemään poikkeusjärjestely. Nuorten starttiryhmäläisten lähetteet kuntouttavaan työtoimintaan teki pilottiryhmässä aktivointisuunnitelmaan osallistunut kunnan edustaja työllisyyspalveluista. Lähetelomakkeen kirjoittamisen kierrättäminen sosiaalitoimessa katsottiin turhaksi mutkaksi. 2.6 Johtopäätökset Pilottiryhmän kokemuksia käsiteltiin nuorten starttiseurantaryhmän yhteistyökokouksessa sekä erillisessä tapaamisessa. Asiakaspalautteen perusteella osa asiakkaista ei kokenut hyötyneensä ryhmämuotoisesta toiminnasta. Toisaalta jokaisen asiakkaan kohdalla kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen aikana oli huomattavissa muutos ryhmätoimintaa edeltäneeseen tilanteeseen ja kaikille ryhmätoimintaan osallistuneille asiakkaille hahmottui yksilöllinen jatkosuunnitelma. Ryhmämuotoinen toiminta näyttäytyi täten tuloksellisena ja kehittämistoimintaa päätettiin jatkaa. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on tärkeää panostaa nuorten aktivointitoimenpiteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorille suunnatun palvelun kehittämisen jatkaminen on työllisyyspalveluiden strategisten tavoitteiden mukaista. Kokemusten perusteella muutettiin nuorten starttiryhmän prosessia (liite 5 ja 6). Muutokset kirjattiin prosessikaavioon. Tarkoitus on kokeilla uudistettua toimintamallia syksyllä 2012 käynnistyvien ryhmien kohdalla. Pilottijaksolla työntekijöiltä vaadittiin perustyön lisäksi erityistä panostusta toiminnan käytännön järjestämiseen. Tilojen valmistelu ryhmätoimintaan ja materiaalin hankinta (kahvinkeittimistä kyniin) jouduttiin toteuttamaan erittäin tiukassa aikataulussa ja osittain työ oli käynnissä koko ryhmätoiminnan ajan. Tilat ovat nyt tarkoituksenmukaiset ja ryhmätoiminnan toteuttaminen on jatkossa ensimmäistä ryhmätoimintajaksoa helpompaa.
14(26) 3. UUSI MALLI 2012 SYKSYN RYHMÄTOIMINTAAN Tässä kappaleessa esitetään ryhmätoimintaan pilottiryhmän kokemusten perusteella tehtävät muutokset. 3.1 Palveluohjaus ja alkuhaastattelu Palveluohjausta tukemaan laaditaan esite kuntouttavan työtoiminnan nuorten starttiryhmästä. Esite jaetaan Petraan ja TE-toimistoon. Sovittiin, että asiakasohjaukseen liittyvissä epäselvissä tilanteissa Petran palveluohjaajat voivat olla yhteydessä ryhmänohjaajiin. Toimijoiden toimitilat sijaitsevat Myyrmäessä, joten konsultaatiotapaamiset on helppo toteuttaa. Nuorten starttiryhmässä korostetaan ohjauksellisuutta. Mikäli asiakkaalla on ensisijaisesti elämänhallintaan painottuva kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnan tarve, hänet voidaan ohjata toiseen starttiryhmään. Asiakkaaksi ohjautumisen mallia muutetaan. Jatkossa Petran työntekijät lähettävät asiakkaat kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoiminnan alkuhaastatteluun Myyrmäen toimipisteeseen. Alkuhaastatteluun varataan yksi tunti asiakasta kohden ja siitä tehdään kirjaukset asiakastietojärjestelmän (ATJ) TARVI-näytölle. Petran palveluohjaajat varaavat alkuhaastatteluajan ryhmänohjaajien sähköisestä kalenterista merkinnällä "alkuhaastattelu". Tämän lisäksi ryhmänohjaajille laitetaan sähköpostitse tiedoksi asiakkaan koko nimi ja syntymäaika. Myös TE-toimen nuorten palveluiden virkailijoilla on mahdollisuus ohjata asiakas nuorten starttiryhmään. Sovittiin, että Petran työntekijät auttavat TE-toimea alkuhaastatteluaikavarauksien osalta (sähköisen kalenterin merkintä ja sähköposti). Alkuhaastatteluaikoja voi varata päivää kohden viidelle asiakkaalle. Alkuhaastattelu on sidottu työnhakuun, joten sosiaaliohjaajien tulee ilmoittaa Petraan (lähettävä palveluohjaaja) tuliko asiakas paikalle. Lisäksi ilmoitetaan tuleeko asiakas aktivointisuunnitelmatilaisuuteen, sillä se on myös sidottu työnhakuun. Jotta asiakkaan työnhaku ei katkea työntekijän poissaoloon sovittiin, että tieto lähetetään myös Petran hankeassistentille, joka toimittaa viestin tarvittaessa varsinaisen vastaanottajan sijaiselle. Alkuhaastattelun aikana varmistetaan, että asiakastietojärjestelmässä (ATJ) on asiakkaan tilinumerotiedot. Tulee huomioida, että ATJ:lle voi syöttää vain yhden tilinumeron. Mikäli asiakas haluaa muuttaa tilinumerotietojaan, ohjautuu sinne jatkossa kaikki ATJ:n kautta hoidettavat maksut (esim. toimeentulotuki). Alkuhaastattelun tarkoitus on mahdollistaa kohtaavan kontaktin luominen, joka on perustana luottamukselliselle asiakassuhteelle. Käynnistynyttä asiakassuhdetta huolletaan arvioiden ja vahvistamisin yksilötapaamisilla ja ryhmäkertoina läpi kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintajakson. Alkuhaastattelun toteuttaminen ennen ryhmätoiminnan alkua antaa lisäksi ryhmänohjaajalle mahdollisuuden yhdessä asiakkaan kanssa arvioida palvelun oikea-aikaisuutta. Asiakas saa lisää aikaa ja tietoa toiminnan sisällöstä ja vaikutuksista omaan tilanteeseen. 3.2 Aktivointisuunnitelmat ja sopimus Alkuhaastattelun jälkeen asiakkaalle annetaan aktivointisuunnitelma-aika TE-toimen nuorten palveluihin. Aktivointisuunnitelmat toteutetaan keskitetysti yhden päivän aikana ja ryhmänohjaajat toimittavat TEtoimelle osallistujalistan aktivointisuunnitelmatilaisuutta edeltävänä päivänä. Jokaiselle 16:sta asiakkaasta varataan 15 minuutin aktivointisuunnitelma-aika. Suunnitelman mukaan ajat annetaan seuraavasti: Klo 9 10 12 13 9.15 10.15 12.15 13.15 9.30 10.30 12.30 13.30 9.45 10.45 12.45 13.45
15(26) Lisäksi järjestetään täydennysaktivointisuunnitelmatilaisuus. Tilaisuus on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät pääse paikalle varsinaisena aktivointisuunnitelma-ajankohtana. Täydennystilaisuuteen ei anneta yksilöaikoja, vaan sinne tulevat asiakkaat jonottavat tapaamiseen. Aktivointisuunnitelmatilaisuudessa allekirjoitetaan sopimus kuntouttavan työtoiminnan nuorten starttiryhmätoiminnasta. Akvitointisuunnitelmaaika on sidottu työnhakuun. Ryhmämuotoisesta infotilaisuudesta ja pika-aktivointisuunnitelman laatimisesta luovutaan. Aktivointisuunnitelmaan voidaan tällä mallilla sisällyttää lain edellyttämät asiakkaan taustatiedot ja nuorten starttiryhmän jaksotiedot. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ( 8) edellyttää, että aktivointisuunnitelmaan merkitään: 1) henkilön koulutusta ja työuraa koskevat tiedot 2) arvio aikaisempien työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta 3) arvio aikaisempien työllistymissuunnitelmien ja kunnan tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteutumisesta 4) toimenpiteet, jotka voivat olla työtarjouksia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Jos aktivontisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttavaa työtoimintaa (KTL 9), on siitä kirjattava suunnitelmaan vähintään: 1) kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka 2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto 3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus 4) henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut 5) ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta Ryhmänohjaaja (sosiaaliohjaaja) kirjaa asiakkaan aktivointisuunnitelman tiedot asiakastietojärjestelmään (ATJ) SUUN-näytölle. 3.3 Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnan sisällön suunnittelussa hyödynnetään muiden työllisyyspalveluissa toteutettavien ryhmien ryhmäpäivien sisältöä. Tätä varten työllisyyspalveluiden g-asemalle lisätään ryhmäpäiväsuunnitelma, johon kirjataan kaikkien ryhmien (starttiryhmät, maahanmuuttajien ohjauksellinen ryhmätoiminta, Koivukylän starttiryhmä ja nuorten starttiryhmä) päivät, teemat ja kokoontumispaikat. Lisäksi järjestetään ryhmänohjaajien yhteisiä kokoontumisia. Toimistosihteerille toimitetaan ryhmäkohtaisesti asiakkaiden yhteystiedot, jotta yllättävät ryhmäpäivien muutokset saadaan ilmoitettua asiakkaille riittävän ajoissa. Toisaalta aina tähän ei pystytä, sillä ryhmäpäivät on suunniteltu aloitettavan klo 9 ja osa asiakkaista on virka-ajan alkaessa jo matkalla ryhmätoimintaan. Ryhmäpäivät perutaan erityistapauksissa, esimerkiksi silloin, kun sijaistusjärjestelyt eivät onnistu. Kuntouttavan työtoiminnan esimies vastaa ryhmätoiminnan peruutuspäätöksistä. Pyritään edelleen siihen, että asiakkaille voidaan tehdä ryhmätoiminnan kanssa samanaikainen kuntouttavan työtoiminnan sopimus pajatoimintaan tai niin sanotulle integroidulle työtoimintapaikalle. Rajoituksena on kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelut, joita ei voida hyödyntää ilman erityisperustetta. Tällä vastataan
16(26) asiakkaiden palautekyselyssä esille tuomaan työtoimintapäivien lisäämisen tarpeeseen. Jakson pituuteen ei voida vaikuttaa, sillä minimin määrittelee laki. Erillinen kuntouttavan työtoiminnan sopimus voidaan tehdä lyhyemmäksi aikaa. Tällöin asiakastietojärjestelmässä (VATJ) olevaa päätöstä ei tarvitse uusia. Uusi sopimus ja aktivointisuunnitelman päivitys tehdään, mikäli kuntouttavan työtoiminnan sopimus toivotaan alkuperäistä ryhmätoimintajaksoa pidemmälle jaksolle. Yhteistyötä Petran työntekijöiden kanssa pyritään tiivistämään. Pilottiryhmän aikana saatiin hyviä kokemuksia yhteistyöstä. Tällöin Petran työntekijät avustivat ryhmäpäivien aikana ja tuottivat sisältöä päiviin erilaisiin teemoihin liittyvin kokonaisuuksin. Ryhmänohjaajien toivomuksena oli erityisesti yhteistyö Petran sairaanhoitajan kanssa. Ryhmätoiminnan aikana ryhmänohjaajat vastaavat asiakaslähtöisestä sisällön tuottamisesta. Ryhmänohjaajat muun muassa suunnittelevat ja sopivat tutustumiskäynnit ja retkikohteet, hankkivat tarvittavat materiaalit ja järjestävät ulkopuoliset luennoitsijat ryhmäkerroille. Samanaikaisesti ryhmänohjaajat tarjoavat yksilösosiaaliohjausta. Tilannekartoituksen ja tulevaisuussuuntautuneen työskentelyn ohella ryhmänohjaaja kartoittaa asiakkaan mahdollisuudet kuntouttavaan työtoimintaan yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan yksilösosiaaliohjaajien kanssa. Ryhmänohjaajan vastuulla on huolehtia asiakkaan tietojen kirjaamisesta asiakastietojärjestelmään. Lisäksi ryhmänohjaajat täyttävät ja toimittavat tarvittaessa eteenpäin läsnäololistan, toimintapäivälistat, poissaoloilmoitukset ja keskeytysilmoitukset sekä allekirjoittavat ja antavat ryhmätoiminnan päätyttyä asiakkaalle todistuksen kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmäjaksosta. 3.4 Aktivointisuunnitelmat jakson loppupuolella Aktivointisuunnitelma-aikavaraukset tehdään heti ryhmätoiminnan käynnistyttyä. Aktivointisuunnitelmaa varattaessa noudatetaan seuraavaa toimintamallia: 1. Aikavarauspyyntö lähetetään TE-toimiston sähköpostilaatikkoon os. vantaa@te-toimisto.fi 2. Varausvahvistuksen tultua aikavarausehdotukset kirjataan kalenteriin 3. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijää/sosiaaliohjaajaa pyydetään varaamaan kalenterista aika asiakkaan aktivointisuunnitelmaan 4. Ryhmänohjaaja tiedottaa asiakkaalle aktivointisuunnitelman ajankohdan 5. Tarvittaessa ryhmänohjaaja voi olla kunnan edustajana aktivointisuunnitelmassa. Arvion voi tehdä yhteistyössä aikussosiaalityön kanssa. Kunnan edustaja kirjaa aktivointisuunnitelman tiedot asiakastietojärjestelmään (ATJ) SUUN-näytölle. Lisäksi hän vastaa lähetteiden tekemisestä ja tiedon kirjaamisesta asiakastietojärjestelmään (esimerkiksi lähete kuntouttavaan työtoimintaan tai lähete Työvoiman palvelukeskukseen). Aktivointisuunnitelmassa sovitut toimenpiteet kirjataan asiakasrekisteriin g-asemalle. Samalla asiakkaan tiedot siirretään lopettaneet välilehdelle. Lisäksi asiakkaan aktivointisuunnitelmassa sovittu siirtymä kirjataan ryhmien jatkopolkuja ja syitä -Excel-taulukkoon.
3.5 Kokemukset syksyn 2012 ryhmästä 17(26)
LIITE 1 Kutsu aktivointisuunnitelmatilaisuuteen KUTSU AKTIVOINTISUUNNITELMATILAISUUTEEN KESKIVIIKKONA 29.2.2012 KLO 14 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan 1.9.2001. Lain mukaan kunta ja työhallinto ovat velvollisia tekemään yhdessä kanssasi aktivointisuunnitelman. Sinä kuulut aktivointiehdon piiriin, koska olet saanut työmarkkinatukea tai työttömyysetuutta yli 180 päivää, tai pääasiallinen toimeentulosi on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Kutsumme sinut tekemään pika-aktivointisuunnitelman sekä sopimuksen yhdessä kuntouttavan työtoiminnan sosiaaliohjaajan ja TE-toimiston nuorten työvoimaneuvojan kanssa osallistumisestasi kuntouttavan työtoiminnan nuorten starttiryhmään ajalle 14.3.-13.6.2012. Tilaisuus on Petra-hankkeen ja TE-toimiston tiloissa, Plan-sali, Vaskivuorentie 25, 2. krs. keskiviikkona 29.2.2012 klo 14 Tervetuloa! Vantaalla 6.2.2012 Heli Lumiaro, sosiaaliohjaaja, puh: 050 3180920 Raili Laisi, nuorten työvoimaneuvoja, puh: 010 60 71601 HUOM! TYÖNHAKUSI ON VOIMASSA 29.2.2012 SAAKKA JA SE UUSITAAN TILAISUUDESSA. Jos et pääse tulemaan tilaisuuteen, ota mahdollisimman pian ennen tilaisuutta yhteyttä Petra-projektin assistenttiin Eija Riikonen, puh: 050 314 6232 uuden ajan sopimista varten. Jos et saavu tilaisuuteen tai ilmoita ennen tilaisuutta pätevästä esteestä, työnhakusi päättyy ja oikeus työttömyysetuuteen katkeaa.
LIITE 2 SOPIMUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMNNAN ALOITTAMISESTA
LIITE 3. PIKA-AKTIVOINTISUUNNITELMALOMAKE NUORTEN STARTTIRYHMÄÄN AKTIVOINTISUUNNITELMA STARTTIRYHMÄÄN Asiakkaan nimi Henkilötunnus TE toimisto/ Tikkurila/Myyrmäki, asiakas TYP asiakas Sosiaalitoimiston asiakas Puhelinnumero TAVOITE: Starttiryhmän aikana selvitetään yhteistyössä tarkemmat kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet ja laaditaan aktivointisuunnitelma. Starttiryhmässä kartoitetaan: - Nykytilanne ja yhteenveto aiemmasta toiminnasta - Tavoite alkukartoitusjakson jälkeen, palvelutarpeet - Täsmennetty suunnitelma Kuntouttavaa työtoimintaa säätelee laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) Olen valmis osallistumaan tällä suunnitelmalla ja allekirjoituksella kuntouttavan työtoiminnan nuorten starttiryhmään. Kuntouttavan työtoiminnan työaika alkukartoituksessa: Kesto 14.3.-13.6.2012. Vastuullinen kunta Vantaa Työtoimintapäiviä/viikko 1-2 Työtoimintaa/tunteja/päivä 4 OLEN SELVILLÄ ASIAKKAAN OIKEUKSISTA JA VELVOLLISUUKSISTA JAKSON AIKANA: Annettu esite kuntouttavasta työtoiminnasta. Työttömyysturva esite, jossa selvitetty hakijan lain mukaiset oikeudet ja velvollisuudet. Virkailijan antama informaatio tai osallistuminen inforyhmään. Vantaalla 29.2.2012 Paikka ja aika Asiakkaan allekirjoitus ja nimen selvennys Vantaalla 29.2.2012 Raili Laisi Paikka ja aika TE -toimiston allekirjoitus ja nimen selvennys Vantaalla 29.2.2012 Heli Lumiaro Paikka ja aika Kunnan edustajan allekirjoitus ja nimen selvennys Kuntouttavasta työtoiminnasta tehdään päätös Sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmään. Maksatusta varten pyydämme ilmoittamaan oheiset tiedot: Pankki Tilinumero 1 kpl asiakas 1 kpl Vantaan kaupunki Puh. TE-toimisto 010 194 104 vaihde,vantaan kaupunki (09) 83911 vaihde
LIITE 4 STARTTIRYHMÄN ASIAKASKYSELY 1(3) Työllisyyspalvelut Kuntouttava työtoiminta 4.6.2012 Hyvä starttiryhmäläinen, tämän kyselyn tarkoituksena on kehittää Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden kuntouttavan työtoiminnin starttiryhmätoimintaa. Mielipiteesi on tärkeä. Tiedot ovat luottamuksellisia eikä yksittäistä vastaajaa voi raporteista tunnistaa. 1) Ikä 2) Sukupuoli alle 25 v. nainen 25-49 v. mies yli 50 v. 3) Miten kuulit starttiryhmästä? TE-toimistosta Työvoiman palvelukeskuksesta (TYP) Sosiaalitoimistosta Petra-hankkeesta Kaverilta Muualta, mikä 4) Mitä sinulle kerrottiin ennen kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmän sopimuksen allekirjoitusta a) jakson aikaisista oikeuksista ja velvollisuuksista? b) ryhmätoiminnan sisällöstä? 5) Mistä asiasta olisit toivonut lisää tietoa? 6) Oliko starttiryhmä mielestäsi sinulle oikea vaihtoehto tässä elämäntilanteessa? kyllä ei
Työllisyyspalvelut Kuntouttava työtoiminta 4.6.2012 7) Mitä mieltä olet starttiryhmän aikaisista toiminnoista? STARTTIRYHMÄN ASIAKASKYSELY Ei tärkeä Tärkeä Erittäin tärkeä En osaa sanoa Tutustumiskäynnit/vierailut Retket Ulkopuoliset vierailijat Liikunta Muut ryhmäläiset Kahvitus Muu, mikä? 8) Mikä oli mielestäsi hyödyllisin tutustumiskäynti tai vierailukohde? 9) Mikä ryhmäpäivien aihe kiinnosti sinua eniten? 10) Mitä muita palveluita sinulla oli ryhmätoiminnan aikana? 11) Mitä haluaisit lisää ryhmän toimintaan? 12) Tapasitko sosiaaliohjaajaa yksilötapaamisilla riittävän usein? kyllä ei
Työllisyyspalvelut Kuntouttava työtoiminta 4.6.2012 STARTTIRYHMÄN ASIAKASKYSELY 13) Oliko ryhmän kesto mielestäsi Liian lyhyt Sopiva Liian pitkä Kuukausina (3 kuukauden jakso) tunteina (4 tuntia päivässä) 14) Minkä arvosanan annat omalle osallistumisellesi? mikä tarkoittaa, että 1 välttävä 2 tyydyttävä 3 hyvä 4 kiitettävä 5 erinomainen 15) Minkä arvosanan annat ryhmälle? mikä tarkoittaa, että 1 välttävä 2 tyydyttävä 3 hyvä 4 kiitettävä 5 erinomainen 16) Mihin haluat jatkossa? Työelämään Koulutukseen Työelämävalmennukseen Kuntouttavaan työtoimintaan Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin Muu, mikä? 17) Auttoiko starttiryhmä sinua jatkosuunnitelmiesi selvittämisessä? kyllä ei 18) Millaista palautetta tai kehittämisehdotuksia haluat vielä antaa starttiryhmätoiminnasta?! KIITOS!
LIITE 5. Nuorten starttiryhmän prosessi aikajanalla
LIITE 6. Nuorten starttiryhmän kaavio