KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä LUONNOS KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Voimassa 1.1.2017 alkaen

2 SISÄLLYS Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus... 1 1 Yleistä... 1 2 Palvelun yleiset tavoitteet... 1 3 Kuntoutuja... 2 4 Rakenne... 4 4.1 Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu... 7 4.2 Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus... 8 4.3 Työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsintä... 8 4.4 Työssä / työharjoittelussa / työkokeilussa tukeminen... 9 4.5 Tuen häivyttäminen, palvelun päättäminen ja seuranta... 10 5 Sisältö ja toteutus... 16 5.1 Palveluun valmistautuminen... 16 5.2 Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu... 17 5.3 Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus... 19 5.4 Työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsintä... 21 5.5 Työssä / työharjoittelussa / työkokeilussa tukeminen... 24 5.6 Tuen häivyttäminen, palvelun päättäminen ja seuranta... 27 6 Arviointi ja mittaaminen... 29 7 Henkilöstö... 30 8 Kuntoutustilat... 33

1 Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus 1 Yleistä Avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit 1 ovat kaksiosaisia: kaikkia palvelulinjoja koskeva yleinen osa ja palvelulinjakohtaiset osat. Nämä osat täydentävät toisiaan, eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa. Tämä standardi koskee työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelua, joka sisältää kuntoutujan tarpeen mukaan työhönvalmennuksen ja / tai työkokeilun. Standardissa määritellään palvelun tavoitteet, rakenne, sisältö, toteutus sekä henkilöstö palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Työllistymistä edistävä ammatillisen kuntoutuksen palvelu korvaa aikaisemmat Kelan työkokeilun, työhönvalmennuksen ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksen palvelut. Palveluntuottaja ja Kela täsmentävät työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen sisällön henkilökohtaisesti kuntoutujan kanssa, esimerkiksi ammatillisessa kuntoutusselvityksessä laaditun yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman pohjalta niin, että palvelun toimet vastaavat kuntoutujan palvelutarpeita ja -tavoitteita. Kela voi järjestää työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta silloin, kun Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista säädetyt myöntöedellytykset täyttyvät (KKRL 566/2005, 6, 7 ). Tässä palvelussa ei ole esivalintaa. Palvelu toteutetaan avomuotoisesti yksilökuntoutuksena. Se pyritään toteuttamaan yhtäjaksoisesti, ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Ryhmämuotoista toimintaa voi sisältyä palveluun, jos se on tarpeen sekä tukee vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tavoitteita ja kuntoutumista. 2 Palvelun yleiset tavoitteet Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea kuntoutujan pääsyä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus toteutetaan kuntoutujan tarpeen mukaan joko työhönvalmennuksena ja / tai työkokeiluna. Työhönvalmennus Työhönvalmennus tarjoaa yksilöllistä tukea edistämään kuntoutujan pääsyä palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennuksessa kuntoutujan kanssa määritellään tämän tarvitsema tuki palkkatyöhön siirtymiseen. Tavoitteena on sovittaa yhteen kuntoutujan terveydentila huomioiden kuntoutujan osaaminen ja tavoitellun työtehtävän vaatimukset sekä tukea työsuhteen muodostumista ja pysyvyyttä työmarkkinoilla. Kuntoutujaa valmennetaan työpaikan etsintään, työelämään siirtymiseen, työyhteisöön kiinnittymiseen, työn tekemiseen ja työssä pysymiseen. Jos kuntoutujalle ei löydetä palkkatyöpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta, kuntoutujalle etsitään työharjoittelupaikka ulkopuolisesta työpaikasta. Työharjoittelupaikassa kuntoutuja 1 Standardilla tarkoitetaan 1.6.2007 voimaan tulleen hankintalain 5 :n 19 kohdassa tarkoitettua teknistä eritelmää.

2 perehtyy tavoittelemaansa avointen työmarkkinoiden ansiotyöhön, työpaikan käytäntöihin ja työyhteisön toimintaan. Työllistymisen edistämiseksi työhönvalmennuksessa tarjotaan tukea myös työnantajalle ja työyhteisölle. Työhönvalmennus koostuu viidestä vaiheesta 1) Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu 2) Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus 3) Työpaikan / työharjoittelupaikan etsintä 4) Työssä / työharjoittelussa tukeminen 5) Tuen häivyttäminen ja seuranta Työkokeilu Työkokeilu tarjoaa yksilöllistä tukea kuntoutujalle ammattialan, työtehtävän tai opiskelualan valintaan ja sen soveltuvuuden varmistamiseen. Työkokeilussa kuntoutujaa tuetaan tunnistamaan urasuunnitelmansa kannalta henkilökohtaiset vahvuudet, kehittämiskohteet ja mahdolliset tuen tarpeet. Urasuunnitelman ja alavaihtoehtojen arvioimisessa hyödynnetään kuntoutujan mahdollisia aikaisempia taustaselvityksiä. Kuntoutujalle etsitään työkokeilupaikka yhdestä tai useammasta ulkopuolisesta työpaikasta, jossa kuntoutuja kokeilee tavoittelemaansa alaa, muodostaa käsityksen työn ammattitaitovaatimuksista ja varmistaa alan soveltuvuuden itselleen. Tarvittaessa kuntoutujan urasuunnitelmaa ja alavaihtoehtoja tarkistetaan. Työkokeilun onnistumisen varmistamiseksi tukea tarjotaan myös työnantajalle ja työyhteisölle. Työkokeilu koostuu viidestä vaiheesta 1) Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu 2) Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus 3) Työkokeilupaikan etsintä 4) Työkokeilussa tukeminen 5) Tuen häivyttäminen ja seuranta Työkokeilua voidaan tarpeen mukaan esimerkiksi jatkaa työhönvalmennuksella tai kuntoutuja voi aloittaa työkokeilun jälkeen opiskelun. 3 Kuntoutuja Palveluntuottajan valinta Kuntoutujalla on oikeus itse valita palveluntuottaja Kelan hyväksymistä palveluntuottajista. Kelaan sopimussuhteessa olevasta työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajasta (jäljempänä palveluntuottaja) on tietoa Kelan verkkosivulla osoitteessa www.kela.fi/kuntoutus olevassa Palveluntuottajan haku -toiminnossa. Kuntoutuja voi käyttää tätä toimintoa valitessaan palveluntuottajaa. Tarvittaessa kuntoutuja voi pyytää apua valintaan Kelasta tai hoitavalta taholta. Palveluntuottajan valinnan edellytyksenä on, että kuntoutus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos kuntoutuksen aloittaminen viivästyy palveluntuottajan jonotilanteen vuoksi, palveluntuottaja ohjaa kuntoutujan ottamaan yhteyttä Kelaan. Tällöin kuntoutujalle valitaan sellainen palvelutuottaja, joka aloittaa kuntoutuksen oikea-aikaisesti.

3 Kuntoutuja Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmään kuuluvat työikäiset henkilöt, joiden sairaus tai vamma ja muu kokonaistilanne aiheuttavat tai niiden arvioidaan lähivuosina aiheuttavan työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. kokonaistilanne. Kokonaistilanteen arviointiin vaikuttavat muun muassa henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutujan hoidon on oltava sellaisessa vaiheessa, että hän voi sitoutua palveluun ja työskennellä työpaikassa. Kuntoutujalla tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon (perusterveydenhuolto, työterveyshuolto tai erikoissairaanhoito). Omaohjaajana toimiva työhönvalmentaja huolehtii verkostotyöstä terveydenhuoltoon. Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus yhteydenpitoon terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa kuntoutuksen aikana. Jos kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai muu kuntoutujan pitkäaikainen sairaus edellyttää säännöllistä hoitosuhdetta, yhteydenpito ensisijaisesti hoidosta vastaavaan lääkäriin / tahoon. Ennen palvelun aloittamista kuntoutujan työ- tai opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeita ja mahdollisuuksia on oltava riittävästi selvitetty. Selvitykset voivat perustua joko lääketieteellisiin tutkimuksiin tai työkykyarviointeihin. Palvelua voi edeltää esimerkiksi Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys tai muun tahon järjestämä ammatillinen selvitys, jossa on selvitetty kuntoutujan kokonaistilanne ja mietitty alustavasti ammatillisia vaihtoehtoja. Työhönvalmennus Työhönvalmennuksen kohderyhmään kuuluva kuntoutuja tarvitsee tukea työllistymisessä ja työssä pysymiseen turvaamisessa siirtyessään palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmennus soveltuu esimerkiksi kuntoutujalle, joka sairauden tai vamman ja muun kokonaistilanteen vuoksi tarvitsee tukea, koska hänellä on vähäistä työkokemusta alalta. Kuntoutuja tietää mikä ammattiala, työtehtävä tai toimenkuva soveltuu omaan terveydentilaan ja kokonaistilanteeseen, mutta tarvitsee tukea työllistymiseensä hänellä on alalle soveltuva koulutus tai työkokemus, mutta on ollut pitkään poissa työelämästä ja tarvitsee tukea työhön palaamiseen, työpaikan etsintään ja työuralla etenemiseen hän tavoittelee uudelle alalle työllistymistä (muun muassa harrastustoiminnan, työtoimintajaksoilta saadun työkokemuksen, opintojen aikaisten työssäoppimisjaksojen kokemusten, työllistymistä edistävissä palveluissa saadun työharjoittelukokemuksen, vapaaehtoistyössä karttuneen osaamisen tai työtaitojen antamien valmiuksien kautta), jonka soveltuvuuden on työkokeilulla varmistanut. Työkokeilu Työkokeilun kohderyhmään kuuluva kuntoutuja tarvitsee tukea soveltuvan ammattialan, työtehtävän tai opiskelualan valintaan ja sen soveltuvuuden varmistamiseen. Työkokeilu soveltuu esimerkiksi kuntoutujalle, joka sairauden tai vamman ja muun kokonaistilanteen vuoksi tarvitsee tukea, koska ei täsmällisesti tiedä mikä ammattiala, työtehtävä tai toimenkuva soveltuu omaan terveydentilaan ja kokonaistilanteeseen. Kuntoutuja on epävarma ammatillisesta suunnasta, ammatin soveltuvuudesta, soveltuvista työtehtävistä tai työkykyyn sopivista toimenkuvista

4 ei tunnista mitä tietyllä ammattialalla, työtehtävässä tai toimenkuvassa työskentely käytännössä edellyttää. Kuntoutujalla on vähäistä työkokemusta ammattialalta, työtehtävässä toimimisesta tai toimenkuvan mukaisesta työskentelystä, eikä hän ole ollut lähivuosina aktiivisesti mukana työelämässä ei osaa kuvata millaista tietoa, taitoa ja osaamista alalla, työssä tai työelämässä menestyminen vaatii. Kuntoutuja on kouluttautunut tietylle ammattialalle, työtehtävään tai toimenkuvaan, mutta ei ole varma koulutuksen ajanmukaisuudesta, osaamisen tasosta, työssä jaksamisesta tai työkokemuksen riittävyydestä tehtävän hoitamisessa haluaa selvittää alan soveltuvuuden terveydentilalle ennen opiskelua. Työkokeilu voi edeltää työhönvalmennusta esimerkiksi silloin, jos kuntoutuja tietää alustavasti mitä ammattialaa, työtehtävää tai toimenkuvaa tavoittelee tai mitä ammattialalla, työtehtävässä tai toimenkuvassa työskentely edellyttää, mutta ennen lopullista päätöksentekoa haluaa käytännössä kokeilla mielikuviensa pitävyyttä ja varmistaa työkokeilulla onnistuuko työn tekeminen käytännössä on kouluttautunut alalle, mutta on epävarma soveltuuko alakohtainen työpaikka, sopiiko työympäristö tai joustavatko työjärjestelyt terveydentilan ja elämäntilanteen mukaan omaa vähäisissä määrin aikaisempaa alakohtaista työkokemusta ja ammattitaitoa, mutta ei ole muuttuneen työkyvyn tai työelämästä poissaolon vuoksi varma ammatissa tai alan työtehtävissä jatkamisesta. 4 Rakenne Tässä osassa kuvataan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen rakenne. Palvelun sisältö ja toteutus kuvataan luvussa 5. Työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen ja tarpeeseen sopiva rakenne seuraavista vaihtoehdoista vaihtoehto 1: työhönvalmennus vaihtoehto 2: työkokeilu vaihtoehto 3: työkokeilu ja työhönvalmennus. Vaihtoehto 1: työhönvalmennus Työhönvalmennuksen kokonaispituus riippuu kuntoutujan yksilöllisestä tarpeesta, mutta se on enintään 240 kuntoutuspäivää. Tämä sisältää työhönvalmennusta 60 kuntoutuspäivää, johon kuuluu 2 seurantaa (kuntoutuspäivänä, käyntikertana tai video-/ puhelinyhteydenottona) Lisäksi kuntoutujan tarpeen mukaan työhönvalmennusta enintään 60 kuntoutuspäivää, jos työharjoittelu ei johda työpaikan saamiseen tai palkkatyön varmistamiseen työllistymisen tukikeinoin (esimerkiksi määräaikainen palkkatukijakso) tai työhönvalmennusta enintään 180 kuntoutuspäivää, jos työharjoittelu johtaa työpaikan saamiseen tai palkkatyön varmistamiseen työllistymisen tukikeinoin (esimerkiksi määräaikainen palkkatukijakso).

5 Vaihtoehto 2: työkokeilu Työkokeilun kokonaispituus on enintään 60 kuntoutuspäivää. Tämä sisältää työkokeilua 60 kuntoutuspäivää, johon kuuluu 2 seurantaa (kuntoutuspäivänä, käyntikertana tai video- / puhelinyhteydenottona) Vaihtoehto 3: työkokeilu ja työhönvalmennus Työkokeilun kokonaispituus on enintään 60 kuntoutuspäivää ja työhönvalmennuksen kokonaispituus on kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan enintään 180 kuntoutuspäivää. Tämä sisältää työkokeilua 60 kuntoutuspäivää, joka sisältää 2 seurantaa (kuntoutuspäivänä, käyntikertana tai video- / puhelinyhteydenottona) Lisäksi kuntoutujan tarpeen mukaan työhönvalmennusta enintään 120 kuntoutuspäivää, jos työharjoittelu ei johda palkkatyöhön tai sen varmistamiseen työllistymisen tukikeinoin (esimerkiksi määräaikainen palkkatukijakso) tai työhönvalmennusta enintään 180 kuntoutuspäivää, jos työharjoittelu johtaa palkkatyön saamiseen tai sen varmistamiseen työllistymisen tukikeinoin (esimerkiksi määräaikainen palkkatukijakso). Kuntoutuspäätöksen tekeminen Päätöksen tekemisessä huomioidaan, että palvelu pyritään toteuttamaan yhtäjaksoisesti, ilman kuntoutujan kannalta tarpeettomia katkoksia. Kuntoutuspäivien rakenne, sisältö ja toteutus määräytyvät sen mukaan, tekeekö Kela kuntoutujalle kuntoutujan tarpeen mukaan kuntoutuspäätöksen työhönvalmennuksesta vai työkokeilusta. Kela tekee kuntoutujalle ensimmäisen päätöksen ja tarpeen mukaan jatkopäätöksen / jatkopäätökset. Työhönvalmennus Ensimmäinen päätös Ensimmäinen päätös tehdään työhönvalmennuksesta 60 kuntoutuspäivälle, jos kuntoutujan tavoittelema ammattiala tai työtehtävä on kuntoutujalle selvä ja kuntoutujan terveydentilalle soveltuva. Kuntoutuspäivistä 58 toteutetaan viimeistään 5 kuukauden kuluessa siitä, kun kuntoutuja on aloittanut kuntoutuksen. Jos 58 kuntoutuspäivän aikana ei ole tarvetta jatkaa työhönvalmennusta, toteutetaan seuranta. Jatkopäätös / jatkopäätökset

6 Kela tekee jatkopäätöksen / jatkopäätökset vain työhönvalmennuksesta. Jatkopäätöksen tekoon ei tarvita kuntoutujalta uutta kuntoutushakemusta. Jatkopäätös tehdään kerrallaan noin yhdelle tai kahdelle kuukaudelle, jos ensimmäisen 58 kuntoutuspäivän aikana esiintyy tarve jatkaa työhönvalmennusta ensimmäisessä tai toisessa seurannassa esiintyy tarve jatkaa työhönvalmennusta jatkopäätökseen sisältyneiden kuntoutuspäivien aikana esiintyy tarve jatkaa työhönvalmennusta. Kela voi tehdä työhönvalmennukseen jatkopäätöksiä yhden tai useamman kerran. Kaikki jatkopäätökseen sisältyvät kuntoutuspäivät toteutetaan viimeistään 20 kuukauden kuluessa siitä, kun kuntoutuja on aloittanut ensimmäisessä jatkopäätöksessä myönnetyn kuntoutuspäivän. Seurannat toteutetaan palvelun päättyä. Jatkopäätöksen tekoa varten palveluntuottajan toimittaa Kelaan lyhyen kuntoutusselosteen noin kaksi viikkoa ennen käynnissä olevan kuntoutuksen päättymistä. Lyhyessä kuntoutusselosteessa palveluntuottaja perustelee, miksi palvelua on tarpeen jatkaa mikä on haettujen kuntoutuspäivien alustavasti suunniteltu sisältö, toimenpiteet ja aikataulu kuka vastaa suunniteltujen toimintojen toteutuksesta ja arvioinnista. Palveluntuottaja huomioi kuntoutusselosteessa sen, että haetut kuntoutuspäivät kytketään aloitettuun palveluun tarkoituksenmukaisesti siten, että valmennusprosessi säilyy ehyenä ja samalla huomioidaan myös kuntoutujan taloudellinen tilanne. Jatkopäätöksen kuntoutuspäivät käytetään pääsääntöisesti työssä / työharjoittelussa tukemiseen, tuen häivyttäminen ja seurantaan sekä palkkatyön varmistamiseen. Jos jatkopäätösten kuntoutuspäiviä on suunniteltu käytettäväksi palvelun aloittamiseen ja työskentelyn suunnitteluun, taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitukseen tai työpaikan / työharjoittelupaikan etsintään, palveluntuottaja perustelee tarpeen lyhyessä kuntoutusselosteessa. Työkokeilu Ensimmäinen päätös Ensimmäinen päätös tehdään työkokeilusta 60 kuntoutuspäivälle, jos kuntoutujalla on tarve selvittää itselleen soveltuva ammattiala, työtehtävä tai opiskeluala. Kuntoutuspäivistä 58 toteutetaan viimeistään 5 kuukauden kuluessa siitä, kun kuntoutuja on aloittanut kuntoutuksen. Jos 58 kuntoutuspäivän aikana ei ole tarvetta jatkaa työkokeilua työhönvalmennuksella, toteutetaan seuranta. Jatkopäätös / jatkopäätökset Työkokeilusta ei tehdä jatkopäätöksiä. Työkokeilun jälkeen jatkopäätös voidaan kuntoutujan tarpeen mukaan tehdä työhönvalmennuksesta (ks. Kuntoutuspäätöksen tekeminen > Työhönvalmennus > Jatkopäätös/ jatkopäätökset s.5). Kuntoutuspäivän sisältö ja pituus Kuntoutuspäiviä ovat pääsääntöisesti maanantai perjantai. Sunnuntai ei ole kuntoutuspäivä. Kuntoutuspäivä sisältää työhönvalmentajien ja kuntoutujan yhteiset ja yksilölliset tapaamiset, mahdollisen ryhmämuotoisen toiminnan, mahdolliset itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät (ks. Kuntoutuksen menetelmät > Itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät s.12), työn / työhar-

7 joittelun / työkokeilun, kuntoutujan ohjelmaan sisältyvät tauot, siirtymiset tiloista toiseen sekä lounas- ja välipalatauot. Kuntoutuspäivän pituus on pääsääntöisesti vähintään 6 tuntia, josta työhönvalmentajien toteuttamaa kuntoutuspäivän aikaista ohjelmaa, kuntoutujan itsenäisesti toteuttamaa kuntoutuspäivän aikaista ohjelmaa (ks. Kuntoutuksen menetelmät > Itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät s.12) ja työtä / työharjoittelua / työkokeilua on vähintään 5 tuntia. Jos kuntoutujan tavoitteena on työllistyä kokopäivätyöhön, kuntoutuja kokeilee myös työpaikan tavanomaista, 7 8 tunnin työaikaa. Kuntoutujan tilanne ja yksilölliset voimavarat huomioiden kuntoutuspäivän pituus voi joustaa. Tällöin kuntoutuspäivän pituus on vähintään 4 tuntia, josta työhönvalmentajien ja kuntoutujan yhteisiä ja yksilöllisiä tapaamisia, työhönvalmentajien toteuttamaa kuntoutuspäivän aikaista ohjelmaa, kuntoutujan itsenäisesti toteuttamaa kuntoutuspäivän aikaista ohjelmaa (ks. Kuntoutuksen menetelmät > Itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät s.12), ja työtä / työharjoittelua / työkokeilua on vähintään 3 tuntia. Työhönvalmennuksessa kuntoutuspäivän pituus voi joustaa palvelun aloittamisessa ja työn vaihtoehtojen kartoituksessa, työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnässä sekä enintään 3 ensimmäisen viikon aikana työssä / työharjoittelussa. Työkokeilussa kuntoutuspäivän pituus voi joustaa palvelun aloittamisessa ja työn vaihtoehtojen kartoituksessa, työkokeilupaikan etsinnässä sekä enintään ensimmäisen viikon aikana työkokeilussa. Kuntoutuspäiviä on pääsääntöisesti 5 viikossa. Kuntoutujan yksilölliset voimavarat ja kuntoutuksen tavoitteet (esimerkiksi osa-aikatyö) huomioiden kuntoutuspäivien määrä viikossa voi työssä / työharjoittelussa / ulkopuolisella työpaikalla toteutuvassa työkokeilussa joustaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuntoutuspäiviä on tällöin oltava vähintään 3 viikossa. Jos työ / työharjoittelu / ulkopuolisella työpaikalla toteutuva työkokeilu edellyttää, kuntoutuja voi työskennellä lauantaina sekä kuntoutujan terveydentilan salliessa myös illalla tai yöllä. 4.1 Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu Ensimmäinen kuntoutuspäivä toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla ensimmäisenä tai toisena kuntoutuspäivänä, ja se toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä. Työhönvalmennus Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu kestää 1 2 kuntoutuspäivää. Mahdollinen toinen kuntoutuspäivä tai osa siitä toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Työkokeilu Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu kestää 1 kuntoutuspäivän.

8 4.2 Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus toteutetaan palvelun aloittamisen ja työskentelyn suunnittelun päätyttyä. Se toteutetaan kokonaan tai osittain palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Mahdollinen ryhmämuotoinen toiminta toteutetaan kokonaan tai osittain palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Työhönvalmennus Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus kestää enintään 10 11 kuntoutuspäivää. Se voi sisältää myös työpaikan / työharjoittelupaikan etsintää. Kesto on esimerkiksi 10 kuntoutuspäivää, jos palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu kestää 2 kuntoutuspäivää. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla enintään 3 kuntoutuspäivää. Työkokeilu Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus kestää enintään 11 kuntoutuspäivää. Se sisältää lisäksi työkokeilupaikan etsinnän. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla enintään 3 kuntoutuspäivää. 4.3 Työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsintä Työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsintä toteutetaan kokonaan tai osittain palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Mahdollinen ryhmämuotoinen toiminta toteutetaan kokonaan tai osittain palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Työhönvalmennus Työpaikan / työharjoittelupaikan etsintä toteutetaan viimeistään taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoituksen päätyttyä. Työpaikan / työharjoittelupaikan etsintään voi sisältyä lisäksi enintään 10 kuntoutujan itsenäisesti toteuttamaa kuntoutuspäivää (ks. Kuntoutuksen menetelmät > Itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät s.12), jotka toteutetaan muualla kuin palveluntuottajan avoyksikössä. Työpaikan / työharjoittelupaikan etsintää on enintään 25 kuntoutuspäivää, jos kuntoutuksessa ei ole itsenäisesti toteutettavia kuntoutuspäiviä. Työpaikan / työharjoittelupaikan etsintää on enintään 20 kuntoutuspäivää, jos kuntoutuksessa on lisäksi enintään 10 itsenäisesti toteuttavaa kuntoutuspäivää. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnässä enintään 5 kuntoutuspäivää. Itsenäisesti toteutettaviin kuntoutuspäiviin ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Jos työhönvalmentajat ja kuntoutuja eivät työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnän aikana löydä kuntoutujalle työpaikkaa / työharjoittelupaikkaa, voidaan kuntoutusta jaksottaa enintään 3 viikkoa (ks. Jaksotus s.12). Jos jaksotuksen aikana kuntoutujalle ei löydy työpaikkaa / työharjoittelupaikkaa, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen ja kuntoutus päättyy.

9 Työkokeilu Työkokeilupaikan etsintä toteutetaan 10 11 kuntoutuspäivän aikana, osana taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitusta, heti sen jälkeen kun on selvinnyt ammattiala, työtehtävä tai opiskeluala, jota kuntoutuja lähtee kokeilemaan pääsääntöisesti ulkopuoliseen työpaikkaan. Jos tänä aikana palveluntuottaja ja kuntoutuja eivät löydä kuntoutujalle työkokeilupaikkaa ulkopuolisesta työpaikasta ja palveluntuottajalla on käytettävissään työkokeilutilat ja kuntoutuksen kannalta palveluntuottajan tiloissa toteutuva työkokeilu on perusteltua, voi kuntoutuja aloittaa työkokeilun palveluntuottajan tiloissa. Kuntoutuja ja työhönvalmentaja etsivät kuntoutujalle jokaisena palveluntuottajan työkokeilutiloissa toteutuvana kuntoutuspäivänä vähintään 1 tunnin ajan työkokeilupaikkaa ulkopuolisesta työpaikasta. Jos palveluntuottajan tiloissa toteutuvan työkokeilun aikana kuntoutujalle ei löydetä työkokeilupaikkaa ulkopuolista työpaikasta, voidaan kuntoutusta jaksottaa enintään 3 viikon ajan. Jos jaksotuksen aikana kuntoutujalle ei löydy työkokeilupaikkaa ulkopuolista työpaikasta, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen ja kuntoutus päättyy. (ks. Jaksotus s.12). palveluntuottajalla ei ole käytettävissä työkokeilutiloja tai palveluntuottajan tiloissa toteutuva työkokeilu ei ole perusteltua, voidaan kuntoutusta jaksottaa enintään 3 viikon ajan. Jos jaksotuksen aikana kuntoutujalle ei löydy työkokeilupaikkaa ulkopuolisesta työpaikasta, palveluntuottaja toteuttaa päätösvaiheen ja kuntoutus päättyy. (ks. Jaksotus s.12). Ryhmämuotoista toimintaa voi olla enintään 3 kuntoutuspäivää. 4.4 Työssä / työharjoittelussa / työkokeilussa tukeminen Mahdollinen ryhmämuotoinen toiminta toteutetaan kokonaan tai osittain palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Työhönvalmennus Työssä / työharjoittelussa tukeminen aloitetaan viimeistään 3 viikon kuluessa työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnän- vaiheen päättymisestä. Ensimmäisessä kuntoutuspäätöksessä on vähintään 21 kuntoutuspäivää työssä / työharjoittelussa tukemista, jos kuntoutuksessa ei ole itsenäisesti toteutettavia kuntoutuspäiviä. Ensimmäisessä kuntoutuspäätöksessä on vähintään 16 kuntoutuspäivää työssä / työharjoittelussa tukemista, jos kuntoutuksessa on itsenäisesti toteutettavia kuntoutuspäiviä. Jos palvelun aikana esiintyy tarve jatkaa työhönvalmennusta, Kela voi tehdä jatkopäätöksen / jatkopäätöksiä työssä / työharjoittelussa tukemiselle ja tuen häivyttämiselle sekä palvelun päättämiselle. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla enintään 2 kuntoutuspäivää.

10 Työkokeilu Työkokeilu toteutetaan aina ulkopuolisessa työpaikassa ja sen lisäksi osa työkokeilusta voidaan kuntoutujan tarpeen mukaan toteuttaa palveluntuottajan työkokeilutiloissa (ks. luku 8 Kuntoutustilat s.32). Ulkopuolisessa työpaikassa Työkokeilu toteutetaan aina yhdessä tai useammassa ulkopuolisessa työpaikassa. Ulkopuolisessa työpaikassa toteutuvaa työkokeilua on vähintään 28 kuntoutuspäivää ja se aloitetaan viimeistään 3 viikon kuluessa joko taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoituksesta ja työkokeilupaikan etsinnästä tai palveluntuottajan tiloissa toteutuneesta työkokeilusta. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla enintään 2 kuntoutuspäivää. Palveluntuottajan työkokeilutiloissa Kuntoutujan tarpeen mukaan palveluntuottajan tiloissa toteutuvaa työkokeilua on enintään 18 kuntoutuspäivää. Ryhmämuotoista toimintaa voi olla enintään 5 kuntoutuspäivää. 4.5 Tuen häivyttäminen, palvelun päättäminen ja seuranta Työhönvalmennus Tuen häivyttäminen Työhönvalmentajan työpaikalla / työharjoittelupaikalla tarjoamaa tukea häivytetään asteittain. Tuen häivyttämiseen käytettävä aika sovitaan etukäteen kuntoutujan ja työpaikan yhteyshenkilön kanssa. Tuen häivyttämiseen ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Jos työhönvalmennusta ei jatketa, työhönvalmentaja käyttää kuntoutujan ja työpaikan tarpeen mukaan osan työssä / työharjoittelussa tukemisen kuntoutuspäivistä tuen häivyttämiseen. Palvelun päättäminen Palvelun päättäminen kestää 1 2 kuntoutuspäivää, ja se toteutetaan tuen häivyttämisen jälkeen kokonaan tai osittain palveluntuottajan avoyksikössä ja/ tai työpaikassa / työharjoittelupaikassa ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Palvelun päättämiseen ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Jos työhönvalmennusta ei jatketa, työhönvalmentaja käyttää kuntoutujan ja työpaikan tarpeen mukaan osan työssä / työharjoittelussa tukemisen kuntoutuspäivistä palvelun päättämiseen. Seuranta Työhönvalmennukseen kuuluu 2 seurantaa. Ensimmäinen seuranta toteutetaan 3 kuukauden kuluttua palvelun päättämisestä ja toinen seuranta 6 kuukauden kuluttua palvelun päättämisestä.

11 Jos työhönvalmennusta jatketaan, ensimmäinen seuranta toteutetaan 3 kuukauden kuluttua jatkopäätökseen sisältyneiden kuntoutuspäivien päättymisestä ja toinen seuranta 6 kuukauden kuluttua jatkopäätökseen sisältyneiden kuntoutuspäivien päättymisestä. Seurantaan ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Kumpaankin seurantaan valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraavista vaihtoehdoista: seurantapäivä seurantakäynti video- tai puhelinyhteydenotto. Yksi seuranta vähentää toteutustavasta riippumatta ensimmäisessä kuntoutuspäätöksessä myönnetyn kuntoutuspäivän. Seurantapäivä toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä. Seurantapäivän kesto on 1 kuntoutuspäivä. Seurantakäynti voidaan toteuttaa palveluntuottajan avoyksikössä, tai palveluntuottaja voi toteuttaa seurantakäynnin palveluntuottajan avoyksikön ulkopuolelle, esimerkiksi kuntoutujan työpaikalle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Seurantakäynti kestää 2 4 tuntia. Video- tai puhelinyhteydenotto voidaan toteuttaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan, esimerkiksi pitkien maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Työkokeilu Tuen häivyttäminen Tarpeen mukaan työhönvalmentajan ulkopuolisella työkokeilupaikalla tarjoamaa tukea häivytetään asteittain. Tuen häivyttämiseen käytettävä aika sovitaan etukäteen kuntoutujan ja työpaikan yhteyshenkilön kanssa. Tuen häivyttämiseen ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Jos työkokeilua ei jatketa työhönvalmennuksella, työhönvalmentaja käyttää kuntoutujan ja työpaikan tarpeen mukaan osan työkokeilussa tukemisen kuntoutuspäivistä tuen häivyttämiseen. Palvelun päättäminen Palvelun päättäminen kestää 1 2 kuntoutuspäivää, ja se toteutetaan työkokeilussa tukemisen tai mahdollisen tuen häivyttämisen jälkeen osittain tai kokonaan palveluntuottajan avoyksikössä ja/tai ulkopuolisessa työkokeilupaikassa ja/ tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Tähän ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Jos työkokeilua ei jatketa työhönvalmennuksella, palveluntuottaja käyttää kuntoutujan ja työpaikan tarpeen mukaan osan työkokeilussa tukemisen kuntoutuspäivistä palvelun päättämiseen. Seuranta Työkokeiluun kuuluu 2 seurantaa. Ensimmäinen seuranta toteutetaan 3 kuukauden kuluttua palvelun päättämisestä ja toinen seuranta 6 kuukauden kuluttua palvelun päättämisestä.

12 Jos työkokeilua jatketaan työhönvalmennuksella, ensimmäinen seuranta toteutetaan 3 kuukauden kuluttua jatkopäätökseen sisältyneiden kuntoutuspäivien päättymisestä ja toinen seuranta 6 kuukauden kuluttua jatkopäätökseen sisältyneiden kuntoutuspäivien päättymisestä. Seurantaan ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Kumpaankin seurantaan valitaan kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen sopiva toteutustapa seuraavista vaihtoehdoista: seurantapäivä seurantakäynti video- tai puhelinyhteydenotto. Yksi seuranta vähentää toteutustavasta riippumatta ensimmäisessä kuntoutuspäätöksessä myönnetyn kuntoutuspäivän. Seurantapäivä toteutetaan palveluntuottajan avoyksikössä. Seurantapäivän kesto on 1 kuntoutuspäivä. Seurantakäynti voidaan toteuttaa palveluntuottajan avoyksikössä, tai palveluntuottaja voi toteuttaa seurantakäynnin palveluntuottajan avoyksikön ulkopuolelle, esimerkiksi kuntoutujan työpaikalle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Seurantakäynti kestää 2 4 tuntia. Video- tai puhelinyhteydenotto voidaan toteuttaa kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan, esimerkiksi pitkien maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Jaksotus Jaksotus on perustellusta syystä palvelussa toteutettu tauko, joka voi kestää kerrallaan enintään 3 viikkoa. Jaksotus voi tapahtua esimerkiksi yhden vaiheen aikana (kuten taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoituksen aikana) tai kahden vaiheen välissä (kuten työkokeilupaikan etsinnän ja työkokeilussa tukemisen välissä). Jaksotus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun kuntoutuja ja työhönvalmentajat eivät löydä kuntoutujalle työpaikkaa / työharjoittelupaikkaa / työkokeilupaikkaa työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsinnän aikana on pidettävä tarpeellinen verkostoneuvottelu ennen kuin kuntoutusta on tarkoituksenmukaista jatkaa työnantajalle ei sovi kuntoutujan työskentelyn aloittaminen työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnän päätyttyä. Palvelua voidaan perustellusta syystä jaksottaa yhden tai useamman kerran. Kuntoutuja tekee jaksotuksen aikana omaohjaajan kanssa sopimiaan välitehtäviä (ks. Kuntoutuksen menetelmiä > Välitehtävät s.16). Kuntoutuksen menetelmiä Itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät Kuntoutuja voi toteuttaa enintään 10 kuntoutuspäivää itsenäisesti työhönvalmennuksessa työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnän vaiheessa. Itsenäisesti toteutettavien kuntoutuspäivien tavoitteena on tukea kuntoutujaa itsenäiseen työllistymiseen. Silloin kun kuntoutuja toteuttaa kuntoutuspäiviä itsenäisesti, työhönvalmentajat ja etenkin omaohjaa tekevät tarpeellista verkostotyötä (ks. Verkostotyö s.14) ja etsivät kuntoutujalle työpaikkaa / työharjoittelupaikkaa.

13 Omaohjaaja varmistaa, että itsenäisesti toteutettavat kuntoutuspäivät soveltuvat menetelmänä kuntoutujalle. Itsenäisesti toteuttavat kuntoutuspäivät toteutetaan palveluntuottajan avoyksikön sijaan muussa kuntoutujan ja omaohjaajan sopimassa tarkoituksenmukaisessa paikassa. Siihen ei sisälly ryhmämuotoista toimintaa. Omaohjaaja ja kuntoutuja suunnittelevat ja kirjaavat työllistymiseen tähtäävään ammatilliseen suunnitelmaan etukäteen päivien toteutuksen, sisällön ja seurannan. Omaohjaaja on itsenäisesti toteutettavien kuntoutuspäivien aikana kuntoutujan tavoitettavissa sähköpostitse tai puhelimitse. Omaohjaaja ottaa kuntoutujaan yhteyttä vähintään kerran jokaisena kuntoutujan itsenäisesti toteuttamana kuntoutuspäivänä ja keskustelee kuntoutujan tekemistä tehtävistä. Kuntoutuja voi itsenäisesti esimerkiksi laatia työhakemuksia ja lähettää niitä harjoitella työnhakutapoja (soitto, sähköposti, käynti, tapahtumat, messut) selvittää tietoja avoimista työpaikoista ja niiden taustatiedoista (työpaikan tunnusluvut, henkilöstön koko, työpaikan sijainti, organisaatiorakenne, työpaikan kotisivut) haastatella työpaikan henkilöstöä (esimies, rekrytoija, perehdyttäjä) selvittää työn apuvälineitä (käydä apuvälineyksikössä tai apuvälineitä vuokraavassa järjestössä) perehtyä työllistymisen tukikeinoihin (mahdollinen palkkatukioikeus, työolosuhteiden järjestelytuki, kunta/ kaupunki-lisä) käydä TE-toimistossa. Kuntoutuspäiväkirja Kuntoutuspäiväkirjan tavoitteena on toimia motivoinnin, jatkuvan seurannan, arvioinnin ja toiminnan laadun varmistamisen välineenä, jonka avulla kuntoutuja voi havainnollistaa kuntoutumis- ja työllistymisprosessinsa edistymistä sekä tavoitteidensa saavuttamista. Omaohjaaja ja kuntoutuja keskustelevat kuntoutuspäiväkirjan käyttöön otosta, sen sisällöstä ja sen tuottamasta arvosta kuntoutumiselle ja valmennukselle. Lisäksi he keskustelevat säännöllisesti kuntoutujan kuntoutuspäiväkirjaan kirjaamista ajatuksista ja havainnoista. Kuntoutujalle varataan kuntoutuspäivän aikana riittävästi aikaa opitun kirjaamiseen ja ajatustyön tekemiseen. Omaohjaaja ohjaa kuntoutujaa täyttämään kuntoutuspäiväkirjaa kuntoutujalle parhaiten soveltuvalla toteutustavalla, joka voi olla esimerkiksi tietokoneella tai paperilla kirjoitettu teksti nauhoitettu puhe videokuva valokuva lehtileike piirustus. Kuntoutuspäiväkirjaa voidaan hyödyntää esimerkiksi työhön perehtymisen, työn oppimisen, työtaitojen arvioimisen sekä oman työn kehittämisen välineenä työkyvyn ja työn soveltuvuuden arvioinnin työkaluna sekä GAS tavoitteiden mallintajana tilanteessa, jossa haettavaa työpaikkaa / työharjoittelupaikkaa / työkokeilupaikkaa ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Tällöin kuntoutuspäiväkirjassa voidaan työstää sitä,

14 mitä kuntoutuja on kuntoutuspäivän aikana oppinut ja mikä on ollut sellaista tekemistä ja toimintaa, mikä vie kuntoutujan työllistymisprosessia silti eteenpäin. Ryhmämuotoinen toiminta Ryhmämuotoisen toiminnan tavoitteena on edistää vertaiskeskustelujen ja vertaistuen avulla kuntoutujan työllistymistä ja kuntoutumista sekä tukea työhönvalmennukselle / työkokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ryhmämuotoista toimintaa voidaan käyttää, jos se on tarpeen ja jos se tukee vahvasti kuntoutujan yksilöllisiä tuen tarpeita, tavoitteita ja kuntoutumista. Työhönvalmennuksessa ryhmämuotoista toimintaa voi olla palvelun aloittamisessa ja työskentelyn suunnittelussa taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoituksessa työpaikan / työharjoittelupaikan etsinnässä työssä / työharjoittelussa tukemisessa. Työkokeilussa ryhmämuotoista toimintaa voi olla palvelun aloittamisessa ja työskentelyn suunnittelussa taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoituksessa työkokeilupaikan etsinnässä työkokeilussa tukemisessa. Omaohjaaja varmistaa, että ryhmämuotoinen toiminta soveltuu kuntoutuksen menetelmänä kuntoutujalle. Työhönvalmentajat ottavat huomioon ryhmämuotoisen toiminnan järjestämisessä kuntoutujan mahdolliset osallistumiseen liittyvät erityistarpeet (esimerkiksi jännittäminen, kommunikointi, ymmärtäminen, apuvälineet). Ryhmämuotoista toimintaa varten palveluntuottaja kokoaa sopivan ryhmän Kelan työhönvalmennuksen / työkokeilun kuntoutujista. Sen koko voi olla enintään 10 henkilöä. Ryhmämuotoista toimintaa voi toteuttaa toinen tai molemmat työhönvalmentajat tai työhönvalmentajat voivat hyödyntää ryhmämuotoisen toiminnan toteutuksessa esimerkiksi ulkopuolisen vierailijan käyntiä TE-toimistosta tai työpaikasta. Työhönvalmentaja on mukana ryhmämuotoisessa toiminnassa, vaikka toimintaa toteuttaa ulkopuolinen vierailija. Verkostotyö Verkostotyön tavoitteena on työhönvalmennuksessa / työkokeilussa yhdistää kuntoutujan kanssa toimivien tahojen asiantuntemus ja siten edistää kuntoutujan kuntoutumista ja työllistymistä. Verkostotyö voi olla esimerkiksi moniammatillisen asiantuntijuuden jakamista, konsultointia, tiedonvaihtoa, keskustelua hyödyllisistä toimista ja hyvistä käytänteistä sekä asiantuntijan tarjoamaa neuvontaa ja ohjausta. Verkostotyö varmistaa kuntoutusprosessin jatkuvuuden ja sovittujen toimenpiteiden toteutumisedellytykset myös työhönvalmennuksen / työkokeilun päätyttyä. Se mahdollistaa kuntoutujan suostumuksella kuntoutuksen ja työllistymisen kannalta tarpeellisten tietojen vaihdon ja auttaa hahmottamaan kuntoutujan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Työhönvalmentajat ja kuntoutuja tekevät tarpeellista verkostotyötä kaikissa palvelun vaiheissa kuntoutuksen ja työllistymisen kannalta olennaisten tahojen kanssa (esimerkiksi TE-toimisto, Kela, TYP, terveydenhuolto, oppilaitos, työpaikka ja kuntoutujan lähiverkosto). Verkostotyötä voidaan tehdä esimerkiksi verkostoneuvotteluilla tai video- tai puhelinyhteydenotoilla

15 palveluntuottajan tiloissa, työpaikassa, TE-toimistossa tai muussa tarkoitukseen soveltuvassa tilassa. Työhönvalmentajat tekevät verkostotyötä kuntoutujan terveydentilan muuttuessa ja tarvittaessa esimerkiksi kuntoutujan toimeentulotukiasioissa (muun muassa harkinnanvaraiset työllistymistä edistävät hankinnat kuten bussikortti tai työvaatteet) kuntoutujan talous- ja velkaneuvonta-asioissa kuntoutujan asumisasioissa kuntoutujan vapaa-ajan toimintaan liittyvissä asioissa (muun muassa sosiaalisen verkoston vahvistaminen) mielenterveys- ja päihdepalvelujen kuntoutujalle tarjoamassa tuessa potilasjärjestöjen kuntoutujalle tarjoamissa tukipalveluissa (muun muassa apuvälineet, vertaistuki) silloin, kun kuntoutujan olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutoksia jotka vaikeuttavat työllistymistä tai haittaavat kuntoutumista silloin, kun haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan toisen ammattikunnan edustajan asiantuntemusta (muun muassa lääkäri, sosiaalityöntekijä, velkaneuvoja, psykiatrinen sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, atk-ohjaaja, opinto-ohjaaja, opettaja, erityisopettaja, psykologi) tai muun tilanteen kannalta merkityksellisen henkilön tukea (muun muassa lähiomainen, tukihenkilö, vertainen) silloin, kun kuntoutujalla tulee muutoksia taloudelliseen tilanteeseen, työkykyyn, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, arjenhallintaan tai elämäntilanteeseen silloin, kun halutaan varmistaa kuntoutumisen eteneminen ja vahvistaa työllistymisen edellytykset. Työhönvalmentajat tekevät työkokeilun / työhönvalmennuksen aikana verkostotyötä erityisesti TE-toimiston kanssa. Työhönvalmentaja ja kuntoutuja tarpeen mukaan esimerkiksi selvittävät TE-toimistosta onko kuntoutujan työnhaku voimassa tai onko kuntoutujan työnhakua tarpeen käynnistää. Työttömyyden kesto vaikuttaa esimerkiksi palkkatuen määrään. Työnhaun käynnistäminen ei edellytä työttömyyttä eikä esimerkiksi Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelu ole esteenä työnhakijaksi rekisteröitymiselle. selvittävät TE-toimistosta onko kuntoutujalle tarvetta laatia työllistämissuunnitelma. Jos työllistämissuunnitelma on laadittu, sitä voidaan tarvittaessa päivittää. Siinä voidaan kuvata ne muun muassa verkkopalveluna toteutettavat palvelut, joita kuntoutuja hyödyntää kuntoutuksensa aikana ja tarvittaessa karsitaan ne sovitut palvelut, jotka ovat päällekkäisiä Kelan ammatillisen kuntoutuksen kanssa. hyödyntävät TE-toimiston asiantuntijuutta selvittäessään työnantajia, jotka etsivät työvoimaa selvittävät TE-toimistosta voisiko kuntoutuja hyötyä yrittäjävalmiuksien ja yritystoiminnan edellytysten arvioinnista selvittävät TE-toimistosta, voisiko kuntoutuja täydentää tai päivittää työnhakutaitojaan osallistumalla työnhakuvalmennukseen selvittävät TE-toimistosta, onko kuntoutujalla mahdollisuutta saada palkkatukea, työolosuhteiden järjestelytukea tai yrittäjäksi ryhtyvän starttirahaa selvittävät TE-toimistosta, onko tarvetta järjestää verkostoneuvottelua omavirkailijan kanssa. Verkostotyötä TE-toimiston kanssa tehdään erityisesti työkokeilun / työhönvalmennuksen alussa ja kuntoutujan työllistyessä työsuhteeseen. Työhönvalmentajat tekevät työhönvalmennuksen / työkokeilun kuluessa aktiivista verkostotyötä esimerkiksi paikallisten työnantajatahojen kanssa paikallisten oppilaitosten kanssa

16 kuntoutujan työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan edustajien kanssa osallistumalla paikallisten yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksiin osallistumalla alueellisten työnantajaverkostojen tapaamisiin ottamalla yhteyttä rekrytointiyrityksiin ottamalla yhteyttä ammatinharjoittajiin ottamalla yhteyttä paikallisiin yrittäjiin. Välitehtävät Välitehtävät liittyvät siihen työhönvalmennuksen / työkokeilun vaiheeseen, jonka aikana mahdollinen kuntoutuksen jaksotus (ks. Jaksotus s.12) tapahtuu sekä niiden tavoitteiden edistämiseen, joita kuntoutuja on työhönvalmennuksessa / työkokeilussa asettanut (esimerkiksi GAStavoitteeksi). Esimerkiksi: Jaksotusta voidaan käyttää työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsinnän jälkeen, jos tavoiteltua työpaikkaa / työharjoittelupaikkaa / työkokeilupaikkaa ei ole löytynyt. Tällöin kuntoutuja asettaa välitehtävän tavoitteeksi monipuolisen työnhaun toteuttamisen, jolloin kuntoutujan tehtävänä on jokaisena jaksotuspäivänä toteuttaa 1 3 yhteydenottoa alueellisiin työpaikkoihin (muun muassa työpaikan rekrytoijalle soitto, työpaikalla käynti, sähköpostilla tiedustelu työmahdollisuuksista, verkkohakemus, avoin hakemus, yksilöllinen täsmähakemus, rekrytointitapahtumaan osallistuminen) Kuntoutuja saa omaohjaajalta ohjausta välitehtävien tekemiseen ja välitehtävien läpikäymiseen. Tarpeen mukaan kuntoutuja kirjaa välitehtävän toteutuksen ja kokemukset, tuntemukset, havainnot, pohdinnat ja kysymykset kuntoutuspäiväkirjaan (ks. Kuntoutuksen menetelmiä > Kuntoutuspäiväkirja s.13). 5 Sisältö ja toteutus Palveluntuottaja ja sen henkilöstö luovat toimillaan sellaiset työskentelypuitteet ja viestinnällään sellaisen ilmapiirin, joilla ne osoittavat luottavansa kuntoutujan työllistymismahdollisuuksiin ajoittaisista haasteista tai mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Vastuu kuntoutuksen etenemisestä kuuluu työhönvalmentajille ja erityisesti omaohjaajana toimivalle työhönvalmentajalle. Työhönvalmentajat tukevat kuntoutujan itsenäisyyttä ja voimavaroja toimimalla kuntoutujan kanssa tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa yhteistyökumppanina, innostajana ja mahdollisuuksien avaajana. Työhönvalmentajat tekevät moniammatillista yhteistyötä erityisesti tilanteissa, jolloin kuntoutus- ja työllistymisprosessin etenemisen turvaamiseksi tarvitaan verkostotyön kautta yhteistyökumppaneiden edustamaa asiantuntemusta. Palveluntuottaja dokumentoi kokoukset ja palvelun toteutuksen asiakirjoihinsa niin, että sen kulku on jälkikäteen todennettavissa kuntoutujan asiakirjoista. 5.1 Palveluun valmistautuminen Kela ja palveluntuottaja varmistavat, että kuntoutuja on ymmärtänyt työhönvalmennukseen / työkokeiluun tullessaan palvelun prosessin, sisällön ja tavoitteet. Kela ja palveluntuottaja tar-

17 joavat kuntoutujalle tietoa työhönvalmennuksesta / työkokeilusta, jotta kuntoutuja voi päättää, onko palvelu hänelle sopiva. Palveluntuottaja ottaa puhelimitse yhteyttä kuntoutujaan viimeistään 2 viikon sisällä siitä, kun on saanut kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Yhteydenotossa palveluntuottaja sopii kuntoutujan kanssa työhönvalmennuksen / työkokeilun aloituksen ja selvittää, onko kuntoutujalla erityistarpeita kuntoutukselle. Palveluntuottaja aloittaa kuntoutuksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 4 viikon kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle. Perustellusta syystä kuntoutus voidaan aloittaa myöhemmin. Syy kirjataan kuntoutujan asiakirjoihin. 5.2 Palvelun aloittaminen ja työskentelyn suunnittelu Palvelun aloittamisen ja työskentelyn suunnittelun tavoitteena on työhönvalmennuksessa / työkokeilussa luoda kuntoutujan ja työhönvalmentajien välille perusta luottamuksellisesta ja rakentavasta yhteistyöstä sekä tavoitteellisesta kuntoutuskumppanuudesta. Toimet valmistelevat yhteistyötä ja varsinaista toimintaa palvelussa. Kuntoutujan palveluun perehdyttämisestä sekä toiminnan, henkilöstön ja henkilökunnan tehtävien tutuksi tekemisestä vastaavat työhönvalmentajat tai ainakin omaohjaajana toimiva työhönvalmentaja. Ensimmäisenä kuntoutuspäivänä palveluntuottaja käy kuntoutujan kanssa läpi palvelun prosessin ja varmistaa, että kuntoutuja on ymmärtänyt työhönvalmennuksen / työkokeilun toiminnot sekä kuntoutukseen osallistuvien työntekijöiden roolin ja tehtävät. Ensimmäisenä kuntoutuspäivänä omaohjaaja ja kuntoutuja voivat laatia kirjallisen palvelusopimuksen, jolla vahvistetaan kuntoutuksen aloittaminen. Palveluntuottaja käy palvelusopimukseen liittyvät asiat läpi kuntoutujan kanssa ensimmäisenä kuntoutuspäivänä myös silloin, jos palveluntuottaja ja kuntoutuja eivät laadi kirjallista palvelusopimusta. Ennen palvelusopimuksen allekirjoittamista palveluntuottaja varaa kuntoutujalle mahdollisuuden katselmoida palveluntuottajan tilat, havainnoida palveluntuottajan toimintaa, kuulla palvelun aikaisesta yhteistyöstä, tutustua henkilöstöön ja sen tehtäviin, esittää kysymyksiä ja saada tarvitsemansa taustatiedot palvelusopimuksen allekirjoittamiseksi. Palvelusopimuksen allekirjoittavat kuntoutuja ja omaohjaaja, jolloin molemmille jää omat sopimuskappaleet. Palvelusopimusta ei toimiteta Kelaan. Palvelusopimuksessa vahvistetaan, että kuntoutuja on saanut palvelussa toimiakseen palveluntuottajalta riittävästi tietoa ja tarvittavan käsityksen palvelun aikaisesta toiminnasta ja yhteistyöstä palvelun kuluessa oikeuksista, velvollisuuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista palvelun aikana palvelunaikaisista taloudellisista etuuksista ja etuuskäytännöistä palveluntuottajan henkilöstön salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta luottamuksellisesta ja luvanvaraisesta asiakastietojen käsittelystä, vaihtamisesta, kirjaamisesta ja säilyttämisestä. Ensimmäisenä kuntoutuspäivänä palveluntuottaja pyytää tarvittaessa kuntoutujalta suostumuksen ottaa yhteyttä kuntoutuksen kannalta olennaisiin tahoihin verkostotyötä varten (ks. Verkostotyö s. 14). Nämä tahot voivat olla palvelussa mukana alusta alkaen tai ne voivat tulla mukaan myöhemmin palvelun aikana tai niitä voidaan palvelun edetessä täydentää. Kuntoutuja tekee myös pakolliset ja muut arvioinnit ja mittaukset (ks. Luku 6 arviointi ja mittaaminen). Kuntoutuja ja omaohjaaja pitävät suunnittelukeskustelun. Suunnittelukeskustelun pohjalta kuntoutuja laatii GAS-menetelmällä työhönvalmennukselle / työkokeilulle konkreettiset alustavat

18 ammatilliset tavoitteet yhteistyössä työhönvalmentajien tai ainakin omaohjaajana toimivan työhönvalmentajan kanssa. Kuntoutuja ja omaohjaaja täydentävät tarvittaessa kuntoutujan GAStavoitteita kuntoutuksen edetessä. Kuntoutujan kokonaistilanteen ja alustavien GAS-tavoitteiden pohjalta omaohjaaja ja kuntoutuja laativat kirjallisesti työhönvalmennukselle / työkokeilulle alustavan työllistymiseen tähtäävän ammatillisen suunnitelman. Kuntoutuja ja omaohjaajana toimiva työhönvalmentaja päivittävät suunnitelmaa kuntoutuksen edetessä. Suunnitelmassa kuvataan alustavasti miten työhönvalmennuksessa / työkokeilussa edetään kuka varmistaa toimintojen toteuttamisen ja arvioinnin milloin toiminnot toteutetaan ja arvioidaan minkälaista ja keiden tukea kuntoutuja palvelussa tarvitsee. Työkokeilussa suunnitelma laaditaan 1 kuntoutuspäivänä ja työhönvalmennuksessa viimeistään 2 kuntoutuspäivänä sen jälkeen, kun kuntoutuja ja omaohjaaja ovat keskustelleet kuntoutujan palvelutarpeista sekä alustavasti kuntoutujan ammatillisista tavoitteista ja toiveista. Kun alustava työllistymiseen tähtäävä ammatillinen suunnitelma on laadittu, palveluntuottaja käynnistää suunnitelman mukaisen toiminnan. Jos kuntoutujalla on työhönvalmennukseen / työkokeiluun tullessaan tiedossa soveltuva työpaikka / työharjoittelupaikka / työkokeilupaikka, eikä taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitukselle tai työpaikan / työharjoittelupaikan / työkokeilupaikan etsinnälle ole tarvetta, voidaan kuntoutujan kanssa edetä suoraan työpaikalla / työharjoittelussa / työkokeilussa tukemiseen. Jos tällaisessa tilanteessa työtä / työharjoittelua / työkokeilua ei voida aloittaa palvelun aloittamisen ja työskentelyn suunnittelun päätyttyä, voidaan kuntoutusta jaksottaa enintään 3 viikon ajan. Jos kuntoutuja on ollut ulkopuolisessa työpaikassa työkokeilussa ja hän jatkaa samassa työpaikassa työhönvalmennusta, eikä hänelle ole tarvetta palvelun aloittamiselle ja työskentelyn suunnittelulle / taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitukselle / työpaikan/ työharjoittelupaikan etsinnälle, voidaan kuntoutujan kanssa edetä suoraan työpaikalla / työharjoittelussa tukemiseen. Palvelun aloittamisen ja suunnittelun aikana tai myöhemmin työhönvalmennuksessa / työkokeilussa voidaan kuntoutujan ja työhönvalmentajien päätöksellä todeta, ettei palvelua ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos huomataan kuntoutujan kokonaistilanteen vaativan vielä laaja-alaista selvittelyä ja arviointia. Tällöin työhönvalmennus / työkokeilu keskeytyy ja kuntoutuja ohjataan ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Työhönvalmennus / työkokeilu voi keskeytyä myös muilla perusteilla, ja tällöin kuntoutuja ohjataan sopivaan kuntoutukseen tai muihin tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Lopettamisen syy sekä mahdollinen jatko-ohjaus kirjataan kuntoutuspalautteeseen (ks. Standardin yleinen osa, 3.2.6 Kuntoutuspalaute), joka lähetetään Kelaan. Ryhmämuotoinen toiminta Palvelun aloittamiseen ja työskentelyn suunnitteluun voi sisältyä ryhmämuotoista toimintaa, jos se tukee kuntoutujan kuntoutumista ja työllistymistä. Ryhmässä ennakoidaan tarvetta keskustella yhdessä kuntoutumisprosessin eri vaiheissa eteen tulevista tilanteista ja saadaan vertaistukea työllistymisen onnistumisessa. Ryhmämuotoista toimintaa voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluntuottajan henkilöstön esittelyssä