1 LUPAPÄÄTÖS Nro 6/2013/1 Dnro PSAVI/26/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.1.2013 ASIA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki LUVAN HAKIJA Typön Turkis Oy Rautiontie 979 85150 Typpö
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläintilat ja tuotanto... 3 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 5 Huoltorakennukset... 6 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 6 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 6 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 7 Asutus ja maankäyttö... 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 7 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 8 Toiminnan vaikutusten tarkkailu... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Hakemuksen täydentäminen... 9 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Muistutukset ja mielipiteet... 12 Hakijan vastine... 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 12 Ympäristöluparatkaisu... 12 Lupamääräykset... 12 Varjotalot... 12 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 13 Valumavesien käsittely... 15 Rehun varastointi... 15 Jätehuolto ja varastointi... 15 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 16 Muut määräykset... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 19 Luvan myöntämisen edellytykset... 19 Lupamääräysten perustelut... 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 22 Luvan voimassaolo... 23 Lupamääräysten tarkistaminen... 23 Korvattava päätös... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 24 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 24 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 24 Ratkaisu... 24 Perustelut... 24 Oikeusohje... 25 MUUTOKSENHAKU... 26
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Typön Turkis Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 2.3.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Raution kylään Hevoshiedankankaan länsilaidalla sijaitsevalle kaupungin turkistila-alueelle tiloille Typöntarha Rn:o 208-415-9-80 ja Metsäpeltola Rn:o 208-415 9-105 ja määräalalle tilasta Jaakola Rn:o 208-415-9-81-M601. Alue sijaitsee noin 17 kilometriä Kalajoen keskustaajamasta kaakkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 2 000 siitosnaarasminkin turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hakijalla on nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 28.1.2005 myöntämä ympäristölupa (Dnro 1101Y1893-131) 450 kettusiitosnaaraan ja 1 300 minkkisiitosnaaraan pitämiseen. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja minkkien kasvatustoimintaa. Lupaa haetaan kahden olemassa olevan turkistilan toiminnalle ja toiminnan vaiheittaiseen laajentamiseen. Eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee tarhalla olemaan 500 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja 5 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarhalla on nykyisin 28 varjotaloa. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 48, joista 20 varjotaloa on ketuille ja niissä on yhteensä 1 684 häkkipaikkaa ja 2 828 eläinpaikkaa. Minkeille on laajennuksen jälkeen yhteensä 28 varjotaloa, joissa on 9 712 häkkipaikkaa ja 32 408 eläinpaikkaa. Varjotalojen pituus muutos- ja laajennustöiden jälkeen on yhteensä 2 955 met-
4 riä. Kettutalojen pituus on yhteensä 940 metriä ja minkkitalojen pituus yhteensä 2 015 metriä. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 2 200 ketun nahkaa ja 22 500 minkin nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin 4,75 hehtaaria. Turkistila-alueen perusmaa on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Hakemuksen mukaan tontti viettää kahtaalle koilliseen sekä lounaaseen. Kettujen kasvatustilat sijoittuvat koilliseen viettävälle osuudelle minkkivarjotalojen ollessa vedenjakajalla. Alueen peruskuivatus on toteutettu sala- ja avo-ojin sekä pinnanmuotoiluin. Alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Uudet varjotalot toteutetaan voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisesti. Varjotaloissa M11 M12, U1 U16, K1 K6 ja K17 K20 tulee olemaan tiivisalustat yhteensä 1 700 varjotalometrillä, joka on 58 % tilan kokonaisvarjotalokannasta ja 73 % tuotannosta (eläinpaikoista). Hakemuksen mukaan nykyisiin alueelle jääviin maanvaraisiin varjotaloihin asennetaan tiivis alustarakenne talojen uusimisen (purkuperuskorjaus) yhteydessä. Vesitiivis lanta-alusta tullaan toteuttamaan varjotalopenkereiden alle sijoitettavan 0,4 millimetriä paksun maanrakennuskalvon avulla, Tiivisalustoilta kerättävät vedet johdetaan keruusäiliöihin, joista edelleen lannoitteeksi peltoviljelyyn. Laajennuksen osalta varjotalojen tiivis alusta katsotaan riittäväksi vesiensuojelutoimenpiteeksi. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Varjotalojen alustat on korotettu vähintään 30 cm. Alueen peruskuivatusvesille on järjestetty käsittely kahden erillisen maasuodattimen avulla. Suunnitelma valumavesien käsittelystä (29.6.2010/Seppo Hihnala) on liitetty hakemukseen. Hakija on hakemuksen täydennyksessä todennut, että turkistila-alueelle on rakennettu vuosina 2010 ja 2011 kaksi erillistä valumavesisuodatinta. Järjestelmiä on kaksi, koska maaston korkeusasema ja kaivuolosuhteet eivät puoltaneet ainoastaan yhden suodatinkentän toteutusta. Suodatinten mitoitus kattaa nykyisen, maanvaraisten varjotalojen, varjotalokentän osuuden. Hakemuksessa esitetty alueen pinta-ala on bruttoala, joka käsittää hakijan turkistilatoiminnot alueen ulkoreunaa piirtäen. Varsinainen varjotalokenttä, nettoala, on huomattavasti tätä pienempi. Bruttoalaa kuuluville reuna-alueille on tyypillistä lisäksi se, ettei näiden valumavesiä kerätä yhteen käsiteltävien tilavesien kanssa. Hakijan esittämä laajennus toteutetaan kokonaisuudessaan tiivisalustakalvoilla varustetuin tyyppivarjotaloin. Rakentamistavan vuoksi näille varjotalokentän osille ei vallitsevan käytännön mukaan esitetä valumavesien käsittelyä. Alueiden peruskuivatus voidaan siten järjestää erillään olemassa olevista peruskuivatus- ja käsittelyjärjestelyistä. Vuonna 2010 valmistuneesta maasuodattimesta on otettu näyte vuonna 2011. Uudemmasta suodattimesta ei ole tutkimustuloksia. Näyte on otettu 28.7.2011 imeytyskentästä tulevan putken suulta. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli 3,1 mg/l, typpipitoisuus 68 mg/l ja ph 6,8. Turkistila-alue on osittain aidattu. Muutostöiden yhteydessä alue tullaan aitaamaan kokonaisuudessaan. Vuosittaisia huoltotoimenpiteitä, kuten lannanajoa varten alueelle on varattu riittävästi huoltokäytäviä, jotka yhdistetään portein alueen muuhun tiestöön.
5 Uusissa minkkitaloissa käytetään kerroshäkkejä. Tilan varjotalokanta tullaan minkkien osalta varustamaan kokonaisuudessaan lämpöjuotoin. Kettujen juottojärjestelmänä on kesänippa. Siitoseläinten talvikautista juottoa varten häkit varustetaan juomakupein. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja sen kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea, heinää, turvetta ja kutteria. Hakemuksen mukaan laskennallinen kuivikemenekki tilan koko laajennuksen jälkeiselle varjotalokapasiteetille on ympäristöohjeiden mukaan 665 m 3 irtotiheydessä (15 cm kerros) arvioitu kuivikkeiden käyttömäärä on noin 600 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Kuivikkeet vaihdetaan tai lisätään lannanpoiston yhteydessä ketuilta tavallisesti 1 2 kertaa vuodessa ja minkeiltä 3 4 kertaa vuodessa. Minkkitaloista poistetaan lantaa tasaisesti ympäri vuoden. Kettujen pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elo-syyskuun aikana. Lanta-alustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita levitetään häkkirivien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilalla muodostuva lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan tilan välittömässä tuntumassa sijaitsevalle Typön Komposti Osuuskunnan kompostointialueelle. Käsitelty lanta ohjataan kompostointialueelta viljelijäsopimuksin peltolannoituskäyttöön. Hakemuksen mukaan virtsa kerätään varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin 0,2 1 m³:n kokoojasäiliöihin. Hakemuksen mukaan laskennallinen vähimmäistarve on 17 m³, joka toteutetaan tarvittaessa. Kulkuteiltä ja piha-alueita poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Huoltorakennukset on viemäröity umpikaivoihin. Kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta (Jätehuolto P. Pääkkönen) ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Jätteet ja varastointi Kasvatuskauden aikana tilalla kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastamalla tilalla, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu 250 kg vuodessa. Rummutuspuru, jota syntyy 5,5 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpökeskuksen kattilassa. Ruhot ja kaapimarasva, jota toiminnassa syntyy 27 tonnia vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Minkkien nahoitus on ulkoistettu Furfix Oy:lle, joten luvuissa on mukana ainoastaan tilalla nahoitettava kettutuotanto. Muovijäte (2 000 kg/vuosi), jäteöljy (50 l/vuosi), ongelmajätteet (50 kg/vuosi), sekajäte (2 000 kg/vuosi) ja metalliromu (1 000 kg/vuosi) toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Turkistilan jätehuolto toteutetaan kaupungin jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tar-
6 halla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty kahteen huoltorakennukseen, johon on sijoitettu kettujen nahoitustoiminnot, huolto- ja korjaamotilat sekä sosiaalitilat. Huoltorakennuksen lisäksi tilalla on erillisiä kylmiä varastotiloja kalustolle ja tuotantotarvikkeille. Tilalle voidaan laajennuksen yhteydessä rakentaa erillinen siilohuone rehulaitteita varten. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilan polttoainesäiliön tilavuus on 1 500 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 200 litraa muita öljytuotteita. Turkistilan käyttövesi hankitaan Kalajoen kaupungin vesijohtoverkosta (Osuuskunta Valkeavesi). Arvio vuotuisesta vedenkulutuksesta on noin 2 500 m 3 vuodessa. Tilalla ei valmisteta rehua. Tilalla käytettävän rehun toimittaa Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Tilalle voidaan laajennuksen yhteydessä rakentaa erillinen siilohuone rehulaitteita varten. Liikennejärjestelyt Tila sijaitsee turkistuotantoalueella noin kilometrin päässä Typön kyläkeskuksesta. Tilan koko sekä alueen nykyinen ja tuleva maankäyttö huomioiden toiminnasta aiheutuvaa liikennettä voidaan hakemuksen mukaan pitää alueelle tavanomaisena, eikä tilan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajua. Tuhoeläimiä, kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja sekä muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkoittimin sekä tarvittaessa erilaisten varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden avulla. Lintujen aktiivista torjuntaa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, mikäli se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa.
Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö 7 Asutus ja maankäyttö Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Typön kylälle noin 17 kilometriä kaupungin keskustaajamasta kaakkoon. Turkistila on Hevoshiedankankaan länsilaidalla sijaitsevalle Kalajoen kaupungin turkistila-alueelle, jolla toimii hakijan lisäksi myös muita turkistarhoja. Turkistilan lähialueella (<500 metriä) on asuinrakennukset luoteessa ja koillisessa. Lähialueelle ei sijoitu toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia kohteita. Etäisyydet asuinrakennuksiin ovat luoteessa noin 450 metriä, pohjoisessa 650 metriä, koillisessa 500 metriä ja idässä noin 600 metriä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole suojelukohteita. Lähin pohjavesialue Hollanti (11 208 02) sijaitsee turkistilalta noin 7,5 kilometriä eteläkaakkoon. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevan Vääräjoen alaosan alueen (53.091) vesistöalueella. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan Typön Turkis Oy:n toiminta laajenee minkkituotannon osalta noin kolminkertaiseksi kettutuotannon säilyessä suunnilleen ennallaan. Tilan laajennuksen suunnittelussa lähtökohtana on ollut maksimaalinen pinta-alakohtainen tehokkuus käytettävissä olevan turkistilakiinteistön rajoissa. Olemassa olevan tuotantokeskittymän sisällä tapahtuva toiminnan kehittäminen ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä toteutettava lisärakentaminen ja järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vuotuiseen kasvatuskiertoon sekä tilan päivittäiseen toimintaan liittyvät hoitorutiinit ovat elinkeinon sertifiointijärjestelmän sekä vallitsevan ympäristökäytännön mukaiset. Tuotannon laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tila-alueen varjotalokentän perusmaa on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Alueella ei ole pinnanmuotojen vuoksi ole peruskuivatusongelmia. Varjotaloalustojen korotuksista huolehtiminen sekä piha-alueiden muotoilu vähentää sadevesien tilapäisestikään huuhtovaa vaikutusta. Runsas kuivikkeiden käyttö vähentää lanta-alustalta maaperään tai tiivisalustarakenteiden vesienkeruujärjestelmiin kohdistuvaa kuormitusta. Uudet varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut sekä tiivisalustan viemäröintityöt. Tilan tuotannossa käytettävät häkit, myös minkkien kerroshäkkiratkaisu, täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Kerroshäkkiratkaisulla tehostetaan erityisesti varjotalokentän pinta-alakohtaista rakennustehokkuutta suhteessa eläinpaikkoihin.
8 Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin, joihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Tiivisalustavesien levitysmahdollisuus sisältyy viljelijäkohtaisiin vastaanottosopimuksiin. Riittävä kuivikkeiden ja tarvittaessa erityisesti kuiviketurpeen käyttö sitoo lannan sisältämiä ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Yhteiskäsittelyalueella (Typön Komposti Osuuskunta) keskitetysti tapahtuva lannan välivarastointi ja kompostointi edistää turkiseläinlannan hyötykäyttöä sekä vähentää lannan käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tilakohtaisiin käsittelyratkaisuihin verrattuna. Huolellisesti kompostoitu lanta parantaa massojen käsiteltävyyttä sekä lannan hygieniaa mahdollisten taudinaiheuttajien osalta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan Typön Turkis Oy:n turkistilan toiminta järjestetään saneeraus- ja laajennustöiden yhteydessä alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi. Toiminnot sijoittuvat olemassa olevalle turkistila-alueelle. Tilalle sijoitettavat uudet tiivisalustaratkaisuin sekä lämpöjuotoin (minkki) toteutettavat varjotalot laajentavat toimintaa ja korvaavat vanhaa purettavaa rakennuskantaa. Riittävä kuivikkeiden käyttö, oikein mitoitetut varjotalorakenteet sekä ympärivuotiset juottojärjestelmät (minkki) pitävät uusien varjotalojen tiivisalustoille kertyvän vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Tilalle on suunnitteilla siilohuone rehunjakelulaitteita varten. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi peltoviljelyssä suoraan viljelijöille tai Typön Komposti Osuuskunnan kautta. Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin omistamalle turkistila-alueelle. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminnan muuttaminen ja laajentaminen toteutetaan nykyisellä varjotalokentällä alueen vakiintuneen käyttötarkoituksen mukaisesti. Etäisyydet lähimpiin asuin- tai vapaa-ajanrakennuksiin luoteessa noin 450 metriä, pohjoisessa 650 metriä, koillisessa 500 metriä ja idässä noin 600 metriä. Muissa ilmansuunnissa etäisyys asuinrakennuksiin on yli kilometri. Tilan lähialueella (< 500 m) ei ole muita häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan sijoittumista voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Valumavesien käsittelyjärjestelmiin tulevaa ja niistä lähtevää vettä tarkkaillaan vuosittain kaksi kertaa otettavin näyttein seuraavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti: - Tulevan veden näytteenottopisteenä toimii tasausallas. - Lähtevän veden näytteenottopisteenä toimii hiekkasuodattimen purkuputki. Näytteenoton yhteydessä vallitseva virtaama määritellään hiekkasuodattimen putken päästä. Valumavesistä otetaan näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys lokakuussa. Näytteenoton suorittaa tähän perehtynyt henkilö tai ulkopuolinen palveluntarjoaja.
Tarkkailtavat vedenlaatuparametrit: 9 - Virtaama lähtevä vesi - ph - BHK 7ATU - Kokonaistyppi - Kokonaisfosfori Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistilan omavalvontakirjanpitoa. Tiedot järjestelmän toiminnasta toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien vuosiyhteenvetotietojen yhteydessä. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 22.5.2012 muun muassa valumavesijärjestelmän tarkkailutuloksilla ja tarkkailusuunnitelmalla sekä tiedoilla valumavesien käsittelyjärjestelmän mitoituksesta. Täydennyksessä on esitetty myös muiden tarha-alueella olevien toiminnanharjoittajien yhteystiedot. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 11.9. 11.10.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kaikki uudet ja peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä alustoilla, joille kertyvät vedet on kerättävä talteen. Vesitiiviiden häkkien nesteiden keräilykaivot tulee tyhjentää keväisin ja syksyisin. Nesteiden ravintosisältö tulee määrittää ja ne tulee käyttää lannoitteina pelloille. Tarhalla olevan salaojituksen kuntoa tulee tarkkailla, ja mahdolliset tukkeumat tulee korjata viipymättä salaojituksen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tarhan toimintaan liittyvien maasuodattimien kuntoa tulee tarkkailla ja varmistua, että ne toimivat vaaditulla tavalla. Tarvittaessa maasuodattimien puhdistusteho tulee varmistaa mittauksin. Maasuodattimet on hakemuksen mukaan mitoitettu 1,95 hehtaarin alueelta tuleville salaoja- ja valumavesille. Hakemuksessa kuitenkin mainitaan, että tilan koko laajennuksen jälkeen on 4,75 hehtaaria. Maasuodatin tulee mitoittaa koko tarhan toimintaa vastaavaksi. Toiminnanharjoittajan tarhalta peruskuivatusvedet on aiemmin johdettu käsiteltäväksi Typön kompostiosuuskunnan jätevesien käsittelyjärjestelmässä (lupa PPO-2004-Y-226-131). Luvan mukaan järjestelmässä käsitellään
10 kompostiosuuskunnan jätevesien lisäksi Typön Turkis Oy:n jätevedet sekä kahden muun alueella olevan tarhan jätevedet. Hakemuksen mukana olevan, 29.6.2010 laaditun (Seppo Hihnala) valumavesien käsittelyä koskevan suunnitelman kansilehden perusteella voidaan olettaa, että suunnitelma koskee lisäksi myös Typön kompostiosuuskunnan jätevesien käsittelyä. Kalajoen kaupungin ympäristöviranomaisen näkemyksen mukaan lupaviranomaisen tulee tarkentaa mitä jätevesiä hakemuksen mukaisessa järjestelmässä käsitellään. Niin ikään luvassa tulee tuoda selkeästi esille, mikäli toiminnassa syntyviä salaoja- ja kuivatusvesiä johdetaan käsiteltäväksi muualle kuin hakemuksen mukaiseen järjestelmään. Koko tarha-alueella tulee huolehtia siitä, että lanta-alustat ovat riittävästi korotettava. Korotuksia on parannettava vanhojen talojen osalta, mikäli ne eivät täytä vaatimuksia (30 cm). Lanta-alustojen korotuksia ei saa tehdä kaivamalla maata varjotalojen väleistä. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuiviketta virtsan sitomiseksi. Maavaraisilla varjotaloilla tulee kuivikkeena käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena, lisäksi voidaan käyttää muita kuivikemateriaaleja. Tiivispohjaisilla varjotaloilla voidaan hyväksyä myös muiden kuivikemateriaalien käyttö. Lannat on poistettava lanta-alustoilta riittävän usein. Lannan tulee ajaa suoraan häkkien alta yhteiseen lannan vastaanotto- / kompostointipaikkaan. Turkistarhan rehusiilojen pesuvedet ja sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa umpisäiliöön tai vaihtoehtoisesti ne on puhdistettava samoilla vaatimuksilla mitkä koskevat viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden jätevesiä. Tarhan toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevia kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden polttaminen avotulella on kielletty. Tarhaustoiminnan järjestämisessä tulee huomioida, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Turkistarha sijaitsee Kalajoen kaupungin Raution kylässä noin 17 kilometriä kaupungin keskustaajamasta kaakkoon Typön tarha-alueella pääosin kaupungin omistamalla kiinteistöllä. Alueella toimii myös muita turkistarhoja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 450 metrin etäisyydellä luoteessa ja 500 metrin etäisyydellä koillisessa. Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole suojelukohteita. Turkistarhalla ei ole lantalaa. Lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan tilan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Typön Komposti Osuuskunnan kompostointialueelle, josta käsitelty lanta ohjataan viljelijäsopimuksin peltolannoituskäyttöön. Kuivikkeena käytetään pääasiallisesti olkea ja kutterinlastua ja osin myös turvetta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan turkistarhalla tulee olla koko vuoden lannantuotantoa vastaavat lannan toimitussopimukset joko Typön Komposti Osuuskunnan tai lantaa vastaanottavien viljelijöiden kanssa. Tilan perusmaa on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Tontin pinta viettää sekä koilliseen että lounaaseen. Alueen peruskuivatus on toteutettu sala- ja avo-ojin sekä pinnanmuotoiluin ja alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Minkkitarhan alueella on kuitenkin todettavissa edelleen kuivatusongelmia. Tarha-alueen valumavedet johdetaan tasausaltaan kautta
11 kahteen erilliseen maasuodattimeen, joista vedet ohjautuvat alapuolisiin metsäojiin. Eteläinen, minkkitarha-alueen maasuodatin on valmistunut ja otettu käyttöön 2011. Tarha-alueen valumavesien käsittelyä koskevassa suunnitelmassa (29.6.2010/Seppo Hihnala) suodatinkenttien toiminta-ajaksi on arvioitu 4 6 vuotta, jonka jälkeen on varauduttava suodatinrakenteiden uusimiseen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on 12.8.2010 hyväksyessään vesienkäsittelysuunnitelman edellyttänyt vähintään kerran vuodessa tapahtuvaa näytteenottoon perustuvaa tarkkailua suodatuskenttien toimintatehon ja toiminnan ympäristökuormituksen selvittämiseksi. Lupahakemuksen täydennyksessä 15.5.2012 sisältyvässä tarkkailusuunnitelmassa on esitetty näytteenoton ja analyysien tekemistä kaksi kertaa vuodessa. Esitetyn tasoista seurantaa voidaan pitää hyväksyttävänä tasona toiminnasta aiheutuvan kuormituksen ja vedenkäsittelyrakenteiden kunnossapitotarpeen arvioimiseksi. Analyysivalikoimaan olisi syytä lisätä typen yhdisteet (NO 2+3 N ja NH 4 -N) sekä kiintoaine. ELY-keskus edellyttää, että uusien rakennettavien ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat rakennetaan nestetiiviiksi voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti (MMM-RMO C4) mukaisesti. Vanhojen varjotalojen lanta-alustat tulee korottaa riittävälle tasolle ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi. Varjotalojen alla kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Riittävä kuivikemateriaalin käyttö on erityisen tärkeää niiden varjotalojen osalta, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi. Tarvittaessa kuivikkeita tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm eläinhäkkien ulkoseinälinjan ulkopuolelle. Mikäli tämä ei toteudu, varjotalot tulee varustaa räystäskouruin, joilla katoilta valuvat sadevedet johdetaan hallitusti varjotalojen lanta-alustojen ulkopuolelle. Tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Säiliötilavuuden rakentamisessa ja mitoituksessa tulee huomioida tiiviiden alustojen lisääntyminen varjotalojen mahdollisten tulevien peruskunnostusten myötä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen vastaavasti kuin kuivikelannan osalta. Jäljennökset nesteiden ja mahdollisista kuivikelannan toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee toimittaa viipymättä ELY-keskukselle. Turkistarhan nahoittamossa, sosiaalitiloissa ja rehun jakelulaitteiden pesussa syntyvät jätevedet tulee kerätä umpisäiliöihin ja toimittaa käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Toiminnan muussa jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemuksessa on esitetty, että nahoituksessa käytetty rummutuspuru poltetaan lämpökeskuksen kattilassa. Kyseinen puru sisältää jossain määrin rasvaa, jonka vuoksi puru tulee toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raaka-aineen polton tai muulle asianmukaiselle vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Kettutarhan osalta alue on aitaamaton. Alue tulee aidata viivytyksettä. Minkkitarhan laajennusalueen tulee olla aidattu ennen alueen ottamista tuo-
12 tantokäyttöön. Laajennusalueen rakenteiden valmistumisesta tulee tehdä ilmoitus ELY-keskukselle ennen eläinten sijoittamista kyseiselle alueelle. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjanpitoa, johon tallennetaan ympäristönsuojelun kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpitoon tulee merkitä mm. eläinmäärät, toiminnassa käytetyn veden määrä, käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lanta-alustojen ja umpikaivojen tyhjennysajankohdat, kuivikelannan ja lanta-alustoilta kerätyn nesteen määrät ja toimituspaikat, nahoitusruhojen määrät ja toimituspaikat, itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat sekä muun jätteen lajit, määrät ja toimituspaikat. Myös mahdolliset poikkeukselliset tapahtumat, niiden vaikutukset ja niistä aiheutuneet toimenpiteet tulee kirjata. Ajantasainen kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitoon perustuva vuosiyhteenveto turkistarhan toiminnasta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti ja sitä koskeva ympäristölupa myöntää toiminnan laadun edellyttämin tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet 3. XX XX pyytää ottamaan lupahakemuksen käsittelyssä huomioon, että tarhaalueen pohjoispuolelle, turkistarhan ja Typön kyläaukean välissä oleva kaupungin omistama metsäkaistale säilytettäisiin tulevaisuudessakin puustoisena. Metsäkaistale mahdollisesti osaltaan estäisi ajoittaista hajuhaittaa ja vaimentaisi kettujen kiima-aikana pitämää meteliä. Lisäksi muistutuksessa pyydetään ottamaan huomioon, ettei turkistarhoilla nahoitusaikana tai muulloinkaan poltettaisi eläinrasvaa, koska poltosta aiheutuu pihapiirissä oltaessa hajuhaittaa. Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta määräaikaan mennessä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Typön Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa Raution kylässä tiloilla Typöntarha Rn:o 208-415-9-80 ja Metsäpeltola Rn:o 208-415 9-105 ja määräalalla tilasta Jaakola Rn:o 208-415-9-81-M601 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen (25.1.2012) mukaisesti.
13 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 500 siitosnaaraskettua ja 5 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään 2 828 ja minkkien 32 408. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 2 955 metriä. Mikäli kettujen tai minkkien pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset (16/EEO/1999). 3. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotaloissa tulee olla räystäskourut. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Tiivispohjaisten varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein ylivalumien estämiseksi. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Kettujen lanta tulee poistaa alustoilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lantaalustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. 5. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen tai hyödynnettävä lannanluovutussopimusten mukaisesti peltolannoitteena. Lantaa ei saa välivarastoida tarhalla.
14 Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Mikäli lannan ja virtsan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lantaa ja virtsaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan ja virtsan luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. 6. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. 7. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 8. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke.
15 9. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Valumavesien käsittely 10. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Salaojituksen kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset tukkeumat on korjattava välittömästi. Tarha-alueen valumavedet on kerättävä käsittelyjärjestelmään erillisellä kokoojaojalla. Kokoojaoja on rakennettava niin, että kattovedet eivät pääse sekoittumaan käsiteltäväksi johdettavaan veteen. Vesienkäsittelyjärjestelmän kautta maastoon johdettavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla enintään 2,0 mg/l (tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona). Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää ELY-keskukselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Tasausaltaat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Poistettu liete on varastoitava lantalassa tai toimitettava suoraan laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Maasuodattimen suodatinhiekka on vaihdettava vähintään viiden vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimen toimivan hyvin. Poistettava suodatinhiekka on toimitettava ympäristöluvan saaneeseen laitokseen käsiteltäväksi. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Rehun varastointi 11. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. Jätehuolto ja varastointi 12. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
16 Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 13. Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Polttonestesäiliön alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliö tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliön sijoittelussa on huomioitava riittävä suojaetäisyys vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 heinäkuun loppuun mennessä. 14. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 15. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Nahoittamossa syntyvät pesuvedet on kerättävä umpisäiliöihin ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 16. Turkistarhan päästöjä tulee tarkkailla. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä saadaan luotettava tieto.
17 Valumavesien käsittelyjärjestelmiin tulevaa ja niistä lähtevää vettä on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. - Tulevan veden näytteenottopisteenä toimii tasausallas. - Lähtevän veden näytteenottopisteenä toimii hiekkasuodattimen purkuputki. Näytteenoton yhteydessä vallitseva virtaama määritetään hiekkasuodattimen purkuputken päästä. Valumavesistä on otettava näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys lokakuussa. Tarkkailtavat vedenlaatuparametrit: - Virtaama lähtevä vesi - ph - BHK 7ATU - Kiintoaine - Kokonaistyppi - nitriitti- ja nitraattityppi (NO 2+3 N) - ammoniumtyppi (NH 4 -N) - Kokonaisfosfori Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistilan omavalvontakirjanpitoa. Tiedot järjestelmän toiminnasta toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien vuosiyhteenvetotietojen yhteydessä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai ELY-keskuksen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteiden aikaiset näytteet voi ottaa laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava tai muu luvan haltijan määräämä henkilö. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskukselle 31.3.2013 mennessä. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat
Muut määräykset 18 - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää. 18. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Turkistarha-alue on aidattava 30.9.2013 mennessä. Laajennusalueen tulee olla aidattu ennen alueen ottamista tuotantokäyttöön. 19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhka aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 20. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 21. Uusien ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä ja muuttamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT 19 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu turkistuotantoalueelle, jolla toimii useita turkistarhoja. Etäisyys turkistarhalta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 450 metriä. Ehdotuksessa turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi (31.5.2000) on esitetty, että suositeltava vähimmäisetäisyys suuresta turkistarhasta väestökeskuksen ulkopuolella olevaan asuntoon on vähintään 400 metriä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset myös toiminnan tarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Päätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat määräykset lannan asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräyksessä 20 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Termi ongelmajäte on asian ratkaisuosassa korvattu uuden jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä.
20 Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. (lupamääräys 3) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa laskennallisesti noin 1 500 m³ vuodessa. Hakemuksen mukaan tilalla tuotettu lanta toimitetaan Typön Komposti Osuuskunnan kompostointialueelle, josta käsitelty lanta ohjataan viljelijäsopimuksin peltolannoituskäyttöön. Hakemukseen on liitetty kaksi lannanluovutussopimusta, jotka koskevat yhteensä noin 140 hehtaarin lannanluovutuspinta-alaa. Lannan välivarastointi tarhalla on kielletty, koska tarhalla ei ole omaa lantalaa. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää riittävän usein ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Käyttämällä virtsa peltolannoitteena, saadaan virtsan sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Määrittämällä maaperän ravinnepitoisuudet ennen lannoitusta voidaan välttää peltojen ylilannoitusta. Lannan ja virtsan toimitussopimusten muutoksista on ilmoitettava ELY-keskukselle, jotta valvontaviranomaisella on ajantasainen tieto lannan toimituspaikoista ja voidaan arvioida lannankäsittelyn asianmukaisuutta. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000. (lupamääräys 6) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 7) Lanta ja virtsa tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lantaa, virtsaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi, ilman riittäviä selvityksiä siitä, ettei lannan ja virtsan levittäminen pilaa pohjavettä. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 8) Sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla määritetään vaadittavat puhdistustehot. (lupamääräys 9)