Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012
Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia eroja Tulevaisuuden työpaikkoja Muuttoliikkeestä/maahanmuutosta
Väestön ikärakenne Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2010, 2020 ja 2030 Huoltosuhde ei parane yhdessäkään Suomen kunnassa! Muutos tulee olemaan voimakkainta maaseutumaisissa kunnissa. Myös kunnan koko vaikut taa. Asukasmäärältään pienemmissä kunnissa muutos on suurempi. Alueellisesti tarkastellen muutos tulee olemaan voimakkainta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Myös Keski-Suomesta löytyy heikon kehityksen kuntia. 2010 2020 2030 MIN 39,9 47,8 53,4 MAX 91,0 116,4 138,7 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009
Väestöllinen huoltosuhde 2010, 2020 ja 2030 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi KOKO MAA Pirkanmaa Uusimaa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2010 2010-2020 2020-2030 (0-14 -vuotiaat + yli 64-vuotiaat)/15-64 -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus
Työikäisten määrä vähenee Työikäisten (18-64 v.) määrän absoluuttinen muutos vuosina 2001-2010 Suurin kasvu: Helsinki 17 482 Espoo 16 895 Tampere 10 908 Vantaa 9 979 Oulu 9 380 Jyväskylä 7 543 Seinäjoki 3 700 Kirkkonummi 3 226 Nurmijärvi 2 772 Kuopio 2 644 Nokia 2 287 Ylöjärvi 2 267 Suurin pudotus: Kouvola -3390 Imatra -1977 Jämsä -1846 Rauma -1585 Varkaus -1563 Lieksa -1517 Pieksämäki -1313 Kemijärvi -1311 Savonlinna -1262 Raahe -1133 Suomussalmi -1122 Heinola -1119 Lisääntynyt (117) Vähentynyt (219) 2.4.2012 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Kuntarajat Tilastokeskus
Työikäisten määrä vähenee Työikäisten (18-64 v.) määrän absoluuttinen muutos vuosina 2010-2020 TK:n väestöennusteen mukaan Kun työikäisten määrä vielä 2001-2010 lisääntyi koko maassa 67 000:lla niin aikavälillä 2010-2020 määrän ennakoidaan vähenevän yhteensä noin 120 000:lla (3 350 000 => 3 230 000). Lisääntyy (72) Vähenee (264) Kuntarajat Tilastokeskus
Työikäisten määrä vähenee Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Savo Kymenlaakso Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Kainuu Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Työikäisten (18-64 v.) määrän muutos 2001-2020 maakunnittain 65000 55000 45000 35000 25000 15000 5000-5000 -15000-25000 -35000 2011-2010 2010-2020 Lähde: Tilastokeskus
Työllisyyden alueellisia eroja
Työllisyysasteet maakunnittain 2009 = 18-64 vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Alueittaiset erot ovat suuria: Ahvenanmaa 79 Pohjois-Karjala 60. Ero on lähes 20%! Myös ikäryhmittäiset erot ovat suuria: Koko maa Vähiten Eniten Ero Yht. 67,9 59,9 78,7 18,8 18-24 46,5 36 58,5 22,5 25-34 74,7 66,9 82,6 15,7 35-44 80,4 75 88,4 13,4 45-54 78,9 72,3 87 14,7 55-64 53,1 43,5 69,1 25,6 Ahvenanmaa, Uusimaa ja Itä- Uusimaa ja Pohjanmaa kärjessä kaikissa ikäluokissa, Kainuu ja Pohjois-Karjala hännillä. Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Savo Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Yhteensä 0 20 40 60 80 100 Lähde: Tilastokeskus
Työllisyysasteet kunnittain 2009 = 18-64 vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Vähiten: Rautavaara % 52,5 Salla 52,6 Taivalkoski 53,0 Outokumpu 53,2 Hyrynsalmi 53,4 Kaavi 53,9 Kivijärvi 54,1 Puolanka 54,5 Pudasjärvi 54,6 Kuhmo 54,9 Kemijärvi 54,9 18-64 -v. työllisten osuus samanikäisestä väestöstä 75 - (37) 70-75 (61) 65-70 (86) 60-65 (102) - 60 (50) Eniten: Sottunga 84,1 Jomala 82,1 Finström 80,7 Saltvik 80,1 Hammarland 80,0 Lemland 79,9 Sund 79,7 Mustasaari 79,4 Pornainen 79,2 Sipoo 78,7 Aluerajat Tilastokeskus KL/JAH 23.3.2012 Lähde: Tilastokeskus
Tutkintorakenteen alueellisia eroja 2.4.2012 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma
Koulutus Ylemmän korkea-asteen ja tutkija-asteen suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Lappi Ahvenanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Kainuu Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Väestö entistä koulutetumpaa, alueelliset erot suuria. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1970. Vaikka koulutustaso nousee, jää silti liian moni kokonaan vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 1970 1970-80 1980-90 1990-00 2000-10 Lähde: Tilastokeskus
Koulutus Ilman tutkintoa olevien 30-34 vuotiaiden osuus ikäluokastaan maakunnittain 2010 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Lappi Varsinais-Suomi Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Uusimaa Päijät-Häme Ahvenanmaa-Åland Koko maa -30-25 -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 naiset miehet Lähde: Tilastokeskus
Tulevaisuuden työpaikkoja
Työpaikkojen muutos Työpaikkojen muutos vuosina 2008-2009 Koko maassa työpaikat vähenivät vuoden aikana 3,7 prosenttia. Kuntatasolla tarkastellen työpaikat vähenivät 292 kunnassa. 24 kunnassa menetys yhden vuoden aikana oli yli 10 % kunnan työpaikoista. Varkauden Etelä-Pirkanmaan Kotka-Haminan Salon Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Raaseporin Nivala-Haapajärven Raahen Lahden Savonlinnan Lounais-Pirkanmaan Imatran Äänekosken Pohjois-Satakunnan Koillismaan Jämsän Sydösterbottens kustregion Tampereen Kemi-Tornion Haapaveden-Siikalatvan Keski-Karjalan Vakka-Suomen Jakobstadsregionen Saarijärven -Viitasaaren Rauman Lappeenrannan Kehys-Kainuun Ylivieskan Järviseudun Luoteis-Pirkanmaan Forssan Turun Pieksämäen Suupohjan Ålands skärgård Kyrönmaan Joutsan Loviisan Kouvolan Kuusiokuntien Porin Itä-Lapin Porvoon Koillis-Savon Seinäjoen Keuruun Loimaan Torniolaakson Kaustisen Jyväskylän Hämeenlinnan Joensuun Pohjois-Lapin Vaasan Åboland-Turunmaan Helsingin Riihimäen Kokkolan Oulun Tunturi-Lapin Oulunkaaren Mikkelin Sisä-Savon Rovaniemen Ålands landsbygd Pielisen Karjalan Kuopion Mariehamns stad Kajaanin KOKO MAA -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 % Lähde: Tilastokeskus
Työpaikkojen muutos Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen ero vuonna 2020 = -160 000 työllistä Uudellamaalla 49 000 työpaikkaa enemmän kuin työllisiä Kanta-Häme Päijät-Häme Ahvenanmaa Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keksi-Suomi Pohjois-Karjala Lappi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo -14000-12000 -10000-8000 -6000-4000 -2000 0 2000 4000 Pekka Myrskylän laskelmien mukaan Lähde: Alueellisten työmarkkinoiden muutos, TEM:n julkaisuja 1/2012
KuEL-vakuutettujen eläkepoistuma eräissä kunta-alan ammateissa 2010-2030 Osastonhoitajat Kodinhoitajat ja kotiavustajat Siivoojat Sihteerit Sairaala- ja hoitoapulaiset Kokit, keittäjät ja kylmäköt Kiinteistöhuoltomiehet Johdon sihteerit, osastosiht. ym. Perhepäivähoitajat ym. Keittiöapulaiset Maatalouslomittajat Aineenopettajat ja lehtorit Terveydenhoitajat Sosiaalityöntekijät Perushoitajat ja lähihoitajat Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. Kunnallishall. erityisasiantuntijat Muut perusk. ja luk. leht. ja t.op. Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. Henkilökohtaiset avustajat ym. Lastentarhanopettajat Erityisopettajat Opettajat ja opetusal. erit.as.t. Sairaanhoitajat Luokanopettajat Palomiehet Muut lääkärit Koko kunta-ala 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 % vakuutetuista 2010-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 Lähde: Keva/Pauli Forma ja Jussi Mattila
Kaivoksista Lapin toinen tukijalka Kaivostoimintaan odotetaan vähintään 4 000 lisätyöpaikkaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Kaivoksista on mahdollisuus kehittää Lapille toinen tukijalta matkailun rinnalle. Suomessa odotetaan tänä vuonna päätöksiä useista uusista kaivoksista ja laajennushankkeista. Arvioidut investoinnit valmisteilla olevissa hankkeissa ovat yhteensä arviolta yli 4 miljardia euroa lähivuosina. Matkailulla on jatkossakin Lapille suuri merkitys sekä työllistäjänä että tulojen tuojana. Vuonna 2011 Lapissa vieraili lähes miljoona matkailijaa ja määrä on edelleen kasvussa. Lähde: TEM
Uusiutuva energia ja energiateknologia on synnyttänyt Vaasan seudulle jo Pohjoismaiden suurimman energiateollisuuden keskittymän. Osa 120 yrityksestä kärsii jo työvoimapulasta ja etenkin erikoisosaajia tuodaan ulkomailta. Suomen tavoite 40 000:sta uusiutuvan energian työpaikasta saattaakin ylittyä jo yksin Vaasan seudulla. Nykyinen 10 000 työpaikkaa saattaa moninkertaistua lähivuosina. Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2012/03/1517 482/vaasassa-mu...
Lähde: HS 26.3.2012
Kotityöpalveluala uusi kehittymässä oleva ammatti- ja elinkeinoala Ihmisten arkipäivän auttamista sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvita terveydenhuoltoalan ammattikoulutusta. Mm. kotisiivous, vanhushoiva, huolto-, korjaus- ja kunnossapito, piha- ja puutarhatyö sekä ostos- ja asiointipalvelu. Kotien uudet tarpeet ovat luoneet kysyntää mm. kodin atk- ja digitukitaidoille, ympäristövaikutukset huomioivalle ekopalvelulle sekä kulttuuripainotteiselle palvelulle. Hyvinvointialalla työvoimapula Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan Helsingin seudulle on arvioitu avautuvan lähes 49 000 työpaikkaa hyvinvointialalle vuoteen 2020 mennessä. Yrityksillä on jo nyt rekrytointivaikeuksia. Lähde: http://www.ammattinetti.fi
Pelialaa vaivaa osaajapula http://www.digitoday.fi/viihde/2012/03/27/pula-tyontekijoista-painostaa-pelialaa-yrityskauppoihin/201226153/66
Taloussanomien lista tulevaisuuden aloista Maailma muuttuu nopeasti ja nuorten lisäksi vähän vanhempiakin hämmentää, mistä ammateista löytyy töitä kymmenen vuoden kuluttuakin. Taloussanomat listasi kymmenen alaa, joilla pitäisi ennusteiden ja tilastojen mukaan olla hommia 2020-luvullakin ja jokaiselta alalta viisi ammattia. Tulevaisuuden alat ovat energia- ja ympäristötekniikka, sosiaaliala, terveysala, rakentaminen, markkinointi, myynti, palvelut, liikenne, koulutus ja siivousala. Pohjana käytettiin opetushallituksen 2000-luvulla tekemiä ennusteita ja tilastokeskuksen materiaalia. Lähde: http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/11/29/50-ammattia--taalta-ei-tyo-lopu/201016534/139
Tulevaisuuden työpaikkoja Kauppalehden listauksen mukaan Elämyssuunnittelija Viraalimarkkinoija Bloggaajat Energiatehokkuuden ammattilainen Hiilijalanjäljen pienentäjä Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Hitsaajat Henkilökohtainen kokki
Elinkeinorakenteen (=alueella asuva työllinen työvoima) muutos seutukunnittain vuosina 2001-2008 Graafissa kuvataan eri toimialoilla työskentelevien osuuden muutosta. Esim. koko maassa palveluammateissa työskentelevien osuus on kasvanut 4,3 prosenttia. Vastaavasti maa-, metsä- ja kalataloudessa työskentelevien osuus on pienentynyt yhden prosnetin ja jalostuksen parissa työskentelevien osuus 2,4 prosenttia (TOL2002 ja TOL2008 luokitusten mukaan, seutukuntajako 2010). Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Tunturi-Lapin Haapaveden-Siikalatvan Koillismaan Vaasan Rovaniemen Riihimäen Varkauden Sisä-Savon Helsingin Ylä-Savon Kuopion Pohjois-Satakunnan Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Pohjois-Lapin Kyrönmaan Mikkelin Keuruun Joensuun Sydösterbottens kustregion Luoteis-Pirkanmaan Järviseudun Pielisen Karjalan Savonlinnan Rauman Kemi-Tornion Jyväskylän Mariehamns stad Seinäjoen Nivala-Haapajärven Pieksämäen Kotka-Haminan Raahen Turun Imatran Åboland-Turunmaan Keski-Karjalan Porin Kehys-Kainuun Ålands landsbygd Loviisan Lounais-Pirkanmaan Raaseporin Tampereen Loimaan Lahden Kuusiokuntien Kajaanin Hämeenlinnan Porvoon Äänekosken Oulun Jakobstadsregionen Oulunkaaren Vakka-Suomen Saarijärven -Viitasaaren Suupohjan Ylivieskan Koillis-Savon Joutsan Forssan Kaustisen Kaakkois-Pirkanmaan Kokkolan Lappeenrannan Salon Jämsän Itä-Lapin Kouvolan Etelä-Pirkanmaan Ålands skärgård Koko maa -12-10 -8-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 % Maa-, metsä- ja kalatalous Jalostus Palvelut
Muuttoliikkeestä
Maassamuutto Maassamuutto vuosina 2000-2010, % vuoden 2000 väestöstä Työpaikkamäärän muutos %:na 2000-2009 Maassamuutto 2000-2010 %:na v. 2000 väestöstä 10 - (22) 5-9,9 (34) 0-4,9 (51) -4,9-0 (83) -9,9 - -5 (86) - -10 (60) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Muutos-% 2000-2009 20 - (9) 10-20 (31) 0-10 (63) -10-0 (113) -20 - -10 (98) - -20 (22) Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Aluerajat Tilastokeskus Maarianhamina Turku Helsinki Kotka Lähde: Tilastokeskus
Maassamuutto 20-64 -vuotiaiden nettomuutto v. 2010 maakunnittain Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-suomi Päijät-Häme Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 50 % Suomalaisista asuu nyt tällä alueella -1000-500 0 500 1000 1500 2000 Lähde: Tilastokeskus
Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä 2010 2030. Symbolin koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. Lähde: Tilastokeskus MML 2011 Aluerajat: Tilastokeskus 20.11.2010 Kuntaliitto/JAH Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 2010-2030 henkilöitä 65 000 32 500 6 500 Kasvukeskukset vuoteen 2030 mennessä Väestönkasvu
Maahanmuutto 24 783 35 498 43 898 53 254 59 459 65 649 70 941 78 366 86 085 93 949 99 227 109 197 117 013 henkilöä 124 817 133 183 144 334 156 827 172 928 190 538 207 037 224 388 Vieraskielisten lukumäärä Suomessa 1990-2010 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen ja työmarkkinoille siirtyminen kestää useita vuosia. 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 Lähde: Tilastokeskus
Maahanmuutto Maahanmuutto kunnittain 2010 Eniten: henkilöitä Helsinki 5 703 Espoo 2 412 Vantaa 1 480 Turku 1 231 Tampere 1 118 Oulu 657 Vaasa 517 Jyväskylä 514 Kotka 429 Lappeenranta 387 Ei yhtään: Heinävesi Kannonkoski Kiikoinen Luhanka Multia Rautavaara Siikainen Tarvasjoki Valtimo Maahan muuttaneita henkilöitä 2010 1 000 - (5) 500-999 (3) 100-499 (32) 50-99 (31) 1-49 (256) 0 (9) Vuonna 2010 Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 25 636 henkilöä, mikä on 1 050 henkilöä edellisvuotta vähemmän. 29 % (7 400 hlö) maahan muuttaneista oli ulkomailta takaisin Suomeen muuttaneita suomen kansalaisia. Suurin osa maahanmuuttajista sijoittui suurimpiin kaupunkeihin. 38 % maahanmuuttajista päätyi pääkaupunkiseudulle. 69 % maahanmuuttajista oli 15-34 vuotiaita. Ulkomaalaisväestö on nuorempaa kuin muut Suomessa asuvat. Lähde: Tilastokeskus
Maahanmuutto Vieraskielisten määrä v. 2010 maakunnittain Uusimaa HUOM! Uudellamaalla yht. 122 102 Varsinais-Suomi 20 606 Pirkanmaa 15 580 Pohjanmaa 7 100 Kymenlaakso 7 093 Pohjois-Pohjanmaa 6 492 Päijät-Häme 6 488 Keski-Suomi 5 743 Etelä-Karjala 4 899 Pohjois-Savo 4 073 Pohjois-Karjala 3 953 Kanta-Häme 3 805 Satakunta 3 656 Lappi 3 167 Etelä-Savo 3 053 Etelä-Pohjanmaa 2 332 Kainuu 1 630 Ahvenanmaa 1 462 Keski-Pohjanmaa 1 154 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Lähde: Tilastokeskus
Maahanmuutto Venäjänkielisten osuus (%) kunnan väestöstä 2009 Koko maassa venäjänkielisiä oli vuonna 2009 yht. 51 683 henkilöä. % hlö Tohmajärvi Miehikkälä Virolahti Hamina Kotka Lappeenranta Imatra Helsinki Kitee Vantaa Rääkkylä Taipalsaari Lahti Kesälahti Outokumpu Joensuu Salo Turku 3,6 3,4 3,0 2,8 2,7 2,6 2,4 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,5 Helsinki Vantaa Espoo Turku Tampere Lahti Lappeenranta Kotka Jyväskylä Joensuu Kouvola Salo Imatra Kuopio Hamina 13106 4204 3302 2562 2297 1908 1868 1505 1200 1151 1132 849 677 624 607 % 3 - (3) 2-2,99 (8) 1-1,99 (25) 0,5-0,99 (58) 0-0,49 (248) Vaasa Kokkola Seinäjoki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Kajaani Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Maarianhamina Turku Helsinki Kotka Kuntarajat:Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 10.9.2010 Lähde: Tilastokeskus