MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä kuitupuun työmittauksessa käytettävän pölkkymenetelmän edellyttämissä töissä. Tuloksista voidaan todeta seuraavaa.. Mitattavien kuitupuukasojen koolla on selvä vaikutus pölkkymenetelmän töiden valmistusyksikköä kohti laskettuun aikaan (kasan koon suuretessa aika kuutioyksikköä kohti lyhenee. Kuitupuun pituus vaikuttaa pölkkymenetelmän töiden ajanmenekkiin (pölkyn pituuden kasvaessa aika kuutioyksikköä kohti lyhenee. Rungon koko ei ilmeisesti vaikuta ainakaan niin jyrkästi ajanmenekkiin, kuin esimerkiksi palkkataulukoissa on edellytetty. Metsätyöpalkkojen taulukeiden mukaan (4.6.974..976 laskettu pölkkymenetelmän ajankäyttö on tutkimuksen mukaan suhteellisesti ottaen "ylä.ka.ntissa" hakkuutyön kokonaisaikaan verrattuna.
l JOHDANTO Puutavaran hakkuun yhteydessä käytetään yhtenä kuitupuun työmittausmenetelmänä pölkkymenetelmää. Menetelmä perustuu kunkin valmistetun pölkyn latvaläpimittaluokittaiseen arviointiin tai mittaukseen. Kuu tiointiavarten selvitetään myös puulaji, puutavaralajin pituus Ja jen palstoittainen pituusluokka. Menetelmän käytön tarkat perus teet ja mittausohjeet on esitetty Folia Forestalia n:o 7:ssä. Pölkkymenetelmään liittyvät mittaus ja ylösottotyöt suorittaa yleisimmin hakkuumies hakkuun yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hakkuumiehen ajankäyttöä erilaisissa pölkkymenetelmään liittyvissä töissä. Tutkimus on suoritettu palkkaperusteiden selvittämi seksi. TUTKIMUSAINEISTO ' Tutkimusaineistot on kerätty syksyllä 975 Tehdaspuu Oy:n työmailla Heinolan ja Lahden ympäristössä. daspuu Oy:n toimesta. Aineistojen keruu on suoritettu Teh Tutkimussuunnitelman laadinta samoin kuin aineis tojen laskenta ja analysointi on suoritettu Metsätehossa. Tutkimuksen yhteydessä seurattiin kuutta Tehdaspuu Oy:n vakituista hakkuumiestä. Tutkimus suoritettiin lumettomana aikana. Tutkimusaineis ton määrä ilmenee taulukosta (s.. Aineisto kerättiin siten, että hakkuumiehet suorittivat pelkästään pölkkymenetelmään liittyviä töitä aikaisemmin valmiiksi hakatuilla palstoilla. työpäivän ajan. Tämän lisäksi osa hakkuumiehistä suoritti pölkkymenetelmään liittyviä tehtäviä varsinaisen hakkuutyön yhteydessä, ts. suoritti ne siten,kuin ne tavanomaisesti tapahtuvat. Se, että pää osa aineistosta kerättiin "erillistyönä", johtuu ennen muuta siitä, että riittävän aineiston saanti pölkkymenetelmän töistä varsinaisen hakkuutyön yhteydessä olisi vaatinut pitkäaikaisen aikatutkimuksen. menetelmä ei ainakaan suuremmin vaikuttanut lopputuloksiin. Käytetty
Taulukko Hakkuumies, n:o Aineiston määrä m kuusikuitupuu.., mj/ ' mj/. m koivukuitupuu mj/ m mäntykuitupuu m koivukuitupuu 4.08 0.065.90 0.056 76.0 0.040 9.7 0.080 9.6 0.069 55.97 0.078 4 45.7 0.06 4.8 0..88 0.05 4.9 0.08 5 6.6 0.086 9. 6.76 0.046 Yht. 80.78 mj/ 74.85 8.86 0.04 78.4 6.8 0.066 98.45 0.08 5.9 0.06 86. 7.60 0.060 79.6 80.49 Yhteensä, 0.4 8.86 i 9.8 50.47 TUTKIMUSTULOKSET Pölkkymenetelmään liittyviin palstalla suoritettaviin töihin kuuluu vars inaisesti kolme "työvaiqetta". Runkojen (tai tyvipölkkyjen merkitseminen Runkojen merkitseminen on työvaihe, joka suoritetaan yleensä kaadon yhteydessä ja on kestoltaan erittäin lyhyt. Työ voidaan suorittaa myös hakkuun muiden työvaiheiden yhteydessä. Tähän tutkimukseen osallistuneet hakkuumiehet suorittivat sen kaadon yhteydessä. Tyven merkintä voidaan tehdä "kolikynällä" tai, kuten tutkitut miehet sen tekivät, moottorisahalla. Tällöin on suositeltavaa tehdä pieni lovi kaatosahauksen "kylkeen". Laipan kärjellä vedettävä viiru kaatosa hauksen pintaan ei takapotkusta aiheutuvan tapaturmavaaran takia ole suositeltava. Seuraavassa esitettävät pölkkymenetelmän ajankäyttöä kuvaavat ajat eivät sisällä jen lukuun käytettyä aikaa. Pölkkyjen järeysluokittainen merkitseminen kourakasoissa Pölkkyjen merkitseminen tapahtuu latvapäähän järeysluokittain. Jä r eysluokka määrätään joko mittaamalla tai selvissä tapauksissa arvi
4 oon perustuen. Merkitseminen suoritetaan useimmiten "kolikynällä". Työ voidaan tehdä joko sitä mukaa kuin hakkuu (= kasaus edistyy, tai mitata yhtäjaksoisesti useampia kasoja esimerkiksi työpäivän päättyessä. Tutkitut hakkuumiehet menettelivät jälkimmäisellä tavalla. Runkojen ylösotto ja pölkkyjen järeysluokittainen ylösotto Ylösotto suoritetaan puutavaralajeittain tarkoitusta varten suunnitelluille lomakkeille. Työ tehdään yleensä pölkkyjen järeysluokit taisen merkitsemisen yhteydessä, mutta voidaan suorittaa myös eri työnä. Tutkitut hakkuumiehet menettelivät ensin mainitulla tavalla. Taulukossa esitetään pölkkymenetelmään liittyvien töiden ajanmenekki tutkituilla hakkuumiehillä. keskiarvoja. Ajat ovat kaikkien kuuden miehen aikojen Ajat eivät miehittäin poikenneet kovinkaan paljon toisis taan. Taulukko Pölkkymenetelmään liittyvien töiden tehoajanmenekki Kasan koko, Pölkkyjen luokitus j~eys LuokkatietojeiJ luokkiin, min/m kirjaus, min/ m. m m mn. Yhteensa, m. m m 0. 4.80 4.80 4.80 4.40 9. 0 9.0 9.0 0..0.0.50.0 5.0 5.50 5.70 0..50.77.00.47.97 4.4 4.47 0.4.7.50.75.0.7.60.85 0.5.96.8.56 0.88.84.6.44 0.6.80.7.4 0.7.5. 90.6 0.7.70.06.4 0.6..69.97 0.8.6.95.6 0.55.6.50.74 0.9.5.89.07 0.49.0. 8.56.0.48.8.00 0.44.9.6. 44..4.77.9 0.40.8.7.
5 Mitattavien kasojen koolla on merkittävä vaikutus pölkkymenetelmän töihin käytettävään aikaan. tiheydestä. Kasan koko taas on riippuvainen leimikon Taulukossa esitetään pölkkymenetelmään liittyvien töi den ajanmenekin riippuvuus tiheydestä. On huomattava, että taulukossa tarkoitetaan tiheydellä mitattavan kuitupuun kokonaistiheyttä, ei siis kuitupuun lajitiheyttä, mutta ei toisaalta myöskään l eimikon kokonaistiheyttä, joka sisältää myös sahatukin ja mahdollisen muun sellaisen puutavaran, jota ei mitata pölkkymenetelmällä. Taulukko Pölkkymenetelmään liittyvien töiden ajanmenekin riippuvuus mitattavan kuitupuuerän tiheydestä Mitattavan kuitupu~erän tiheysluokka (m /ha Suhteellinen ajanmenekki 60 /ha Tl (yli T (40.. 59 " T T4 "(0.. 9 " 54 8 T5 (alle " 400 (0 9 9 Toinen selvästi pölkkymenetelmän tehtävien ajankäyttöön vaikuttava tekijä on mitattavien kuitupuupölkkyjen pituus. Taulukossa 4 (s. 6 ilmenevät suhteellisina aikoina m ja. m kuitupuun mittaustyön ajanmenekit, kun m kuitupuun vastaavaa aikaa on merkitty loo:lla. Taulukossa 5 (s. 6 esitetään varsinaiseen hakkuutyöhön käytetyt ajat ja toisaalta pölkkymenetelmän töihin käytetyt ajat niiden kahden hakkuumiehen osalta, joilta tutkittiin myös hakkuutyötä. Runkojen merkit seminen sisältyy taulukossa varsinaiseen hakkuuaikaan. Taulukkoon on laskettu myös metsätyöpalkkojen taulukeiden (4. 6.974..976 mukaan lasketut pölkkymenetelmän töiden palkkasuhteet eri tapauksissa. Vertaamalla näitä todellisuudessa pölkkymenetelmän töihin käytetyn ajan osuuteen voidaan todeta, että palkkataulukeiden mukaan pölkkymenetelmän töiden osuus kokonaisajasta on katsottu suuremmaksi, kuin se tutkituissa tapauksissa on ollut.
6 Pölkkymenetelmään liittyvien töiden ajanmenekin riippuvuus kuitupuun pituudesta Taulukko 4 Mitattavan kuitupuuer än tiheysluokka L Pölkyn pituus, m. Suhteellinen ajanmenekki Tl 8 7 T 5 5 T 0 8 T4 04 T5 07 Varsinaisen hakkuuajan ja pölkkymenetelmän töihin käytetyn ajan vertailu Taulukko 5 Mies 5 Mies 4 Erittely ~~~~~~;~~~~E~~ Tutkimus PölkkymenetelmäPölkkymenetelmäaika Hakkuuaika Hakkuu% aika~ % aika~ hakkuumin/m min/ hakkuu min/m min/m a.iasta a;asta 6.6.80 Metsätyöpalkkojen taulukot g~g~!~~~~~~~e~~ Tutkimus 4.9 7.8. 6 7. 5. 4.75 Metsätyöpalkkojen taulukot.47 5.9 6.7 5. 0 5.58.8 4.5 8. Taulukosta 6 (s. 7 ilmenee, mikä on ollut pölkkymenetelmän töiden ajanmenekin suhde vastaavaan palkkataulukeiden perusteella laskettuun ajanmenekkiin. Todettakoon, että ainoastaan hakkuumiehistä 4 ja 5 kerättiin myös varsinaista hakkuuaineistoa. Luvuista voi päätellä sen jo aiemmin
7 Taulukko 6 m kuusikuitupuu m mäntykuitupuu. m koivukuitupuu m koivukuitupuu l 79 69 49 56 65 4 6 5 8 45 0 68 7 76 58 86 56 Hakkuumies, n :o f Pölkkymenetelmän edellyttämien töiden ajanmenekin suhde palkkataulukeiden perusteella laskettuun ajanmenekkiin ( = palkkataulukot 5 6 todetun seikan, että palkkataulukeiden mukainen pölkkymenetelmäkorvaus on todennäköisesti suhteellisesti muihin töihin verrattuna korkea. Palkkataulukoissa on pölkkymenetelmän töiden korvaukseen vaikuttavana tekijänä rungon koko. Tästä ei tutkimuksessa saatu selvää kuvaa, mikä johtui lähinnä siitä, että jen keskikokoj en.hajonta oli "palstoittain"pieni (ks. taulukko l, s.. Tulosten perusteella voidaan kui tenkin tehdä se olettamus, että rungon koolla ei ole ainakaan niin jyrkkää vaikutusta pölkkymenetelmän töiden ajanmenekkiin kuin palkkataulukot edellyttävät.