Perusturvalautakunta 60 28.08.2014 Perusturvatoimen vuoden 2015 talousarvio (ohm 13 ja 14) Ptltk 60 Tase 28.4.2014 Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 aikataulun, jonka mukaan menoraamia käsitellään ensimmäisen kerran kunnanhallituksen kokouksessa 26.5., uudestaan kokouksessa 15.9. ja valtuustossa 20.9. Talousarvio ( ja -suunnitelma) on hallituksen käsittelyssä 1.12. (tai 15.12.) ja valtuuston kokouksessa 17.12. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 myös menoraamin vuodelle 2015 ja 2016. Lumijoen taloustilanne on kiristynyt ja tulee kiristymään tuleville vuosille mm. valtionosuusuudistuksen myötävaikutuksella. Myös sote- ja kuntarakenneratkaisut luovat uhkaavia varjoja talouden ja koko kunnan olemassaolonkin ylle. Raameja jouduttaneen tarkastelemaan uudelleen. Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa esittelee tilannetta. Ohm. 3 Oheismateriaalina taloussuunnitelman menoraami. Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti. Menoraami lähetettiin hallintokuntiin käsittelyyn siten, että päätökset on tuotava talouspäällikölle ja kunnanjohtajalle 20.5.2014 mennessä. Tase 26.5.2014 Hallintokunnat ovat lähettäneet taseryhmälle säästöehdotuksensa. Esittelijät tuovat esittelevät raaminsa, talouspäällikkö esittelee kokonaisuuden. Hyväksyttiin hallintokuntien esitykset laskennan pohjaksi ja ne viedään seuraavaan kokoukseen 15.9.2014. Khall 26.5.2014 Kunnanhallitus hyväksyy taseryhmän esityksen. Hallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.
Ptltk: Perusturvatoimistossa on laadittu ehdotus hallinnonalan vuoden 2015 talousarvioksi huomioon ottaen talouden seurantaryhmän ja kunnanhallituksen 26.5.2014 vahvistama raami vuoden 2015 talousarviolle. Tämä on terveystoimen osalta br 3 300 000, tulot 130 000, netto 3 170 000. Sosiaalipalveluiden osalta brutto on 2 740 000, tulot 700 000, netto 2 040 000. Muutosta vuoteen 2014 on terveystoimessa ainoastaan 1.0 % br ja nettona 0.9 %. Sosiaalipalvleuiden osalta muutos on - 3.0 % bruttona ja nettona - 4.4. %. Perusturvatoimistossa on kesän 2014 aikana laadittu suunntielma talouden tasapainottamiseksi. Siihen sisältyviä toimenpiteitä ovat mm. 1. lastensuojelun avohuollon tehostaminen 2. sosiaalinen työllistäminen 3. kotihoidon tehostaminen 4 vuodeosastohoidon kriittinen käyttö 5. sairauspoissaolojen hallintaan saaminen Tasapainottamisohjelman mukaan lastensuojelun avohuoltoa tehostetaan mm. lisäämällä perhetyötä ja kotipalvleua ja monipuolistamalla avohuollon tukitoimia. Sosiaalisen työllistämisen sektorilla tukityöllistämistä lisätään, samoin aktivointitoimia ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kotihoitoa tehostetaan ja otetaan käyttöön kriteeristö palveluiden myöntämiselle. Vuodeosastohoitoa pyritään käyttämään nykyistä kriittisemmin. Esitylistan liitteenä seuraa perusturvatoimen suunnitelma talouden tasapainottamiseksi (OHM 13). Terveystoimen talousarvioon ei sisälly mitän uusia toimintoja eikä myöskään uusia virkoja/toimia. Selvittelyn alla on kuitenkin hoito- ja hoivatyön johtajan vakanssin perustaminen esim. vakanssimuutoksen kautta. Tähän sisällytettäisiin sekä terveysaseman ja terveysneuvonnan hoitotyön johtaminen että vanhusten ympärivuorokautisen hoivayksikön ja kotihoidon johtaminen. Muu vanhustyö olisi jatkossa toisella viranhaltijalla. Sosiaalipalvleuiden budjettiesitykseen on sisällytetty määräraha lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijän vakanssin perustamiseksi.
Jo kahtena vuonna peräkkäin tätä palvelua on tarjottu lapsiperheille budjettiin sisältyneiden tilapäisten palkkausmäärärahojen turvin. Koska palvelun tarve on pysyvä ja koska lapsiperheille tarjottava kotipalvelu on parasta ennaltaehkäisevää työtä, mitä perheille voidaan tarjota, on olemassa vahvat perustelut toimen perustamiselle. Tällä työmuodolla ehkäistään perheiden joutumista raskaampien ja kalliimpien palveluiden piiriin, ja asia on huomioitu hallintokunnan säästöohjelmassakin. Työnjohdollisesti kotipalvleutyöntekijä siirretään sosiaalityön alaisuuteen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan virkasuhde vakinaistetaan. Tämä on tarpeen lainsäädännön muutoksen johdosta. Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa tulee korostumaan, kun osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Rahoitusuudistuksen tavoitteena on: -työllisyysasteen nostaminen -tulevaisuuden työvoimatarpeiden turvaaminen -pitkäaikaistyöttömyyden v ähentäminen -työttömyydestä ja aktivoinnista aiheutuvien julkisten kokonaismenojen alentaminen pitkällä aikavälillä -kuntien kannustaminen järjestämään/tarjoamaan työtä ja työllsitymistä edistäviä palveluja pitkäaikaistyöttömille ( joko kunnat yksin tai yhdessä valtion, yritysten, yhdistysten ja muiden yksityisen sektorin toimijoiden kanssa) Kuntien rahoitusvastuuseen vaikuttavina seikkoina mm. työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täyttymistä koskevat muutokset ovat seuraavat: -Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehtävä työ luetaan työssäoloehtoon kokonaisuudessaan 1.1.2014 alkaen ( 31.12.2013 saakka työstä voitiin lukea hyväksi vain puolet) -Työssäoloehto lyheni 26 viikkoon (aiemmin 34 viikkoa) -1.1.2017 alkaen 60 vuotta täyttäneillä työssäoloehtoa kerryttävät myös työllistymistä edistävät palvelut Nämä edelläluetellut muutokset vähentävät niiden henkilöiden määrää, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta kunta rahoittaa puolet ja vaikuttavat siten kuntien rahoitusvastuuta vähentävästi. Työvoiman palvelukeskus -verkosto lakisääteistetään ja laajennetaan vuoden 2015 alusta lukien. Kunnilla on jatkossa mahdolliusuus palvelukeskuksen toiminnan kautta vaikuttaa asiakkaiden palvleuihin ja edistää heidän työllistymistään ja tätä kautta vaikuttaa rahoitusvastuun märään. Lisäksi mahdollistuu
asiakkuuden alkuun sijoittuva kartoitusjakso, jonka ajalta valtio maksaisi työmarkkinatuen. Työmarkkinatukilainsäädännön muutos merkitsee mm. sitä, että asiakkudet kuntouttavan työtoiminnan piirissä tulevat lisääntymään. Samalla se tarkoittaa lisätyötä aikuissosiaalityöhön (aktivointisuunnitelmat, palveluohjaus jne.) Perhetyöntekijän työpanosta tullaan lisäämään nykyisestä ja sitä tullaan enenevässä määrin kohdentamaan ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Näin toimimalla vältytään kalliimpien ja raskaampien palvleuiden käyttämiseltä. Perhehoitoa lisätään lastensuojelussa ja vuoden 2015 aikana käynnistetään perhehoitajiksi aikoville PRIDE -valmennus. Vammaispalveluissa jatketaan avohuollon ohjaajan työpanoksen hankintaa mahdollisuuksien mukaan. Kunta on mukana asumispalveluiden yhteiskilpailutuksessa Tyrnävän kunnan kanssa. Palvelutarpeita nousee sekä tuetun, ohjatun että autetun asumispalvelun suhteen. Vanhuspalveluissa pyritään vinoutunut palvelurakenne korjaamaan siten, että resurssia suunnataan nykyistä enemmän kotihoitoon. Vuoden 2014 aikana laaditaan kriteeristöt kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivahoidon palveluiden myöntämiselle, ja niiden avulla mahdollistetaan oikea-aikainen palveluiden piiriin pääseminen. Intervallihoitoa tullaan lisäämään, päivätoimintaa kehitetään ja viriketoimintaan panostetaan mm. kohdentamalla resurssia tähän. Selvitetään mahdollisuus saada esim. oppisopimuskoulutuksella koulutettua osa-aikainen viriketoiminnan ohjaaja vanhuspalveluiden piiriin. Esityslistan liitteenä seuraa ehdotus perusturvatoimen talousarvioksi vuodelle 2015 (OHM 14). Päätösehdotus(ptj): Perusturvalautakunta päättää hyväksyä hallinnonalansa talousarvioesityksen vuodelle 2015 OHM 14 mukaisesti ja toimittaa sen edelleen kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kokouksessa käydyssä keskustelussa jäsen Silvo Nybacka ehdotti, että lääkärin vastaanottotoiminta otettaisiin kunnan omaksi toiminnaksi ja että asiassa tehtäisiin vertailevat laskelmat kunnan oma palvelutuotanto - ostopalvelu. Puheejohtaja Jokela kannatti Nybackan ehdotusta, mikä tuli kokouksen päätökseksi. Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.