Elävät taulut
Elävät taulut Elävät taulut -taidekierros on suunnattu koululaisille ja lapsiperheille. Kierrokselle on valittu muutamia Hedmanin taidekokoelman suosituimmista taideteoksista. Tarjolla on tietoa teoksista ja niiden tekijöistä sekä keskustelunaiheita, jotka kannustavat syventymään taiteeseen. Elävät taulut -taidekierroksen tekstit on tehty aikuisen avuksi ja ne soveltuvat sellaisenaan opastukseksi museon teoksiin. Teksteissä vuorottelevat lyhyet tietopätkät ja keskustelunaiheet. Ennen kierroksen alkua on hyvä muistuttaa lapsia ja nuoria museon säännöistä. Museoesineisiin ei saa koskea. Kierroksen lopuksi lapset ja aikuiset voivat eläytyä teosten maailmaan moniaistillisesti. Jokaiseen Elävät taulut -taidekierroksen teokseen löytyy roolivaatteet Elävät taulut -huoneessa. Oman elävän taulusi voit kuvata kamerapuhelimellasi ja jakaa sen sosiaalisessa mediassa. TAIDEKIERROKSEN TEOKSET: Huone 1: Adolf von Becker: Kiharatukkainen tyttö Arvid Liljelund: Korsnäsin tyttö Huone 2: Albert Edelfelt: San Telmo Sevilla recuerdo de la festa Hugo Simberg: Halla Helene Schjerfbeck: Romaani/ Mustapukuinen nainen Huone 4: Tyko Sallinen: Paavo Huone 5: Pienoisveistokset Kukka-Maaria Kallio, museopedagogi
ADOLF VON BECKER (1839 1909) oli ensimmäinen Pariisissa opiskellut suomalainen taiteilija. 1800-luvun loppupuolella kansan kuvaamisesta tuli von Beckerille läheinen aihepiiri. Suomen suurruhtinaskunta saavutti itsehallinnollisen aseman vuonna 1809 Suomen liityttyä Suuressa pohjan sodassa Venäjän yhteyteen. Autonomian ajalla 1809 1917 suomalaisessa taide-elämässä heräsi kansallinen henki ja halu rakentaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Suomalaiset taiteilijat pyrkivät löytämään ja kuvaamaan taiteessaan aidon alkuperäisen suomalaisuuden. Ihannoivalla kansankuvauksella haluttiin luoda myytti eli uskomus alkuperäisestä, yksinkertaista elämää viettävästä talonpojasta kansan malliedustajana. Ihannoiva kansankuvaus on läheistä sukua kansallismieliselle historiallisten aiheiden kuvaamiselle. Von Beckerin maalaustekniikka on ranskalaisvaikutteista realismia. Kiharatukkainen tyttö -maalauksessa Beckerin oppimestarin Thomas Couturen vaikutteita näkyy punaisen ja vihreän sävyissä, valkoisen värin käytössä valoa tuovana tehosteena kauluksessa ja napeissa sekä leveällä siveltimellä maalatussa taustassa. Adolf von Becker perusti yksityisen taidekoulun Helsinkiin 1873. Adolf von Becker: Kiharatukkainen tyttö, öljymaalaus, 44 x 37 cm Tarkastelkaa kuvaa ja miettikää, mitä muotokuva kertoo tytöstä? Minkä ikäinen hän on? Onko hän maalta vai kaupungista? Millaisesta perheestä hän voisi olla? Minkälaista kangasta tytön takki on? Miltä sen pinta voisi tuntua? Voit pukeutua maalauksen muotokuvan mukaisesti Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa!
ARVID LILJELUND (1844 1899) maalasi suomalaista kansanelämää ja muotokuvia. Hänet tunnetaan erityisesti laatukuvamaalarina. Laatukuva on taiteenlaji, joka kuvaa jokapäiväisen elämän tapahtumia. Laatukuvat olivat suosittuja kansanelämää kuvaavien ja kansallistunnetta herättävien aiheittensa vuoksi. Liljelundin teosten aiheet ovat usein selvästi kerronnallisia. Tapahtumat ovat kuin lavastettuja pysäytyskuvia arjen askareista tai perheelämästä. Liljelundin kansan kuvauksessa on ajan mukaisesti realistinen, mutta voimakkaan ihannoiva tyyli. Arkielämä kuvataan säröttömänä. Arvid Liljelund toimi suurimman osan urastaan kiertävänä maalarina. Lähes puolet hänen yli 600 työtä käsittävästä tuotannostaan on muotokuvia. Hän kuvasi etupäässä maaseutukaupungeissa ja maaseudulla eläneitä porvareita, laivanvarustajia, tehtailijoita ja virkamiehiä. Liljelundin muotokuvamaalaukset ovat arvokkaita myös länsisuomalaista saaristolaiskulttuuria tallentavan kansanperinteen vuoksi. Tästä esimerkkinä on perinteisesti pukeutunut Korsnäsin tyttö. Maalauksen aihe viittaa Liljelundin toiseen ammattiin, räätäliin. Mitä räätäli tekee? Millainen arkinen puuha maalaukseen on kuvattu? Tarkastele kansanomaisen puvun yksityiskohtia. Vertaile maalauksia Kiharatukkainen tyttö ja Korsnäsin tyttö keskenään. Mitä eroja on esim. pensselin jäljessä ja varjostuksissa? Arvid Liljelund: Korsnäsin tyttö 1880, öljymaalaus, 41 x 29 cm Voit pukeutua maalauksen muotokuvan mukaisesti Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa!
maalaustyylin idea oli vangita hetken vaikutelma (eli impressio). Taiteilijat lähtivät ateljeistaan luontoon ja luonnonvaloon työskentelemään. Työskentelytapa oli nopea, taideteos saatettiin maalata lähes valmiiksi paikan päällä. Edelfelt on nimennyt työn alareunaan aiheen San Telmo Sevilla muisto juhlasta. Maalauksessa näkyvät 1800-luvun lopun taiteen pariisilaisvaikutteet. Albert Edelfelt: San Telmo Sevilla recuerdo de la festa 1881, öljymaalaus 43 x 58 cm ALBERT EDELFELT (1854 1905) oli yksi merkittävimmistä suomalaisista taiteilijoista ja taide-elämän vaikuttajista. Edelfelt tunnetaan ennen kaikkea historiamaalarina. Historiamaalauksen aiheita ovat kansakunnan historialliset tapahtumat tai myytilliset historialliset aiheet kansalliseepoksesta, Raamatusta tai antiikin taruista ja mytologioista. Myytilliset tarinat ovat sankaritarinoita, legendoja, henkilöistä, joilla kuvataan olevan yliluonnollisia kykyjä. Edelfelt maalasi klassisia, isänmaallisia historiamaalauksia kuvittaen Suomen historian tapahtumia. Pariisissa opiskellessaan Edelfelt sai vaikutteita taide-elämän uusista tuulista: ulkoilmamaalauksesta sekä nykyhetkeä ja valon vaihteluita kuvaavasta impressionismista. Impressionismiksi kutsutun Millainen sää kuvassa on? Mikä vuodenaika mahtaa olla? Miten etualan naiset ja tytöt ovat pukeutuneet? Mistä tapahtumasta voisi olla kyse? Mistä naiset ja tytöt keskustelevat? Maalauksen aihe on liitetty pääsiäissunnuntain juhlaan, pääsiäiskarnevaaliin. Millainen juhla on pääsiäiskarnevaali Espanjanssa? Millaisia perinteitä liittyy pääsiäisjuhlaan Suomessa? Voit jäljitellä maalauksen asetelman Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa!
HUGO SIMBERG (1873 1917) lukeutuu opettajansa Axel Gallénin (vuodesta 1907 Akseli Gallén-Kallela) ohella symbolisteihin. Symbolistit kuvasivat taiteessaan suuria myyttisiä aiheita käyttäen symboleja ja metaforia. Myyttiä voidaan tehdä ymmärrettävämmäksi metaforan avulla. Metaforalla voidaan rinnastaa luonnollinen ja tuttu asia vaikeammin ymmärrettävään. Esimerkiksi kevät voi olla nuoruuden metafora ja vuodenaikojen kulku elämän ja vanhenemisen metafora. Symboli on jonkin asian kulttuurisesti tunnettu merkki, esim. sydän on rakkauden symboli. Halla on Hugo Simbergin (1873 1917) varhaisteoksia. Maalaus on temperamaalaus. Temperamaalauksessa värien sideaineena käytetään munankeltuaista. Tempera soveltuu erityisesti kovalle pohjalle, kuten puulle, maalaamiseen. Temperamaaleja käytetään myös rakennusten ja huonekalujen pinnoissa. Minkä asian symboli halla maalauksessa mielestäsi on? Miten syksyn ja talventulon metafora voisi liittyä elämän kaareen ja vanhenemiseen? Mistä myyttisestä aiheesta maalaus voisi kertoa? Tutki teoksen väriä ja viivaa. Millaisia värejä maalauksessa on käytetty? Millaisia mielentiloja ne sinussa herättävät? Millaiseksi halla on kuvattu? Millainen luonne hallalla on? Voit pukeutua eläytyä hallan hahmoon Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa! Hugo Simberg: Halla 1895, tempera 50 x 28 cm
HELENE SCHJERFBECK (1862 1946) on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia kuvataiteilijoita. Helene Schjerfbeckin taiteilijanura oli poikkeuksellisen pitkä. Hän aloitti 11-vuotiaana ihmelapsena Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja työskenteli vielä 83-vuotiaana. Schjerfbeck jatkoi opintojaan Adolf von Beckerin yksityiskoulussa vuonna 1877 ja myöhemmin Pariisissa. Taiteilija maalasi ensimmäiset naturalistiset laatukuva-maalauksensa Bretagnessa kesällä 1881. Naturalismi pyrkii kuvaamaan kohteitaan totuudenmukaisesti, kaunistelematta. Schjerfbeckin alkutuotannossa esiintyy myös historiamaalausta. Modernistinen taidesuuntaus kehittyi 1900-luvulla. Suuntaus sisälsi useita erilaisia tyylisuuntia, kuten ekspressionismi ja minimalismi. Helene Schjerfbeckin modernistisen tyylin tunnusmerkkejä ovat pehmeä ääriviiva, kuulas väri ja hienostuneen varma muodon pelkistäminen. Maalauksissa korostuu laajat tasaiset väripinnat. Varjostukset ja yksityiskohdat jäävät vähemmälle huomiolle. Maalauksen syvyysvaikutelma on saatu aikaan väripintojen asettelulla. Yhtenä merkittävimmistä ihmistutkielmista pidetään hänen omakuvasarjaansa, joista ensimmäinen on vuodelta 1885 ja viimeinen vuodelta 1945. Helene Schjerfbeck: Romaani/ Mustapukuinen nainen 1910, öljymaalaus, 61 x 60 cm Helene Schjerfbeckin maalaukset Hautajaiset Bretagnessa, 1884 ja Leipomo, 1887 ovat myös näytteillä museossa. Löydätkö ne? Vertaile maalausten tyylejä keskenään. Voit jäljitellä maalauksen asetelman Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa!
sisäinen näkemys. Tyyli pyrkii ilmentämään voimakkaita tunnetiloja. Tyylissä perinteinen kauneuskäsite hylätään. Muodot saattavat olla rujoja, liioiteltuja tai vääristeltyjä. Voimakkaat väriyhdistelmät sekä paksut, karkeat siveltimenvedot ovat tyypillisiä. Aiheet ovat tunnesävyiltään useammin ahdistuneita ja surullisia kuin iloisia. Tyko Sallisen ekspressionistisen tyylin tunnusmerkkejä ovat aistinvarainen ilmaisu, alkukantaisuus ja koruton, rohkea maalaustapa. Karhean, kiillottoman pinnan luomiseksi Sallinen kehitti rappauksen tapaisen kankaanpohjustustekniikan. Tyko Sallinen: Paavo 1915, öljymaalaus 53 x 46 cm TYKO SALLINEN (1879 1955) vietti lapsuutensa Nurmeksessa Pohjois-Savossa. Isä oli ankara ja tiukan uskonnollinen. Tyko Sallinen oppi isältään räätälin ammatin ja muutti varhain pois kotoa. Sallinen sai toimeentulonsa räätälin kisällinä Tukholmassa ja myöhemmin Helsingörissä. Vuonna 1902 Sallinen aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Suomessa Tyko Sallinen nousi johtavaksi kansallisen modernin uuden taiteen edustajaksi ja suomalaisen ekspressionistisen Marraskuulaiset-ryhmän johtajaksi. Ekspressionistisen taiteen pyrkimyksenä on taiteilijan henkilökohtaiseen eläytymiseen pohjautuva Paavo-teoksella (1915) on toinenkin nimi, Hämäläinen renki. Millaisia luonteenpiirteitä liität maalauksen Paavoon? Onko mielestäsi olemassa jotain tyypillisiä suomalaisille yhteisiä luonteenpiirteitä? Entä hämäläisille? Tunnista ekspressionismin tyylipiirteitä maalauksesta. Voit pukeutua maalauksen muotokuvan mukaisesti Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa!
Pienoisveistokset 1700-luvun loppu Napoli, Italia. Biskvii, kork. 38 cm ja 39 cm PIENOISVEISTOKSET on valmistettu 1700-luvun lopulla Napolissa. Veistosten pohjassa on sinivärileimana kruunattu N. Leimaa käytettiin vuonna 1771 perustetun napolilaisen Capo di Monten posliinitehtaassa. Tehdas siirrettiin Espanjaan vuonna 1759 Napolin ja Sisilian kuningas Kaarlen perittyä Espanjan kruunun isänsä Filip V:n jälkeen. Esineet valmistettiin suurelta osin Espanjan kuninkaan hovia varten. Ranskalaismiehityksen yhteydessä vuonna 1807 tehtaan toiminta lakkasi ja se muutettiin ranskalaisen tuontiposliinin koristemaalaamoksi. Lopullisesti Napolin tehdas suljettiin vuonna 1834. Tehtaan tuotannosta mainitaan suuret astiastot sekä antiikin marmori- ja pronssiveistosten biskvii-posliiniset kopiot. Karl Hedmanin kokoelmaansa vuonna 1922 hankkimat pienoisveistokset ovat Capo di Monten tehtaan tyypillistä uusklassista tuotantoa. Veistospari kuvaa Ludvig XVI ajan asuun pukeutunutta naista ja miestä. Veistosten materiaalina on biskvii, lasittamaton poltettu posliini. Uusklassismi syntyi Euroopassa 1700-luvun puolivälissä. Koristeellisen barokki- ja rokokootyylin jälkeen taiteessa ja arkkitehtuurissa palattiin ihannoimaan puhtaita selkeitä linjoja. Vaikutteita haettiin antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaitees-
ta. Antiikin taiteen tuntemus kasvoi Pompejin ja Herculaneumin arkeologisten kaivausten myötä. Antiikista tuli muoti-ilmiö. Veistokset poseeraavat nk. kontraposto -asennossa. Antiikin Kreikan kuvanveistäjien kehittämässä asennossa vartalon paino on toisen jalan varassa. Vartalon ylä- ja alaosat kiertyvät vastakkaisiin suuntiin. Kuvanveistäjän haasteena on saada veistos tasapainoon. Kokeile pysytkö tasapainossa veistoksen asennossa! Voit pukeutua pienoisveistosten mukaisesti Elävät taulut -huoneessa. Valokuvaa ja jaa kuva sosiaalisessa mediassa!