Vaikka presidentinlinna on vasta 180 vuotta vanha sen värikästä historiaa voi jo verrata moniin vanhempiin hallintopalatseihin.
|
|
- Noora Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tikanojan taidekodin talvikauden näyttely Linnan aarteet taidetta Presidentinlinnasta esittelee parhaillaan peruskorjattavan presidentinlinnan taidekokoelmaa. Näyttely tarjoaa pohjalaisyleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua rakennuksen kätkemiin taideaarteisiin, jotka ovat nyt ensi kertaa esillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tikanojan taidekodin näyttelyssä nähdään maalauksia, rintakuvaveistokset Suomen presidenteistä sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat. Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo yhdessä tasavallan presidentin kanslian kanssa. Näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin intendentti Sointu Fritze ja erikoistutkija Erkki Anttonen. Näyttelyn ytimenä Tikanojan taidekodissa ovat autonomian aikana hankittu keisarillinen kokoelma sekä teokset, jotka Ateneum on tallettanut itsenäisyyden aikana presidentinlinnaan. Näyttelyssä esitellään teoksia kokoelmiin kuuluvilta suomalaisilta huipputaiteilijoilta. Taidekokoelman sijoittaminen keisarilliseen palatsiin ja myöhemmin presidentinlinnaan jatkaa vanhaa perinnettä, jonka mukaan taide oli merkittävä osa eurooppalaisten palatsien, linnojen ja kartanoiden sisustusta. Presidentinlinna edustaa Suomessa ylintä yhteiskunnallista valtaa, ja linnan taidekokoelma kuvastaa osaltaan sen ilmenemistapoja, kuten arvokkuutta, edustavuutta, sivistyksellisyyttä, korkeatasoisuutta, tyylikkyyttä ja pysyvyyttä. Taiteilijat esittivät suomalaista maisemaa kauneimmillaan ja komeimmillaan: sisämaan pittoreskeja metsä- ja järvimaisemia sekä merenkulkuun ja kauppaan liittyviä laiva- ja meriaiheita. Eurooppalaisen hallitsijapalatsin seinille kuuluvat myös sodankäyntiä ja maanpuolustusta esittävät kuvat, jotka korostavat kansakunnan yhtenäisyyttä ja vahvuutta. Näissä aiheissa, sekä myös kansankuvauksissa 1800-luvun taiteilijat käyttivät ajan hengen mukaan taiteellista vapautta kulloisenkin aiheen eduksi. Linnan aarteet -näyttelyssä nähdään myös Suomen presidenttien pronssiset rintakuvaveistokset sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat, jotka kohtaavat näyttelyn myötä samassa tilassa.
2 Vanhemman kokonaisuuden teokset keisarilliseen taidekokoelmaan hankittiin 1850-luvun puolivälissä ja viimeiset Keisarilliseen taidekokoelmaan haluttiin hankkia ajan parhaiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Teosten aiheet eivät aina ole Suomesta, sillä 1800-luvun jälkipuoliskolla monet kokoelman taiteilijoista opiskelivat ja työskentelivät pitkiä aikoja ulkomailla. Luonnonmaisemien lisäksi presidentinlinnan maalausten joukossa on urbaaneja kaupunkinäkymiä varsinkin Ranskasta. Helsingin keisarillisen palatsin ensimmäiset taideteokset on tilannut keisari Nikolai I vuosien paikkeilla. Valtaosa presidentinlinnan keisarillisen taidekokoelman teoksista on Aleksanteri II:n valtakaudelta vuosilta Kaikkiaan kokoelma käsitti vuoteen 1897 mennessä 28 työtä 19 taiteilijalta. Myöhemmin siihen liitettiin myös ne seitsemän maalausta, jotka oli hankittu ja sijoitettu alun perin Lappeenrannan keisarillisen residenssin eli ns. keisarintalon koristukseksi. Ateneumin taideteoksia on talletettu presidentinlinnaan vuodesta 1919 lähtien. Presidentinlinnaan talletetut työt ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja antavat hyvän kuvan Suomen taiteesta aina luvun puolivälistä aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Palatsiin sijoitetun taiteen yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut edustavuus. Samalla teokset ovat toimineet ulkomaisille vierailijoille eräänlaisena ikkunana suomalaiseen kulttuuriin ja sen historiaan. Maalausten kautta on voinut luoda myös mielikuvan suomalaisen luonnon erityispiirteistä. Ateneumin talletusten tarkoituksena on alusta alkaen ollut täydentää keisarillista kokoelmaa osittain samoilla taiteilijoilla tai heidän aikalaistensa tuotannolla. Talletuskokoelmaa on sittemmin laajennettu ajallisesti jonkin verran 1900-luvun alkupuolelle. Vaikka presidentinlinna on vasta 180 vuotta vanha sen värikästä historiaa voi jo verrata moniin vanhempiin hallintopalatseihin. Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti, jolloin maasta tuli suurruhtinaskunta, kuuluen Venäjälle. Alunperin Presidentinlinna rakennettiin kaupungin satamassa olevalla tontilla kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin asuintaloksi sekä liike- ja varastotiloiksi. Rakennuksen ensimmäiset kuvat piirsi ansioitunut linnoitussuunnittelija Pehr Granstedt. Rakennus valmistui Rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi arkkitehdin Carl Ludvig Engelin ja hänen poikansa suunnitelmien mukaan. Jo vuonna 1837 Heidenstrauchin talo myytiin keisarisuuriruhtinaan Helsingin-residenssiksi. Rakennus muutettiin sellaiseen kuntoon, että Venäjän keisari saattoi majoittua sinne. Taloon tuli kreikkalais-katolinen kirkko, tanssisali ja ruokasali sekä tilava keittiö aputiloineen. Myös asuntoja rakennettiin keisarilliselle seurueelle ja linnan henkilökunnalle. Muutostyöt valmistuivat Valtiopäivien juhlallisia avajaisia varten vuonna 1863 tanssisali muutettiin Valtiosaliksi, jonne sijoitettiin keisarin valtaistuin.
3 Vuonna 1876 Helsingin suurta teollisuusnäyttelyä varten linna korjattiin ja tehtiin uusia taidehankintoja. Vieraiksi saapuivat tuolloin mm. Keisari Aleksanteri II, Keisarinna Maria Aleksandrovna sekä perintöruhtinas, sittemmin Keisari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Maria Feodorovna. Keisarillinen seurue oli niin suuri, ettei se mahtunut linnaan, joten rakennusta päätettiin laajentaa edelleen. Rakennus on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnassa oli sotasairaala. Venäjän vallankumouksen aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston toimeenpanevan komitean päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana taloon majoittuivat saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten joukkojen esikunnat. Sisällissodan jälkeen siellä toimi itsenäisen Suomen ulkoasiainministeriö. Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna Presidentinlinna sisustuksineen kuvaa nykymuodossaan hyvin historiansa tyylisuuntauksia, joista näkyvimpänä on pietarilais-empiirinen tyyli. Se on entisöity 1970-luvun alussa arkkitehti Sirkka Tarumaan suunnitelmien mukaan. Linnassa sijaitsevat tasavallan presidentin kanslian työ- ja aputilat sekä tasavallan presidentin edustustilat. Linnassa tasavallan presidentti järjestää vuotuisen itsenäisyyspäivän vastaanoton ja muita vaativia edustustilaisuuksia sekä tapaamisia ja neuvotteluja. Linnan lattiapinta-ala on lähes 3000 m/2. Syntyi vuonna 1854 ja kuoli vuonna 1905 Porvoossa. 15-vuotiaana Albert Edelfelt aloitti opiskelunsa Suomen Kuvataideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta siirtyi pari vuotta myöhemmin yliopiston piirustussaliin Helsinkiin. Hänen taiteelliset lahjansa huomattiin jo varhain, ja hän sai stipendin, jonka turvin matkusti Belgian Antwerpeniin opiskelemaan. Jo seuraavana vuonna hän muutti Pariisiin opiskellakseen École des Beaux Artsissa. Hänestä tuli yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista, myös kansainvälisesti. Suuren osan ajastaan hän vietti Pariisissa, mutta kesäisin hän palasi Suomeen ja maalasi kotimaisia aiheita. Löydätkö Edelfeltin molemmat teokset? Vertaile! Tarkastele Edelfeltin maalausta Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä, ja erityisesti sitä, miten taiteilija on maalannut vedessä näkyvät heijastukset. Tee nyt oma maalauksesi, jossa jokin (muukin käy kuin vene) heijastuu vedenpinnasta! Miltä vedenpinta näyttää, kun aurinko laskee meren taakse? Käytä rohkeasti värejä!
4 Syntyi vuonna 1865 Porissa ja kuoli vuonna 1931 Tukholmassa, Ruotsissa. Akseli Gallen-Kallela syntyi Axel Gallen nimisenä ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, ja myöhemmin myös taiteilijoiden, kuten Adolf von Beckerin ja Albert Edelfeltin, oppilaana. Hän asui jonkin aikaa myös Pariisissa, mutta kiinnostui 1890-luvulla suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja maisemasta ja teki useita maalausmatkoja Keski- ja Itä-Suomeen. Näiden matkojen jälkeen syntyi useita Kalevala-aiheisia teoksia. - Löydätkö näyttelystä Gallen-Kallelan tekemän teoksen? - Mitä teos esittää? Gallen-Kallela on erityisen kuuluisa Kalevala-aiheisista teoksistaan, etenkin Sammon puolustus vuodelta 1896 sekä Aino-myytti vuodelta 1891 ovat hyvin tunnettuja. Etsi teos netistä tai kirjasta Kalevala kuvissa (Satu Itkonen, 2009, ISBN ). Vertaile näitä teoksia Mauri Kunnaksen versioihin kirjassa Koirien Kalevala (1992, ISBN ) tai Don Rosan kansikuvaan Sammon salaisuus (Aku Ankka). Löydät kuvia netistä kuvahaun avulla. Innostukaa ja tehkää oma versio tai tulkinta valitsemastanne Gallen-Kallelan teoksesta! Syntyi vuonna 1822 ja kuoli vuonna 1906 Kuopiossa. Ferdinand von Wright kiinnostui jo varhaisessa vaiheessa piirtämisestä ja erityisesti lintujen kuvaamisesta, samalla tavoin kuin vanhemmat veljensä Magnus ja Wilhelm. Kuopion Haminalahdessa sijaitsevalla kotitilalla kasvatettiin lintuja erityisesti siksi, että veljeksillä olisi maalattavaa. Ferdinand von Wright opiskeli jonkin aikaa Tukholman taideakatemiassa ja oppi maalaamaan maisema-aiheita, asetelmia ja muotokuvia, mutta lintumaalaukseen hän päätti keskittyä Dresdeniin suuntautuneen opintomatkan jälkeen. - Löydätkö näyttelystä von Wrightin tekemiä maalauksia? - Tunnistatko maalausten linnut? - Tukholmassa opiskellessaan von Wright oppi maalaamaan asetelmia, mutta mitä on asetelmamaalaus? Lintuasetelma. Aseta pöytä keskelle luokkahuonetta ja rakenna asetelma sen päälle, siirtäkää pulpetit niin, että kaikki näkevät. Tumma kangas toimii selkeänä kontrastina pöydän päällä oleville esineille. Kenties koulusta löytyy tehtävään sopiva täytetty lintu? Sen ympärille voitte asettaa erilaisia esineitä, kuten hedelmiä tai vihanneksia. Kukkakaupoista voi saada halvalla tai jopa ilmaiseksi kukkia, jos soittaa viikko etukäteen ja pyytää heitä laittamaan myyntikelvottomia kukkia sivuun. Muista, että mitä enemmän värejä, sitä hauskempi maalata! Tekniikan voi valita oppilaiden tason ja kyvyn mukaan tai yhdistellä eri tapoja! Esimerkiksi lyijykynällä tehdystä asetelmasta, jossa kukat on maalattu väreillä, tulee erikoinen lopputulos!
5 Syntyi 1824 Loviisassa ja kuoli 1892 Weimarissa, Saksassa. Victoria Åberg aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa heti sen perustamisvuonna Myöhemmin hän muutti Saksaan opiskellakseen Düsseldorfissa, jossa hän oppi erityisen paljon maisemamaalauksesta. - Löydätkö näyttelystä Victoria Åbergin tekemiä maalauksia? - Mitä ne esittävät? - Löydätkö niistä kiinnostavia yksityiskohtia? Mitä? Tutustukaa Åbergin maalauksiin ja kiinnittäkää huomiota hänen tapaansa maalata pilviä. Kokeilkaa maalata ensin pilviä valkoiselle paperille hiilellä ja sen jälkeen tummalle paperille taululiitua tai kuivapastellia käyttämällä. Avainsana on häivyttäminen! Millä tekniikalla tulee parasta jälkeä? Syntyi vuonna 1861 Nakkilassa ja kuoli vuonna 1919 Italian Antignanossa. Elin Danielson aloitti jo 15-vuotiaana opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä Adolf von Beckerin oppilaana, ja juuri von Becker rohkaisi häntä lähtemään Pariisiin opiskelemaan. Danielson viihtyi parhaiten miespuolisten taiteilijaystäviensä parissa, mikä oli harvinaista tuon ajan naistaiteilijoille. Tällä tavoin hän koki oppivansa taiteesta enemmän. Hän maalasi myös miesten ateljeissa, jonne pääseminen oli naistaitelijoille hankalaa. Elin Danielson-Gambogi matkusti paljon ja maalasi Suomen lisäksi Ranskassa ja Italiassa, jonne hän muutti myöhemmin asumaan tavattuaan tulevan miehensä, Raffaelo Gambogin. Hänen taiteensa sai tunnustusta, mutta se koettiin myös uskaliaana. Hänelle myönnettiin pronssimitali Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna Löydätkö näyttelystä Elin Danielson-Gambogin maalauksen? - Mitä se esittää? - Missä maassa kuvassa oleva nainen voisi asua? - Löydätkö näyttelystä Raffaelo Gambogin tekemän maalauksen? Tutustu näyttelyssä presidenttien ja heidän puolisoidensa valitsemiin teoksiin äänioppaan avulla. Maksuton ääniopas on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Presidentit ja heidän puolisonsa puhuvat itse suomenkielisen version. Äänioppaita voi kuunnella taidekodin näyttelysaleissa kunkin teoksen äärellä. Äänioppaat ovat myös kuunneltavissa Ateneumin taidemuseon verkkosivuilla. Valitse näyttelystä taideteos, aivan kuten presidentit ovat tehneet, ja kuvaile se! Mitä teos esittää? Mitä pidät siitä? Perustele!
6 Tasavallan presidentin tehtävät ja toimivalta on määritelty perustuslaissa. Perustuslaissa määriteltyjen tehtävien lisäksi presidentti hoitaa hänelle muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin ja toiminnasta kansainvälisissä järjestöissä tai neuvotteluissa. Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.(12 vuotta) Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.
7 Ståhlberg, Kaarlo Juho ( ) Mannerheim, Carl Gustaf Emil ( ) Relander, Lauri Kristian ( ) Paasikivi, Juho Kusti ( ) Svinhufvud, Pehr Evind ( ) Kekkonen, Urho Kaleva ( ) Kallio, Kyösti ( ) Koivisto, Mauno Henrik (1923-) Ryti, Risto Heikki ( ) Ahtisaari, Martti Oiva Kalevi (1937-)
8 Halonen,Tarja Kaarina (1943-) Niinistö, Sauli Väinämö (1948-) Tasavallan presidentille tai presidentin puolisolle osoitetut kirjeet, kortit ja muut postilähetykset voi lähettää osoitteeseen: Tasavallan presidentin kanslia, Mariankatu 2, Helsinki. Presidentille voi myös lähettää sähköpostia osoitteeseen presidentti@tpk.fi tai faksilähetyksiä numeroon (09) Tasavallan presidentti saa vuosittain useita tuhansia kirjeitä ja viestejä, eikä hänellä ole mahdollisuutta vastata kaikkiin niihin henkilökohtaisesti. Tasavallan presidentin kanslia pyrkii mahdollisuuksien mukaan vastaamaan asiallisiin viesteihin, joista ilmenee lähettäjän yhteystiedot. Kunniamerkki on mitali, joka annetaan Suomen kansalaisille, kun hän on tehnyt jotakin merkittävää. Ensisijaisena lähtökohtana on ao. henkilön henkilökohtaiset ansiot, joiden tulee olla keskitason yläpuolella, ja jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattitaidollaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Edellytyksenä on lisäksi hyvämaineisuus. Komentajamerkkiä varten edellytetään pääsääntöisesti 50 vuoden ikää ja ritarimerkkiä sekä ansioristiä varten 40 vuoden ikää. SVR:n I luokan mitalia varten edellytetään vähintään 15 vuoden ja tavallista mitalia varten 10 vuoden palvelusaikaa. Käytännössä nämä määräajat ovat pitempiä.
9 Työnantajan kirjoittama hakemus lähetetään ritarikuntien kansliaan. Ritarikunnan hallitus käy hakemuksen läpi ja lähettää sen eteenpäin valtioneuvoston jäsenelle, joka puolestaan toimittaa sen oikeaan ministeriöön. Ministeriö esittää ehdotuksen presidentille, joka ritarikuntien suurmestarina tekee lopullisen päätöksen. Hakemuksessa perustellaan, miksi henkilö ansaitsee kunniamerkin ja siihen liitetään henkilön ansioluettelo, johon sisältyy henkilön koulutukseen, työkokemukseen ja luottamustehtäviin liittyvät tiedot. Suomen tasavallan presidentti on Suomen kaikkien kolmen virallisen ritarikunnan suurmestari. Ritarikunnat ovat: Apunaan suurmestarilla on ritarikunnan hallitus, johon kuuluvat kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. SVR:llä ja SL:lla on yhteinen hallitus ja VR:llä omansa. Kunniamerkin luokkaa ei kuitenkaan yleensä määritellä ansioiden suuruuden, vaan virka- tai yhteiskunnallisen aseman mukaan. Eri yhteiskunnan sektoreiden laajuuden ja moninaisuuden johdosta on yksityiskohtaisia ohjeita tässä suhteessa vaikea antaa. Jos luokkaa koskeva ehdotus ei osu oikeaan, se korjataan ministeriössä tai ritarikunnissa. Myös ulkomaan kansalaiset voivat saada Suomen kunniamerkkejä, esimerkiksi Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav on saanut Suomen Valkoisen Ruusun suurristi-kunniamerkin. Kunniamerkkien antaminen ulkomaalaisille ei ole sidottu määrättyyn vuodenpäivään. Edellä mainitut esityksentekijät voivat esittää kunniamerkkejä myös ulkomaalaisille tunnustukseksi Suomen hyväksi suoritetusta toiminnasta. Valtionpäämiesten virallisiin valtiovierailuihin liittyy usein kunniamerkkien vaihtoa. Aloite voi tulla joko Suomen suurlähetystöltä taikka jonkun kotimaisen viranomaisen, yhteisön tai yksityisen taholta. Ehdotus ulkomaalaisen dekoroimiseksi, joka tehdään vapaamuotoisella kirjeellä, lähetetään asianomaiselle ministeriölle. Varsinaisen esityksen tekee ministeri. Ritarikuntien hallitus pyytää aina ulkoasiainministeriön ja tämä taas ao. maassa olevan suurlähetystömme lausunnon.
10 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan (SVR) ohjesääntö vahvistettiin Sen kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Suomen Leijonan (SL) ritarikunta on ritarikunnistamme nuorin. Sen kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista sekä siviili- että sotilaallisista ansioista.
11 Itsenäisyyspäivän kynnyksellä teemme omia kunniamerkkejä Linnan aarteet -näyttelyssä. Päiväkoti- ja koululaisryhmille tarkoitetut työpajaviikot ovat viikolla 48 ja 49 ( ). Työpajaviikoilla järjestetään lyhyt näyttelyopastus Tikanojan taidekodissa. Ohjelmaan kuuluu lisäksi Tee oma kunniamerkkisi -työpaja, joka järjestetään Kuntsin modernin taiteen museon Studiossa. Ohjelman kokonaiskesto on noin 2 tuntia (siirtyminen Tikanojalta Kuntsille). Opastus ja työpaja ovat maksuttomia Vaasan kaupungin kouluille. Muiden kuntien kouluille opastus ja siihen kuuluva työpaja on 20 /ryhmä. Ryhmän koko enintään 20 oppilasta. Tiedustelut ja varaukset: vt. museopedagogi Johanna Kull, puh tai johanna.kull(a)vaasa.fi Materiaalin on koonnut vt. museopedagogi Johanna Kull, Lähteet: Suomen tasavallan presidentin nettisivut: Ritarikuntien nettisivut: Tietoa taiteilijoista: Keisarillinen taidekokoelma/ Jukka Relas 2009/ ISBN Naiset taiteen rajoilla/ Riitta Konttinen 2010/ ISBN (Danielson-Gambogi ja Victoria Åberg)
14.3.2014. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kotisivuilla (www.ritarikunnat.fi) on lisää tietoa kunniamerkeistä.
1 1 (7) MUISTIO Liite 1 OHJE KUNNIAMERKKIESITYSTEN TEKEMISESTÄ Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan ohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja
LisätiedotOhje 1 (6) 16.2.2016. Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä
Ohje 1 (6) 16.2.2016 Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnanohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja Suomen
LisätiedotHiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita
Hiljaisia vaikuttajia ja suuria ajattelijoita Kahdentoista1800- ja 1900-luvun taitteessa eläneen ja vaikuttaneen suomalaisen naistaiteilijan ja heidän tuotantonsa esittelyä Helmi Biese 9.8.1867 18.10.1933
LisätiedotValtiosalissa järjestetään esimerkiksi valtiovierailujen juhlapäivällisiä. Itsenäisyyspäivänä kättely ja tanssi tapahtuvat salissa.
Presidentinlinna Valtiosalissa järjestetään esimerkiksi valtiovierailujen juhlapäivällisiä. Itsenäisyyspäivänä kättely ja tanssi tapahtuvat salissa. Vuonna 1907 valmistuneen salin esikuvana on Pietarissa
LisätiedotTaidetta Turun taidemuseossa
Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,
LisätiedotKirje OKM/1/132/ Jakelussa mainitulle. Viite. Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä. Asia
Kirje OKM/1/132/2015 03.03.2015 Jakelussa mainitulle Viite Asia Ohje kunniamerkkiesitysten tekemisestä Opetus- ja kulttuuriministerö lähettää oheisena ohjeet kunniamerkkiesitysten tekemisestä. Vanhempi
LisätiedotOHJE KUNNIAMERKKIEHDOTUSTEN TEKEMISESTÄ
4.2.2019 OHJE KUNNIAMERKKIEHDOTUSTEN TEKEMISESTÄ Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ja Suomen Leijonan (SL) ritarikuntien suurmestarina tasavallan presidentti antaa vuosittain itsenäisyyspäivänä 6.12. kunniamerkkejä
LisätiedotTervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!
Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään
LisätiedotAluehallintovirasto Hallintopalvelujen vastuuyksiköö
Aluehallintovirasto Hallintopalvelujen vastuuyksiköö 19.3.2014 P SAVI /688/00.00.02/2014 " Läh. q S y a 3? p. Käsitelty / Arkistomerkintä: kunnanhallitus Kunnanhallitukset Vapaan sivistystyön koulutuksen
LisätiedotSUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ SUOMEN LEIJONAN
SUOMEN VALKOISEN RUUSUN RITARIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ ASETUS SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNNAN PERUSTAMISESTA MÄÄRÄYKSET SUOMEN VALKOISEN RUUSUN JA SUOMEN LEIJONAN RITARIKUNTAIN KUNNIAMERKKIEN ANTAMISESTA Minä Carl
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotAluehallintovirasto KUNNIAMERKKIESITYKSET SIVISTYSHALLINNON ALALLA V lc p
Aluehallintovirasto P SAV I/642/00.00.02/2015 lc p ls Lä tl. HLL `! 23.3.2015 Käs? itu / t _ Arkistomerkintä: Kunnanhallitukset Vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjät Yksityisten koulujen ylläpitäjät
LisätiedotKustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010
Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotNELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI
NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI Tämä tehtävämateriaali on suunniteltu alakouluryhmien omatoimisen museokäynnin tueksi. Materiaaliin voi tutustua jo ennen museokäyntiä ja tehtävät voi tehdä joko museokäynnin
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotKansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit
TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotTYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI
TYKO SALLINEN -TEHTÄVÄMATERIAALI TYKO SALLINEN Turun taidemuseossa 15.9.2017 7.1.2018 Tyko Sallinen (1879 1955) tunnetaan suomalaisen modernismin ja ekspressionismin airuena, jonka taiteen keskiössä olivat
LisätiedotTämä kunniamerkkiohje perustuu puolustusministeriön ja ritarikuntien kunniamerkkkiohjeisiin.
MAANPUOLUSTUSKILTOJEN LIITTO RY Döbelninkatu 2, 00260 HELSINKI puh 040 554 8862 toiminnanjohtaja@mpkl.fi KUNNIAMERKKIOHJE 2017 Tämä kunniamerkkiohje perustuu puolustusministeriön ja ritarikuntien kunniamerkkkiohjeisiin.
LisätiedotEtkot & Jatkot. Art Pro
Etkot & Jatkot Art Pro Sisällys 1. Tervetuloa Kiasmaan 2. Taidetestaajien Kiasma-käynti 3. Etkot 4. Jatkot 5. Tutustu Kiasmaan 6. Seuraa meitä 7. Yhteystiedot 1. Tervetuloa Kiasmaan Art Pro -käynnillä
LisätiedotLaki. kansalaisuuslain muuttamisesta
Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä
LisätiedotSaisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?
104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotPRESIDENTINVAALIT
PRESIDENTINVAALIT 99-2006 Vaalivuosi, valintatapa ja valintamenettelyn erityispiirteet ) 99: Eduskunta kuuden vuoden toimikaudeksi hallitusmuodon 94 :n siirtymäsäännöksen nojalla Presidenttiehdokk aat
LisätiedotSUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN
s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo
LisätiedotKatja-Maaria Vilén ART
Katja-Maaria Vilén ART Katja-Maaria Vilén Art Taide on ikkuna asioille jotka muuten eivät näkyisi. 2 3 Taiteilija Katja-Maaria Vilén Syntynyt Helsingissä 1984, asuu Vantaalla. Tervetuloa taidematkalle!
LisätiedotHUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011
Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen
LisätiedotKalevala-projekti 2012-2013
Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen
LisätiedotSulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali
Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala
LisätiedotARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA
KOULUTIEDOTE SYKSY 2019 ARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA HISTORIAA KIVIKIRVEISTÄ IKEAAN ARKEOLOGIAA JA HAUTAUSTAPOJA TEHDÄÄN YHDESSÄ JOULUA! Tornionlaakson maakuntamuseo tarjoaa oivaltavan matkan oman historian
LisätiedotEtkot & Jatkot. Art Pro
Etkot & Jatkot Art Pro Sisällys 1. Tervetuloa Kiasmaan 2. Taidetestaajien Kiasma-käynti 3. Etkot ja jatkot 4. Tutustu Kiasmaan 5. Yhteystiedot 1. Tervetuloa Kiasmaan Art Pro-käynnillä taidetestaajat tutustuvat
LisätiedotOttaisin mieluummin ponin
Ottaisin mieluummin ponin ja muita totuuksia Suomen taiteen helmistä VIRPI SALMI atena Rakas lukija, Ensimmäinen painos, 2018 etukannen kuva: Akseli Gallen-Kallela, Poika ja varis (1884). Antell-kokoelma,
Lisätiedot2. Laki tasavallan presidentin kansliasta annetun lain muuttamisesta... 15
HE 146/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisen arvonannon osoituksista ja tasavallan presidentin kansliasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHANNU ARTINAHO s.1946 TEOKSIA KOKOELMISSA MM. :
HANNU ARTINAHO s.1946 TEOKSIA KOKOELMISSA MM. : EDUSKUNNAN KOKOELMAT AINEEN SÄÄTIÖ SANOMALEHTI KALEVA RAUMAN SEUDUN OSUUSPANKKI RAUMAN KAUPUNKI PORIN KAUPUNKI CEDERCREUTZIN MUSEO, HARJAVALTA TURUN KAUPUNKI
LisätiedotTaide-elämyksiä Berliinissä
Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotMiten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija
Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija Sisältö Kuka julkista taidetta tilaa? Kuka siitä päättää? Miten voin parantaa mahdollisuuksiani?
LisätiedotTunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla
Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin
Lisätiedothttps://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden
03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
LisätiedotSuomen ulkopolitiikka. Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen
Suomen ulkopolitiikka Itsenäisyydestä EU:hun liittymiseen Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen tilanne: yhtenäinen kehitys hajoamassa viisi uutta itsenäistä valtiota demokratian läpimurto Ensimmäinen presidentti
LisätiedotKEURUU Kuntataiteilijat
KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotSuomalais-venäläistä yhteistyötä Lappeenrannan museoissa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietari syyskuu 2017, intendentti Satu Ståhlberg
Suomalais-venäläistä yhteistyötä Lappeenrannan museoissa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietari syyskuu 2017, intendentti Satu Ståhlberg Lappeenranta rajalla Matkaa Helsinkiin 221 km Matkaa Venäjän
LisätiedotJULKAISIJA. Eduskuntatiedotus TAITTo JA KUvITUKSeT. Hanna Lahti / Huomen GDI
SUOMEKSI JULKAISIJA Eduskuntatiedotus 2017 TAITTo JA KUvITUKSeT Hanna Lahti / Huomen GDI Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Mihin
LisätiedotPresidentin ja puolueiden valta
Presidentin ja puolueiden valta Prof. www.kolumbus.fi/martti.haikio 2.12.2010 Itsenäisen Suomen valtionpäämiehet Suomen Kansallisbiografia www.kansallisbiografia.fi Valtionhoitajat 1918 P.E. Svinhufvud
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotTaidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo
Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina
LisätiedotMiten ja mistä julkisen taiteen työmahdollisuuksia taiteilijalle? Hanna Hannus, projektisuunnittelija
Miten ja mistä julkisen taiteen työmahdollisuuksia taiteilijalle? Hanna Hannus, projektisuunnittelija YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ Kuka julkista taidetta tilaa? Kuka siitä päättää? Miten voin parantaa mahdollisuuksiani?
LisätiedotLait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.
1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen
LisätiedotPALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013
PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille
LisätiedotEtkot & Jatkot. Rembrandtin siivellä
Etkot & Jatkot Rembrandtin siivellä Sisällys 1. Tervetuloa Sinebrychoffin taidemuseoon! 2. Taidetestaajat Sinebrychoffin taidemuseossa Etkot & Jatkot 3. Sinebrychoffin taidemuseo pähkinänkuoressa 4. Seuraa
Lisätiedot84.2014 [iuumäen KUNNANHALLITUS
Aluehaliintovfrasto Etelä-Suomi 84.2014 [iuumäen KUNNANHALLITUS Saapunut Lite1t.i? / L 20jj Diaarinro / 20 Kunnanhallitukset KUNNIAMERKKIESITYKSET Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmoittaa, että 6. päivänä
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotIdeoita ja tehtäviä Museovierailuun
Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun 1 / 13 2015 Etelä-Karjalan taidemuseo Sisällys 3 Johdanto tehtävät: 4 Museo ilmiönä 1 5 Museo ilmiönä 2 6 Henkilökohtainen taidekokemus 1 7 Henkilökohtainen taidekokemus
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ANSIOMERKKISÄÄNNÖT Turvalliseen huomiseen 2 1 Yleistä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ansiomerkkien perustamisvuodeksi katsotaan vanhimman edeltäjäjärjestön, Suomen
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotPorin taidekoulun työpajaopinnot
Porin taidekoulun työpajaopinnot Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotVierailulla Urho Kekkosen museossa
Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita
LisätiedotAsuntomessujen oheiskohdehaun infotilaisuus 3.4. klo 15-16
Asuntomessujen oheiskohdehaun infotilaisuus 3.4. klo 15-16 Oheiskohteena olemisen edellytykset Valintaperusteet Tuusulassa Heikki Vuorenpää Suomen Asuntomessut Riikka Uusikulku Asuntomessut Tuusulassa
LisätiedotKunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti
LisätiedotSaavutettava museo. Case: Turun taidemuseo
Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti
LisätiedotTOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI 2019 ENNAKKOMATERIAALI
TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI 2019 ENNAKKOMATERIAALI 1. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti ke 21.8. Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa kuullaan Sergei Prokofjevin teos Pekka ja susi, joka kertoo
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/
LAPINLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2019 43 Henkilöstöjaosto 23.04.2019 Päätöksentekotapa Varsinainen kokous Käsitellyt asiat Sivu 30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 45 31 Pöytäkirjantarkastajien valinta
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotForssan kaupunki HUOMIONOSOITUKSET JA VIRKISTYSTOIMINTA
Forssan kaupunki HUOMIONOSOITUKSET JA VIRKISTYSTOIMINTA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 25.8.2014 Sisällys Sisällys 1. Soveltamisala... 3 2. Huomionosoitukset... 3 2.1. Pitkäaikaisen palvelun huomioiminen
LisätiedotPORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT
PORIN TAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Syventävissä opinnoissa oppilaat valitsevat itseään kiinnostavan työpajan vähintään vuodeksi kerrallaan. Työpajoissa työskennellään pitkäjänteisesti syventyen yhden taidemuodon
LisätiedotKokous- ja juhlatilat FresCo Ravintolat Oy
Kokous- ja juhlatilat FresCo Ravintolat Oy Turku 2013 Ravintola AITIOPAIKKA Itsenäisyydenaukio 2 20800 Turku puh. 0400 176 481 aitiopaikka@frescoravintolat.fi Tyylikkäät, uudistetut juhla- ja kokoustilat
LisätiedotPiratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010
Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille
LisätiedotItsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu
1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön
LisätiedotEtkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle
Etkot & Jatkot Ateneumin taidebattle Sisällys 1. Tervetuloa Ateneumiin! 2. Ateneumin taidebattle Etkot 3. Kun tulette Ateneumiin 4. Museoetiketti Jatkot 5. Ateneum pähkinänkuoressa 1. Tervetuloa Ateneumiin!
LisätiedotPresidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja
Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Presidenttien elämäkertatyöryhmän mietintö Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2008 Julkaisija VALTIONEUVOSTON
Lisätiedothttps://mail.kankaanpaa.fi/h/printmessage?id=95025&tz=europe/helsinki
Zimbra https://mail.kankaanpaa.fi/h/printmessage?id=95025&tz=europe/helsinki 1 / 2 7.4.2016 14:59 Zimbra eevaliisa.toivola@kankaanpaa.fi Vuoden 2016 kunniamerkkiesitysten valmistelun käynnistäminen - Beredningen
LisätiedotPORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja
PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotTaidemuseon tervehdys Asemanrannan yleinen taidekilpailu, esittelytilaisuus Taidemuseon johtaja Taina Lammassaari
Taidemuseon tervehdys Asemanrannan yleinen taidekilpailu, esittelytilaisuus 24.10.2017 Taidemuseon johtaja Taina Lammassaari Julkinen taide Hämeenlinnassa pitkä historia julkisen taiteen parissa taidemuseolla
LisätiedotPETTULEIVÄSTÄ ÄITIYSPAKKAUKSEEN
PETTULEIVÄSTÄ ÄITIYSPAKKAUKSEEN TEHTÄVIÄ 100 ESINETTÄ SUOMESTA -NÄYTTELYSTÄ Tehtävävihkossa on 100 esinettä Suomesta -näyttelyn kuvia. Näyttely juhlistaa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Se on esillä
LisätiedotLÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)
Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2019-2020 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
LisätiedotOpiskelijakunnalla on oma opiskelijakuntamerkki. Se on kooltaan 25 mm korkea opiskelijakunnan tunnus.
1 2 (Hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.10.2013) HAAGA-HELIAN OPISKELIJAKUNTA HELGAN MERKKIOHJESÄÄNTÖ 3 4 5 6 7 8 I LUKU OPISKELIJAKUNNAN VÄREISTÄ JA TUNNUKSISTA 1 Opiskelijakunnan värit Opiskelijakunnan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotKATUTAIDE KERAMIIKKA
TYÖPAJAT 2018-2019 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotTEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17
TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle
LisätiedotTervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.
LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store
LisätiedotRademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä
Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,
LisätiedotKokous- ja juhlatilat FresCo Ravintolat Oy
Kokous- ja juhlatilat FresCo Ravintolat Oy Turku 2013 Ravintola AITIOPAIKKA Itsenäisyydenaukio 2 20800 Turku puh. 0400 176 481 aitiopaikka@frescoravintolat.fi Tyylikkäät, uudistetut juhla- ja kokoustilat
Lisätiedotkoulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73
cv Jukka Nopsanen, taidemaalari, s.1950 Helsinki os. Saarnakuja 10, 03400 Vihti p. 0405491045 e-mail jukka.nopsanen@kolumbus.fi kotisivut http://www.jukkanopsanen.fi koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotSuomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT
Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland
LisätiedotNäin täytät sähköisen hakemuksen
Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,
LisätiedotNELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995
NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 Kansainvälisyys kuuluu merkittävänä osana taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891 1977) taidekäsitykseen Museon
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
Lisätiedot