Peräseinäjoen kylämatkailuhanke Hankenumero 1914 Vuosiraportti 2009 Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry Johanna Hietanen www.seinajokimatkailu.com 1
1. YHTEENVETO HANKKEESTA Hanketta hallinnoi Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, joka on toiminut vuodesta 1995 lähtien. Hanke on osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta, jota koordinoi Lomalaidun ry. Mukana 12 pilottikylää, joista Peräseinäjoki on ainoa pohjalaiskylä. Hanke on kestoltaan 1v 9kk. Hanke alkoi 1.10.2008 ja päättyy 30.6.2010. Projektipäällikkö aloitti 26.1.2009. Hanke toimii koordinoivana hankkeena, jonka tavoitteena on: - tuotekehityksen edistäminen sekä tuotteistaminen - verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen paikallisesti ja valtakunnallisesti - kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen alueella, kansainvälistymisen mahdollisuudet selvitetään - lisäksi tavoitteena on säilyttää kylä vireänä ja elinvoimaisena, joka tarjoaa asukkaille toimivan ja aktiivisen asuinympäristön (uudet tapahtumat ym.) Hanke ei itsessään tee toimenpiteitä, vaan koordinoi, aktivoi ja innostaa asukkaita sekä alueen yrityksiä. Julkinen rahoitus 80 % (92.000 ), josta EU-rahoituksen osuus on 45 % (41.400 ). Yksityinen rahoitus 20 % (23.000 ). 2. HANKKEEN TAVOITTEET 2.a Ylemmän tason tavoitteet Valtakunnallisessa matkailustrategiassa Peräseinäjoen alueen matkailun kehittäminen liittyy keskeisesti maaseutumatkailun osalta toteutettavaan matkailukylien kehittämisohjelmaan, jota koordinoitiin kansallisesti vuoden 2009 alussa maaseutumatkailun teemaryhmän toimesta. Maaliskuussa 2009 Lomalaidun ry palkkasi hallinnoimansa Kylämatkailun koordinaatiohankkeen projektipäälliköksi peräseinäjokelaistaustaisen Susanna Kulmalan. Ohjelmaan hakeneita kyliä oli kaiken kaikkiaan 48, joista kaksivaiheisen hakuprosessin jälkeen pääsi mukaan 12 pilottikylää. Peräseinäjoki on ainoa pohjalaiskylä. (www.lomalaidun.fi/kylamatkailu) Valtakunnallisen kehittämisohjelman tavoitteena ovat mm. - kylän erityispiirteisiin pohjautuvan teeman vahvistaminen, tuotteistaminen ja markkinoille saaminen (erityisesti kansainväliset markkinat) - jatkuvan kehittämisen mallin luominen pilottikylien kautta - toimijoiden sitouttaminen ja vastuuttaminen verkostomaiseen yhteistyöhön, ammattimaisen osaamisen lisääminen sekä laadukkaiden tuotteiden toteutus Pilottikyläksi pääseminen vaati olemassa olevan matkailun perusosaamisen lisäksi elinkeinon pitkäjänteistä 2
kehittämistä myös tulevaisuudessa. Pilottikyläksi pääsyn jälkeen Peräseinäjoella todettiin, että kansallisen ohjelman tueksi on syytä käynnistä oma alueellinen hanke. Paikallisen hankkeen avulla saavutetaan paremmin pilottikylän kehittämiseen kohdistuvat odotukset. Vuoden 2009 aikana osoittautui, että paikallisen hankkeen turvin Peräseinäjoki toimi pilottikylistä aktiivisimpien joukossa. Maakunnallisella tasolla Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa on valittu kuusi matkailukeskittymää, joihin kehittämistoimenpiteitä tulee uudella ohjelmakaudella (2007 2013) suunnata. Peräseinäjoella sijaitseva Kalajärven matkailukeskittymä on yksi näistä kuudesta maakunnan strategisesta kohteesta. Myös teemapohjaisten tuotteiden kehittäminen, joka on sekä maakunnan että valtakunnallisen matkailustrategian painopistealueena, on yhdistetty Peräseinäjoen kehittämiseen. Peräseinäjoella kehitettävät teemat ovat lähinnä maaseutu-, kulttuuri- sekä tapahtumamatkailu. 2. b Hankkeen tavoitteet Paikallinen hanke toimii koordinoivana hankkeena, jonka tavoitteena on tuotekehityksen edistäminen, verkostoituminen sekä kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen alueella. Lisäksi tavoitteena on säilyttää kylä vireänä ja elinvoimaisena, joka tarjoaa asukkaille toimivan ja aktiivisen asuinympäristön. Hanke ei itsessään tee toimenpiteitä, vaan koordinoi, aktivoi ja innostaa asukkaita sekä alueen yrityksiä. Satu Rauhalan kirjoittamaan hankesuunnitelmaan on kirjattu seuraavat toiminnalliset tavoitteet: - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista palvelujen tuottajien kesken sekä myös eri toimialojen ja yhdistysten välillä -verkostoituminen muiden pilottikylien kanssa -tuotekehityksen ja toiminnan pitkäjänteisyyden edistäminen sekä tuotteistaminen (esim. luontomatkailu, tapahtumamatkailu, aktiviteetit ja ohjelmat ) Määrälliset tavoitteet -matkailijamäärien ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden lisääntyminen - uusien yhteistapahtumien kehittämisessä ja ideoinnissa avustaminen (tavoitteena hiljaiselle kaudelle 2 kpl uutta tapahtumaa) 3
Kävijämäärätavoitteet 2007 2013 Caravan-alue 45 000 57 000 Mökki- ja maatilamajoitus 14 000 18 000 Päiväkävijät 100 000 110 000 Yhteensä 159 000 185 000 3 HANKKEEN TOTEUTUS 3.a Toimenpiteet ja aikataulu Vuosi 2009 hankesuunnitelman mukaan: tammikuu helmi-elokuu Syys-joulukuu Hanketyöntekijän palkkaaminen Vastuutahojen täsmennys eri toimenpiteisiin Tuotetyöpajoja ja verkostoitumista Hankevetäjä kutsuu toimijat koolle ja/tai kiertää toimijat Opintomatka toiseen pilottikylään/kotimaan opintomatka Tarkemman aikataulutuksen ja toimintasuunnitelman laatiminen Tuotetyöpajoja Verkostoitumisen edistämistä Toimenpiteiden toteutusten aloittaminen Siistein kylämiljöö -kilpailun koordinointi Osallistuminen kansalliseen yhteisseminaariin tai/ja ulkomaan opintomatkaan Pilottikylävierailu/kotimaan opintomatka Kansallisiin yhteistoimenpiteisiin osallistuminen Pilottikylävierailu / kotimaan opintomatka Toritoiminnan kehittäminen I Verkostoitumisen edistäminen sekä muiden pilottikylien että sisäisten sidosryhmien kanssa Kylän sisällä järjestettiin vuoden aikana useita erilaisia tapaamisia ja työpajoja, joiden avulla verkostoitumista lisättiin. Projektipäällikkö aloitti työnsä tutustumalla kaikkiin Seinäjoen Matkailuyrittäjien jäsenyrityksiin ja -yhdistyksiin. Maaliskuussa pidettiin kaikille avoin kylämatkailuilta Kalajärvellä 4
yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori Arja Kortesluoman sekä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n Satu Keski-Valkaman kanssa. Illassa päätettiin kylän teemat, joita lähdettiin työstämään projektipäällikön johdolla työpajoissa ja tapaamisissa. Syksyllä järjestettiin Peräseinäjoen ensimmäinen järjestöfoorumi yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimien sekä Alueellinen kulttuuripalvelutuotanto-projektin kanssa. Ulkopuolisen asiantuntijan vetämiä työpajoja järjestettiin kaksi. Syyskuussa Heli Saaren vetämä Matkailutuotteen hinnoittelutyöpaja sekä marraskuussa Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten Asta Asunmaan vetämä Peräseinäjoki-aiheinen ruokatyöpaja. Tuotekehitys - osiossa lisää esimerkkejä yhteistyöstä paikallisesti. Maakunnallisesti on tehty tiivistä yhteistyötä muiden matkailualan hankkeiden sekä Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa muodollisten ja epämuodollisten tapaamisten ja seminaarien yhteydessä. Myös valtakunnallisesti verkostoituminen on ollut tiivistä. Peräseinäjokelaiset ovat jo niittäneet mainetta ahkerimpina opintomatkailijoina toisiin pilottikyliin. Vuoden 2009 aikana tehtiin opintomatkat Leineperiin ja Ypäjälle sekä Matkamessuille Helsinkiin 23. 24.1., Valtakunnalliseen kylämatkailuseminaariin Syvänniemelle 2.-3.6., Vuonislahteen, Syvänniemelle ja Kolille 6.-8.6. sekä Sonkaan 16. 17.12. Opintomatkojen lisäksi projektipäällikkö on osallistunut valtakunnallisiin kulttuurimatkailuseminaareihin sekä Pyhällä 14.5. että Järvenpäässä 5.-6.10., jossa toimi myös yhtenä alustajana. Pyhän seminaarin yhteydessä oli vierailu Ruhtinansalmen pilottikylään yhdessä valtakunnallisen hankkeen projektipäällikön kanssa. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut valtakunnallisen hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Suuri ponnistus kylän toimijoille oli Valtakunnallisen kylämatkailuseminaarin järjestäminen Peräseinäjoella 29. 30.10.2009. Seminaarijärjestelyt tehtiin yhteistyössä koordinaatiohankkeen ja Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa. II Tuotekehitystyön ja toimintatapojen kehittäminen eri toimijoiden välillä Toimijoiden alkukartoituksen ja yhteisen kyläillan jälkeen lähdettiin työstämään seuraavia kokonaisuuksia: caravan-tapahtuma syyskaudelle, siirtolaisuus, teatteri/tanssi/runo/musiikki -kokonaisuutta, Terästango/tanssitapahtuma sekä yksi tapaaminen pidettiin marjastus-/sienestysaiheeseen liittyen, mutta aihe ei kiinnostanut kuin yhtä toimijaa. Myöskään tanssitapahtuman järjestämiseksi ei kylältä löytynyt tarpeeksi resursseja. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa on tavoitteena löytää kylille omat teemat. Peräseinäjoella ne ovat luontevasti siirtolaisuus ja karavanmatkailu/kalajärven alue. Erityisesti näihin teemoihin pureuduttiin hankkeen työpajoissa. 5
Caravan-tapahtuma järjestettiin Kalajärvellä 4.-6.9.2009 nimellä Pohojalaaset puolukkatreffit. Karavaanareilta oli tullut aiemmin toiveita järjestää tapahtuma marja-aikaan, joten syyskuun alku sopi puolukanpoimintaan hyvin. Samalla ajankohdalla saatiin venytettyä kesäsesonkia hieman pidemmälle syksyyn. Tapahtumassa pyrittiin yhdistämään karavaanarit ja kyläläiset tarjoamalla heille yhteistä ohjelmaa. Viikonlopun aikana kisattiin yögolfissa, karaokessa ja aikuisten vesiliukumäkikisassa sekä järjestettiin Perä(seinäjoki)konttikirppis ym. torimyyntiä paikallisten ja karavaanareiden tuotteilla. Tapahtumaviikonloppuna vaunukuntia oli alueella 150, kun yleensä vastaavana ajankohtana on 50. Caravan -teemaan liittyen tulisi jatkossa pohtia entistä enemmän karavaanareita myös kohderyhmänä - minkälaisia palveluita he kaipaavat ja ovat valmiita ostamaan? Siirtolaisuus on moniulotteinen teema ja samalla myös kohderyhmää määrittelevä tekijä. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu mitä kaikkea siirtolaisuus Peräseinäjoella käsittää ja voisi käsittää. Siirtolaisuus matkailutuotteena Peräseinäjoella 7 eri toimijaa, mm. museo, ravintola, teatteri mökki teltta caravan Puistogolf uinti kalastus tennis luontoreitit kesäteatteri jne. Majoitus Aktiviteetit Ruokapalvelut Etelä- Pohjanmaa tutkimus Eri tilat Uusi tila näyttelyt Vaihtuvat & pysyvät Näyttelyt Kalajärven virkistysalue Seinäjoki Matkailupalvelut Matkamuistot Kansainväliset suhteet Peräseinäjoen kylä Siirtolaisuusinstituutti Maailman Raitti Siirtolaisuus matkailutuotteena Tarinat Tavat & kulttuuri siirtolaismaissa Kortit, kirjat ym. Eri maiden raitit Reseptikirja Etelä- ja Pohjois-Amerikka, sis. Kanada Australia & Oseania Venäjä & Siperia Ruotsi & Eurooppa Raitti Suomeen Hakalan talo = kylätalo teatteri Tapahtumat paluumuuttajat Tehtävät/pajat jne. lapsille Musiikki ym. taide Ruoka draamaopastuk set näytelmät Seminaarit Juhlat, esim. Kiitospäivä, Halloween Luennot Markkinat Suomen siirtolaisuusmuseon kannatusyhdistyksen tärkeimpänä hankkeena on Maailman Raitin rakentaminen ja toiminnan kehittäminen Kalajärvelle sekä siirtolaisuuteen liittyvien näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen. Maailman Raitille on tarkoitus rakentaa kaikki suomalaissiirtolaisten kulkemat raitit: 6
Amerikan Raitti (Alaska, Kanada, Yhdysvallat ja Latinalainen Amerikka). Washingtonin osavaltiosta Centervillestä on tulossa hirsirakennus. Keskusteluja on käyty myös Argentiinan kauppiaan talon saamisesta alueelle. Ruotsin ja Euroopan Raitti. Metsäsuomalaisten mökin siirtoa Värmlandista Ruotsista järjestellään. Afrikan ja Oseanian (Australia ja Uusi-Seelanti) Raitti. Suomalaisten sokerinhakkaajien talo on rakentumassa alueelle kesään 2010 mennessä Venäjän ja Siperian Raitti. Unkurin talo Siperiasta odottaa pystytystä alueella parhaillaan. Raitti Suomeen (maahanmuutto, paluumuutto) Ilmajoelta siirretty, Amerikassa tienatuilla rahoilla rakennettu Hakalan talo toimii raittien kylätalona Maailman Raittia kehitetään nimenomaan matkailukohteena, ei museona. Kylämatkailuhankkeen järjestämissä siirtolaisuustapaamisissa on työstetty erityisesti erilaisia tapahtumia, joita Suomesta lähteneet siirtolaiset viettävät ulkomailla. Hakalan talolla järjestettiin vuoden aikana Halloween -tilaisuus sekä Kiitosjuhla (Thanksgiving Day) Kalajärven tapaan. Erityisesti Kiitosjuhla keräsi Hakalan talon täyteen osallistujia. Kulttuuripainotteista ohjelmaa kehiteltiin omassa työpajassaan. Tapaamiset poikivat kahden Peräseinäjoen Pennihäät ry:n harrastajateatterilaisen yhteistyön Maatilamatkailu Välimaan kanssa. Yritys toimi tuottajana ja näyttelijät toteuttivat Välimaalle pienoisnäytelmän Illallinen yhdelle, jota myytiin lähinnä yritysten ja yhteisöjen pikkujoulunvieton oheen. Lisäksi esityksestä järjestettiin muutama yleisönäytös. Näytelmä osoittautui myyntimenestykseksi ja jo tammikuussa 2010 myytiin kaksi esitystä kuluvan vuoden marrasjoulukuulle. Hankkeen omarahoitusta kartutettiin järjestämällä perinteiset Lomatanssit Kalajärvellä sekä uutuutena Latotanssit Maatilamatkailu Välimaalla elokuussa 2009. Molemmat tanssitapahtumat keräsivät reilun 100 hengen yleisön. Tapahtumat aiotaan järjestää myös vuonna 2010. Elokuun Järjestöfoorumissa esiin nousi idea tehdä kylälle oma joulutapahtuma perheille. Sunnuntaina 12.12.2009 järjestettyä Joulutalo -tapahtumaa oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Peräseinäjoen yhdistyksen kanssa toteuttamassa lähes 10 eri yhdistystä Peräseinäjoen alueelta sekä Seinäjoen kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimi. Tapahtuma järjestettiin lakkautetulla Luoman kyläkoululla, jonka luokkiin oli järjestetty erilaisia tonttupajoja askartelusta leikki- ja laulutuokioihin. Suosituin paja oli eläkeläisjärjestön toteuttama nisu-ukon leivonta. Tapahtumaan osallistui yli 100 lasta ja aikuista. Tuotto lahjoitettiin vähävaraisille perheille Peräseinäjoen alueella. Samana viikonloppuna Peräseinäjoella järjestettiin perinteiset Joulumyyjäiset Ritolahallilla, joten jatkossa kävijämäärää voisi yrittää kasvattaa tarjoamalla matkailijoille Perhepikkujoulu -pakettia maatilamatkailukohteessa tai mökeissä. Vuoden lopussa ruvettiin hankkeen toimesta ideoimaan myös laajempaa tapahtumaa perinteisen Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n järjestämän Reppuhiihdon oheen. Peräseinäjoelle on jo vuosia suunniteltu järjestettävän retkiluistelua, joten nämä aktiviteetit yhdessä lumenveiston kanssa päätettiin laittaa yhteen ja järjestää Kalajärven talvielämyspäivä hiihtoloman päätteeksi 7.3.2010. Tapahtuman järjestävät 7
Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry, Lakeuden Elämysliikunta ry, Seinäjoen seudun SF Caravan ry, Ravintola Kalajärvi sekä Seinäjoen kaupunki. Suomalainen luomu- ja lähiruoka oli vuoden aikana useaan otteeseen esillä eri foorumeilla. Erityisesti maaseutulomilla asiakkaat odottavat saavansa lähellä tuotettua ruokaa. Tähän kysyntään vastataksemme hankkeen toimesta järjestettiin Peräseinäjoki-aiheinen ruokatyöpaja 10. ja 15.11. Nuorisoseurantalo Sampolassa. Työpajaan osallistui sekä maa- ja kotitalous-, nuorisoseurojen että yrityksen edustajia. Ensimmäisessä työpajatapaamisessa mietittiin mitä Peräseinäjoki-aiheinen ruoka voisi olla ja toisessa tapaamisessa ideoita testattiin käytännössä Sampolan keittiössä. Tavoitteena on, että seurat ja yritykset tarjoavat tilaisuuksissaan näitä ruokatuotteita, mutta myös yksittäiset kyläläiset voivat testata ruokia nettisivuilta löytyvien reseptien avulla. Kylän seminaarijärjestämistaitoja testattiin toden teolla 29. 30.10., kun Valtakunnallinen kylämatkailuseminaari järjestettiin Peräseinäjoella. Seminaari pidettiin karavaanialueen Vankkurituvalla ja ruokailut hoidettiin Ravintola Kalajärvessä. Illalla testattiin Tarinoita ja makuja metsästä -elämystuotetta, jota oli toteuttamassa neljä eri yhdistystoimijaa. Havaintometsä -kierroksen jälkeen iltaa vietettiin metsästysseuran Näätämajalla, jossa ruokapalveluista vastasi Peräseinäjoen maatalousseuran naiset ja ohjelmasta metsästysseura. Erityisesti Näätämaja-osuus sai runsaasti positiivista palautetta. Peräseinäjoki- Seura toteutti kyläkierroksen seminaarin jälkeisenä aamuna. Palautteen perusteella kierroksen tarinat saivat positiivista palautetta, mutta kierroksen kohdevalintoihin toivottiin parannuksia. Tuotteistamisen ja kylän jatkokehittämisen tueksi päätettiin kesällä 2009 tehdä matkailijakysely alueen yrityksissä. Sedu Lapuan matkailualan opiskelijat koodasivat kyselyn tulokset syksyllä. Kyselyyn vastasi 243 perhekuntaa kahdeksassa eri yrityksessä/kohteessa. Vastaajista lähes 50 % oli karavaanareita. Matkaseurueessa oli useimmiten 2 tai 3-4 henkilöä. Ikäjakauma osoitti, että vähiten oli nuoria aikuisia (15-24 -vuotiaita) sekä yli 75 -vuotiaita. Matkailijat viipyvät Peräseinäjoella useimmiten 2-3 yötä (95 vastausta 221:stä). Neljä yleisintä syytä valita Peräseinäjoki matkakohteeksi ovat: sijainti, edulliset hinnat, majoitus & rauha. Kysyttäessä mieluisimmasta aktiviteeteistä loman aikana, nousi lepäily/löhöily ehdottomasti kärkeen 30 %:lla. Uiminen ja ostokset kiinnostivat noin 20 % vastanneista. Suosituimmat käyntikohteet olivat Kyläkauppa Veljekset Keskinen ja Kalajärvi. Tutkimuksen mukaan 30 % vastaajista käytti loman aikana 101 200, noin 20 % vastanneista käytti joko 51 100 tai yli 300. Kaikkien toimijoiden tuotteistamisen avuksi järjestettiin Heli Saaren vetämä Hinnoittelutyöpaja 17.9.2010. Illan aikana läpikäytiin matkailutuotteen hinnoittelun perusteita. Kerätyn palautteen perusteella osallistujat kokivat, että työpajasta oli hyötyä. Työpajaan osallistui 35 henkilöä. 8
Tuotekehitystyötä tehtiin ympäri vuoden erilaisilla pienillä toimenpiteillä. Suurimpana parannuksena on www.seinajokimatkailu.com -sivuston kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi sekä yhteisten varausehtojen laatiminen. Yhteistyömahdollisuudet uuden Seinäjoen kaupungin välillä kasvoivat, kun Ylistaron matkailuyrittäjäyhdistys Prikka ry liittyi Seinäjoen Matkailuyrittäjien jäseneksi. Erityisesti ohjelmapalveluyrittäjän mukaan saaminen avaa varmasti erilaisia yhteistyömahdollisuuksia majoitusyrittäjille. Jokien matkailullista hyötykäyttömahdollisuutta selvitettiin Koskihäjyt ry:n ja Haapaluoman louhoksen matkailullista sukelluskäyttömahdollisuutta puolestaan Lakeuden Sukeltajat ry:n kanssa. Kummassakaan tapauksissa yhdistyksellä ei ollut resursseja sitoutua matkailupalveluiden tuottamiseen. Lisäksi jokien matkailukäytössä ongelmana on paikoitellen veden vähäisyys. Kolmannen sektorin mukanaolo tuotteistamisessa, erityisesti myynnissä, on haaste. Lähes kaikkiin tuotteistamisketjuihin kuuluu vähintään yhtenä osana voittoa tavoittelematon yhdistys tai seura. Valtakunnallinen hanke etsii opinnäytetyön avulla toteutusmalleja kolmannen sektorin toimintamalleihin matkailutuottajina. III Kansainvälistyminen Raija Ilmasti-Koiviston opinnäytetyö Kylämatkailun kansainväliset mahdollisuudet, case: Peräseinäjoen kylä valmistui toukokuussa 2009. Tutkimustulokset osoittavat, että alueella on mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös haasteita, jotka vaativat ratkaisuja. Haastatelluilla toimijoilla on hyviä kokemuksia ulkomaalaisista matkailijoista, positiivinen asenne sekä valmiita kontakteja. Ratkaistaviksi haasteiksi Ilmasti-Koivisto esittää matkailumarkkinoinnin, vieraskielisen markkinointiviestintämateriaalin käyttöönoton, tulkkauspalvelujen järjestämisen sekä verkostoitumisen tehostamisen eri osa-alueilla, kuten tuotteistamisessa, matkailupakettien kokoamisessa sekä matkailumarkkinoinnissa. Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ongelmien ratkaiseminen vaativat suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä toteaa Ilmasti-Koivisto. Hankesuunnitelmaan alun perin syksylle 2009 kirjattu valtakunnallisen hankkeen järjestämä ulkomaan opintomatka toteutuu vasta keväällä 2010. Reijo Ilomäki Maatilamatkailu Ilomäestä osallistui hankkeen toimenpiteenä Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n opintomatkalle Slovakiaan 18.-24.10.2009. Matkan aikana tutustuttiin useaan eri maaseutumatkailukohteeseen ja kyläkohteeseen, joista voi helposti ottaa mallia Peräseinäjoelle. Ilomäki esitteli matkaa hanketyöryhmän ja yhdistyksen yhteisessä kokouksessa joulukuussa. Matkaraportti on toimitettu maksatuksen yhteydessä marraskuussa 2009. 9
Valtakunnallinen kylämatkailuhanke tulee selvittämään kansainvälisiä, kylämatkailutuotteille sopivia myyntikanavia. Pilottikylien välisiä tuotepaketteja tullaan tuotteistamaan vuoden 2010 aikana. IV Toimintaympäristöön liittyvät toimenpiteet Kylämatkailussa yhdistyy niin kylän kuin matkailunkin kehittäminen, täten kylämiljöön ja matkailuympäristön kehittäminen on merkittävä osa kylämatkailua. Toimintaympäristöön liittyen on tehty yhteistyötä Seinäjoen kaupungin työpäällikön ja kaupunginpuutarhurin kanssa. JP Kunnallissanomat toteutti kesän 2009 aikana Kaunein kylämiljöö -valokuvauskilpailun hankesuunnitelman ja projektipäällikön idean pohjalta. Peräseinäjoen alueen patikkareitistö kartoitettiin Elämysliikuntahankkeen toimesta loppuvuodesta 2009. Lehtimäen kyläseuran kanssa kartoitettiin mahdollisuutta reitistön laajentamiseksi ja Kihniänkylän kyläyhdistys hankkeisti nuorisoseurantalon remontin sekä pururadan kunnostamisen kuntaliitosrahojen turvin. Projektipäällikkö osallistui alkuvaiheessa Kihniänkylän kehittämisiltoihin, joissa on kartoitettiin edellä mainittua nuorisoseurantalo Sampolan tilaparannusta. Lisäksi Peräseinäjoen alueella on varmasti paljon muitakin toimintaympäristön parantamiseen liittyviä projekteja, joista hankkeella ei ole tietoa. Liiverin Kyläkööri -hanke on toiminut luontevampana apuna ja yhteyshenkilönä yhteisöllisiin investointeihin liittyen. Kalajärven alueen matkailun masterplania valmistellaan Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksessa ja se toteutettaneen vuoden 2010 aikana. Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla -hanke teetti vuoden 2009 lopussa Matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen Haaga-Perhon tutkimusyksikössä. Osana tutkimusta selvitettiin myös Peräseinäjoen alueen luvut. Aikaisemmin vastaava tutkimus on tehty Peräseinäjoella 1998. Kyselyt tehtiin lokamarraskussa 2009 ja tulokset julkaistiin virallisesti tammikuussa 2010. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että matkailutulo on noin kolminkertaistunut Peräseinäjoella kymmenessä vuodessa. Peräseinäjoen matkailutulovertailu 1998-2008 1998 miljoonaa euroa 2008 miljoonaa euroa välitön matkailutulo 1,3 (7,78 mmk) 3,4 välillinen matkailutulo 0,2 (1,24 mmk) 0,7 KOKONAISMATKAILUTULO 1,5 (9,02 mmk) 4,1 palkkatulovaikutus 0,3 (1,66 mmk) 1,2 verotulovaikutus 0,05 (0,3 mmk) 0,2 YHTEENSÄ 1,85 milj. (10,98 mmk) 5,5 milj. 10
3.b Toteutuksen organisaatio Hankkeen toteutuksesta vastaa Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, joka on perustettu 1995 paikallisten matkailuyritysten yhteistyöelimeksi (Peräseinäjoen matkailuyrittäjät ry). Yhdistys oli tuolloin ensimmäinen laatuaan maakunnassa. Kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2005 nimeksi muutettiin Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry. Keväästä 2009 yhdistys toimii koko uuden Seinäjoen alueella Ylistarosta Nurmoon ja Peräseinäjoelle. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää matkailuyritykset valvomaan niiden yleisiä ja yhteisiä yrittäjyyteen liittyviä etuja, sopia matkailuyritysten yhteisistä tavoitteista ja strategiasta sekä muista matkailua koskevista yhteisistä kehittämistoimenpiteistä. Vuonna 2009 yhdistyksen puheenjohtajana toimi Aarre Kulmala. Seinäjoen matkailuyrittäjien jäsenten ja yksittäisten kyläläisten lisäksi hankkeen toteutukseen osallistui vuoden 2009 aikana jäsenistä ja yhteistyökumppaneista koottu työryhmä, johon kuuluvat Aarre Kulmala (pj), Riitta Ojaniemi (vpj), Veli-Matti Mäki-Paavola/Maatilamatkailu Välimaa, Hannu Ilomäki/Peräseinäjoen metsästysseura, Hannu Ojanen/Seinäjoen kaupunki, Birgitta Javanainen/Peräseinäjoen Pennihäät ry, Juha Heikkilä (valittiin Outi Mäen tilalle)/peräseinäjoen asukaslautakunta, Heikki Julmala/SF Caravan Kalajärvi, Pirkko Ojaniemi/Tuulikuoro, Antti Kanto/Pohjanmaan historiallinen seura, Aaro A. Harjunpää/Peräseinäjokiseura, Leo Malinen/Peräseinäjoki-seura, Arja Kortesluoma/Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori sekä sihteerinä projektipäällikkö Johanna Hietanen. Hankesuunnitelman tekijä Satu Rauhala jättäytyi työryhmästä pois projektipäällikön aloitettua työt. Hankkeelle on määrätty myös ohjausryhmä, johon on nimetty Leo Malinen (pj)/yhdistyksien edustaja (Peräseinäjoki-seura ry), Aarre Kulmala/Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, Satu Keski-Valkama/Etelä- Pohjanmaan Matkailu Oy, Jarmo Kallio/TE-keskus, Hannu Ojanen/Seinäjoen kaupunki, Arja Kortesluoma/Etelä-Pohjanmaan matkailukoordinaattori, Juhani Korhonen/yrityksien edustaja (Matkailutila Korhonen) sekä Seppo Korpi/Liiveri ry. Ohjausryhmän kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa sekä piti yhden sähköposti-/puhelinkokouksen. 11
3.c Kustannukset ja rahoitus Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannusarvio 1.10.2008 30.6.2010 Kustannusarvio v.2008 v.2009 v.2010 Yhteensä Palkkauskulut Ostopalvelut ja palkkiot 42 000 22 100 64 100 600 4 000 4 000 8 600 Vuokrat 200 3 000 1500 4 700 Kokouspalkkiot 600 2 600 1 000 4 200 Kotimaan matkakulut 3 000 7 500 3 500 14 000 Ulkom. matkakulut Muut kustannukset Yhteensä 12 000 12 000 1 000 3 900 2 500 7 400 5 400 75 000 34 600 115 000 Rahoitussuunnitelma 1.10.2008 30.6.2010 Rahoitussuunnitelma v.2008 v.2009 v.2010 Yhteensä Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri(EMR) 80% 4 320 60 000 27 680 92 000 Oma rahoitus 1 080 15 000 6 920 23 000 Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry vastaa hankkeen yksityisrahoituksesta. Yksityisrahoituksen keräys: - hankeosallistumismaksu - erilaisten tapahtumien osallistumismaksut (työpajat, seminaarit) - opintomatkojen omavastuut 12
Kustannustoteuma vuonna 2009 Kustannusarvio 1.1. 31.12. 2009 Koko hankeaika Budjetoitu* Käytettävissä 1.1.2010 Palkkauskulut 34.726,01 34.726,01 58.600 23.873,99 Ostopalvelut ja palkkiot 2.537,60 2.537,60 8.600 6062,40 Vuokrat 2600,77 2600,77 5.700 3099,23 Kokouspalkkiot 480 480 1.400 920 Kotimaan matkakulut 12.705,02 12.705,02 24.300 11.594,98 Ulkom. matkakulut 1.067 1.067 6.600 5533 Muut kustannukset 2.821,98 4.209,18 9.800 5590,82 Yhteensä 56.938,38 58.325,58 115.000 56.674,42 *kustannuspaikkamuutoshakemuksen jälkeen Suunniteltuun vuosibudjettiin vertailtaessa kustannukset ovat toteutuneet lähes hankesuunnitelman mukaisesti, kun suurin osa ulkomaan opintomatkan kustannuksista siirtyy vuodelle 2010. 3.d Resurssit Resurssit olivat pääosin riittävät hankesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Toisen maksatushakemuksen pitkä käsittelyaika loppuvuodesta hankaloitti hankkeen toimintaa jonkin verran loppuvuonna, mutta erityisesti vasta alkuvuonna 2010. Kokouspalkkioiden maksamismahdollisuus myös hankkeen työryhmän jäsenille vaikuttaisi olennaisesti heidän sitoutumiseensa. Hankkeen hallinnointiin (erityisesti laskutus ja muu talouden hoito) liittyvät asiat kuormittivat hanketta hallinnoivan yhdistyksen hallituksen jäseniä, erityisesti puheenjohtajaa. 13
3.e Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa sekä pitänyt yhden sähköposti- /puhelinkokouksen. Ohjausryhmän pöytäkirjat on toimitettu maksatushakemusten yhteydessä. Hanketyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa virallisesti sekä kerran epävirallisemmin. Työryhmän keskustelut ja ideat ovat auttaneet projektipäällikköä työssään eteenpäin. Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:n hallituksen kokouksissa seurataan hankkeen etenemistä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. 3.f Toteutusoletukset ja riskit Vuoden 2009 aikana haasteellisinta on ollut sitouttaa toimijat pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Myös toimijoiden erilaiset taustat ja erityisesti kolmannen sektorin toimiminen yritysmäisesti on tuonut haasteita toimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeen aikana on kuitenkin syntynyt uudenlaista toimintaa esimerkiksi yrityksen toimiessa teatteriesityksen tuottajana. Omarahoitusosuuden kartuttaminen on riskeistä huolimatta toteutunut onnistuneesti. 4.YHTEISTYÖKUMPPANIT Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat alueen matkailuyritykset, muut alueen yritykset, Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Peräseinäjoen asukaslautakunta, Peräseinäjoen Yrittäjät sekä muut alueen järjestöt ja yhdistykset, kyläläiset sekä muut maakunnalliset matkailun kehittämishankkeet. Osaksi hankesuunnitelman innoittamana on Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry:hyn liittyneet vuoden 2009 aikana: Peräseinäjoelta: Koivutupa, Kangasniemen mökit, Neste Peräseinäjoki, Peräseinäjoen Tuulikuoro ry, Peräseinäjoki-Seura ry, Mäki-Jussilan havaintotila sekä Ylistarosta: Kriikun Mylly, Meijerirantamajoitus, Takalan Maatilamatkailu, Maatilamatkailu Koivusalo, Kesti-Iivarin Majatalo, Wanha Markki, Lahjapuoti Pirpana, 4H-Elämysmaailma Mäki-Pohto sekä Seinäjoen keskustasta: Itämäen talo. Valtakunnallisesti yhteistyökumppaneina toimivat kylämatkailuhankkeen koordinaattori sekä muut pilottikylät: Vuonislahti (Pohjois-Karjala), Möhkö (Pohjois-Karjala), Veskansan kylät (Etelä-Savo), Sonka (Lappi), Ruhtinansalmi (Kainuu), Korpikylät (Kainuu), Leineperi (Satakunta), Himos-kylät (Keski-Suomi), Ypäjä (Häme), Peräseinäjoen kylä (Etelä-Pohjanmaa), Syvänniemi (Pohjois-Savo) ja Velkua (Varsinais- Suomi). Valtakunnallisissa seminaareissa sekä valtakunnallisen hankkeen ohjausryhmän kokouksissa on luotu suhteita myös muihin valtakunnallisiin matkailutoimijoihin, kuten YTR:n matkailu- ja 14
kulttuuriteemaryhmiin, Matkailun Edistämiskeskukseen (MEK), Suomen Maaseutumatkailuyrittäjien yhdistykseen sekä opetusministeriöön. 5. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hankkeesta hyötyvät paikalliset matkailuyrittäjät sekä muut alueen yritykset ja yhdistykset. Asukkaat saavat alueen kehittämisen ja aktiivisuuden lisäämisen myötä entistä vireämmän asuinympäristön. Lisääntyvät työpaikat, ympäristön tilan koheneminen, verotulot, sekä ohjelma- ja aktiivitarjonnan lisääntyminen hyödyttävät sekä matkailijoita sekä paikallisia asukkaita. 6. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankesuunnitelman mukainen aikataulu hankkeelle vuodelle 2010: 2010 tammi-maaliskuu Pilottikylävierailu/kotimaan opintomatka Luotujen yhteistyökuvioiden vahvistaminen huhti-kesäkuu Pilottikylävierailu/kotimaan opintomatka Tulevaisuuden suunnitelmat Hankkeen tulosten arviointi Loppuraportti Jatkotoimenpiteitä on kirjattu Peräseinäjoen kylämatkailun kehittämissuunnitelmaan 2010-2011. Suunnitelma on liitteenä. Allekirjoitukset Peräseinäjoki, 23. helmikuuta 2010 Peräseinäjoki, 23. helmikuuta 2010 Aarre Kulmala Puheenjohtaja Leo Malinen Ohjausryhmän puheenjohtaja Seinäjoen matkailuyrittäjät ry 15
Peräseinäjoki, 23. helmikuuta 2010 Johanna Hietanen Projektipäällikkö LIITTEET Peräseinäjoen kylämatkailun kehittämissuunnitelma 2010-2011 Lehtijutut hankkeesta vuonna 2009 16