Nuorisotakuu 2013 TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 9.10.2012
Uuden nuorisotakuun taustoja valtakunnallinen näkökulma 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Tilanne elokuun 2012 lopussa: 58 067 alle 30 v. työtöntä nuorta.
Nuorten yhteiskuntatakuu TE-hallinnossa Ollut voimassa TE-hallinnossa vuodesta 2005. Uudistettu ohje 23.06.2010 (TEM/1778/03.01.04/2010) Tavoitteet: - tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä - edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista - tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Keskeinen sisältö: TE-toimisto laatii yhdessä työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta. Nopeutettiin 10.5.2010 alkaen lakimuutosten yhteydessä. Suunnitelmaan kirjataan ne yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet, palvelut ja toimenpiteet, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen 3 kk työttömyyttä - työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia toimenpiteitä/palveluja, - kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai - aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Näissä suunnitelmassa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavasta toimenpiteen toteuttamisesta. Toimenpide voi olla: työnhakuvalmennus, valmentava tai ammatillinen työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ tai starttiraha.
Nuorten työttömien virta yli 3 kuukauden työttömyyteen alle 24-vuotiailla ja 25-29 vuotiailla ELY-keskuksittain vuonna 2011 ELY-keskus Nuoret alle25v Nuoret 25-29v. Ylittää 3kk:n Virta yli 3kk Ylittää 3kk:n Virta yli 3kk työttömyyden työttömyyteen, % työttömyyden työttömyyteen, % KOKO MAA 34 394 16,4 ka 32 220 29,0 ka UUSIMAA 5 334 12,6 7 459 32,8 VARSINAIS-SUOMI 3 066 16,3 2 922 25,5 SATAKUNTA 1 644 19,3 1 348 30,0 HÄME 2 512 15,4 2 200 28,5 PIRKANMAA 3 871 20,6 3 531 35,2 KAAKKOIS-SUOMI 3 014 23,7 2 097 32,7 ETELÄ-SAVO 961 15,0 803 26,6 POHJOIS-SAVO 1 772 15,7 1 614 28,7 POHJOIS-KARJALA 1 116 11,9 1 230 27,7 KESKI-SUOMI 2 644 19,2 2 009 29,1 ETELÄ-POHJANMAA 1 048 13,9 878 22,2 POHJANMAA 1 105 13,6 1 007 23,5 POHJOIS-POHJANMAA 3 847 19,3 3 079 27,7 KAINUU 578 14,1 541 25,2 LAPPI 1 804 15,4 1 442 22,4 AHVENANMAA 75 15,0 53 24,3
Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmä Hallitusohjelma kesäkuussa 2011: kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hallituksen kärkihankkeita. Hallitus varasi lisäksi 60 miljoonan euron vuotuisen määrärahan takuun toimeenpanoon 2013 alkaen. Työryhmä asetettiin syyskuussa 2011. Puh.joht. Tuija Oivo, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Sihteeristö: Liisa Winqvist (TEM), Jaana Wallden (OKM), Ville Heinonen (OKM) -> Elise Virnes Työryhmän jäsenet Kirsi Kangaspunta (johtaja, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, OKM)-> Mika Tammilehto Georg Henrik Wrede (johtaja, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto OKM) Janne Torvinen (ylitarkastaja, puolustusministeriö) Kristina Stenman (maahanmuuttojohtaja, sisäasiainministeriö) ->TEM Kari Ilmonen (johtaja, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, STM) Teija Felt (työmarkkinaneuvos, Työllisyys-, ja yrittäjyysosasto,tem) Juha Majanen (neuvotteleva virkamies, budjettiosasto, valtiovarainministeriö) Heikki Taulu (työvoimapoliittinen asiamies, Akava ry) Hanna-Mari Manninen (puheenjohtaja, Allianssi ry) Mikko Räsänen (asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto) Saana Siekkinen (koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö, SAK) Ulla Hyvönen (opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija, STTK) Maarit Kallio-Savela (erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Erja Lindberg (erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) Rauno Vanhanen (johtaja, Suomen Yrittäjät ry) Heidi Giss (lakimies, KELA)
Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän työstä Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin 15.3.2012. Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti. Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: nuorille mol.fi sivujen kautta, saatiin yli 6300 vastausta TE-toimistoille toimipaikkakohtaisesti nuorten palveluista, 107 vastausta (kaikki tstot) Työvoiman palvelukeskuksille (TYP), saatiin 40 vastausta (=kaikki) Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms.: maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus (Aho et al.) palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti) arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus valmistui kesäkuussa lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Ennen 15.3. ehdotuksia ja raporttia kuultiin 54 asiantuntijaesitystä ja pidettiin tutkijailta. -> Työryhmä jatkaa koko hallituskauden ajan.
Nuorten oma ääni työryhmän työssä Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi sivuilla toteutetun Nuorten ääni kuuluviin verkkokyselyn kautta. Kyselyssä 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutusja työelämäsiirtymissä. Havaintoja kyselystä: Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.
Suomen malli PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan viranomaisten elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.
Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 1. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Koulutustakuu Perusasteen päättävät n. 60 000 Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 55 000 Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n. 5 000 Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA 10
Koulutustakuu Työryhmän ehdotus Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Vastuutaho ja toteutustilanne nyt OKM. Sovittu. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. OKM. Periaate sovittu, mutta ensisijaisuus voitaneen ottaa käyttöön vasta syksyllä 2013. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esitti väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016 OKM. Valmistelu menossa. OKM. VN: 2013 kohdennetaan 27 milj euroa ja vuosina 2014 2016 52 milj euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. OKM: verkkokysely koulutukseen osallistumisen esteistä ja odotuksista, kirje koulutuksen järjestäjille syksyllä.
Yhteiskuntatakuun täydennys: Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20-29 vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n. 110 000 Vuosittain n. 5 000 aloittajaa nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Vuosittain n. 2 500 aloittajaa oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Vuosittain n. 1 500 aloittajaa oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa Janne Metsämäki 10.5.2012 12
Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe Työryhmän ehdotus Vastuutaho ja toteutustilanne nyt Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän OKM: toukokuussa kirje opl:lle aloituspaikkojen hakemiseksi -> paikkojen kohdennus kesällä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. OKM: Hallituksen esitys, uusittu OKM:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista kesällä 2012 -> ensisijaisuus voitaneen ottaa käyttöön syksyllä 2013. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. OKM: Ei edellytä lainsäädäntömuutoksia. Voidaan suorittaa oppisopimuskoulutuksen ja tutkinnon osia, joista maksetaan samantasoista korvausta kuin koko tutkinnon suorittamisesta. Valmistelu jatkuu. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. OKM: jo vuonna 2012 hakuun 2 milj euroa. Ollut haettavana keväällä, paljon hakemuksia. Syksyn kokemusten perusteella täsmennetään vuodeksi 2013. OPH: opintoseteliavustuksia.
NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU/ TEM Nuoret 17 29 v. työttömät 55 000 Perusaste 17 000 Ylioppilaat 5 200 22 200 Työnhakuhaastattelu kaikille kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumisesta Ammatillinen- tai korkeakoulutus 32 800 Uraohjaus Ohjaava koulutus Maahanmuuttajanuorten kielikoulutus Työharjoittelu Velvoittava työnhakusuunnitelma, jossa sovittu koulutus-, työ-, työharjoittelutai kuntoutusvaihtoehdosta kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta Työnhakuklubit Työn etsijät Työhön valmentajat Sanssikortti Lisä/muuntokoulutus Yrittäjyys Urasuunnittelun tukea 22 000:lle nuorelle Työllistymisen tukea 13 000:lle nuorelle TAVOITE: Koulutusvaihtoehdon löytäminen Työmarkkinatuki aktiiviseksi TAVOITE: Työllistyminen
Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Työryhmän ehdotus Vastuutaho ja toteutustilanne nyt Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. TEM/Jo toiminnassa koulutusneuvontaa ja uraohjausta: Koulutusneuvontaa puhelimitse numerosta 0295 020 702, ma pe 9 16 SOME: http://www.facebook.com/koulutusneuvonta Henkilökohtaisemmissa kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse: koulutusneuvonta@te-toimisto.fi TEM: 2013 alusta 60 henkilötyövuotta lisää uraohjaukseen - > ehdotuksia pyydetty ELY-keskuksilta tulosneuvottelujen yhteydessä Vuoden 2013 alusta Uralinja ammatinvalinnanohjauksen puhelinpalvelu sekä uravalmennusta (korvaa ohjaavan koulutuksen).
Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään Työryhmän ehdotus Vastuutaho ja toteutustilanne nyt Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaa. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Lisätään ammatillista työvoimakoulutusta nuorille lisä- ja täydennyskoulutuksien sekä lupakoulutuksien jne. osalta. TEM: Linjaus tehty, sisältyy talousarvioon vuodelle 2013. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (JTYPL) nyt lausuntokierroksella. Eduskunnalle syyskuussa. Myös toimintamallin kehittämistyötä. TEM: Linjaus tehty, sisältyy talousarvioon vuodelle 2013. JTYPL:ssä ohjaavan koulutuksen tilalla kolme valmennusta, joista yksi työhönvalmennus. TEM: Linjaus tehty, sisältyy talousarvioon vuodelle 2013. JTYPL:ssä nimellä työkokeilu. JTYPL: jos työnantaja kunta, 12 kk, joskin samoissa tehtävissä 6 kk TEM: Linjaus tehty, sisältyy talousarvioon vuodelle 2013.
Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Työryhmän ehdotus Vastuutaho ja toteutustilanne nyt Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi TEM. Suunnitelma etenemisestä valmistui kesäkuussa. Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi. TEM. Valmistelu menossa.
Syrjäytymisuhan alaiset nuoret Työryhmän ehdotus Vastuutaho ja toteutustilanne nyt Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti. OKM ja Kuntaliitto: Käsittely meneillään, tulossa perusopetuslakiin tai nuorisolakiin. OKM. Valmistelu meneillään. OKM. Haku ollut. Ensimmäiset päätökset tehty. Etsivä puuttuu vielä 40 kunnasta. TEM, OKM: ELY-keskusten tulossopimuksissa vuodelle 2013. STM, KELA: Käsittely vasta alkamassa, jäänee myöhemmin toteutettavaksi.
Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen kuntoutuspalvelut ja työllistyminen. Hallituksen periaatepäätös 31.5.2012: Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden (TEM, STM, OKM, työmarkkina-järjestöt, Kuntaliitto).
VALTIONEUVOSTON KANNANOTOT VALTIONEUVOSTON RAKENNEPOLIITTINEN KANNANOTTO 22.3.2012 Kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia Työvoiman tarjonnan lisäämisessä erityisesti työvoimapalvelujen kehittämisen alueella - hallituksen painopisteenä ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät. Valtioneuvoston tiedote 23.3.2012: Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013 2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetista: Yhteiskuntatakuulla torjutaan nuorisotyöttömyyttä - työnteon kannustinloukkuja puretaan : Erityisesti hallitus painottaa nuorille suunnattujen toimenpiteiden tärkeyttä. Nuorissa on laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Nuorten auttaminen koulutuksen ja oppisopimusten kautta kiinni työelämään on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnan arvokkaimpia tehtäviä. Poikkihallinnollinen nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Tulevalla kehyskaudella 60 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä puolet kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön ja puolet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja vuosina 2014 2016 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta Esitetään työllistämis-, koulutus- ja erityistoiminen määrärahaan lisäystä. Samoin ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelupaikkojen määrärahoihin ehdotetaan korotusta.
Hallituksen periaatepäätös 31.5.2012 Hallitus teki periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamisesta: nuorten työmarkkinoille sijoittuminen ja syrjäytymisen ehkäisy on keskeinen asia. Vuonna 2013 toteuttava nuorten yhteiskuntatakuu toteuttaa toimia. toimeenpannaan nuorten aikuisten osaamisohjelma, tavoitteena mahdollistaa alle 30- vuotiaiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien kouluttautuminen joko oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa nuorten kokonaisopintoaikoja lyhennetään mm. nopeuttamalla perusasteen jälkeistä siirtymistä toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkea-asteelle sekä vähentämällä keskeyttämistä koko koulutusjärjestelmässä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan.
Tilanne nyt Ehdotetut toimet taulukoitu, vastuutettu ja aikataulutettu. Tulostavoiteohjeet lähetetty ELY-keskuksille vuodelle 2013, sopimukset loppusyksyllä. Tutkimuksia, viestintää, Some-pilotointia, aluetilaisuuksia ja hyvien käytäntöjen käsikirja, jota työstetty kesän aikana. Vuoden 2013 alusta alkavasta takuusta on alettu käyttää nimeä: Nuorisotakuu. 17.9. avattu uudet nettisivut: www.nuorisotakuu.fi
Syksyn 2012 ajankohtaisasioita nuorten yhteiskuntatakuussa Nuorten yhteiskuntatakuu (NYT) työryhmä kokoontuu syyskaudella 17.8. alkaen 7 kertaa, toimeenpanon valmistelua yms. Road show kiertää 15 paikkakunnalla, jokaisessa ministeri (mm TEM, OKM, STM) mukana, tavoitteena tiedonjako sekä valmistelevan yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kesken paikallisesti Tehdään valmisteluyhteistyötä ministeriöiden, valtakunnallisten työryhmien ja eri valtakunnallisten toimijoiden kesken ELY-alueilla tehdään alueellista valmisteluyhteistyötä eri toimijoiden kesken, tulostavoiteneuvottelut vuodelle 2013 Kunnissa tehdään yhteistyötä nuorille palveluja tarjoavien kesken JTYP- ja TT -lait eduskunnan käsittelyyn, voimaan tammikuussa 2013 ja talousarvioesitys (TAE) 2013 eduskunnalle 17.9. Indikaattorien valmistelu yhteiskuntatakuun toteutumisen seurantaan Sanssin markkinointikampanjan valmistelu (markkinointi 1.1.2013 alkaen) Lisäksi: uuden Rakennerahasto -kauden valmistelu
NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUSEEN LIITTYVÄ KIERTUE SYKSYLLÄ 2012 Lauri Ihalainen Jukka Gustafsson Henna Virkkunen Maria Guzenina- Richardson Paula Risikko (Paavo Arhinmäki) vsi Linden Oulu 24.9 Rovaniemi 18.9 Jyväskylä 1.10 Vaasa 12.10 Joensuu 8.10 Lahti 19.9 Helsinki 17.9 Turku 11.10 Tampere 3.10 3.10 Kuopio 21.9 Pori 27.9 Lappeenranta 5.10 Kajaani 3.10 Mikkeli 8.10 Seinäjoki 1.10 1.10
Nuorten kysely/vastauksista esiin nousevia teemoja: Hyvät työllisyysnäkymät Urakehitys Valmistun haluamaani ammattiin Positiivinen odotus Merkityk. sellinen työ Kansainvälistyminen Yrittäjyys Saanko opiskelupaikan? Miksikä valmistun? Osaanko hommani? Sovellunko? Työkokemusta? Saanko alan töitä? Saanko mitään töitä? Työelämän vauhti??? Työsuhteen kesto? Jaksanko? Kestänkö? Taloudell. pärjääminen? Orjatyö Jämähdänkö? Muutto? Oma elämä/ perhe? Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä
Olen huomannut, että minun ja ikäisteni suhtautuminen työelämään on erilaista kuin vanhempien. Toimeentulon lisäksi odotamme työltä kiinnostavuutta, joustavuutta, työntekijän arvostusta ja mahdollisuutta myös vapaa aikaan. Olen myös huomannut, että vaatimukset työnhakijoita kohtaan ovat huimia. Työpaikkailmoituksissa luetellaan kymmeniä asioita: vuosien kokemusta, koulutusta, persoonallisuutta, ainutlaatuisuutta, ahkeruutta, joustavuutta, omistautuneisuutta, kehittymiskykyä jne. jne. joita työnhakijalta odotetaan. Toisaalta työpaikoista ilmoittavat eivät ole velvollisia edes vastaamaan hakemusten lähettäjälle, jos hän ei ole tullut valituksi. Esimerkkejä tästä ristiriidasta ovat myös pätkätyöt, nuorten alipalkkaus ja huonot työolot kesä- ja muissa töissä. Ja ennen kuin työtä on edes saanut, saamme lukea poliitikkojen päätöksiä siitä, kuinka tulemme tekemään työtä vielä kauemmin kuin vanhempamme ovat tehneet. Ilmapiiri yhteiskunnassa on yleisesti nuoria syyllistävä. Aikakauslehdet ja jopa Helsingin sanomat ovat tehneet kuluvan vuoden aikana omiin silmiini tarttuneita juttuja siitä, millainen pullamössösukupolvi oikein on - laiskoja kaikki. Tämä sukupolvi, joka muistaa 90-luvun laman ja vanhempien silloisen ahdistuksen työelämään ja epävarmuuteen liittyen, yrittää nyt saada töitä ja jaksaa taloudellisessa taantumassa, joka tarkoittaa hurjaa kilpailua työpaikoista, ruuan ja asumisen kallista hintaa, työpaikkojen ja nyt opiskelupaikkojen vähentämistä ja keskittämistä ehkä kauas omasta elämänpiiristäsi etelään. Yhtä aikaa tämän selviytymistaistelun kanssa saamme mediasta loputtomia ihanteita, kuvia, joissa on kaikki mitä elämäämme tulisi kuulua. Kun puhutaan kaikista niistä kauheista tosi-tv-ohjelmista, joihin nuoret osallistuvat; kauneusleikkauksista, laulukilpailuista, ei tulla aina ajatelleeksi, että vanhempamme ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, jonka mukaan hyvään elämään kuuluvat juuri nämä ihanteet, ja ennen kaikkea menestyminen. Ajatukseni tämän päivän nuoresta työnhakijasta onkin seuraava: yritä kestää paineet ja syyllistäminen, ehkä joku joskus kertoo, että olet hyvä ihminen.
Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän verkkosivut: www.tem.fi/ yhteiskuntatakuu Kiitos! 27