VAPRIIKIN SILTA YLEISSUUNNITELMA 12/ 2002 ARKKITEHTI JORMA MUKALA INSINÖÖRITOIMISTO SUUNNITTELUKIDE OY

VAPRIIKIN SILTA YLEISSUUNNITELMA 12/ 2002

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 2/15 SISÄLLYSLUETTELO AIEMMAT RAPORTIT JA SUUNNITELMAT TAUSTATIETOA 1 HISTORIAA 2 KANSALLISMAISEMA 3 VÄYLÄN SIJAINTI 4 VÄYLÄÄN LIITTYVÄT RAKENNUKSET 5 ASEMAKAAVAT SILTASUUNNITELMA 6 KAUPUNKIKUVA 7 KOKONAISUUS 8 MUOTO 9 MATERIAALIT 10 RAKENNE 11 KAITEET 12 VÄRIT 13 VALAISTUS 14 HUOLTO 15 KUSTANNUKSET

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 3/12 AIEMMAT RAPORTIT JA SUUNNITELMAT Selvityksessä 1998 Tammerkosken kevyen liikenteen siltapaikat välillä Hämeensilta Kekkosentie on päädytty reittivaihtoehtoihin 8 ja 9 (ks. kuva alla). 2000 on tehty alustava yleissuunnitelma Vapriikin silta 2000 siltapaikalle 8. 2002 on tehty vertailu neljälle eri reittivaihtoehdolle Vapriikin kohdalla. Näistä ympäristölautakunta on valinnut jatkosuunnitteluun tässä käsiteltävän siltapaikan.

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 4/15 TAUSTATIETOJA 1 HISTORIAA Tammerkosken rannoilla toimi myllyjä 1400-luvulta alkaen. Tuotantolaitoksia alkoi syntyä 1700-luvun lopulla. Tamperelaisen industrialismin virallisena alkuna on pidetty vuotta 1820, jolloin skotlantilainen James Finlayson sai luvan perustaa Tammerkosken partaalle valimon ja manufaktuuripajan. Kaupunki kasvoi tehtaiden ympärille. Tehtaat alkoivat siirtyä pois keskustasta 1970-luvulla. Ainoa alkuperäiskäytössä oleva tehdasalue on nykyään TAKO:n kartonkitehdas. Finlaysonin alue on vanhin ja historiallisesti merkittävin Tammerkosken alueista. Alueen merkittävin rakennus on kuusivooninkinen, joka oli ensimmäinen moderni tehdasrakennus Suomessa (1838 Carl Leszig). Uuden asemakaavan (1995) mukaan koskenvarren rakennukset säilytetään ulkoasultaan entisellään. Ainoana poikkeuksena on pohjoisosassa sijaitseva värjäämö. Sen tilalle on kaavoitettu uusia asuinrakennuksia. Muihin rakennuksiin on saneerattu liike- ja toimistotiloja sekä oppilaitoksia. Tampellan alue alkoi rakentua vuonna 1842, Finlaysonia vastapäätä, kun aloitti toimintansa Idmanin masuuni. Vuonna 1856 G.A. Wasastjerna osti yhtiön ja perusti paikalle ajanmukaisen konepajan. Laukon kartanon omistaja Adolf Törngren sai vuonna 1856 oikeuden perustaa pellavatehtaan Tampereelle. Törngren hankki koneet ja tontin Wasastjernalta. Ensimmäinen viisikerroksinen punatiilinen tehdasrakennus valmistui 1859 (G.T. Chiewitz). Yleiseen arkkitehtikilpailuun perustuvan asemakaavan mukaan koskenvarren tehdasrakennukset säilyvät. Niissä toimii nykyään oikeustalo ja kaupungin museokeskus Vapriikki. 2 KANSALLISMAISEMA Ympäristöministeriön nimeämä työryhmä on tehnyt kirjan Kansallismaisema vuonna 1993. Kirjassa on määritetty Suomesta 27 kansallismaisemaa, joista Tammerkoski on yksi. Kansallismaisema- kirjassa todetaan mm.: Tämä meidän päiviimme säilynyt ns. Vanha Tehdas, Kuusivooninkinen, oli aikansa edistyksellisin teollisuusrakennus ja sen myötä Tammerkoskesta tuli maan ensimmäinen industrialistinen kaupunkimaisema. Finlayson sai myöhemmin seurakseen kosken vastarannalle Tampellan tehdasrakennukset, alajuoksulle verkatehtaan ja kattohuopatehtaan sekä vuosisadan lopulta lähtien kaikkiaan neljä vesivoimalaa. Maiseman ominaispiirteitä voidaan kuvata seuraavasti: Kosken uoma on kaarevalinjainen ja reunat on rakennettu yläjuoksulta alkaen. Tilaa rajaavat tehdasrakennukset, jotka rajautuvat usein suoraan vesilinjaan. Tilan rytmiikka vaihtelee: on tiiviitä ja väljiä kohtia, myös rakennusmassojen suunnat vaihtelevat. Yhtenäistä koordinaatistoa ei ole. Rakennusmassat ovat punatiilisiä, vaihtelevan kokoisia suorakaidekappaleita. Räystäslinjat ovat suoria, usein kattomuodosta riippumatta, jolloin kuutiomaisuus ja suoraviivaisuus korostuvat. Rakennusmassat ovat vaakasuuntaisia, savupiiput ja muutamat sprinkler-tornit luovat tilaan pystysuuntaista liikettä. Loivia kaaria on ikkuna-aukkojen yläreunoissa sekä Satakunnansillan ja Hämeensillan aukoissa. Siltojen yläreunat kaiteineen muodostavat kuitenkin suoria vaakalinjoja.

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 5/15 3 VÄYLÄN SIJAINTI Kevyen liikenteen silta Finlaysonin ja Tampellan välille edellyttää kaavamuutosta. Tampellan alueen suunnittelutyön yhteydessä tutkittiin mahdollisuuksia saada kevyen liikenteen tarpeita palveleva yhteys Tammerkosken yli Finlaysonin puolelle. Näiden alueiden ohella siltojen sijainnilla on liikenneverkollista merkitystä myös kevyen liikenteen jatkoyhteyksien kannalta. Yhteyden tulisi edistää Tampellan ja Finlaysonin alueiden keskinäistä vuorovaikutusta ja muodostaa sujuva reitti Tampellan ja kaupunginydinkeskustan välille. Tutkittuja vaihtoehtoja on kaikkiaan seitsemän./1/ Vapriikin sillan väyläksi on valittu vaihtoehtojen 8 ja 9 yhdistelmä. Sillan tulee välittää alueiden kevyt liikenne kosken yli sujuvasti ja mahdollisimman lyhyttä reittiä. On tärkeää, että sillan päätepisteet ovat siellä, minne kevyt liikenne luontevasti hakeutuu eli jatkoyhteyksien sillalta ympäröivään kaupunkirakenteeseen pitää olla selkeät ja toimivat. Lisäksi sillan tulee yhdistää kosken molemmin puolin toimivat vanhat teollisuusmiljööt toimintoineen (esim. museot) toisiinsa./1/ Yläjuoksulle on jo aiemmin suunniteltu Koskenniskan silta palvelemaan ajoneuvo- ja kevyttä liikennettä. Sillan toteuttamista ei ole vielä aloitettu. 4 VÄYLÄÄN LIITTYVÄT RAKENNUKSET Vapriikki on saneerattu kaupungin museokeskukseksi. Saneeraustyö on valmistunut vuonna 2000. Vapriikin suuren näyttelytilan ikkunat avautuvat suoraan Tammerkosken maisemaan. Museotiloissa on vaihtuvia näyttelyitä. Museon toiminnan kannalta väylää ei voi tehdä sillan jatkeeksi seinän läpi. Kulku museotiloihin tulee olla valvottua ja käytävä jakaisi museotilan. Turbiinialtaisiin liittyy Vapriikin kahvila terasseineen. Turbiiniallas laitteineen on omaleimaista teollisuusmiljöötä. Oikeustalon pääty avautuu turbiinialtaalle. Talon päädyssä on hätäpoistumistien portaat sekä voimalaitoksen rakenteita. Finlaysonin ja Tampellan voimalaitokset ovat Tampereen sähkölaitoksen käytössä. Finlaysonin voimalaitos edustaa pohjoismaista klassismia (Jarl Eklund 1926). Voimalaitosten edessä olevat patoaltaat ovat huoltoaikoja lukuunottamatta täynnä vettä. Huollot tehdään kaksi kertaa vuodessa. Huollon aikana puhdistetaan voimalan edessä olevat välppärakenteet, joten niille tulee olla pääsy. Patoaltaan tukimuurit ovat Tampereen sähkölaitoksen vastuulla ja huoltoreittejä. Näille tulee estää pääsy sivullisilta. Värjäämö on Finlaysonin voimalaitoksen pohjoispuolella. Asemakaavan mukaan värjäämön tilalle tulee asuintaloja. 5 ASEMAKAAVAT Molemilla rannoilla on voimassaolevat, 08.11.1995 vahvistetut asemakaavat. Sillan toteuttamiseksi on asemakaavan muutostyö käynnissä.

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 6/15 SILTASUUNNITELMA 6 KAUPUNKIKUVA Finlaysonin ja Tampellan yhdistämiseksi joudutaan tekemään rakennelmia kansallismaisemaan. Lisärakennelmien tulee olla maiseman luonnetta kunnioittavia ratkaisuja. Suora kosken ylitys on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti perusteltu. Silta istuu maisemaan paremmin, jos se tukeutuu olemassaoleviin rakennuksiin kuten voimalaitos, Vapriikki tai patorakenteet. Kulkutasot ja silta tuovat uuden historiallisen kerrostuman arvokkaaseen ympäristöön. Finlaysonin ja Tampellan uudistuneet alueet sisältävät paljon työpaikkoja, asuntoja ja erilaisia vapaa-ajan toimintoja elokuvateattereita, museoita yms. On paljon toimintaa, joka yhdistyy nykyään ainoastaan Satakunnansillan kautta. Aktiviteettien yhdistämiseksi sillan tulisi olla luontevalla käyttäjien kulkureitillä, helposti saavutettavissa ja osa koko alueen nykyistä ja tulevaa reitistöä. Kun silta sijoitetaan aktiviteettien kannalta hyvälle paikalle, se tulee myös kansallismaisemaan näkyvimmälle paikalle. 7 KOKONAISUUS Silta jakautuu kolmeen osaan: patoaltaan ylitys Finlaysonin voimalan kohdalla, varsinainen koskiuoman ylitys sekä kulkutasot Vapriikin seinustoilla. Patoaltaan reunamuuri on noin 1 metri korkeammalla kuin kadun pinta voimalaitoksen ovien edessä. Silta upotetaan patomuuriin siten, että sillan päässä tasaus on samassa tasossa Kanavaraitin tasauksen kanssa. Patoaltaan kohdalla kulkutaso tulee teräskoteloon tason +96,40 alapuolella (HW hätä +96,40), jotta tulvavesi ei pääse sillan kautta kanavaraitille. Teräskotelon muodostaa kaiteeseen osaksi tuleva teräslevy ja siltakansi. Koskiuoman ylitys tukeutuu patomuureihin, joihin palkit upotetaan. Kulkuväylä on luiska (kaltevuus 0,006). Vapriikin seinustalle tulee puukantinen kulkutaso. Puukansi tulee teräspalkkien päälle jotka on tuettu ja ankkuroitu nykyiselle Vapriikin seinustalla olevalle kulkutasanteelle. Kaiteen jako noudattaa nykyisen julkisivu aukotuksen rytmiä. Vapriikin eteläpäätyyn tulee kulkutaso, jolta pääsee Vapriikin terassille. Kulkutaso voidaan perustaa toisesta päästä nykyisen patomuurin päälle ja nykyisen uomassa olevan tukilinjan kohdalle tulevalle pilarille. Sillan toinen pää tulee Vapriikin seinään kiinnitettävien teräskonsolien päälle. Vaihtoehtoisesti voidaan turbiinialtaan ylitys tehdä yhdellä siltajänteellä. Tällöin silta tukeutuu nykyiseen patomuuriin ja Vapriikin seinän viereen tuleville pilareille. Kulku Vapriikin terassille on valvottua Vapriikin aukioloaikojen mukaan. Terassilta järjestetään kulkuyhteys väylälle portin kautta. Portti tulee Vapriikin pitkälle seinälinjalle turbiinialtaan kulmaan. Vapriikin pohjoispäätyyn tulee kulkutaso. Tason korkeusasema määrittyy Vapriikin oviaukkojen mukaan, jotka avautuvat kulkutasolle.

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 7/15 8 MUOTO Kaupunkikuvallisena tavoitteena on ollut muodon sopeuttaminen miljööseen ja sillan muotoilu hieman erilaiseksi kuin muut Tammerkosken kevyen liikenteen sillat. Sillan muodoksi ja rakenteeksi haettiin ratkaisua, joka ei korostu maisemassa liikaa ja sopeutuu vaativaan ympäristöön. Kokonaishahmo on suoraviivainen, neutraali ja läpinäkyvä. Sillan leveys on 4 metriä. 9 MATERIAALIT Sillan kantavaksi päämateriaaliksi valittiin teräs. Teräs sopii myös kaupunkikuvallisesti, koska vanhoissa tehdasrakennuksissa on ollut ja on teräksisiä laitteita, kaiteita ja kulkutasoja. Sillan ja kulkutasojen kansi on painekyllästettyä puuta. 10 RAKENNE Koskiuoman ja patoaltaan kohdalla kantavana rakenteena on kannen alapuolinen teräspalkisto, jonka päällä on puukansi. Silta perustetaan patomuurin varaan. Muurien varaan tulevat sillan kantavat teräspalkit ja puukansi. Kansi on painekyllästettyä puuta. Kannen pintaan tulee erillinen kulutuskerros. Kulutuskerroksen voi uusia tai korjata joko osittain tai kokonaan. 11 KAITEET Sillan kaiteena käytetään teräksistä verkkolevyä. Kaidetolpat ovat teräksistä suorakaideputkea. Käsijohde on teräslevyä. Kaide on normaalin korkuinen (1100mm). Patoaltaan kohdalla kaide on alaosasta teräslevyä ja yläosasta teräksistä verkkolevyä. Koskiuoman kohdalla kaide on kokonaan verkkolevyä. Kaikki teräsosat ovat maalattuja. Vapriikin ympärille tulevien kulkutasojen kaiteena on teräksinen pinnakaide. Kaiteen korkeus on 1150mm. Kaide on maalattu. 12 VÄRIT Teräsosat maalataan. Väreinä käytetään harmaan eri sävyjä ja mustaa. Siltapalkkien, kaiteen ja valaisimien väri on vaaleanharmaa (RAL 7038). Vapriikin ympärille tulevien kulkutasojen teräsrakenteiden ja kaiteen väri on hyvin tumma harmaa (RAL 7016). Sillan kannen väri on painekyllästetyn puun väri. 13 VALAISTUS Sillan valaistus sovitetaan osaksi kosken valaistuksen kokonaisuutta. Valaistusratkaisu on sillan osalla kaiteeseen, käsijohteen alle sijoitettu valaisin. Valaisimen eteen tulee häikäisyritilä. Valaistus muodostaa sillan päästä ja sivulta katsottaessa valonauhan.

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 8/15 Finlaysonin puolelle sillan päähän sekä koskiuoman reunaan patomuurin päälle tulee valaisinpylväät. Sillalle ja kulkutasoille ei tule valaisinpylväitä. Koskiuoman kohdalla väylän valaistus jää vähäisemmäksi kuin normaali väylän valaistus. Tämä tarjoaa paremman mahdollisuuden katsella sillalta ympäröivää kansallismaisemaa pimeässä ja hämärässä. Kosken kohdalta on jätetty harkitusti pois valaisinpylväät, jotta päivänvalolla silta olisi vähemmän näkyvä. Kulkutaso Vapriikin seinustalla valaistaan Vapriikin seinään kiinnitettävillä valaisimilla. Valaisimet valaisevat ylöspäin seinää ja alaspäin kulkutasoa. Vapriikin seinustan muurin valaisuun käytetään nykyisiä valaisimia, jotka sijoitetaan rakennettava sillan alapuolelle siltarakenteisiin piiloon. 14 HUOLTO Väylien huoltotavaksi on hankeryhmässä valittu käsinkunnossapito tai huoltaminen kevyellä kalustolla. Siltakantta ei lämmitetä. Vapriikin seinustalla patomuurin päällä on veden juoksutukseen liittyvä patoluukun aukaisukara. Kara jää näkyviin kulkutason yläpuolelle. Finlaysonin puolella patoaltaan kohdalla siltarakenne ulottuu n. 550 mm sillan ja kadun pinnasta alaspäin. Patoaltaan tukimuurin kohdalle tulee lukittavat huoltoportit sähkölaitoksen huoltoliikennettä varten. Kävelytaso Finlaysonin puolelta laskee vakiokaltevuudessa (n. 0,006) Vapriikin seinustalle patomuurin päälle. Finlaysonin voimalaitoksen huoltoa varten jää ovien eteen samanlainen ajotila autoille kuin nytkin on. Oikeustalon seinustalla on hätäpoistumistien portaat, pohjaventtiilien sulut ja vinotukia. Oikeustalon seinustalla ja Vapriikin seinustalla turbiinialtaassa olevien välppien huolto ja puhdistus on mahdollista niin kuin nytkin. Sähkölaitoksen huoltotöitä varten tulee huoltoportti sillan kaiteeseen patomuurin kohdalle. 15 KUSTANNUKSET Sillan ja kulkutasojen kustannusarvio on 730.000 (alv 0%). Tampereella 19.12.2002 Jorma Mukala Jarmo Niemi

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 9/15 LIITTEET Valokuvasovitukset - Vapriikin silta katsottuna pohjoisesta - Vapriikin silta katsottuna etelästä - Vapriikin silta katsottuna Finlaysonin puolelta Kaaviot - Vapriikin seinustan kulkutaso - Koskiuoman ylitys - Patoaltaan ylitys Yleispiirustus HANKERYHMÄ Aitasalo Aimo, museoamanuenssi, Tampereen kaupungin museotoimi Jaatinen Toimi, museotoimenjohtaja, Tampereen kaupungin museotoimi Jääskeläinen Kristiina, projektiarkkitehti, Tampereen kaupungin ympäristötoimi/ kaavoitusyksikkö Laaksonen Risto, kaupungininsinööri, Tampereen kaupunki Mäkinen Jouni, arkkitehti, Tampereen kaupungin ympäristötoimi/kaavoitusyksikkö Niemi Mauri, Arkkitehtiyksikkö, Tampereen kaupungin tilakeskus Virkki Jalo, kaupunkikuva-arkkitehti, Tampereen kaupungin rakennusvalvonta Väänänen Lauri, Tampereen kaupungin tekninen toimi / Rakennuttamisryhmä Rainio Heikki, kiinteistö- ja turvallisuusinsinööri, Tampereen Sähkölaitos TEKIJÄT Jauhiainen Juhani, dipl.ins, Tampereen Sähkösuunnittelu Oy Mukala Jorma, arkkitehti, asemakaavoitus ja arkkitehtuuri jorma mukala ky Niemi Jarmo, dipl.ins., Ins.tsto Suunnittelukide Oy LÄHTEET JA AIEMMAT SELVITYKSET /1/ Tammerkosken kevyen liikenteen siltapaikat välillä Hämeensilta-Kekkosentie. Selvitys. Tampereen kaupunki, A-Insinöörit Oy,1998. /2/ Vapriikin silta yleissuunnitelma 2000. SCC Viatek, Jorma Mukala, 2000 /3/ Vapriikin silta yleissuunnitelma 2002. Ins.tsto Suunnittelukide Oy, Jorma Mukala, 2002

Vapriikin silta yleissuunnitelma 12/2002 10/15