Viiden vuoden jälkeen

Viiden vuoden jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneiden maistereiden työllistyminen Piia Lavikainen Tutkimusraportti 20.6.2006 Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelut

Tiivistelmä Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2000 yhteensä 1078 maisteria ja terveydenhuollon kandidaattia. Tämän uraseurantatutkimuksen tarkoituksena on selvittää valmistuneiden työllistymistä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kysely lähetettiin 960:lle vuonna 2000 valmistuneelle maisterille joista vastasi 570. Vastausprosentiksi tuli 59 %. Vuonna 2000 valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet työelämään hyvin. Kyselyhetkellä lähes 83 % vastaajista oli työssäkäyviä ja vain 5 % heistä ilmoitti, ettei nykyinen työtehtävä vastannut lainkaan yliopistollista koulutusalaa. Vakituisten työsuhteiden osuus työssäkäyvien joukossa oli 66 %. Kyselyhetkellä puolet työllisistä vastaajista työskenteli kuntasektorilla ja 44 % toimi opetus- ja koulutustehtävissä. Työn pidettiin olevan itsenäistä ja vastuullista, mielenkiintoista ja työtehtävien monipuolisia. Yleisimmin tieto nykyisestä työpaikasta saatiin lehti-ilmoituksen kautta. Palkkauksesta oli nähtävissä paljon puhuttu ero miesten ja naisten välillä, miehet ansaitsivat vastaajien joukossa tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin naiset, kun otettiin huomioon vastaushetkellä kokopäivätyössä olevat. Yksityisellä sektorilla työskentelevillä oli keskimäärin selvästi suuremmat palkat kuin muilla sektoreilla työskentelevillä. Useimmat vastaajat kokivat palkan olevan liian pieni työtehtäviin ja niiden vaatimustasoon sekä hankittuun koulutukseen nähden. Työttömänä oli jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen ollut neljä kymmenestä vastaajasta. Tyypillisesti työttömyysjaksoja oli ollut yksi kokonaistyöttömyysajan mediaanin ollessa 4 kuukautta. Eniten työllistymistä arvioitiin vaikeuttavan alueellinen työmarkkinatilanne. Myös määräaikaisten työsuhteiden väliin jääviä työttömyysjaksoja pidettiin yhtenä suurimpana työllistymistä vaikeuttavana tekijänä. Jyväskylän yliopistosta saatuun koulutukseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Erityistä kiitosta saivat koulutuksen monipuolisuus ja laajat sivuaineiden valintamahdollisuudet. Työharjoittelua ja muuta käytännön harjoittelua toivottiin sisällytettävän opintoihin enemmän. Myös ohjauksen saanti koettiin usein vähäiseksi. Tärkeinä, suositeltavina opintoina pidettiin mm. kieli- ja viestintäopintoja. Tärkeimpänä taitona nykyisessä työssä pidettiin kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja yliopisto-opintojen tunnettiinkin kehittävän hyvin tätä ominaisuutta. Valtaosalle Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 maisteriksi valmistuneista oli riittänyt suoritettu tutkinto. Joka kymmenes vastaaja oli lisäksi suorittanut tutkinnon toiselta koulutusalalta ja joka kahdeskymmenes oman alan jatkotutkinnon. 2

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1 Aineisto... 3 1.1 Aineiston keruu ja rakenne... 3 1.2 Analysointi... 5 2 Työllistyminen... 5 2.1 Työelämään sijoittuminen... 5 2.2 Työn luonne... 6 2.3 Tiedon saanti nykyisestä työpaikasta... 7 2.4 Palkkaus... 7 2.5 Työpaikkojen sijainti... 10 3 Työmarkkinoilla... 10 3.1 Työsuhteiden tunnuslukuja... 10 3.2 Työllistymisen laatu... 11 3.3 Työn sisältö... 16 3.4 Työttömyys... 16 4. Yliopistokoulutuksen merkitys... 17 4.1 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon... 17 4.2 Yliopistokoulutuksen merkitys työn kannalta... 19 4.3 Opiskelu tutkinnon suorittamisen jälkeen... 20 Liitteet... 21 Liite 1. Uraseurantalomake... 22 Liite 2. Tiedekuntakohtaiset taulukot... 26 Liite 3. Palautteet laitoksille... 34 1 Aineisto 1.1 Aineiston keruu ja rakenne Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2000 yhteensä 1078 maisteria, 315 miestä ja 763 naista. Heistä 960:lle lähetettiin syksyllä 2005 postikysely, jonka tarkoituksena oli tutkia heidän työllistymistään ja työllistymisen ja opiskelujen suhdetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata myös sähköisesti käyttäen postitetussa kysymyslomakkeessa ollutta numerosarjaa. Lähetetty kysely on osa yhdeksän yliopiston yhteistä uraseurantahanketta. Mukana olevat yliopistot ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi Helsingin, Joensuun, Kuopion, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Kysely lähetettiin kaikille, jotka eivät asuneet kyselyhetkellä ulkomailla tai olleet kieltäneet osoitetietojensa käyttöä. Kysely toteutettiin nimettömänä. Kysymyslomakkeessa olleen numerosarjan avulla haettiin henkilöille taustatiedot (esim. koulutusala) opintorekisteristä. Kyselyyn saapui vastauksia 570 kappaletta, joista verkkovastauksia oli 36. Vastanneista miehiä oli 25 %. Kyselyyn vastausprosentti oli 59 % ja kokonaisvastausprosentiksi muodostui 53 %. Tuloksien raportoinnissa käytettiin vuoden 2000 tiedekunta- ja laitosjaottelua. 3

Taulukko 1. Vuonna 2000 valmistuneet ja kyselyyn vastanneet koulutusaloittain. Valmistuneet vuonna 2000 Kyselyyn vastanneet Vastausprosentti koulutusala Yhteensä % Yhteensä % humanistinen 265 24,6 134 50,6 kasvatustieteellinen 235 21,8 133 56,6 kauppatieteellinen 128 11,9 59 46,1 liikuntatieteellinen 87 7,8 46 52,9 luonnontieteellinen 183 17,0 99 54,1 psykologian 54 5,0 31 57,4 terveystieteiden 53 4,9 28 52,8 yhteiskuntatieteellinen 76 7,1 40 52,6 Yhteensä 1078 100,0 570 52,9 Valtaosa Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000 suoritetuista maisterin tutkinnoista oli filosofian maisterin tutkintoja (41,6 %). Myös valtaosa kyselyyn vastanneista vuonna 2000 valmistuneista henkilöistä oli suorittanut filosofian maisterin tutkinnon (40,9 %). Taulukko 2. Vuonna 2000 valmistuneet ja kyselyyn vastanneet suoritetun tutkinnon mukaan jaoteltuina. Valmistuneet vuonna 2000 Kyselyyn vastanneet Vastausprosentti tutkinto Yhteensä % Yhteensä % Filosofian maisteri 448 41,6 233 52,0 Kasvatustieteen maisteri 235 21,8 133 56,6 Kauppatieteiden maisteri 126 11,7 57 45,2 Liikuntatieteiden maisteri 84 7,8 46 54,8 Psykologian maisteri 53 4,9 31 58,5 Terveydenhuollon kandidaatti 13 1,2 0 0,0 Terveystieteiden maisteri 40 3,7 28 70,0 Yhteiskuntatieteiden maisteri 79 7,3 42 55,3 Yhteensä 1078 100,0 570 52,9 Keskimääräinen valmistumisikä Jyväskylän yliopistosta oli vastanneiden keskuudessa 30 vuotta. Naisten ja miesten kohdalla ei eroja keskimääräisen valmistumisiän suhteen ollut nähtävissä. Nuorimpana valmistuttiin psykologian koulutusalalta, jossa keskimääräinen valmistumisikä oli alle 27 vuotta (n=31). Vanhimpia olivat sen sijaan terveystieteiden koulutusalalta valmistuneet, joiden keskimääräinen valmistumisikä oli 38 vuotta (n=28). Vuonna 2000 valmistuneista maistereista opettajaopinnot oli suorittanut 39 % vastaajista. Miesten ja naisten välillä ei kokonaisuudessa merkitsevää eroa ollut. Huomattakoon, että kaikki terveystieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet miehet olivat suorittaneet opettajaopinnot. Taulukko 3. Maistereista opettajaopinnot suorittaneet koulutusaloittain (%). % human. kasvatust. kauppat. liikuntat. luonnont. psyk. terveyst. yhteiskuntat. kaikki kaikki 41 70 0 72 26 3 29 3 38 naiset 41 68 0 73 29 3 23 3 39 miehet 42 84 0 69 23 0 100 0 35 4

1.2 Analysointi Kyselynä kerätyn aineiston analysoinnissa käytettiin apuna tilastollista SPSS-ohjelmaa. Aineiston kuvailussa käytettiin tilastollisia keski- ja hajontalukuja (aritmeettinen keskiarvo, moodi, kvartiilit, keskihajonta, 95 % luottamusväli keskiarvolle, minimi ja maksimi) sekä prosenttiosuuksia. Jakaumia havainnollistettiin taulukoilla ja 2 kuvioilla. Ristiintaulukoinnilla ja χ -testillä tutkittiin ominaisuuksien riippuvuutta toisistaan. Kahden ryhmän (esimerkiksi sukupuoli) keskiarvojen vertailussa käytettiin t-testiä ja useamman kuin kahden ryhmän (esimerkiksi koulutusala) keskiarvoja vertailtiin varianssianalyysillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana käytettiin tässä 5 % merkitsevyystasoa. 2 Työllistyminen 2.1 Työelämään sijoittuminen Kyselyn perusteella Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneet maisterit ovat työllistyneet hyvin, ainoastaan 1,8 % vastanneista ilmoitti olevansa työttömänä. Työttömistä vastaajista vain 30 % oli sellaisia, jotka olivat suorittaneet opettajaopinnot. Perhevapaalla (äitiys-/isyys-/vanhempain-/hoitovapaa) oli 10,6 % vastanneista, heistä 98 % oli naisia. Töissä olevista henkilöistä kaksi kolmasosaa oli vakituisessa kokopäivätyössä ja noin joka kolmas määräaikaisessa kokopäivätyössä. Lisäksi 3 % oli osa-aikatyössä ja toiset 3 % itsenäisinä yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina. Miehistä 74 % oli vakituisessa kokopäivätyössä, naisilla vastaava osuus oli 63 %. Kukaan miespuolisista vastaajista ei ollut kyselyhetkellä osa-aikatyössä. Opettajaopintojen suorittaminen johti työssäkäyvien keskuudessa useammin vakituiseen kokopäivätyöhön, sillä opettajaopinnot suorittaneista seitsemän kymmenestä (72 %) oli vakituisessa kokopäivätyössä, kun opettajaopintojen puuttuessa vakituisten kokopäivätöiden osuus oli 62 %. 3,0% Muu 10,6% Perhevapaa 2,1% Opiskelu 1,8% Työtön 82,6% Töissä Kuvio 1. Työmarkkinatilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn tuottaman aineiston mukaan vuonna 2000 valmistuneet miehet ovat työllistyneet erittäin hyvin (92 % työssä olevia). Ainoastaan reilu 1 % miehistä oli kyselyhetkellä työttömänä, kaikki muut olivat työssä tai opiskelivat. Naisilla oli hajontaa enemmän, työssä käyviä oli aineistossa 79 % ja työttömiä 2 %. Naisista 14 % oli kyselyhetkellä perhevapaalla, 23 % psykologian ja 20 % liikuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista. Luonnontieteilijänaisista ainoastaan vajaa 6 % oli perhevapaalla. 5

Kyselyhetkellä puolet vastaajista työskenteli kuntasektorilla, lähes neljäsosa yksityisellä sektorilla ja joka viides vastannut henkilö valtiosektorilla. Muihin työantajiin lukeutuivat järjestöt, seurakunnat, säätiöt tai vastaavat, joissa työskenteli lähes 6 % vastaajista sekä esimerkiksi omat yritykset, vastaanotot ja toiminimet, jotka työllistivät vajaan 2 % vastaajista. Eri koulutusaloilta kuntasektorille näyttivät hakeutuneen suurin osa kasvatustieteellisen ja psykologian koulutusaloilta valmistuneista, luonnollisesti. Joka toinen liikuntatieteelliseltä tai humanistiselta alalta valmistunut työskenteli myös kuntasektorilla. Yksityinen sektori veti puoleensa etenkin kauppatieteilijöitä ja jossain määrin myös luonnontieteilijöitä. Yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet työskentelivät useimmiten valtiolla tai kunnalla. Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneista naisista yli puolet työskenteli kyselyhetkellä kuntasektorilla, miehistä neljä kymmenestä oli työllistynyt kuntasektorille. Yksityisellä sektorilla työskenteli kyselyhetkellä joka kolmas kyselyyn vastanneista miehistä ja joka viides vastanneista naisista. Taulukko 4. Työlliset työnantajasektoreittain (%). Koulutusala % human. kasvatust. kauppat. liikuntat. luonnont. psyk. terveyst. yhteiskuntat. Yhteensä Yksityinen 18 2 63 21 43 13 14 14 23 Kunta 51 86 8 56 29 74 36 34 51 Valtio 21 6 27 8 26 9 14 37 18 Muu 10 6 2 15 2 4 36 14 9 Huomattava osa opettajan pedagogiset opinnot suorittaneista, tutkimushetkellä työllisistä oli töissä kuntasektorilla (84 %). Henkilöt, joilta opettajan pätevyys puuttui, työllistyivät tasaisesti sekä kunta-, valtio- että yksityissektorille. 2.2 Työn luonne Lähes puolet kyselyyn vastanneista työskenteli opetus- tai koulutustehtävissä. Luokka Muu sisältää kyselyssä olleet luokat konsultointi, markkinointi ja myynti, viestintä- ja mediatyö, toimisto- ja esikuntatehtävät, taiteellinen työ ja muu, mikä? analyysin kannalta vähäisten havaintomäärien vuoksi. Toimenkuva riippuu tilastollisesti merkitsevästi sukupuolesta. Vastaushetkellä töissä olleista miehistä 19 % työskenteli tutkimustehtävissä, naisista tutkimustehtävissä oli 8 %. Johto- ja esimiestehtävät olivat myös työllistäneet suhteessa enemmän miehiä (13 %) kuin naisia (6 %). Hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivista naisia oli lähes 17 %, miehiä noin 10 %. Vastaavasti asiakastyön pariin oli työllistynyt 9 % naisista ja vain 2 % miehistä. Opettajan pedagogiset opinnot suorittaneista, vastaushetkellä työllisistä vastaajista 84 % oli töissä opetus- tai koulutustehtävissä, kun muilla vastaava osuus oli 18 %. Taulukko 5. Työn luonne (%). Opettajan pedagogiset opinnot Yhteensä % Ei Kyllä Opetus ja koulutus 18 84 44 Hallinto- ja 22 3 15 suunnittelutehtävät Tutkimus 17 2 11 Johto- ja esimiestehtävät 12 3 8 Asiakastyö/potilastyö 11 1 7 Muut 19 7 15 Yhteensä 100 100 100 Koulutusaloittain tarkasteltuna valtaosa kasvatustieteelliseltä koulutusalalta valmistuneista oli työllistynyt opetus- ja koulutustehtäviin. Myös joka toinen liikuntatieteelliseltä tai humanistiselta alalta valmistunut työskenteli näissä tehtävissä. Psykologian alalta valmistuneista yhdeksän kymmenestä työskenteli asiakas- tai potilastyössä. 6

Taulukko 6. Vastaushetkellä töissä olleiden toimenkuvat koulutusaloittain (%). Koulutusala % human. kasvatust. kauppat. liikuntat. luonnont. psyk. terveyst. yhteiskuntat. Opetus ja koulutus 49 80 14 56 30 0 29 14 Hallinto- ja suunnittelutehtävät 15 9 14 15 17 0 19 34 Tutkimus 8 2 16 3 33 0 5 14 Johto- ja esimiestehtävät 2 5 25 8 7 0 24 11 Asiakastyö 4 2 0 0 1 87 10 14 Muu 23 3 31 18 11 13 14 11 2.3 Tiedon saanti nykyisestä työpaikasta Tiedon saanti nykyisestä työpaikasta tapahtui lähes joka neljännellä lehti-ilmoituksen välityksellä (ks. kuvio 2). Toiseksi tärkeimmäksi tiedonsaantikanavaksi osoittautui työnantajan aloite, jonka kautta vastaajista joka kuudes sai nykyisen työpaikkansa. lehti-ilmoitus työnantajan aloite suhdeverkoston kautta otti itse yhteyttä www.mol.fi -sivusto muuta kautta yliopisto yrityksen omat internet-sivut työllisti itse itsensä muu internet-palvelu työvoiman vuokrauspalvelu työvoimatoimisto 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuvio 2. Tiedonsaantikanavat nykyisestä työpaikasta (%), n=565. Opettajanopinnot suorittaneiden keskuudessa tärkeimmäksi tiedonsaantikanavaksi nousi myös lehti-ilmoitus, jonka avulla peräti joka kolmas sai nykyisen työpaikkansa. Seuraavaksi tärkeimpänä kanavana oli työministeriön www.mol.fi sivusto. 2.4 Palkkaus Vastaajilta kysyttiin kyselylomakkeessa heidän bruttopalkkaansa säännölliset lisät mukaan lukien. Bruttopalkan tarkastelussa huomioon otettiin vain kyselyhetkellä kokopäivätyössä olleet, sillä muiden bruttopalkkatiedot eivät olleet vertailukelpoisia tilastointihetkellä kokopäivätyössä olleiden palkkojen kanssa. Koulutusaloittain tarkasteltuna nähtiin, että kauppatieteelliseltä alalta valmistuneilla oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi suuremmat palkat kuin muilta aloilta valmistuneilla. Psykologian koulutusalalta valmistuneilla bruttopalkat olivat keskimäärin pienimmät. 7

Taulukko 7. Kokopäivätyössä olleiden vastaajien bruttopalkkojen tunnuslukuja ( /kk). /kk keskiarvo minimi maksimi alakvartiili mediaani yläkvartiili human., n=90 2535 1380 4500 2196 2458 2878 kasvatust., n=106 2600 1500 5350 2200 2500 2808 kauppat., n=47 3633 1723 6500 3000 3500 4000 liikuntat., n=37 2854 2000 5500 2400 2700 3200 luonnont., n=76 3005 1770 6000 2600 2880 3300 psyk., n=20 2435 1000 2800 2400 2519 2588 terveyst., n=19 2755 1955 3230 2500 2600 3100 yhteiskuntat., n=35 2577 1500 4300 2265 2500 2900 kaikki, n=430 2790 1000 6500 2300 2600 3100 Vastausten perusteella kokopäivätyössä olleiden naisten keskimääräinen bruttopalkka oli 2661 /kk, joka oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin miesten vastaava keskimääräinen bruttopalkka 3095 /kk. Tämä käy ilmi myös kuviosta 4, josta nähdään, että miesten ja naisten keskimääräisten bruttopalkkojen 95 % luottamusvälit eivät mene päällekkäin. 95 % luottamusväli tarkoittaa väliä, jolle perusjoukon todellinen keskimääräinen bruttopalkka 95 % todennäköisyydellä kuuluu. Naisten ja miesten palkkojen keskihajonnat olivat samaa suurusluokkaa, naisilla 655 ja miehillä 845. 95% CI Bruttopalkka kuukaudessa säännölliset lisät mukaan lukien 3 200 3 000 2 800 2 600 mies nainen Kuvio 3. 95 % luottamusvälit miesten ja naisten keskimääräisille bruttopalkoille. Tutkimushetkellä kokopäivätyössä olleiden keskuudessa palkkaeroja opettajaopinnot suorittaneiden ja suorittamatta jättäneiden välillä ei ollut. Kun asiaa tarkasteltiin vielä sukupuolittain, nähtiin, että naisten keskuudessa opettajaopintojen suorittaminen ei tuonut eroja palkkaan, mutta opettajaopinnot suorittaneet miehet tienasivat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän kuin miehet, jotka eivät olleet suorittaneet opettajan pedagogisia opintoja. Keskiarvopalkat erosivat selvästi työnantajasektoreittain. Yksityisellä sektorilla palkka oli keskimäärin suurin, 3387 /kk. Valtiolla ja kunnilla työskentelevillä palkat olivat keskimäärin samansuuruisia, kunnalla 2621 /kk ja valtiolla 2605 /kk. Muualla työskentelevien keskimääräinen bruttopalkka oli 2660 /kk. Luokka Muu sisältää kysymyspaperissa olleet luokat Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava, Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. ja Muu. Myös työnantajasektoreittain tarkasteltuna miesten ja naisten palkkojen erisuuruus näkyy selvästi (ks. kuvio 4). Yksityisellä sektorilla ja kuntasektorilla sukupuolien välinen palkkaero oli tilastollisesti merkitsevä. 8

Yksityinen, n=95 3180 3659 mies nainen Kunta, n=223 2545 2860 Valtio, n=81 2525 2775 Muu, n=31 2619 2802 0 1000 2000 3000 4000 Kuvio 4. Vastaushetkellä kokopäivätyössä olleiden miesten ja naisten keskiarvopalkat työnantajasektoreittain ( /kk). Johto- ja esimiestehtävissä bruttopalkat olivat keskimäärin suurimmat, eikä miesten ja naisten palkoissa ollut juuri eroa (kuvio 5). Muilla kuin tarkastelluilla viidellä toimialalla palkkaerot olivat keskimäärin suurimmat. Ainoastaan opetus- ja koulutustehtävien kohdalla otoskoko oli niin suuri, että miesten (n=52) ja naisten (n=141) bruttopalkkojen erojen testaaminen oli mielekästä. Keskimääräisten bruttopalkkojen välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä miesten tienatessa enemmän kuin naiset. Johto- ja esimiestehtävät, n=36 3714 3762 mies nainen Muu, n=58 Hallinto- ja suunnittelutehtävät, n=64 Tutkimus, n= 51 Opetus ja koulutus, n=193 Asiakastyö, n=27 2721 2682 3131 2621 2879 2553 2821 2368 2208 3580 0 1000 2000 3000 4000 Kuvio 5. Vastaushetkellä kokopäivätyössä olleiden miesten ja naisten keskiarvopalkat työn luonteen mukaan ( /kk). 9

2.5 Työpaikkojen sijainti Kyselyssä kysyttiin vastaajilta avokysymyksessä vastaushetken työnantajan nimeä ja paikkakuntaa. Viisi vuotta Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 maisteriksi valmistumisen jälkeen 28 % vastaajien työpaikoista sijaitsi Keski- Suomen maakunnassa (taulukko 8). Uusimaalle oli sijoittunut 24 % vastaajien työpaikoista, Pirkanmaalle 8 %, Pohjois-Pohjanmaalle 6 % ja Etelä-Pohjanmaalle 5 %. Taulukko 8. Työpaikkojen sijainti koulutusalojen ja maakuntien mukaan jaoteltuna. Koulutusala % human. kasvatust. kauppat. liikuntat. luonnont. psyk. terveyst. yhteiskuntat. kaikki Keski-Suomi 32 27 34 11 34 20 24 31 28,1 Uusimaa 24 11 42 29 19 27 32 39 23,6 Pirkanmaa 7 9 4 7 11 10 8 3 7,9 Pohjois- 3 10 6 4 7 13 4 0 6,2 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 3 9 0 7 6 3 8 3 5,1 Pohjois-Savo 6 4 2 4 5 0 4 6 4,5 Itä-Uusimaa 1 8 2 4 7 0 4 6 4,3 Etelä-Savo 4 2 2 0 2 3 8 0 2,6 Kymenlaakso 5 2 2 4 3 0 0 0 2,6 Päijät-Häme 2 5 0 9 0 3 0 0 2,5 Muut 13 13 6 21 6 21 8 12 12,6 3 Työmarkkinoilla 3.1 Työsuhteiden tunnuslukuja Viisi vuotta Jyväskylän yliopistosta maisteriksi valmistumisen jälkeen 83 % vastaajista oli töissä ja vajaa 2 % työttömänä. Työllisellä tarkoitettiin henkilöä, joka oli tutkimushetkellä vakituisessa tai määräaikaisessa kokopäivätyössä, osa-aikatyössä, itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Työllisistä vastaajista kaksi kolmasosaa oli vakituisessa kokopäivätyössä, miehistä 74 % ja naisista 63 %. Määräaikaisessa työsuhteessa oltiin tavallisesti työn luonteen vuoksi. Joka viides teki sijaisuutta ja joka neljännellä virkaa ei ollut haluttu vakinaistaa. Harvinaista vastaajien keskuudessa oli se, että määräaikaisessa työsuhteessa oltiin omasta halustaan. Tutkimushetkellä työssä olleiden keskuudessa 92 % yksityisen sektorin työsuhteista oli vakituisia. Kunnalla työskentelevistä 70 % oli vakituisessa työsuhteessa ja valtiolla työskentelevistä vain 31 %. Muilla sektoreilla työskentelevillä vakituisten työsuhteiden osuus oli 51 %. Valtiolla työskentelevistä 43 % oli tutkimustehtävissä, mikä voi osaltaan selittää valtion vakituisten työsuhteiden pienehköä osuutta. Määräaikaiset työsuhteet olivat useimmiten vuoden mittaisia (keskimääräinen määräaikaisen työsuhteen pituus oli 1 vuosi ja 5 kuukautta) ja kahdessa kolmasosassa vastauksia niitä edelsi määräaikainen työsuhde saman työnantajan palveluksessa. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli oltu tyypillisesti kahdessa työsuhteessa. Miesten ja naisten välillä ei eroja tässä ollut. Miesten keskimääräinen työsuhteiden määrä oli 3,6 ja naisten 4. Naisista joka kolmannella oli ollut vähintään viisi työsuhdetta, miehistä neljänneksellä. Jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut 38 % vastaajista. Yleisin työttömyysjaksojen määrä oli yksi (keskiarvon ollessa 2) keskimääräisen kokonaistyöttömyysajan ollessa noin seitsemän kuukautta. Otettaessa tarkasteluun vastaajat, jotka olivat tutkimushetkellä yliopistosta valmistumisen jälkeen ensimmäisellä työnantajallaan töissä (n=173), nähtiin, että työnantajasektori ja työsuhteiden määrä riippuivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Taulukosta 9 käy ilmi, että valtiosektorilla oli tyypillistä, että työsuhteita oli useita samalla työnantajalla eli esiintyi ns. ketjuttamista. Tutkimushetkellä työllisten keskuudessa kaksi kolmasosaa valtiosektorilla työssä olevista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. 10

Taulukko 9. Tutkimushetkellä valmistumisen jälkeen ensimmäisellä työnantajallaan töissä olleiden työsuhteiden määrän jakauma työnantajittain tarkasteltuna (%). Työsuhteiden lukumäärä Yhteensä % 1-3 4-6 7 tai enemmän Yksityinen 89 11 0 100 Kunta 83 14 3 100 Valtio 43 25 32 100 Muu 88 13 0 100 Kaikki 78 15 7 100 Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneet olivat olleet töissä valmistumisen jälkeen keskimäärin 4 vuotta 8 kuukautta (naiset keskimäärin 4 v. 7 kk ja miehet 4 v. 9 kk). Koulutusta vastaavissa töissä oli työskennelty keskimäärin 4 vuotta 4 kuukautta (naiset keskimäärin 4 v. 3 kk ja miehet 4 v. 6 kk). Vastaajista 30 % oli ollut valmistumisen jälkeen perhevapaalla (naisista 33 % ja miehistä 22 %). Perhevapaalla oli oltu yhteensä keskimäärin 1 vuosi 2 kuukautta. Valmistumisen jälkeen kuluneen viiden vuoden aikana naisten keskimääräinen perhevapailla oloaika oli yhteensä 1 vuosi 4 kuukautta, miesten 2 kuukautta. 3.2 Työllistymisen laatu Täysin yliopistollista koulutusalaa vastaavissa työtehtävissä työskenteli vastaushetkellä kuusi kymmenestä työllisestä. Vain 5 % työllisistä ilmoitti, ettei nykyinen työtehtävä vastaa lainkaan yliopistollista koulutusalaa. Sukupuolten väliltä ei eroja löytynyt. Henkilöiltä, joilla kyselyhetken työ ei vastannut koulutustasoa tai -alaa kokonaan, kysyttiin mikä on tärkein syy työn vastaanottamiseen. Tärkeimmäksi syyksi nousi nykyisen työn mielenkiintoisuus (kuvio 6). 10% palkka ja/tai työehdot paremmat 4% ei halua toimia koulutusta vastaavissa töissä 16% muu syy 27% työ on muuten mielenkiintoisempaa 19% muu koulutus ohjannut 24% ei koulutustasoa/-alaa vastaavaa työtä Kuvio 6. Syyt, miksi vastaajat eivät toimi täysin koulutustasoaan tai -alaansa vastaavassa työssä (%). Muita syitä olivat mm. perhekohtaiset syyt ( perheyrityksen sukupolvenvaihdos ), oma tietoinen valinta ( mahdollisuus johon halusin tarttua, ala tuntuu omalta ja kivalta ) ja samoissa työtehtävissä toimiminen ennen koulutusta ( olen ollut nykyisen työnantajan palveluksessa jo 16v., yrittäjänä jo opiskeluaikana ja siihen sitten vain jäi ). 11

Psykologian alalta valmistuneista ja työllistyneistä 86 % oli täysin koulutusalaa vastaavissa työtehtävissä, eikä kukaan ilmoittanut olevansa täysin koulutusalaansa vastaamattomissa tehtävissä. Vastaavasti kasvatustieteilijöistä 81 % oli yliopistollista koulutusalaansa vastaavissa työtehtävissä ja vain 2 % ilmoitti, ettei heidän koulutusalansa ja työtehtävät vastaa toisiaan lainkaan. Yhteiskuntatieteilijät olivat selvästi muilta koulutusaloilta valmistuneita enemmän töissä, jotka eivät täysin vastanneet heidän koulutusalaansa. Täysin koulutusalaa vastaamattomissa työtehtävissä oli eniten humanisteja ( Humanismi ei elätä, minkä kyllä etukäteen tiesinkin ). humanistinen kasvatustieteellinen ei lainkaan osittain kokonaan kauppatieteellinen liikuntatieteellinen luonnontieteellinen psykologian terveystieteiden yhteiskuntatieteellinen 0% 25% 50% 75% 100% Kuvio 7. Tutkimushetkellä työllisten nykyisen työtehtävän vastaaminen yliopistollista koulutusalaa koulutusaloittain tarkasteltuna. Yksityisellä sektorilla oli suhteessa eniten niitä, joiden mielestä nykyiset työtehtävät eivät täysin vastanneet koulutusalaa. Yksityisellä sektorilla oltiin myös muita sektoreita useammin koulutusta lainkaan vastaamattomissa työtehtävissä. Kolme neljästä kunnalla työskentelevästä ja 65 % valtiolla töissä olevista tunsi työtehtävien vastaavan täysin koulutusalaansa. Työnantajasektoreiden sisällä sukupuolien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. 100% 75% ei lainkaan osittain kokonaan 50% 25% 0% Yksityinen Kunta Valtio Muu Kuvio 8. Tutkimushetkellä työllisten nykyisen työtehtävän vastaaminen yliopistollista koulutusalaa työnantajasektoreittain. Tutkimushetken työtehtävää ja yliopistollista koulutusta tarkasteltaessa kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta työllisestä ilmoitti nykyisen työtehtävän vastaavan vaatimustasoltaan kokonaan yliopistollista koulutusta. Voidaan sanoa, että nykyinen työtehtävä vastasi useammin vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta kuin vastaajan yliopistollista koulutusalaa. Alla olevassa kuviossa 9 on esitetty mielipiteet työtehtävän vaativuustason ja koulutuksen vastaavuudesta koulutusaloittain. 12

humanistinen kasvatustieteellinen ei lainkaan osittain kokonaan kauppatieteellinen liikuntatieteellinen luonnontieteellinen psykologian terveystieteiden yhteiskuntatieteellinen 0% 25% 50% 75% 100% Kuvio 9. Nykyisen työtehtävän vastaaminen vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusta koulutusaloittain. Ylempi korkeakoulututkinto oli 72 %:lle vastaajista edellytyksenä nykyisen työn saantiin. Psykologian ja kasvatustieteen koulutusaloilta valmistuneilla ylempi korkeakoulututkinto oli edellytyksenä nykyiseen työhön 87 %:lla kyselyyn vastanneista. Kauppatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneilta ja työllistyneiltä henkilöiltä ylempi korkeakoulututkinto vaadittiin 57 %:lta vastaajia. Valtiosektorilla työskentelevistä ylempi korkeakoulututkinto oli edellytys 87 %:lle, kuntasektorilla työskentelevistä 83 %:lle. Yksityisellä sektorilla työskenteleviltä joka toiselta ei vaadittu ylempää korkeakoulututkintoa. Työn laatua voidaan tarkastella vielä jakamalla työpaikat neljään luokkaan seuraavasti: Luokka A: työ korkeakoulututkintoa vaativa ja omaa koulutusalaa vastaava Luokka B: työ korkeakoulututkintoa vaativa, mutta koulutusalaa vastaamaton Luokka C: työ ei vaadi korkeakoulututkintoa, mutta vastaa omaa koulutusalaa Luokka D: työ ei vaadi korkeakoulututkintoa eikä vastaa omaa koulutusalaa. Yllä oleva ryhmäjako on lähtöisin Helsingin yliopiston vastaavasta tutkimusraportista (Manninen & Luukannel 2006). Luokkaan A kuuluvat työpaikat ovat parhaiten koulutusta vastaavia työpaikkoja, kun taas luokan D työpaikat ovat koulutusta vastaamattomia. Taulukkoon 10 on poimittu esimerkkityöpaikkoja kustakin luokasta. Seitsemän kymmenestä vastaajasta työskenteli oman alan akateemisissa ammateissa. Muihin akateemisiin ammatteihin, joissa työ ei vastannut koulutusalaa, mutta sen saamiseksi vaadittiin ylempi korkeakoulututkinto, oli työllistynyt ainoastaan prosentti vastaajista. Oman alan uusiin työpaikkoihin lukeutuivat työt, joissa ei vaadittu ylempää korkeakoulututkintoa, mutta työ vastasi koulutusalaa. Tällaisiin työpaikkoihin oli sijoittunut 22 % kyselyyn vastanneista. Viimeiseen luokkaan kuuluivat epätarkoituksenmukaiset, ns. koulutusta vastaamattomat työpaikat, joissa toimi 5 % vastaajista. Puhtaasti koulutusta vastaamattomia töitä olivat esimerkiksi lääke-esittelijän ja puutarhurin ammatit. Kolmasosa näissä koulutusta vastaamattomissa ammateissa työskentelevistä oli valinnut työn siksi, että koulutustaso tai koulutusalaa vastaavaa työtä ei ollut tarjolla. Monille epätarkoituksenmukaisissa töissä työskenteleminen oli tietoinen valinta: työn tunnettiin olevan mielenkiintoisempaa ja palkan ja työehtojen paremmat. Tutkimushetkellä kokopäivätyössä käyvien bruttopalkkoja laatuluokittain verrattaessa nähtiin, että olivat keskimäärin suurimmat luokassa C, 2983 /kk. Luokissa B ja D palkat olivat samansuuruisia, 2807 /kk ja 2803 /kk. Oman alan akateemisissa ammateissa palkat olivat keskimäärin huonoimmat, noin 2738 /kk. 13

Taulukko 10. Työpaikkojen laatuluokkien kuvaus. Vastaako työ koulutusalaa? Kokonaan tai osittain Ei lainkaan OMAN ALAN AKATEEMISET AMMATIT MUUT AKATEEMISET AMMATIT A-luokka (n=393, 73 %) B-luokka (n=4, 1 %) Vaadittiinko korkeakoulututkinto? Kyllä Ei lehtori, tutkija, luokanopettaja, tiedottaja, projektisuunnittelija, museoamanuenssi, projektipäällikkö, psykologi, OMAN ALAN UUDET TYÖMARKKINAT C-luokka (n=116, 22 %) erityisluokanopettaja, fysioterapeutti, projektipäällikkö, suunnittelija, toimittaja, työvoimaneuvoja, kielenkääntäjä, koulutussuunnittelija, opintosihteeri, palvelupäällikkö aikuiskouluttaja, opettaja, projektikoordinaattori, ylitarkastaja KOULUTUSTA VASTAAMATTOMAT TYÖT D-luokka (n=26, 5 %) lääke-edustaja, lääke-esittelijä, projektisihteeri, puutarhuri, yrittäjä Tarkasteltaessa työpaikkojen jakautumista laatuluokkiin koulutusaloittain kuviosta 10 nähdään, että psykologian ja kasvatustieteelliseltä koulutusalalta valmistuneet työskentelivät muita aloja useammin omaa koulutusta vastaavissa ammateissa. Psykologian alalta valmistuneista kaikki olivat lisäksi työllistyneet omaa alaa vastaaviin työpaikkoihin. humanistinen kasvatustieteellinen kauppatieteellinen D C B A liikuntatieteellinen luonnontieteellinen psykologian terveystieteiden yhteiskuntatieteellinen 0% 25% 50% 75% 100% Kuvio 10. Työn laatuluokat koulutusaloittain. Hieman yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista koki nykyisen työtehtävänsä bruttopalkan olevan liian pieni tehtäviin ja niiden vaativuustasoon nähden. Vielä useamman vastaajan (67 %) mielestä bruttopalkka oli liian pieni hankittuun koulutukseen nähden. Oli erittäin harvinaista, että palkan tunnettiin olevan liian suuri tehtäviin tai hankittuun koulutukseen nähden. Kuusi kymmenestä vastaushetkellä kuntasektorilla töissä olevasta henkilöstä tunsi palkkansa olevan liian pieni työtehtäviin ja niiden vaativuustasoon nähden ja neljä viidestä tunsi palkkansa olevan liian pieni hankittuun koulutukseen nähden. Valtaosa valtiolla (57 %) ja yksityisellä sektorilla (59 %) töissä olevista tunsi palkkansa olevan sopusoinnussa työtehtäviin nähden. Sen sijaan valtiosektorilla työskentelevistä seitsemän 14

kymmenestä henkilöstä tunsi palkkansa olevan liian pieni koulutukseen nähden, kun taas yksityisellä sektorilla tunnettiin tyypillisesti (55 %) palkan olevan sopusoinnussa hankittuun koulutukseen nähden. Sukupuolten väliltä ei eroja työnantajasektoreiden sisällä löytynyt. Koulutusaloittain tarkasteltuna mielipiteet palkan pienuudesta ja sopivuudesta jakautuivat eri koulutusalojen kesken (ks. kuvio 11). Kun kaksi kolmesta kauppatieteelliseltä alalta valmistuneesta tunsi palkkansa olevan sopiva työtehtäviin ja niiden vaatimustasoon nähden, niin kaksi kolmesta psykologian alalta valmistuneesta piti palkkaansa liian pienenä. humanistinen kasvatustieteellinen liian suuri sopusoinnussa liian pieni kauppatieteellinen liikuntatieteellinen luonnontieteellinen psykologian terveystieteiden yhteiskuntatieteellinen 0% 25% 50% 75% 100% Kuvio 11. Palkan ja työtehtävien ja niiden vaatimustason vastaavuus koulutusaloittain työllisillä. Ristiintaulukoitaessa palkan vastaaminen työtehtäviä ja niiden vaatimustasoa ja tutkimushetken työtehtävän vastaaminen vaatimustasoltaan yliopistollista koulutusalaa nähtiin, että Työn luonteen mukaan tarkasteltuna hieman yli puolet johto- ja esimiestehtävissä toimivista, noin puolet hallinto- ja suunnittelutehtävissä töissä olevista ja hieman alle puolet tutkimuksen parissa työskentelevistä piti palkkansa olevan sopusoinnussa hankittuun akateemiseen koulutukseen nähden. Sen sijaan vain joka viides opetus- ja koulutustehtävissä olevista ja vajaa 18 % asiakastyössä olevista oli samaa mieltä. Palkan suuruus työtehtäviin ja niiden vaatimustasoon nähden tyydytti valtaosan (65 %) hallinto- ja suunnittelutehtävissä olevista (kuvio 12). Puolet tutkimustyötä tekevistä ja johto- ja esimiestehtävissä toimivista pitivät myös palkkaansa sopivana työtehtäviin ja niiden vaatimustasoon nähden. tutkimus opetus tai koulutus liian suuri sopusoinnussa liian pieni johto- ja esimiestehtävät asiakastyö/potilastyö hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät muu 0% 25% 50% 75% 100% Kuvio 12. Palkan ja työtehtävien ja niiden vaatimustason vastaavuus työn luonteen mukaan työllisillä. 15

3.3 Työn sisältö Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneille maistereille viisi vuotta valmistumisen jälkeen lähetetyssä kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajia arvioimaan nykyisen tai viimeisimmän työsuhteen perusteella työn sisältöä. Asteikkona käytettiin asteikkoa 1-6, jossa yksi merkitsi vastaajan olevan täysin eri mieltä väittämän kanssa ja kuusi vastaajan olevan täysin samaa mieltä. Kuviossa 13 on laskettu kunkin väittämän kohdalla niiden vastaajien osuus, jotka olivat voimakkaasti samaa mieltä väittämän kanssa eli olivat antaneet väittämälle arvon 5 tai 6. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti nykyisen työn olevan itsenäistä ja vastuullista. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti työn olevan mielenkiintoista. Usein työn pidettiin olevan monipuolista ja tarjoavan sopivasti haasteita. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti työn myös mahdollistavan oman osaamisen kehittämisen. Tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä ei ollut. Työ on itsenäistä ja vastuullista 88% Työ on mielenkiintoista 76% Työtehtävät ovat monipuolisia 71% Työ tarjoaa sopivasti haasteita 67% Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen Pystyy pitämään tasapainossa työn ja muut elämänalueet Työ mahdollistaa uralla etenemisen 33% 52% 67% Työtä on liikaa 30% Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa Työ on henkisesti liian kuormittavaa 29% 19% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 13. Työn sisältöväittämien kanssa voimakkaasti samaa mieltä olevien osuudet. 3.4 Työttömyys Kuusi kymmenestä kyselyyn vastanneesta ei ole ollut kertaakaan valmistumisensa jälkeen työttömänä ja niillä, joilla työttömyysjaksoja oli ollut, oli niitä tyypillisesti ollut yksi. Työttömyysajan mediaani oli 4 kuukautta. Kolme neljästä työttömyyttä kokeneesta henkilöstä oli ollut työttömänä korkeintaan puoli vuotta. Psykologian koulutusalalta valmistuneista 48 % ja humanistiselta alalta valmistuneista 50 % oli ollut jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen työttömänä, kun terveystieteilijöillä vastaava osuus oli 18 % ja kauppatieteilijöillä 20 %. Opettajaopinnot suorittaneiden keskuudessa työttömyys oli yhtä tunnettu ilmiö kuin muiden keskuudessa: 37 % opettajaopinnot suorittaneista oli ollut joskus työttömänä. Toistuvaistyöttömiä eli 4 kertaa tai useammin valmistumisen jälkeen työttömänä olleita oli 7 % kaikista jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen työttömänä olleista. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen olleita pyydettiin arvioimaan eräitä työllistymistä mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä. Asteikkona käytettiin asteikkoa 1-6, jossa yksi tarkoitti, että ko. tekijä ei vaikeuta työllistymistä lainkaan ja kuusi, että ko. tekijä vaikeuttaa työllistymistä erittäin paljon. Kuviossa 14 on esitetty kuusi eniten työllistymistä vastaajien mielestä vaikeuttanutta tekijää. Alueellinen työmarkkinatilanne vaikeutti vastaajien mielestä keskimäärin eniten työllistymistä. Tämän tekijän kohdalla oli sukupuolien välillä ero, naiset pitivät alueellista työmarkkinatilannetta tilastollisesti merkitsevästi enemmän työllistymistä vaikeuttavana tekijänä kuin 16

miehet. Myös määräaikaisten työsuhteiden väliin jääneitä työttömyysjaksoja pidettiin yhtenä suurimmista työllistymistä vaikeuttavista tekijöistä. Alueellinen työmarkkinatilanne 3,7 Työttömyysjaksot 3,3 Alan heikko työmarkkinatilanne 3,1 Puutteelliset suhdeverkostot 3,1 Työkokemuksen puute 2,8 Tutkinto ja sen aineyhdistelmä 2,6 0 1 2 3 4 Kuvio 14. Eniten työllistymistä vaikeuttaneiden tekijöiden keskiarvot asteikolla 1-6. 4. Yliopistokoulutuksen merkitys 4.1 Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon Joka toinen uraseurantakyselyyn vastanneista oli vahvasti tyytyväinen Jyväskylän yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta (taulukko 11). Työllisistä vastaajista puolet oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Jyväskylän yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta, kun työttömistä joka toinen oli melko tyytymätön tai melko tyytyväinen ja joka viides tyytyväinen tai erittäin suoritettuun tutkintoon. Taulukko 11. Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon työuran kannalta työmarkkinatilanteen mukaan (%). Tyytyväisyys JY:n opintoihin työuran kannalta Yhteensä % erittäin tyytymätön tai tyytymätön melko tyytymätön tai melko tyytyväinen tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen Töissä 5 41 54 100 Työtön 30 50 20 100 Opiskelu 8 33 58 100 Perhevapaa 5 45 50 100 Muu 6 53 41 100 Kaikki 5 42 53 100 Koulutusaloittain tarkasteltuna psykologian alalta valmistuneet olivat tyytyväisimpiä tutkintoonsa. Perusteluna tutkintoon tyytyväisyydelle oli mm. Sain pätevyyden työhöni, mutta ammatissa tarvittavia käytännön opintoja olisi voinut olla enemmän ja Monipuolinen koulutus on ollut eduksi työtehtävissäni. Erityisen tyytyväisiä tutkinnossa oltiin mm. tutkinnon monipuolisuuteen, laajaan sivuaineskaalaan ja harjoitteluihin. Erityisen tyytymättömiä oltiin useimmiten seuraaviin asioihin: Turhia teoriaopintoja liikaa, enemmän käytännön harjoittelua, Tutkintoni ei varsinaisesti antanut mitään ammattia, Sivuaineiden valinnoissa olisi voinut olla enemmän ohjausta, mitä kannattaa ottaa ja Opiskeluajan yksilöllisen ohjauksen puute/vähäisyys. 17

humanistinen kasvatustieteellinen yhd. 1-2 yhd. 3-4 yhd. 5-6 kauppatieteellinen liikuntatieteellinen luonnontieteellinen psykologian terveystieteiden yhteiskuntatieteellinen 0% 25% 50% 75% 100% Kuvio 15. Tyytyväisyys Jyväskylän yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta koulutusaloittain (1=erittäin tyytymätön, 6=erittäin tyytyväinen). Miesten ja naisten välillä oli tyytyväisyydessä Jyväskylän yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta tilastollisesti erittäin merkitsevä ero, miehet olivat tyytyväisempiä kuin naiset. Naisten ja miesten tutkintoon tyytyväisyyden profiilit ovat nähtävissä kuviosta 16. 50% mies nainen 40% 30% 20% 10% 0% erittäin tyytymätön 2 3 4 5 erittäin tyytyväinen Kuvio 16. Tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon työuran kannalta, osuudet sukupuolittain. Vuonna 2000 valmistuneet maisterit kehottaisivat tällä hetkellä opiskelevia erityisesti perehtymään mm. seuraaviin tietoihin ja taitoihin: Kieliopintoihin, myös äidinkieli, kannattaa rakentaa tutkinnosta laaja kokonaisuus, Viestintätaitoihin, atk-osaamiseen, projektitaitoihin, käytännön työelämään ja Kriittisyyteen, itsenäiseen ajatteluun, tehtävien priorisointiin ja ajankäytön optimointiin. Kyselylomakkeessa kysyttiin myös millaisia suunnitelmia vastaajilla oli urallensa. Vastaussatoa: Nautin työstäni nykyisessä elämäntilanteessani, haluan kehittyä ja pysyä tehtävässäni niin kauan kun se on mielekästä ja motivoivaa, Tehdä toinen tutkinto työn ohessa, jatkaa jatko-opintoja, löytää työ jossa voin hyödyntää kaikkien opintojeni tietoja, Saada työpaikka kotiseudulta, sen takia opiskelen nyt 20 ov englantia lisää. Osa vastanneista harkitsi alan vaihtoa, jotkut aikoivat jatkaa opintojaan, toisilla suunnitelmissa oli perheen perustaminen ja joillain vakituisen työpaikan saaminen. 18

4.2 Yliopistokoulutuksen merkitys työn kannalta Keskimäärin tärkeimpänä taitona omassa työssä pidettiin kykyä itsenäiseen työskentelyyn (taulukko 12). Tietoja ja taitoja vahvasti tärkeinä pitäviin kuuluivat vastaajat, jotka olivat antaneet väittämälle asteikolla 1-6 (1=ei lainkaan tärkeä, 6=erittäin tärkeä) arvon 5 tai 6. Joustavuus ja sopeutumiskyky, ryhmätyötaidot ja sosiaaliset taidot ja ongelmanratkaisukyky olivat myös vastaajien nykyisessä työssä vahvasti tärkeitä taitoja. Vähiten tärkeänä taitona luetelluista tiedoista ja taidoista pidettiin yritystoiminnan perusteiden tuntemusta. Johtamistaidot olivat joka toisen vastaajan nykyisessä työssä vahvasti tärkeitä, mutta vain 5 % mielestä yliopisto-opiskelu kehitti tätä taitoa hyvin tai erinomaisesti. Yliopisto-opiskelu kehitti tietoa tai taitoa hyvin tai erinomaisesti silloin, kun vastaaja antoi väittämälle asteikolla 1-6 mitattuna (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti) arvon 5 tai 6. Taulukko 12. Tietotaito-osa-alueita vahvasti työssä tärkeinä pitävien osuus (%) ja niiden osuus (%), joiden mielestä yliopisto-opiskelu kehitti taitoa hyvin/erinomaisesti. % taito työssä vahvasti tärkeä yliopisto kehitti taitoa hyvin/erinomaisesti Kyky itsenäiseen 92 73 työskentelyyn Joustavuus ja 88 27 sopeutumiskyky Ongelmanratkaisukyky 87 34 Ryhmätyötaidot ym. 85 32 sosiaaliset taidot Oppimiskyky 80 54 Esiintymiskyky 80 23 Viestintätaidot 79 33 äidinkielellä Tiedonhankintataidot 78 63 Oman alan tehtävien 77 16 käytännön taidot Luovan ajattelun taidot 75 21 Analyyttiset, 67 53 systemaattisen ajattelun taidot Tietotekniikan hallinta 63 21 Projektinhallintataidot 61 15 Oman alan teoreettinen 53 69 osaaminen Johtamistaidot 48 4 Viestintätaidot vierailla 44 22 kielillä Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 22 5 Kuviossa 18 on esitetty vielä miten tärkeinä tietotaito-osa-alueita omassa työssä pidettiin ja miten yliopisto-opinnot olivat näitä alueita kehittäneet. Mitä enemmän oikeassa reunassa kuviota piste on, sitä enemmän omassa työssä ko. taitoa vaadittiin. Mitä ylempänä piste kuviossa on, sitä enemmän yliopisto-opinnot ko. taitoa kehittivät. Yritystoiminnan perusteiden tuntemusta ei työssä kovin moni tarvinnut, eikä opinnot niitä taitoja juuri kehittänyt. 19

5,5 yliopisto kehitti (1=erittäin puutteellisesti, 6=erinomaisesti) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Oman alan teoreettinen osaaminen Analyyttiset, syst. ajattelun taidot Luovan ajattelun taidot Vieraiden kielten viestintätaidot Tietotekniikan hallinta Projektinhallintataidot Johtamistaidot Tiedonhankintataidot Äidinkielen viestintätaidot merkitys työssä (1= ei lainkaan tärkeä 6= erittäin tärkeä) Kyky itsenäiseen työskentelyyn Ongelmanratkaisukyky Oppimiskyky Esiintymiskyky Oman alan tehtävien käytännön taidot Ryhmä- ym. sos. taidot Joustavuus ja sopeutumiskyky 1,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 Kuvio 18. Tietotaito-osa-alueiden merkitys työssä ja kehittyminen yliopisto-opiskelussa. 4.3 Opiskelu tutkinnon suorittamisen jälkeen Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 valmistuneille maistereille oli valtaosalle riittänyt tuolloin suoritettu tutkinto. Kymmenesosa valmistuneista oli suorittanut muita tutkintoja ja 5 % valmistuneista oli jatkanut opintojaan ja suorittanut oman alan jatkotutkinnon. 5% Oman alan jatkotutkinto 10% Tutkinto toiselta koulutusalalta 85% Ei muita tutkintoja Kuvio 19. Valmistumisen jälkeen suoritetut tutkinnot. 20

85 % vastaajista oli osallistunut valmistumisen jälkeen työhönsä tai ammattiinsa liittyvään täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen. Kuusi kymmenestä vastaajasta oli osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen tai kehittämishankkeisiin. Joka neljäs vastaaja oli opiskellut valmistumisensa jälkeen yliopistossa tai avoimessa yliopistossa ja 12 % oli suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja. Vastaajista 15 % oli osallistunut ammatilliseen erikoistumiskoulutukseen. Naiset olivat useammin suorittaneet työhönsä liittyviä yliopisto-opintoja kuin miehet: naisista 30 % ja miehistä 18 % oli suorittanut opintoja yliopistossa tai avoimessa yliopistossa valmistumisen jälkeen Sen sijaan miehet (19 %) olivat suorittaneet suhteessa enemmän tieteellisiä jatko-opintoja kuin naiset (10 %). Opettajaopinnot suorittaneet olivat osallistuneet enemmän työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen tai kehittämishankkeisiin kuin henkilöt, jotka eivät olleet opettajan pedagogisia opintoja suorittaneet. Opettajaopinnot suorittaneet olivat myös muita useammin suorittaneet opintoja yliopistossa tai avoimessa yliopistossa valmistumisen jälkeen, mutta tieteellisiä jatko-opintoja oli suorittanut vain 5 % opettajista kun eiopettajilla osuus oli 17 %. Lähdeviitteet Manninen, J. & Luukannel, S. 2006. Maisterit ja kandidaatit työmarkkinoilla. Vuonna 2000 Helsingin yliopistossa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Helsingin yliopisto: Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & Ura- ja rekrytointipalvelut. Puhakka, A. & Tuominen, V. 2006. Viisi vuotta myöhemmin. Joensuun yliopistosta vuosina 1999-2000 valmistuneiden maistereiden ja lastentarhanopettajien työllistyminen. Joensuun yliopisto: Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä n:o 41. Liitteet 21

Liite 1. Uraseurantalomake Ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2000 valmistuneille Hyvä vastaanottaja, Lähestymme Sinua kyselyllä, jolla pyrimme hankkimaan tietoa noin viisi vuotta sitten valmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kysely lähetetään jokaiselle ylemmän korkeakoulututkinnon tai lastentarhanopettajan tutkinnon vuonna 2000 Jyväskylän yliopistossa suorittaneelle. Kysely on osa yhdeksän yliopiston yhteistä uraseurantahanketta, jossa Jyväskylän yliopiston lisäksi ovat mukana Helsingin, Joensuun, Kuopion, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Vastaamalla annat arvokasta tietoa akateemisesti koulutettujen ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja tulosten raportointi tapahtuu tilastollisesti siten, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa. Lomakkeiden numerointi yhdistää antamasi tiedot opintorekisteristä saatuihin taustatietoihin (esim. koulutusala) sekä helpottaa palautusten seurantaa. Täytetyn kyselylomakkeen voit postittaa oheisessa palautuskuoressa ilman postimaksua. Vaihtoehtoisesti voit vastata kyselyyn sähköisesti lomakkeen oikeassa yläreunassa olevaa opiskelijanumeroa käyttäen osoitteessa http://www.ratkaisupalvelu.fi/jyu/kysely.html Vastaathan viimeistään kahden viikon kuluttua lomakkeen saamisesta. Kiitos yhteistyöstä! Uraohjaaja Annamari Rovamo JY Tutkimus- ja rekrytointipalvelut annamari.rovamo@adm.jyu.fi puh. (014) 260 1084 Osoitetiedot: Jyväskylän yliopiston opiskelijatietojärjestelmä * Vastaa kysymyksiin rengastamalla sopivin vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan. TYÖHISTORIA 1. Oletko vuonna 2000 suorittamasi tutkinnon jälkeen suorittanut muita tutkintoja? 1 En ole suorittanut muita tutkintoja. 2 Olen suorittanut oman alan maisterin tutkinnon. 3 Olen suorittanut oman alan lisensiaatin tutkinnon. 4 Olen suorittanut oman alan tohtorin tutkinnon. 5 Olen suorittanut muun tutkinnon tai tutkinnon toiselta koulutusalalta, minkä? 2. Oletko osallistunut työhösi tai ammattiisi liittyvään täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen valmistumisen jälkeen? Valitse sopivat vaihtoehdot. 1 Olen osallistunut työnantajan järjestämään tai kustantamaan koulutukseen tai kehittämishankkeisiin. 2 Olen osallistunut ammatill. erikoistumiskoulutukseen. 3 Olen osallistunut työvoimakoulutukseen. 4 Olen suorittanut opintoja yliopistossa / avoimessa yliop. 5 Olen aloittanut opinnot toiseen tutkintoon. 6 Olen suorittanut tieteellisiä jatko-opintoja. 7 En ole osallistunut koulutukseen. 8 Muuhun, mihin? 3. Mikä oli ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työnantajasi nimi ja paikkakunta? (Tieto tulee vain yliopiston sisäiseen käyttöön.) 4. Mikä oli ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työpaikan ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeesi? 5. Kuinka kauan yhteensä olet ollut työssä valmistumisesi jälkeen? v kk, josta yliopistollista koulutustasoani vastaavassa työssä v kk 6. Kuinka monen työnantajan palveluksessa olet ollut valmistumisesi jälkeen (mukaan lukien nykyinen työnantajasi)? kpl 7. Kuinka monessa erillisessä työ- tai virkasuhteessa olet ollut valmistumisesi jälkeen (jokainen määräaikainen työja virkasuhde erikseen)? kpl 8. Oletko valmistumisesi jälkeen a) toiminut yrittäjänä/ammatinharj./freelancerina? 1 En 2 Kyllä, v kk b) ollut perhevapaiden vuoksi poissa työelämästä? 1 En 2 Kyllä, v kk 9. Oletko ollut työttömänä valmistumisesi jälkeen? 1 En ole ollut työttömänä. 2 Kyllä, kertaa, yhteensä v kk

10. Jos Sinulla on ollut valmistumisesi jälkeen työttömyysjaksoja, arvioi missä määrin seuraavat tekijät ovat vaikeuttaneet työllistymistäsi: Ympyröi sopivin vaihtoehto: 1 = ei lainkaan, 6 = erittäin paljon 1 Työkokemuksen puute 1 2 3 4 5 6 2 Puutteelliset atk-taidot 1 2 3 4 5 6 3 Puutteelliset työnhakutaidot 1 2 3 4 5 6 4 Suhdeverkostojen puute 1 2 3 4 5 6 5 Tutkinto ja sen aineyhdistelmä 1 2 3 4 5 6 6 Tutkinnon huono tunnettuus 1 2 3 4 5 6 7 Alan heikko työmarkkinatilanne 1 2 3 4 5 6 8 Alueellinen työmarkkinatilanne 1 2 3 4 5 6 9 Määräaikaisten työsuhteiden väliin jääneet työttömyysjaksot (esim. kesäajan työttömyys) 1 2 3 4 5 6 10 Puutteellinen työmarkkinoiden tuntemus 1 2 3 4 5 6 11 Epätietoisuus omista tavoitteista 1 2 3 4 5 6 12 Epävarmuus omasta osaamisesta 1 2 3 4 5 6 13 En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä 1 2 3 4 5 6 14 Sukupuoli 1 2 3 4 5 6 15 Perheeseen tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy 1 2 3 4 5 6 16 Muu, mikä? 1 2 3 4 5 6 NYKYINEN TYÖTILANNE 11. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi tällä hetkellä? 1 Vakituinen kokopäivätyö 2 Määräaikainen kokopäivätyö 3 Osa-aikatyö tuntia/vko 4 Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer 5 Työllistetty/työharjoittelu 6 Työtön työnhakija, edell. työ päättyi (kk/v): / 7 Työvoimakoulutus tai vastaava 8 Päätoiminen opiskelu (johtaa tutkintoon tai arvosanaan) 9 Perhevapaa (äitiys-/isyys-/vanhempain-/hoitovapaa) 10 Muu, mikä? Vastaa seuraaviin kysymyksiin NYKYISEN PÄÄTYÖSI perusteella. Jos et ole tällä hetkellä töissä, vastaa viimeisimmän valmistumisen jälkeisen työsuhteen perusteella. Jos olet yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer, vastaa kysymyksiin soveltuvin osin. 12. Mikä on päätyönantajasi? 1 Yksityinen yritys 2 Kunta, kuntayhtymä 3 Valtio, valtion liikelaitos 4 Järjestö, seurakunta, säätiö tai vastaava 5 Oma yritys, vastaanotto, toiminimi tms. 6 Muu, mikä? 13. Työnantajan nimi ja paikkakunta: (Tieto tulee vain yliopiston sisäiseen käyttöön.) 14. Mikä on ammatti-, tehtävä- tai virkanimikkeesi? 15. Mikä seuraavista lähinnä kuvaa päätyötäsi tällä hetkellä? Valitse yksi annetuista vaihtoehdoista. 1 Tutkimus 2 Opetus tai koulutus 3 Johto- ja esimiestehtävät 4 Konsultointi 5 Asiakastyö/potilastyö 6 Markkinointi ja myynti 7 Hallinto-, suunnittelu- tai kehitystehtävät 8 Viestintä- ja mediatyö 9 Toimisto- ja esikuntatehtävät 10 Taiteellinen työ 11 Jokin muu, mikä? 16. Mitä kautta sait tiedon nykyisestä työpaikastasi? Valitse yksi annetuista vaihtoehdoista. 1 Yrityksen tai organisaation omat internet-sivut 2 Työministeriön www.mol.fi -sivusto 3 Muu internet-palvelu 4 Yliopisto (ainelaitos/tiedek./ura- ja rekrytointipalvelut) 5 Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. 6 Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen 7 Lehti-ilmoitus 8 Kysyin työmahdollisuuksia suoraan työnantajilta 9 Työnantaja ilmoitti minulle paikasta henkilökohtaisesti 10 Suhdeverkoston kautta (ystävät, tuttavat, sukulaiset jne.) 11 Työllistin itse itseni (yrittäjyys tms.) 12 Muuta kautta, miten? 17. Minkä suuruinen on bruttopalkkasi säännölliset lisät mukaan lukien? Jos olet yrittäjä, ammatinharjoittaja tai freelancer, merkitse keskimääräisen kuukausitulosi suuruus. /kk 18. Miten bruttopalkkasi vastaa mielestäsi nykyisiä tehtäviäsi ja niiden vaativuustasoa? Palkkani on liian pieni tehtäviini nähden. Palkkani on sopusoinnussa tehtävieni kanssa. Palkkani on liian suuri tehtäviini nähden. 19. Miten bruttopalkkasi vastaa mielestäsi hankkimaasi akateemista koulutusta? 1 Palkkani on liian pieni koulutukseeni nähden. 2 Palkkani on sopusoinnussa koulutukseni kanssa. 3 Palkkani on liian suuri koulutukseeni nähden. 23