Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 1 Sisältö tiivistetysti Vastaus esityksen kysymykseen on: luovan tuhon kautta Luova tuho tarkoittaa uusien työpaikkojen luontia ja vanhojen tuhoa korkean arvonlisän tehtäviä luodaan ja matalamman arvonlisän tehtäviä tuhoutuu työntekijöiden liikkuvuutta yritysten ja ammattien (ja toimialojen ) välillä Onnistuminen johtaa suurempaan vaurauteen ja parempaan hyvinvointiin Ratkaistava asia: miten edistää sopeutumista ja lievittää haittoja? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 2 1
Muita kysymyksiä Miksi BKT:n kasvu on tärkeää vieläkin? Miksi työn tuottavuuden kasvu on tärkeää? Miksi jatkuva rakennemuutos on tärkeää? Miksi ammattirakenteiden muutos on tärkeää? Mitä ovat tuottavuutta vahvistavan rakennemuutoksen kolme aaltoa? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 3 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 4 2
LÄHDE: Stevenson, B. ja Wolfers, J. (2008). Economic Growth and Subjective Well-Being: Reassessing the Easterlin Paradox. Brookings Papers on Economic Activity(1), 1-87. THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 5 Miksi rakennemuutokset ovat tärkeitä? BKT:n muutos = työn tuottavuuden kasvu + työllisyyden kasvu Työn tuottavuuden kasvu perustuu lopulta teknologiseen kehitykseen Teknologinen kehitys muuntuu tuottavuuden kasvuksi rakennemuutosten välityksellä 1. toimialarakenteiden muutos (esim. maantalous => teollisuus) 2. yritys- ja toimipaikkarakenteiden muutos (tehottomat yritykset => tehokkaat yritykset) 3. Tehtävärakenteiden muutos (matalan arvonlisän tehtävät => korkean matalan arvonlisän tehtävät) Mutta tehtävärakenteiden muutos heijastuu myös palkkarakenteisiin kuinka sovittaa yhteen talouden kasvu ja eriarvoisuuden kasvu? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 6 3
Lähde: OECD 2011 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 7 Mitä on tuottavuus? Työn tuottavuus arvonlisäys / työpanos läheinen yhteys elintasonmittarin kanssa (BKT/henkilö) voidaan mitata kohtuullisen tarkasti Kokonaistuottavuus arvonlisäys / panosindeksi panosindeksi mittaa työn ja pääoman määrää mittaa tuotannon tehokkuutta mittauksen tarkkuudessa ongelmia THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 8 4
-2 0 2 4 6 8 % Millainen on Suomen yrityssektorin tuottavuus? Työn ja kokonaistuottavuuden taso on kansainvälisessä eturintamassa Vain osittain Nokia-tarina teollisuus on tehokas myös ilman Nokiaa esimerkiksi kaupan sektorilla tuottavuus kansainvälisesti vertaillen korkea THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 9 Työn tuottavuus on kehittynyt mainiosti Työn tuottavuuden kasvu, yrityssektori (pl. rahoitus- ja vakuutus) 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2008 Tasoitettu, Suomi (ilman v. 2008-) Tasoitettu, USA (ilman v. 2008-) Havaittu, Suomi Havaittu, USA Lähteet: Kansantalouden tilinpito ja Bureau of Labor Statistics, omat laskelmat THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 10 5
25 50 75 Kokonaistuottavuuden taso teollisuudessa ilman ICT-aloja 100 150 log-scale 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 20052007 Finland USA Sweden Japan Maliranta, Rouvinen & Ylä-Anttila 2010 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 11 Mihin hyvä tuottavuuden kasvu perustuu? 1. teknologian intensiiviseen käyttöönottoon (esim. ICT) => johtaa rakennemuutokseen 2. rakennemuutokseen (työpaikka-, työntekijäja ammattirakenteet) => edellyttää työpaikka- ja työntekijävirtoja => korkeatasoista koulutusta ja elinikäistä oppimista THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 12 6
Yhteenvetoa Suomen yrityssektorin suorituskyvystä Suomi on ollut eturintamassa uusien teknologioiden käyttöönotossa (laajuudessa ja intensiteetissä) Näkyy yrityssektorin tuottavuusnumeroissa Näkyy monilla aloilla (ei siis pelkkä Nokiatarina) Teknologioiden käyttöönotto tuottavalla tavalla edellyttää rakennemuutoksia, mikä edellyttää työntekijöiden liikkuvuutta THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 13 Yhteenvetoa työmarkkinoiden turbulenssista Yleinen käsitys työmarkkinoiden muutoksesta pahasti yliampuva työsuhteiden kesto ei ole lyhentynyt (Rokkanen-Uusitalo 2010; Bratberg-Salvanes-Vaage 2010) työntekijöiden liikkuvuus ei ole lisääntynyt Suomessa (Ilmakunnas-Maliranta 2011) työpaikkavirrat ovat säilyneet suhteellisen stabiileina (Ilmakunnas-Maliranta 2011) USA:ssa työpaikkavirrat ovat jopa vähentyneet jo vuosien ajan (great moderation), (Maliranta 2010) THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 14 7
Mikä on rakennemuutoksen toinen aalto, eli luova tuho? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 15 Luovan tuhon malli Tuottavuus Toimialan tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho Yrityksen/toimipaikan tuottavuus 1985 1995 2007 Time THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 16 8
Luovan tuhon malli Tuottavuus Toimialan tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho kokeileminen valikointi Uudelleenkohdentuminen 1985 1995 2007 Time THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 17 Luova tuho vaihtelee alueilla Lähde: Böckerman- Maliranta, 2007 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 18 9
Luovan tuho aallot teollisuudessa Lähde: Maliranta, 2011 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 19 Mikä on rakennemuutoksen kolmas aalto? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 20 10
Tuottavuuden kasvun kolme aaltoa THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 21 Tehtävärakenteiden muutos johtaa korkeampaa arvonlisään per työpaikka, eli korkeampaan tuottavuuteen 2.5 2.0 Tehtävärakenteiden muutoksen vaikutus työn tuottavuuden kavuun teollisuudessa, %-yksikköä 1.5 1.0 0.5 0.0-0.5-1.0-1.5 1981 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Maliranta 2010 THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 22 11
ICT klusterin työntekijät työtehtävien (sosioekonomisen aseman) mukaan, % koko henkilöstöstä % 40 35 30 1995 2000 2004 2010E 25 20 15 10 5 0 Tutkijat ja suunnittelijat Muut ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Lähde: Etla THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 23 24 Lähde: Maliranta-Nikulainen 2008 12
Ammattirakenteiden muutos Kaksi tekijää ovat ajaneet kehitystä globalisaatio tieto- ja viestintäteknologia Vaikuttanut tehtävien polarisaatioon sekä korkeapalkkaiset asiantuntija- että pienipalkkaiset palvelutehtävät ovat lisääntyneet välitason rutiininomaiset toimisto- ja tuotantotehtävät ovat vähentyneet/vähenemässä Tieto- ja viestintäteknologia tuo mukanaan organisatorisia muutoksia => tehtävärakenteiden joustavuus kilpailukyvyn tekijänä korostuu THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 25 Tuottavuuden kolme aaltoa 1. aallossa korostui toimialarakenteiden muutos toimialajaottelu on kuitenkin käynyt yhä epätarkoituksenmukaisemmaksi yritykset ovat erilaisia (esim. tehokkaita ja tehottomia) lopputuote ei ole niin kiinnostava kuin toiminto (palvelun ja teollisen toiminnan raja menettänyt merkitystä) 2. aallossa korostui yritysrakenteiden muutos merkittävä osa rakennemuutoksista tapahtuu kuitenkin yritysten sisällä yritysten sisäiset toimintorakenteet muuttuvat 3. aallossa korostuu ammattirakenteiden muutos toimintorakenteiden muutokset heijastuvat yrityksen sisäisten ammattirakenteiden muutoksena miten vaikuttaa kansantalouden tuottavuuteen tulevina vuosina? THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 26 13
Vieläkö arvoketju hymyilee? Jalostusarvo Lähde: Pajarinen & Rouvinen & Ylä-Anttila, 2010 T&k&i Brändäys Muotoilu Proto, pilotti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Jakelu Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Korkeiden kust. maat Matalan kustannustason maat Tuotantoa edeltävä Tuotanto Tuotannon jälkeinen Aineeton vaihe Aineellinen Aineeton vaihe Tietotekniikkaa (laajakaistaa) käytetään paljon suomalaissa pk-yrityksissä, 2009 100 Enterprises with broadband access, SMEs 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Romania Lithuania Poland Latvia Bulgaria Croatia Hungary Ireland Austria Czech Republic Slovakia Greece Portugal Denmark Italy Slovenia THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 28 United Kingdom Estonia Netherlands Luxembourg Germany Lähde: Eurostat Sweden Norway France Spain Finland 14
Tietotekniikkaa (Internet) käytetään intensiivisesti suomalaissa pk-yrityksissä, 2009 70 Percentage of persons employed using computers connected to the Internet in their normal work routine at least once a week, SMEs 60 50 40 30 20 10 0 Romania Lähde: Eurostat Bulgaria Latvia Portugal Lithuania Hungary Poland Italy Greece Czech Republic Ireland Croatia Spain Estonia France Luxembourg Austria Slovakia Slovenia Germany United Kingdom Netherlands Sweden Norway Finland Denmark THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 29 Lähde: Maliranta (2010). Teoksessa Rouvinen & Ylä-Anttila (toim.) 2010. Kriisin jälkeen. Taloustieto (Sitra 288). THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY 30 15