Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähde- ja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa. 1
Onnettomuuksiksi on määritelty vaarallisten kemikaalien käytössä ja varastoinnissa tapahtuneet onnettomuudet, joista on aiheuttanut henkilövahinkoja, aineellisia vahinkoja yli 30 000 edestä tai siitä on aiheutunut ympäristölle haittaa. Kemikaalimäärien raja-arvot on määritelty tämän kalvosarjan osassa 3. 2
Vaurio- ja onnettomuusrekisteri Varon ohjelmistouudistuksesta johtuen onnettomuudet voidaan uudessa rekisterissä luokitella useampaan toimialaan kuuluvaksi. Vuoden 2012 kemikaalionnettomuuksista kolme on luokiteltu myös painelaiteonnettomuudeksi ja ne otetaan huomioon myös painelaiteonnettomuustilastoissa. Vuonna 2012 kemikaaleihin liittyviä vaaratilanteita kirjattiin yhteensä 39 (31 valvontakohteissa sattunutta ja 8 toimialan muissa kohteissa sattunutta). Onnettomuuksissa menehtyi 1 henkilö ja loukkaantui 1 henkilö. Kuolemantapaus: - Näytekierrosta tehdasalueen pihalla tehnyt työntekijä menehtyi altistuttuaan korkeille rikkivetypitoisuuksille. Kalkkikivilietelinjan venttiili oli jäänyt tehdashallissa auki ja auki jääneestä venttiilistä lattialle valunut liete päätyi lattiakaivoon. Automaattikäynnisteinen pumppu pumppasi lietteen edelleen ulkona sijaitsevaan esineutraloinnin varastosäiliöön. Varastosäiliöliuoksen ja kalkkikivilietteen reaktio tuotti suuren määrän hiilidioksidia, joka säiliöstä purkautuessaan aiheutti myös säiliön kaasutilassa olleen rikkivedyn purkautumisen ulos. Tyynessä säässä rikkivetypitoisuudet pysyivät korkealla, ja ilman hengityssuojainta ja kaasumittaria näytekierrosta tehnyt työntekijä menehtyi. Kuolemaan johtaneen rikkivetypäästön syynä oli prosessin suunnittelussa sekä käytön aikaisessa prosessiturvallisuuden hallinnassa olleet puutteet. Loukkaantuneet Tukesin valvontakohteissa: - Tukesin valvontakohteissa loukkaantui yksi henkilö lipeäroiskeista. Onnettomuuksia, joissa suuri määrä (vakavuusluokat A ja B) vaarallista kemikaalia pääsi maastoon tai vesistöön Tukesin valvontakohteissa, kirjattiin vuonna 2012 yhteensä 8 kappaletta. ------------------------------------------ Luokittelu vakavaksi onnettomuudeksi (vakavuusluokat A ja B, ks. kalvosarjan osa 3) on tehty seuraavin perustein: - onnettomuus on aiheuttanut kuoleman tai loukkaantumisen (yli 24 h sairaalassa) tai - onnettomuuden aiheuttamat omaisuusvahingot ovat olleet yli 300 000 tai - onnettomuudessa mukana olleen vaaralliseksi luokitellun kemikaalin määrä ylittää kalvosarjan osassa 3 esitetyt vakavuusluokan B kriteerit 3
Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille luvat kemikaalin käsittelylle ja varastoinnille sekä valvoo niiden toimintaa. Laajamittaista toimintaa harjoittavat yritykset jaetaan käytettävien kemikaalimäärien ja luokitusten perusteella lupalaitoksiin, toimintaperiaateasiakirjalaitoksiin (MAPP) sekä turvallisuusselvityslaitoksiin (TS). -Lupalaitos: Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku (asetus 59/1999, liite 1) ylittää laajamittaisen toiminnan rajan. Tuotantolaitoksen määräaikaistarkastus on tehtävä viiden vuoden välein. -Toimintaperiaateasiakirjalaitos: (MAPP Major Accident Prevention Policy) Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää toimintaperiaateasiakirjalaitoksen toiminnan rajat. Laitoksen tulee laatia toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran kolmessa vuodessa. -Turvallisuusselvityslaitos: Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää turvallisuusselvityslaitoksen toiminnan rajat. Tuotantolaitoksen on tehtävä turvallisuusselvitys. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran vuodessa. Vuonna 2012 Tukes valvoi 702 yrityksen toimintaa. Näistä 130 oli TS-laitoksia, 149 MAPP-laitoksia ja 423 lupalaitoksia. Näissä laitoksissa sattuneita kemikaalionnettomuuksia tuli Tukesin tietoon 36. Niistä TS-laitoksissa tapahtui 20, MAPP-laitoksissa 5 ja lupalaitoksissa 11 onnettomuutta. 4
Vuonna 2006 TS-laitoksia oli 44 enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui kesällä 2005 voimaan tulleesta kemikaaliturvallisuuslaista. MAPP-laitosten määrässä ei ole ollut tuolloin mainittavaa muutosta. 5
Kuolemantapaus: - Näytekierrosta tehdasalueen pihalla tehnyt työntekijä menehtyi altistuttuaan korkeille rikkivetypitoisuuksille. Kalkkikivilietelinjan venttiili oli jäänyt tehdashallissa auki ja auki jääneestä venttiilistä lattialle valunut liete päätyi lattiakaivoon. Automaattikäynnisteinen pumppu pumppasi lietteen edelleen ulkona sijaitsevaan esineutraloinnin varastosäiliöön. Varastosäiliöliuoksen ja kalkkikivilietteen reaktio tuotti suuren määrän hiilidioksidia, joka säiliöstä purkautuessaan aiheutti myös säiliön kaasutilassa olleen rikkivedyn purkautumisen ulos. Tyynessä säässä rikkivetypitoisuudet pysyivät korkealla, ja ilman hengityssuojainta ja kaasumittaria näytekierrosta tehnyt työntekijä menehtyi. Kuolemaan johtaneen rikkivetypäästön syynä oli prosessin suunnittelussa sekä käytön aikaisessa prosessiturvallisuuden hallinnassa olleet puutteet. Loukkaantuneet Tukesin valvontakohteissa: - Tukesin valvontakohteissa loukkaantui yksi henkilö saatuaan kasvoilleen lipeäroiskeita. 6
Kuvassa on jaoteltu Tukesin valvontakohteissa sattuneet onnettomuudet teollisuudenalan ja onnettomuustyypin mukaan. Eniten onnettomuuksia sattui puunjalostusteollisuudessa, jonka onnettomuuksista 10 oli vuotoja tai päästöjä ja yksi tulipalo. Kemikaalien valmistuksessa sattui yhteensä viisi onnettomuutta, joista neljä oli neste- tai kaasuvuotoja ja yksi tapaturma. 7
Taulukossa esitetään Tukesin valvomissa kohteissa sattuneiden kemikaalionnettomuuksien jakautuminen erityyppisiin onnettomuuksiin vuosittain. 8
Yleisin onnettomuustyyppi vuonna 2012 oli kemikaalivuoto tai -päästö, joita sattui yhteensä 29 kappaletta. Vuodoista 22 oli nestevuotoja ja 7 kaasuvuotoja. 9
Kemikaalivuotojen määrä on yksi Tukesin turvallisuusindikaattoreista. Siinä tavoitetilaksi on määritetty alle 17 vuotoa/vuosi vuoteen 2014 mennessä. Tämä tavoite ei toteutunut vuonna 2012, sillä vuotoja sattui 29 kappaletta. Kolmen vuoden liukuvassa keskiarvossa huomioidaan edeltävä, kyseessä oleva ja seuraava vuosi. 10
Tapaturmaksi on luokiteltu loukkaantumisen aiheuttaneet onnettomuudet, joissa kemikaalilla on ollut vaikutusta tapaturman syntyyn. Vuonna 2012 valvontakohteissa tapaturmaksi luokiteltiin yksi tapaus, jossa henkilö sai lipeäroiskeita kasvoilleen. Tulipaloja oli neljä ja räjähdyksiä yksi. 11
Lähes joka kolmas kemikaalionnettomuus johtuu täytön tai tyhjennyksen aikana sattuvasta kemikaalin vuodosta. Muulla toiminnalla tarkoitetaan tapauksia, joissa siirretään kemikaalia putkistossa sekä onnettomuuksia, joiden toimintaa ei ole luokiteltu. Kemikaalin muulla käsittelyllä tarkoitetaan kemikaalin siirtoa putkistossa, kemikaalin annostelua astiasta toiseen sekä kemikaalien laimennusta ja näytteenottoa säiliöstä. 12
13
Suurin osa (16) vuoden 2012 kemikaalionnettomuuksia tapahtui erilaisten säiliöiden yhteydessä ja suurin osa näistä oli pääasiassa vuotoja. Toiseksi eniten (9) onnettomuuksia tapahtui putkistojen yhteydessä, ja niistä seitsemän johtui kemikaalin vuodosta. 12 kemikaalionnettomuudessa ei ollut mukana yksittäistä laitetta. 9 kemikaalionnettomuuden yhteydessä esiintyi venttiili ja kuudessa tapauksessa putki tai letku. Kolmessa tapauksessa oli mukana valvonta-, ohjaus- tai säätölaite ja muissa onnettomuuksissa oli mukana yksittäisiä laitteita. 14
Valvontakohteissa sattuneissa 36 kemikaalionnettomuudessa yksi tai useampi tekninen vika todettiin yhdeksi syytekijäksi 26 tapaukseen. Syttymissyitä löydettiin 5 tapaukselle. Ihmisen toiminnan todettiin vaikuttaneen suoraan tai välillisesti onnettomuuden syntyyn 9 tapauksessa. Erehdys, vahinko tai huolimattomuus oli välillinen tai välitön syy 7 tapauksessa. Organisatoriset syyt esitetään seuraavalla kalvolla. 15
Puutteita organisaation toiminta- ja menettelytavoissa löydettiin vain 12 tapauksessa. Tämä osoittaa, että puutteet organisaation toiminta- ja menettelytavoissa jäävät usein yritykseltä tunnistamatta ja siten myös korjaamatta 16
17
18
Yleisin onnettomuustyyppi muissa toimialan kohteissa sattuneissa onnettomuuksissa oli vuoto (57). Suurimmassa osassa (yli 80%) onnettomuuksista vuotanut aine oli öljyä (polttoöljyt, diesel, jäteöljy). 19
Toimialan muissa kemikaalionnettomuuksissa yleisin tapahtumapaikka kotitalous (24). Kaikki onnettomuudet olivat nestevuotoja ja niissä vapautui polttoöljyä. Kotitalouksissa sattuneista kemikaalionnettomuuksista 9 oli farmarisäiliöiden vuotoja. Vuotaneen öljyn määrä oli välillä 600-1100 litraa. Yleisin vuodon syy oli säiliön vuotaminen pohjasta korroosion tai muun vaurion takia. Varastoalueilla sattui 8 onnettomuutta, jotka kaikki olivat kemikaalivuotoja. 5 vuodossa vuotava kemikaali oli polttoöljyä. Teollisuudessa sattui 10 tapausta, joista 8 oli vuotoja, yksi tulipalo sekä yksi räjähdys. Vuotava aine oli 6 tapauksessa polttoöljyä. Liikenneympäristössä tapahtui 1 vuoto, jossa vapautui ferrosulfaattia. Lisäksi julkisissa tiloissa sattui 3 vuotoa, joissa kaikissa vuotava aine oli polttoöljyä. Tekniset viat ja inhimilliset erehdykset aiheuttivat pääosan onnettomuuksista. Toimialan muissa kohteissa sattuneissa kemikaalionnettomuuksissa ei sattunut loukkaantumisia vuonna 2012. Erityisesti muista toimialalla sattuneista onnettomuuksista saadut tiedot pohjautuvat usein lehtileiketietoihin, joita on täydennetty pelastuslaitoksen tietokannasta saatavilla tiedoilla. Onnettomuuden syitä ja organisaatioon toiminta- ja menettelytapoihin liittyviä tekijöitä ei aina saada selville. 20
Keskisuuret: Nestekaasua yli 5 tonnia Laajamittaiset: Nestekaasua yli 50 tonnia 21
22
Nestekaasun käytössä viime vuonna sattuneet kuolemantapaukset tapahtuivat kahdessa eri onnettomuudessa, molemmat nestekaasun yksityiskäytön yhteydessä. Toisessa onnettomuudessa asuntovaunua yritettiin lämmittää vaunun kaasuhellan avulla, ja hellan lämpö sai liesituulettimen syttymään. Toinen onnettomuus sattui mökillä. Henkilön epäillään kuolleen nestekaasujääkaapista vuotaneeseen häkään. Yksi henkilö loukkaantui sytyttäessään nestekaasulämmitintä. Lämmittimestä vuotanut nestekaasu räjähti sytytyshetkellä ja rakennus tuhoutui täysin räjähdystä seuranneessa palossa. 23
Onnettomuudet luokiteltu niiden pääonnettomuustyypin mukaan. 24
25
Oikea asennustapa on tärkeässä osassa torjuessa nestekaasun ja maakaasun käytössä sattuneita vahinkoja. Tehdas- tai verstasasennukset sekä yhdenmukaiset menettelytavat, standardinmukaiset letkut ja liittimet luovat perusedellytykset kaasuturvallisuudelle. Kaasuletkujen ja niiden liittimien asennuksissa on käytettävä kyseiselle kaasulle sekä käyttöolosuhteille tarkoitettuja letkuja ja liittimiä. Myös niiden paineluokan ja lämpötila-alueen on oltava käyttökohteen mukaisia. Samoin letkujen ja liittimien pitää olla eurooppalaisten standardien mukaisia ja testattuja. Erityisesti nestemäistä kaasua käytettäessä on varmistettava, että letku on sopiva. Todistuksessa on käytävä ilmi, mitä se kattaa. Tiedote: http://www.tukes.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/2kemikaalit-jakaasu/kaasuletkujen-oikea-asennus-on-tarkea-osa-kaasuturvallisuutta/ 26
27
28
Maakaasuonnettomuutena pidetään maakaasun sellaista onnettomuutta, jossa -ihminen kuolee tai loukkaantuu, -kaasua on ollut mukana suuri määrä (tapauskohtaisesti) tai -omaisuusvahingot ovat 30 000. Vuonna 2012 Tukesin tietoon ei tullut yhtään onnettomuudeksi luokiteltavaa maakaasutapausta. Vaaratilanteina kirjattiin 9 tapausta. Neljässä tapauksessa kaivinkone rikkoi maakaasuputken rakennus- tai muissa kaivuutöissä. Viidessä tapauksessa maakaasuputken rikkoi pora tai kaira. Suurin osa tapauksista sattui rakennustyömaalla ja kaksi tapausta sattui asuintalon pihapiirissä. Suurimmassa osassa tapauksia syy maakaasuvaaratilanteeseen oli erehdys, vahinko tai määräysten vastainen toiminta. Yli puolessa tapauksista ei ollut suoritettu maakaasulinjojen näyttöä ennen töiden aloittamista. Maakaasuverkostojen putkien ja linjojen näyttöjä tulisi korostaa erityisesti maankaivuu-, rakennus- ja räjäytystöissä. 29
30
31
Räjähde- tai ilotuliteonnettomuutena pidetään sellaista onnettomuutta, jossa -ihminen kuolee tai loukkaantuu, tai -tulipaloa tai räjähdystä, jossa räjähdettä on ollut mukana vähintään 1 g tai -jossa omaisuusvahingot ovat 30 000. Räjähdyksessä mahdollisten heitteiden aiheuttamia vahinkoja ei kirjata VAROrekisteriin. Räjähteiden käyttöä työmailla valvovat työsuojeluviranomaiset. Nämä panostustöissä sattuneet tapaturmat eivät ole mukana Tukesin luvuissa. Vuonna 2012 Tukesin tietoon tuli 1 räjähdeonnettomuus sekä 1 räjähdevaaratilanne. 32
Tammikuussa 2010 tuli voimaan tiukemmat määräykset. Määräyksillä kiellettiin pienet roomalaiset kynttilät ja pikkuraketit, tehtiin suojalasit pakollisiksi, lyhennettiin tulitusaikaa ja kiellettiin ilotulitteiden antaminen alle 18-vuotiaille. Suomen silmälääkäriyhdistyksen mukaan vuodenvaiheessa 2011-2012 Suomen sairaaloissa hoidettiin 19 silmävamman ilotulitteista saanutta henkilöä. Lisäksi yksi henkilö sai silmävamman vuodenvaihteen jälkeen. Osa vammoista hoidettiin pienemmissä terveydenhoidon pisteissä ja ne eivät ole mukana Suomen silmälääkäriyhdistyksen tilastoissa. Vammat aiheutuivat pääasiassa myynnissä olleista ilotulitteista. Yksi vammoista aiheutui omatekoisesta ilotulitteesta ja yhdessä tapauksessa ilotulitetta oli muunneltu itse. Vamman aiheuttaneet ilotulitteet olivat vuodenvaihteessa 2011-2012 yksittäisiä tuotteita keppiraketin ollen yleisin vamman aiheuttaja (7 silmävammaa). Silmävamman saaneista henkilöistä viisi oli alaikäisiä. Henkilöistä oli naisia viisi ja miehiä 15. Seitsemän vammautuneista oli ilotulituksen katselijoita. Vain kaksi vammautuneista käytti suojalaseja. Suurin osa vammoista aiheutui tahallisesta ohjeiden rikkomisesta ja pääosa vammoista oli lieviä tai keskivaikeita. Neljä vammaa oli vaikeita. Yleisimmät silmävammat olivat silmän pinnallinen vamma (7 potilasta), silmäluomivamma (5 potilasta) ja silmän ruhjevamma (4 potilasta). 33
Tulipalojen aiheuttamien vahinkojen ( 30 000 ) perusteella VAROon kirjattiin vuonna 2012 yksi tapaus (alempi taulukko). Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot on esitetty tässä kalenterivuosittain. 34