Toimialan onnettomuudet 2008

Transkriptio

1 Tukes-julkaisu 2/2009 Toimialan onnettomuudet 2008 Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi, nestekaasu, maakaasu, kaivokset, räjähteet ja ilotulitteet, vaarallisten aineiden kuljetus, painelaitteet, sähkölaitteet ja -laitteistot, hissit TUKES (TURVATEKNIIKAN KESKUS) Helsinki

2 Turvatekniikan keskus Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 6/2009 Tekijät Mariana Mattila Julkaisun nimi Toimialan onnettomuudet 2008 Tiivistelmä Julkaisu on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla sattuneista onnettomuuksista. Vuonna 2008 onnettomuuksia rekisteröitiin yhteensä 331 ja vaaratilanteita 107. Suurin onnettomuusryhmä oli kemikaalionnettomuudet, joita rekisteröitiin 137. Näistä Tukesin valvontakohteissa sattuneita onnettomuuksia kirjattiin 35. Nestekaasuonnettomuuksia kirjattiin 14. Ilotulitteiden aiheuttamia loukkaantumisia tai tulipaloja oli 48, räjähdeonnettomuuksia 2. Painelaite oli osallisena 17 onnettomuudessa, joista 8 on mukana yllämainitussa kemikaalionnettomuuksien määrässä ja 2 nestekaasuonnettomuuksien määrässä. Sähkötapaturmia kirjattiin 66. Lisäksi kirjattiin 4 hissitapaturmaa. Kaivosten työtapaturmia kirjattiin 28. Tukesin tietoon tulleissa, toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä. Näistä 17 menehtyi sähköpaloissa, 3 vaarallisten aineiden käsittelyn yhteydessä. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 152 henkilöä. Loukkaantuneiden määrittelytavoissa on eroja toimialojen välillä, määrittelyt on esitetty luvussa 3.1. Tämän julkaisun pääasiallisena tietolähteenä on käytetty Tukesin ylläpitämää vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROa. Täydentäviä tietoja on saatu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmästä (Pronto) /2/, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakista sekä tilastokeskuksesta. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun kustantaja kemikaalionnettomuus, nestekaasuonnettomuus, maakaasuonnettomuus, painelaiteonnettomuus, sähkötapaturma, ilotuliteonnettomuus, räjähdeonnettomuus, hissitapaturma, kaivosonnettomuus, sähköpalo Tukes-julkaisu 2/2009 ISBN (nettiversio pdf) Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Julkaisuaika Turvatekniikan keskus, kesäkuu

3 1 Johdanto Tiedonkeruun tavoitteet Tiedonkeruu ja tietojen luotettavuus Onnettomuustutkintaan johtaneet tapaukset Indikaattoreita turvallisuustilanteen arvioimiseksi Onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Onnettomuusmäärät ja henkilövahingot Onnettomuuspaikat ja -tyypit Teollisuuden onnettomuudet Kotitalouksien onnettomuudet Prosessiteollisuudessa sattuneet onnettomuudet Tukesin toimialalla Vaaralliset kemikaalit Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi Onnettomuuksien määrä Vakavat kemikaalionnettomuudet Tukesin valvontakohteissa sattuneet onnettomuudet Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla Valvontakohteiden onnettomuustyypit Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa Valvontakohteissa sattuneisiin kemikaalionnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Kemikaalionnettomuudet toimialan muissa kohteissa Nestekaasu Nestekaasun yksityiskäyttö Nestekaasun ammattikäyttö Maakaasu Räjähteet ja ilotulitteet Räjähdeonnettomuudet Ilotulitteiden ja omatekoisten räjähteiden aiheuttamat onnettomuudet Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot Painelaitteet Onnettomuuksien määrä Painelaiteonnettomuuksien tyypit, laiteryhmät ja onnettomuuksien tapahtumapaikat Painelaiteonnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Sähkö ja hissit Sähköpalot ja sähköpalokuolemat Sähköpalojen ja sähköpalokuolemien lukumäärät Kuolemaan johtaneet sähköpalot Sähkötapaturmat Sähkötapaturmatiedot Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Sähkötapaturmien määrä Sähkötapaturmien uhrit sähkölajin ja jännitteen suhteen Sähkötapaturmien seuraukset

4 7.2.6 Tapaturmapaikat ja laitteistot Syytekijöitä Hissitapaturmat Vaarallisten aineiden kuljetus Kaivokset LIITTEET LIITE 1 Onnettomuuskriteerit LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet

5 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla sattuneista onnettomuuksista. Pääasiallisena tietolähteenä on käytetty Tukesin ylläpitämää vaurio- ja onnettomuusrekisteriä (VARO). Täydentäviä tietoja on saatu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmästä (Pronto) /2/, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton Tapaturmapakista ja tilastokeskuksesta. Vuonna 2008 rekisteröitiin 331 onnettomuutta ja 107 vaaratilannetta. Onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä. Näistä 17 kuoli sähkön aiheuttamissa tulipaloissa, kolme vaarallisten aineiden käsittelyn yhteydessä. Loukkaantuneiden määrä oli 152, suurin osa niistä oli sähkötapaturmia, vuodenvaihteen ilotulitevammautumisia ja kaivostyötapaturmia. Vaarallisen aineen onnettomuuksista 3 oli saanut syövyttävää ainetta päälleen. Hissionnettomuuksissa loukkaantuneiksi kirjattiin 4 henkilöä. Vuonna 2008 suurin onnettomuusryhmä oli kemikaalionnettomuudet, joita kirjattiin 137. Tukesin luvalla toimivissa valvontakohteissa tapahtui 35 kemikaalionnettomuutta ja muissa kohteissa 102. Onnettomuuksista 11 luokiteltiin vakaviksi, niissä kuoli 2 henkilöä. Molemmat kuolemantapaukset sattuivat kemikaalien pienkäytössä. Suuria kemikaalivuotoja kirjattiin 3 ja suuria aineellisia vahinkoja aiheuttaneita tapauksia 5. Nestekaasuonnettomuuksia rekisteröitiin 14, ja niissä loukkaantui 3 henkilöä: kaksi nestekaasun yksityiskäytön yhteydessä sattuneissa räjähdyksissä ja yksi nestekaasun aiheuttamassa tulipalossa teollisuuslaitoksella. Yksi kuolemantapaus sattui kun mies kuoli häkään mökillä. Maakaasuun liittyviä onnettomuuksia ei vuonna 2008 kirjattu yhtään, pienempiä maakaasuvuotoja kirjattiin vaaratilanteina. Räjähdeonnettomuuksia kirjattiin 2. Ilotulitteiden ja omatekoisten pommien aiheuttamia onnettomuuksia rekisteröitiin 48, joista 46 oli ilotulitteiden ja omatekoisten pommien aiheuttamia loukkaantumisia ja 2 ilotulitteista syttyneitä suuria tulipaloja. Pienempiä ilotulitepaloja ei kirjata VARO-rekisteriin, mutta tiedetään, että vuodenvaihteen ilotulitepalojen määrä on erittäin suuri. Painelaiteonnettomuuksien määrä oli 7. Yksi henkilö loukkaantui kun hän kattilan seisokkihuollon yhteydessä sai kuumasta vedestä palovammoja jalkaansa. Painelaitteisiin liittyviä vaaratilanteita kirjataan vuosittain moninkertainen määrä, suuri osa niistä ns. takatulitapauksia. Tukesille ilmoitettujen sähkötapaturmien määrä oli 66. Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia ei tullut Tukesin tietoon. Tukes saa parhaiten tietoa työelämässä sattuneista sähkötapaturmista, vapaa-ajan tapaturmista vain satunnaisesti. Sähköpaloissa kuoli 17 henkilöä. Hissitapaturmissa loukkaantui 4 henkilöä. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöissä (VAK) sattuneita onnettomuuksia kirjattiin 3. Toimialan ulkopuolisina kirjattujen VAK-kuljetusten liikenneonnettomuuksien määrä oli 10. Kaivostapaturmien seurauksena 28 henkilölle aiheutui yli 3 työkyvyttömyyspäivää. Luku on pienempi kuin edellisvuonna. 5

6 RESUMÉ Denna publikation är en sammanfattning av olyckorna inom verksamhetsområdet som kommit Tukes till kännedom. Under år 2008 registrerades sammanlagt 331 olyckor och 107 tillbud. Den största olycksgruppen var kemikalieolyckor som registrerades 137. Av dessa inträffade 35 vid Tukes övervakningsobjekt. Antalet registrerade flytgasolyckor var 14. Personskador eller eldsvådor förorsakade av fyrverkeripjäser gick upp till 48, medan antalet olyckorna med explosiva varor var 2. Tryckbärande anordningar var delaktiga i 17 olyckor, av vilka 8 ingår i ovan nämnda antalet kemikalieolyckor och 2 i antalet flytgasolyckor. Det registrerades 66 elolyckor och 4 hissolyckor. Antalet registrerade arbetsolyckor i gruvor var 28. I olyckorna inom verksamhetsområdet som kommit Tukes till kännedom omkom 20 personer. Av dem avled 17 i elbränder och 3 vid hantering av farliga ämnen. Sammanlagt 152 personer skadades i olyckorna. De skadade definieras på olika sätt inom olika verksamhetsområden; definitionerna framställs i kapitel 3.1. Som huvudsaklig informationskälla till denna publikation har använts Tukes olycks- och skaderegister VARO. Kompletterande uppgifter har inhämtats från räddningsväsendets resurs- och olycksstatistiksystem (Pronto) /2/, Olycksfallsförsäkringsanstalternas förbund och Statistikcentralen. 6

7 SUMMARY This publication summarises the accidents reported to Tukes in its field of operations. In 2008, we recorded a total of 331 accidents and 107 near-misses. The largest accident category was chemical accidents with 137 recorded cases. Of them 35 occurred at sites supervised by Tukes. There were 14 reported LPG accidents. Firework items caused 48 injuries or fires, while there were 2 cases of accidents with explosives. Pressure equipment was involved in 17 accidents, of which 8 are included in the abovementioned total amount of chemical accidents and 2 in that of LPG accidents. There were 66 recorded cases of electrical accidents and 4 elevator accidents. The recorded total number of work accidents in mining was 28. The accidents reported to Tukes in its field of operations left 20 persons dead. Of them 17 lost their lives in electrical fires and 3 when handling dangerous goods. The accidents left a total of 152 persons injured. The injured are determined in different ways in various fields; the related definitions are presented in chapter 3.1. The main data source of this publication was the VARO Accident and Damage Database maintained by Tukes, completed by information compiled from the Finnish Rescue Services Accident Statistics System (Pronto), the Federation of Accident Insurance Institutions in Finland, and Statistics Finland. 7

8 1 JOHDANTO Tämä julkaisu on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan keskus) tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2008 sattuneista onnettomuuksista. Julkaisussa esitetään onnettomuuksien lukumäärät ja seurataan onnettomuusmäärien vaihtelua viiden vuoden ajalta. 1.1 Tiedonkeruun tavoitteet Tukes toimii Suomessa teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana seuraavilla toimialoilla: sähkölaitteet ja -laitteistot, pelastustoimen laitteet ja laitteistot, kaasulaitteet, hissit, painelaitteet, vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi, vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt, CE-merkityt rakennustuotteet, räjähteet, kaivokset, yleisessä kaupankäynnissä käytettävät mittauslaitteet ja jalometallituotteet. Toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta turvallisuusriskeiltä, sekä edistää teknistä luotettavuutta. Osana valvontatoimintaa Tukes kerää tietoja ja tutkii toimialallaan sattuneita onnettomuuksia. Tiedot tallennetaan vaurio- ja onnettomuusrekisteriin (VARO). Tavoitteena on koota aineistoa yksittäisistä onnettomuuksista valvontaa, koulutusta ja viestintää varten. Tilastoaineiston kautta voidaan seurata teknisen turvallisuuden toteutumista ja kehittymistä ja sitä käytetään hyväksi Tukesin toiminnan suunnittelussa, toiminnassa ja vaikuttavuuden seuraamisessa. Tiedon keruun, tallentamisen, jalostamisen ja seuraamisen tavoitteena on muun muassa tukea yksittäisten valvonta- tai tarkastuskäyntien suunnittelua tuottamalla tietoa kyseessä olevassa tai vastaavissa kohteissa tapahtuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista tukea onnettomuustutkijoita tuottamalla tietoa vastaavista onnettomuuksista tukea valvontatoiminnan suunnittelua ja resurssien kohdentamista (tuottaa tietoa ongelma-alueista) tukea tiedottamisen suunnittelua sekä tiedotteiden ja oppaiden tuottamista tukea tutkimustoiminnan suunnittelua ja toteutusta tutkimusaineistona tukea sisäistä ja ulkoista koulutusta tapausesimerkkien avulla tuottaa sellaista tietoa, että sen perusteella pystytään arvioimaan turvallisuustasoa ja sen muutoksia tukea yrityksiä niiden omassa turvallisuustyössä mm. julkaisemalla internetissä tietoja onnettomuuksista (Varoweb) Tiedon käyttötarve ohjaa tietojen keräämistä, tallentamista ja jalostamista (kuva 1). Tietojen keräämisen, tallentamisen ja jalostamisen kehittämisessä tehdään yhteistyötä tiedon käyttäjien kanssa. 8

9 Kuva 1 Onnettomuustiedon hallinta Tukesissa. 1.2 Tiedonkeruu ja tietojen luotettavuus Tukes saa onnettomuus- ja vaaratilannetietoja eri lähteistä. Ilmoitusvelvollisuus sisältyy mm. kemikaali-, painelaite-, räjähde-, kaivos- ja sähköturvallisuuslainsäädäntöön /1/. Tukes saa onnettomuustietoja myös muilta viranomaisilta, yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä. Tukes kerää myös aktiivisesti onnettomuustietoja mediaseurannalla. Vuodesta 2001 alkaen onnettomuustietojen keräämistä on tehostettu hyödyntämällä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmää (Pronto). Tämä on parantanut tietojen saatavuutta erityisesti niistä kemikaalionnettomuuksista, jotka ovat tapahtuneet muissa kuin Tukesin valvontakohteissa, sekä ilotulitepaloista ja sähköstä aiheutuneista tulipaloista. Vuodesta 2003 alkaen on hyödynnetty Tapaturmavakuutuslaitosten liiton onnettomuustietoja sähkötapaturmatilastoissa. Tiedot sähkötapaturmissa kuolleista on tarkistettu tilastokeskuksen kuolinsyyaineiston pohjalta. VAROon on kerätty tietoja vaarallisten kemikaalien valmistus-, käsittely-, varastointi- ja kuljetusonnettomuuksista sekä painelaite- ja räjähdeonnettomuuksista vuodesta 1978 lähtien. Kaivosonnettomuuksista on tehty yhteenvetokuvauksia vuodesta 1972 lähtien. Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat on VAROssa vuodesta 1980 lähtien ja vuodesta 1996 siihen on lisätty kaikki tietoon tulleet sähkötapaturmat ja hissionnettomuudet. Vuodesta 2001 alkaen on VAROon kirjattu ilotulitteiden aiheuttamia paloja (seurauksena kuolema tai omaisuusvahingot arvioitu yli suuruiseksi, vuodesta 2007 alkaen yli ) /2/. Sähköpalokuolemat on kirjattu VAROon vuodesta Tallennettujen tapausten määrä oli vuoden 2008 lopussa VARO-rekisteriä päivitetään jatkuvasti. Myös aiempien vuosien onnettomuuksia voidaan jälkikäteen lisätä tietokantaan. VARO-rekisterin internetversio (Varoweb) on käytettävissä Tukesin kotisivulta Ilmoitusvelvollisuudesta ja aktiivisesta seurannasta huolimatta kaikki toimialalla sattuneet onnettomuudet eivät tule Tukesin tietoon. Tukes saa yleensä tiedot toimialaan sisältyvistä kuolemaan johtaneista ja muista vakavista onnettomuuksista. Vähemmän vakavista onnettomuuksista sekä vaaratilanteista ei välttämättä tule ilmoitusta eikä niistä aina saada tietoa muutakaan kautta. Nämä seikat tulee ottaa huomioon, kun tarkastellaan raportissa esitettyjä onnettomuuslukumääriä. 9

10 1.3 Onnettomuustutkintaan johtaneet tapaukset Vuonna 2008 Tukesissa aloitettiin kahden onnettomuuden tutkinta: Leppävirralla kesämökillä tapahtuneen kuolemaan johtaneen nestekaasuonnettomuuden sekä räjähdetehtaalla sattuneen tulipalon tutkinta. Vuoden aikana valmistui kaksi edellisvuonna aloitettua tutkintaa. Toinen koski Hangossa sattunutta, kuolemaan johtanutta kattilaräjähdystä, minkä tutkinnan johdosta Tukesin kotisivuilla julkaistiin kaksi tiedotetta. Toinen tutkinta koski pintakäsittelylaitoksella sattunutta onnettomuutta, jossa useat henkilöt altistuivat vaaralliselle kaasulle. Onnettomuustutkintaraportit löytyvät kokonaisuudessaan Tukesin kotisivuilta Tukes tutkii harkintansa mukaan toimialalla sattuneita onnettomuuksia, mikäli niissä on sattunut vakavia henkilövahinkoja, vahinkokustannukset ovat olleet merkittäviä tai mikäli vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia on päässyt ympäristöön huomattava määrä. Lisäksi Tukes tutkii onnettomuuksia, joiden syyn selvittäminen katsotaan laitoksen teknisen turvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliseksi. Tutkinnan avulla pyritään saamaan tietoa onnettomuuden tapahtumiseen vaikuttaneista syistä vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja valvonnan, viestinnän ja tutkimuksen kohdentamiseksi. Tukesin onnettomuustutkinnan tavoitteet ja toimintaperiaatteet on linjattu Onnettomuustutkinnan käsikirjassa /3/. Tukesin tekemä onnettomuustutkinta on julkista eli osa viranomaisen tekemää onnettomuustutkintaa. Onnettomuuksien tutkinta on osa teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvontaa, edistämistä, seuraamista, arvioimista ja niihin liittyvää tiedottamista. Onnettomuuksien tutkinnasta on säädetty erikseen useimmissa Tukesin toimialan säädöksissä. 10

11 2 INDIKAATTOREITA TURVALLISUUSTILANTEEN ARVIOIMISEKSI Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna 2005 yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa teknisen turvallisuuden indikaattorijärjestelmän. Indikaattoreilla pyritään seuraamaan turvallisuuden tason muutosta ja hyödyntämään saatua tietoa toiminnan suunnittelussa ja kohdentamisessa. Tukes seuraa turvallisuuden tason muutoksia paitsi onnettomuuksien ja teknisen vaatimustenmukaisuuden ja turvallisuuden kautta, myös yritysten turvallisuustoimintaa, kansalaisten toiminnan turvallisuutta sekä ohjausjärjestelmän toimivuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla /4/. Uusien indikaattoreiden kehitystyö jatkuu Tukesissa usealla toimialalla. Yritysten turvallisuustoiminnan kokonaisvaltaisempaa seurantaa varten Tukes on ottanut käyttöön kemikaalituotantolaitosten ja räjähdetehtaiden valvonnassa arviointimallin, jossa käytännön turvallisuustyön eri ulottuvuuksia arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Arviointimallin avulla pyritään saamaan syvällisempää tietoa yritysten turvallisuustoiminnasta ja -asenteista. Arvioitavia osa-alueita ovat: vaatimusten tunnistaminen, päätösten teko ja riskinarviointi, johdon ja henkilöstön sitoutuminen, poikkeama- ja vaaratilanteiden hallinta, osaaminen ja koulutus, tekninen toteutus ja toimintakunto sekä toiminnan ohjeistus. Mallia käytetään soveltaen myös muilla osa-alueilla. Onnettomuustietoihin perustuvat turvallisuusindikaattorit tavoitearvoineen on esitetty alla. Taulukko 1 Onnettomuustietoihin perustuvat indikaattorit tavoite 2012 Toimialalla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien 10 vuoden keskiarvo 9,2 1 8,8 8,5 7,9 7,3 8,3 Sähköpalokuoleminen lukumäärä < 17 Vakavien kemikaalivuotojen (tutkintaluokka ) lukumäärä Tukesin valvontakohteis- 2 2 ja 3 3 sa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) (yksittäinen vuosiarvo) < 17 Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 4 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien keskimääräisestä tasosta (44) (yksittäinen vuosiarvo) < 44 Toimialueen sähköstä aiheutuvat tulipalot vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot (yksittäinen vuosiarvo) < Kemikaalien pienkäytössä sattui kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta: nestekaasulaitteen aiheuttama häkäkaasukuolema, menehtyminen räjähdyksessä auton bensiinitankin tyhjennyksen yhteydessä ja menehtyminen tärpätin kuljetussäiliön pesun yhteydessä. Sähkötapaturmista johtuvia kuoleman- 1 Vv toteumatiedot ovat muuttuneet vuoden 2007 raportissa ilmoitetuista luvuista. Luvut on korjattu tilastokeskukselta v saadun sähkötapaturmakuolemia koskevan uuden tiedon mukaiseksi. Vuoden 2012 tavoiteluku on laskettu uusien tietojen mukaan. 2 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 3 Tutkintaluokka 3: Tukesin valvontakohteessa sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 4 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa Tukesin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet Tukesin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö Tukesin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa 5 Vuonna 2007 saatiin uutta tietoa sähköstä aiheutuneiden tulipalojen määrästä. Vuoden 2012 tavoiteluku on laskettu uusien tietojen mukaan. 11

12 tapauksia ei Tukesin tietoon saatettu vuonna 2008 yhtäkään. Tiedot voidaan varmistaa vasta myöhemmin tilastokeskuksesta. Sähköpaloissa kuoli 17 ihmistä. Tavoitteena on päästä alle 17 kuolemantapauksen. Sähköpalojen kokonaismäärä ylittää tavoitetason 890, sillä palojen määrä oli Prosessiteollisuuden onnettomuudet alittavat tavoitteen (< 44), mutta määrä on ollut kasvava. Vakavien kemikaalivuotojen määrä oli viime vuonna selvästi yli tavoitteen (< 17). Taulukko 2 Yritysten ja kansalaisten turvallisten toimintatapojen arviointiin perustuvat indikaattorit. Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitokset tavoite 2012 Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisten (tasolla 0-1 asteikolla 0-5) tuotantolaitosten osuus kaikista ko. valvontakohteista vähenee (%-osuus) 10 10,5 6,3 1,4 4 < 10 Tuotantolaitosten, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3 asteikolla 0-5), osuus kasvaa (%-osuus) 40 45,1 60,4 55,6 53 > 40 Painelaitekohteet Rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastusten kattavuus paranee (%-osuus) > 90 Yritysten ja kansalaisten toimintatapojen kehitystä kuvaavat indikaattorit osoittavat myönteistä kehitystä. Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisiksi arvioitujen tuotantolaitosten osuus kemikaali- ja räjähdekohteista oli 4 %, mikä täyttää tavoitteen (<10 %). Tuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla, osuus arvioiduista laitoksista oli 53 % ja täytti tavoitteen (> 40 %). Rekisteröityjen painesäiliöiden ja kuljetettavien painelaitteiden määräaikaistarkastusten kattavuus parani. Taulukko 3 Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen perustuvat indikaattorit tavoite 2012 Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden (taso 0-1 asteikolla 0-5) 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kpl/vuosi ,2 43,6 57 < 40 Sähkölaitteistojen vakavien teknisten puutteiden (taso 0-1, asteikolla 0-3) säilyy matalana. (%-osuus). Mittari otettiin käyttöön vuonna ,4 % - - Sähkölaitteistojen teknistä turvallisuutta kuvaava mittari täsmennettiin ja tietojen keräys aloitettiin. Vuoden 2008 tieto on vielä vahvistamatta. Tavoitetta ei ole vielä voitu asettaa, kehitystä seurataan muutama vuosi. 12

13 3 ONNETTOMUUDET JA VAARATILANTEET VUONNA 2008 Tukes kerää tietoja toimialan onnettomuuksista ja vaaratilanteista. VARO-rekisteriin kirjataan onnettomuudet seuraavilta Tukesin toimialoilta: hissit, kaivokset, painelaitteet, räjähteet, sähkölaitteet ja laitteistot, vaarallisten aineiden kuljetukset, kuljetuspakkaukset ja säiliöt sekä vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi. Onnettomuuksien kriteerit löytyvät liitteestä Onnettomuusmäärät ja henkilövahingot Vuonna 2008 Tukesin tietoon tuli 331 toimialalla tapahtunutta onnettomuutta. Vaaratilanteina kirjattiin 107 tapausta. Vuosina Tukesin toimialalla tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärät on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4 Tukesin toimialalla sattuneet onnettomuudet. Onnettomuusryhmä Vaaralliset kemikaalit, Tukesin valvontakohteet Vaaralliset kemikaalit, muut toimialan kohteet Nestekaasu Maakaasu Räjähteet Ilotulitteet, omatekoiset pommit ja räjähteet Painelaitteet Aerosolit Sähköpalokuolemat Sähkölaitteet ja -laitteistot Hissit Kaivokset Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Vaarallisten aineiden kuljetus Yhteensä Onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä. Näistä sähköpaloissa kuoli 17 henkilöä. Vaarallisten kemikaalien pienkäytössä sattui kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta: nestekaasulaitteen aiheuttama häkäkaasukuolema, menehtyminen räjähdyksessä auton bensiinitankin tyhjennyksen yhteydessä ja menehtyminen tärpätin kuljetussäiliön pesun yhteydessä. Onnettomuuksissa loukkaantui 152 henkilöä. Taulukko 5 Tukesin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Kuolleet (pl. sähköpalot) Sähköpaloissa kuolleet Loukkaantuneet Yhteensä Tapaturmasta on aiheutunut yli kolme työkyvyttömyyspäivää, kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät ole mukana näissä lukumäärissä 7 Muut kuin työtapaturmat (esim. tulipalot), luvussa mukana myös kuolemaan johtaneet onnettomuudet 13

14 Loukkaantuneiden määrittelytavoissa on eroja toimialojen välillä. Kaivostapaturmissa loukkaantumisiksi lasketaan sellaiset tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet yli kolme työkyvyttömyyspäivää. Sähkötapaturmissa puolestaan kaikki, hyvin lievätkin sähköiskun saaneet on laskettu loukkaantuneiden lukumäärään. Hissitapaturmissa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka on saanut esim. ruhjeita. Muissa toimialan onnettomuuksissa loukkaantumisiksi on yleensä laskettu tapaukset, joissa henkilö on joutunut menemään vammojen takia hoitoon ja mahdollisesti määrätty sairaslomalle. Tukesin tietoon tulleissa onnettomuuksissa eniten ihmisiä loukkaantui sähkötapaturmissa (66). Sähkötapaturmien ilmoittamistiheys on hiukan noussut viime vuosina. Hissitapaturmia tuli Tukesin tietoon 4. Kaivostapaturmissa loukkaantuneiden määrä oli 28. Ilotulitteet aiheuttivat vammoja 46 henkilölle. Muissa Tukesin toimialoilla sattuneissa onnettomuuksissa aiheutui vahinkoja 8 henkilölle. Kuva 2 esittää Tukesin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrät toimialoittain vuosina Kaivostapaturmat Sähkö- ja hissitapaturmat Ilotulitteet Muut onnettomuudet, joissa henkilövahinkoja Kuva 2 Tukesin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneet toimialoittain Onnettomuuspaikat ja -tyypit Vuonna 2008 eniten onnettomuuksia tapahtui kotitalouksissa ja teollisuudessa, yhteensä yli lähes puolet kaikista kirjatuista onnettomuuksista. Muita yleisiä onnettomuuspaikkoja olivat kaivokset ja julkiset tilat, kuten toimistot, koulut ja sairaalat. Ryhmään muut on kirjattu ne sähkötapaturmat, jotka ovat tapahtuneet ulkoalueilla, esim. avolinjojen läheisyydessä, sekä suurin osa ilotuliteonnettomuuksista. 14

15 4; 1 % 27; 8 % 65; 20 % 72; 22 % 11; 3 % 36; 11 % 29; 9 % 85; 26 % Teollisuus Kaivokset Liikenne Rakennustyömaat Kotitaloudet Julkiset tilat Muu / ei tiedossa Varastoalueet, jakeluasemat Kuva 3 Tukesin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuuspaikoittain Teollisuuden onnettomuudet Teollisuudessa tapahtuneista onnettomuuksista kemikaaleihin liittyviä tapauksia kirjattiin 40, painelaitteisiin 6, räjähteisiin 2 ja nestekaasuun 3 tapausta. Onnettomuuksista 14 oli sähkötapaturmia. Teollisuuden onnettomuuksista suurin osa oli kemikaalivuotoja. Kuvassa 4 on esitetty teollisuuden yleisimpien onnettomuustyyppien määrät vuosina kemikaalivuoto tulipalo räjähdys sähkötapaturma muu Kuva 4 Teollisuuden yleisimpien onnettomuustyyppien määrät vuosina Vuonna 2008 eniten teollisuudessa sattuneita onnettomuuksia kirjattiin petrokemiassa/ öljynjalostuksessa, 10 tapausta. Voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa tapahtui 9 onnettomuutta. Metallurgian teollisuudessa ja puunjalostusteollisuudessa tapahtui kummassakin 6 onnettomuutta. Teollisuudessa tapahtuneissa sähkötapaturmissa ei teollisuuden aloja ole tarkemmin eritelty. 15

16 Puunjalostus Petrokemia Voimalaitokset Kemikaalien valm. Elintarvikeja öljyjalostus ja lämpökeskukset ja lääketeollisuus teollisuus Kuva 5 Eri teollisuudenaloilla sattuneiden onnettomuuksien määrät Puunjalostusteollisuuden onnettomuuksista 3 oli räjähdyksiä, 2 kemikaalivuotoja ja 1 työtapaturma. Petrokemiassa ja öljynjalostuksessa tyypillisin onnettomuustyyppi oli kemikaali-, useimmiten öljyvuoto (8), tulipaloja kirjattiin 2. Voimalaitoksissa tapahtuneista onnettomuuksista suurin osa oli myös vuotoja (5). Lisäksi tapahtui 2 tulipaloa ja 2 työtapaturmaksi luokiteltavaa onnettomuutta. Kemikaalien valmistuksessa ja lääketeollisuudessa kirjattiin 4 vaarallisen aineen vuotoa ja 1 tulipalo. Elintarviketeollisuudessa kaikki 4 onnettomuutta olivat vaarallisen aineen vuotoja. Kuvassa 6 on esitetty ne työvaiheet, joiden aikana teollisuudessa sattuneet onnettomuudet (51) tapahtuivat. Kuva 6 Teollisuudessa sattuneiden onnettomuuksien työvaiheet vuonna Eniten, 57 %, tapahtui normaalin käytön tai tuotantoprosessin aikana. Toiseksi yleisin tilanne oli lastaus- ja purkutilanne, 18 %. Korjaus-, huolto tai muutostyön aikana tapahtui 14 % onnettomuuksista Kotitalouksien onnettomuudet Suurin osa, 59 %, kotitalouksissa sattuneista ja VARO-rekisteriin kirjatuista onnettomuuksista oli kemikaalivuotoja. Luvussa ovat mukana myös maatiloilla sattuneet tapaukset, esimerkiksi maanpäällisten polttoöljysäiliöiden vuodot. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vuodot olivat öljyvuotoja ja alle 5 m 3. Tulipaloja oli 7 %, moni niistä nestekaasun aiheuttama. Yksi kuolemantapaus sattui kun mökkiläinen kuoli nestekaasun aiheuttamaan häkään. 16 % kirjatuista onnettomuuksista oli sähköpalokuolemia

17 % kotiympäristössä kirjatuista onnettomuuksista oli sähkötapaturmia. Ympäristövahinkoja maaperään ja/tai vesistöön kirjattiin 46 tapauksessa kaikista onnettomuuksista. Kuva 7 Kotitalouksien yleisimpien onnettomuustyyppien määrät vuosina

18 4 PROSESSITEOLLISUUDESSA SATTUNEET ONNETTOMUUDET TUKESIN TOIMIALALLA Tukes seuraa valvontaansa kuuluvissa laitoksissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Tässä yhteydessä näistä onnettomuuksista käytetään nimitystä prosessiteollisuuden onnettomuudet. Näitä onnettomuuksia käsitellään vielä erikseen tässä julkaisussa kunkin lainsäädäntöalueen onnettomuuksien yhteydessä.. Prosessiteollisuuden onnettomuuksiin on otettu eri teollisuuden toimialoilla sattuneet onnettomuudet, jotka täyttävät jonkin seuraavista kriteereistä: onnettomuus on tapahtunut vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä Tukesin valvontakohteessa onnettomuuteen liittyy paineellinen laite Tukesin valvontakohteessa onnettomuus on tapahtunut nestekaasun käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä Tukesin valvontakohteessa onnettomuus on tapahtunut maakaasun käytössä Tukesin valvontakohteessa onnettomuuteen liittyy rekisteröity painelaite onnettomuus on tapahtunut räjähdetehtaalla Vuonna 2008 prosessiteollisuudessa tapahtui 43 onnettomuutta. Näiden lisäksi vaaratilanteina kirjattiin 29 tapausta. Taulukossa 6 on esitetty prosessionnettomuudet toimialoittain jaoteltuna vuosilta Pylväsdiagrammi, kuva 8, kuvaa vuosina sattuneet prosessiteollisuuden onnettomuudet trendiviivoineen. Taulukko 6 Prosessiteollisuuden onnettomuudet toimialoittain jaoteltuna Kemikaali Painelaite Maakaasu Nestekaasu Räjähde Yhteensä Kuva 8 Prosessiteollisuuden onnettomuudet ja kehittymistä kuvaava lineaarinen trendiviiva. 18

19 Prosessiteollisuuden onnettomuusmäärät ovat yksi Tukesin asettamista, toiminnan vaikuttavuutta kuvaavista indikaattoreista (ks. luku 2). Tavoitteena on, että prosessiteollisuuden onnettomuuksien vuosittainen lukumäärä vähenee selvästi vuosien keskimääräisestä tasosta (44 kpl) vuoteen 2012 mennessä. Kuluneen vuoden aikana sattunut onnettomuusmäärä täytti tämän tavoitteen niukasti. Suurin osa vuoden 2008 prosessiteollisuuden onnettomuuksista tapahtui vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä. Prosessiteollisuudessa tapahtuneista onnettomuuksista noin 58 % oli vuotoja. Tapaturmia onnettomuuksista oli 17 %, tulipaloja 16 % ja räjähdyksiä 9 %. Vuotojen osuus tietoon tulleista vaaratilanteista oli 43 %. Taulukossa 7 nähdään, miten prosessiteollisuudessa tapahtuneet onnettomuudet ovat jakautuneet onnettomuustyypin ja onnettomuuden vakavuusluokan mukaan. Vakavuusluokittelu noudattaa seuraavia ehtoja: Vakavuusluokka A Vakavuusluokka B Vakavuusluokka C Vakavuusluokka D toimialalla sattunut erittäin vakava onnettomuus, jonka seurauksena on kuolema, loukkaantuneita (yli 24 h sairaalahoitoa) on 3 tai enemmän tai omaisuusvahingot ovat vähintään 1 M toimialalla sattunut vakava onnettomuus, jossa loukkaantuneiden (yli 24 h sairaalahoitoa) määrä on 1-2, omaisuusvahingot ovat vähintään tai vaarallisten aineiden päästöjen määrät ylittävät liitteessä 1 ilmoitetut vakavuusluokan B raja-arvot laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavalle yritykselle tai muussa kuin valvontakohteessa rekisteröidylle painelaitteelle sattunut onnettomuus, jonka seurauksena on vakavuusluokkaa A ja B lievempi henkilövahinko, aineelliset vahingot ovat vähintään tai vaarallisten aineiden päästöjen määrät ylittävät liitteessä 1 ilmoitetut raja-arvot Vaaratilanne, joka ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja ja siitä aiheutunut aineellinen vahinko tai kemikaalipäästö on vähäinen Taulukko 7 Prosessiteollisuuden onnettomuustyypit vakavuusluokittain. Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Laitevaurio Muu Yhteensä Vakavuusluokka A Vakavuusluokka B Vakavuusluokka C Vakavuusluokka D (vaaratilanne) Yhteensä Vuonna 2008 prosessiteollisuuden onnettomuuksia tapahtui eniten petrokemiassa (10). Näistä 8 oli kemikaalivuotoja ja 2 tulipaloa. Puunjalostusteollisuudessa tapahtui 6 onnettomuutta, joista 3 oli räjähdyksiä, 2 vuotoja ja 1 tapaturma. Metallurgian teollisuudessa tapahtui niin ikään 6 onnettomuutta. Kemikaalien valmistuksessa ja lääketehtaissa sattuneista 5 tapauksesta vaarallisen aineen vuotoja oli 4. Kuva 9 esitetään onnettomuudet eri teollisuuden aloilla. 29 ilmoitetusta vaaratilanteesta 11 sattui puunjalostustehtailla. Vaaratilanteista ilmoittaminen on sattumanvaraista, joten on vaikea arvioida kuvaako suuri määrä ilmoituksia alhaista turvallisuustasoa vai hyvää ilmoitusaktiivisuutta. 19

20 Kuva 9 Prosessiteollisuuden onnettomuudet eri teollisuuden aloilla

21 5 VAARALLISET KEMIKAALIT 5.1 Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi Tässä luvussa käsitellään onnettomuuksia, joissa on ollut mukana vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia pois lukien nestekaasu, maakaasu ja räjähteet, joihin liittyvät onnettomuudet on käsitelty omissa luvuissaan 5.2, 5.3 ja 5.4. Osaa on käsitelty myös prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa luvussa. Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaan teollinen käsittely ja varastointi yrityksessä voi olla vaarallisten kemikaalien määrän ja vaarallisuuden perusteella joko laajamittaista tai vähäistä. Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille (jäljempänä Tukesin valvontakohteet) luvat kemikaalin käsittelylle ja varastoinnille sekä valvoo yritysten toimintaa. Vähäistä kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia (jäljempänä toimialan muut kohteet) valvovat pelastuslaitokset. Tässä luvussa käsitellään myös pienkohteissa sekä kotitalouksissa sattuneita tapauksia. Huomattava osa kemikaalionnettomuuksista ja kaikki kuolemantapaukset ovat sattuneet pienkäytössä. Myös ilotulitteiden käytössä sattuu edelleen onnettomuuksia. Kuluttajien toimintatapoihin vaikuttaminen ja kemikaalien pienkäyttäjien ohjaus onkin keskeistä. Onnettomuuksiksi on määritelty vaarallisten kemikaalien käytössä ja varastoinnissa tapahtuneet onnettomuudet, joista on aiheuttanut henkilövahinkoja, aineellisia vahinkoja yli edestä tai siitä on aiheutunut ympäristölle haittaa. Kemikaalimäärien raja-arvot on määritelty liitteessä Onnettomuuksien määrä Vuonna 2008 Tukesin tietoon tuli 35 valvontakohteissa tapahtunutta kemikaalionnettomuutta. Toimialan muissa kohteissa kemikaalionnettomuuksia kirjattiin 102. Onnettomuuksissa menehtyi 2 henkilöä ja loukkaantui 4 henkilöä. Vaaratilanteita kirjattiin 38, joista 26 tapahtui valvontakohteissa ja 12 toimialan muissa kohteissa. Taulukossa 8 on esitetty vuosina sattuneet kemikaalionnettomuudet Tukesin valvontakohteissa sekä toimialan muissa kohteissa. Taulukko 8 Kemikaalionnettomuudet Tukesin valvontakohde Muu toimialan kohde Yhteensä Vakavat kemikaalionnettomuudet Vuonna 2008 tapahtuneista kemikaalionnettomuuksista 11 luokiteltiin vakaviksi. Näistä 6 tapahtui Tukesin valvontakohteessa ja 5 toimialan muissa kohteissa. Luokittelu vakavaksi onnettomuudeksi (vakavuusluokat A ja B, ks. liite 1) on tehty seuraavin perustein: onnettomuus on aiheuttanut kuoleman tai loukkaantumisen (yli 24 h sairaalassa) tai onnettomuuden aiheuttamat omaisuusvahingot ovat olleet yli tai onnettomuudessa mukana olleen vaaralliseksi luokitellun kemikaalin määrä ylittää liitteessä 1 olevat, vakavuusluokan B kriteerit 21

22 Taulukko 9 Vakavat kemikaalionnettomuudet Tukesin valvontakohde Muu toimialan kohde Yhteensä Vuonna 2008 vaarallisiin kemikaaleihin liittyvissä vakavissa onnettomuuksissa kuoli 2 ja loukkaantui 4 henkilöä. Toinen kuolemantapaus sattui, kun säiliöajoneuvon kuljettaja oli omatoimisesti ryhtynyt puhdistamaan säiliötä huoltohallissa. Kuljettaja löydettiin tajuttomana säiliön päältä eikä häntä saatu elvytettyä. Toinen kuolemantapaus sattui bensatankin tyhjentäjälle bensiinin syttyessä palamaan. Loukkaantuneista 3 oli saanut syövyttävää ainetta päälleen. Onnettomuuksia, joissa suuri määrä vaarallista kemikaalia pääsi maastoon tai vesistöön kirjattiin 3. Onnettomuuksia, joiden aineelliset vahingot ylittivät , kirjattiin 5, joista Tukesin valvontakohteissa tapahtui Tukesin valvontakohteissa sattuneet onnettomuudet Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille luvat kemikaalin käsittelylle ja varastoinnille sekä valvoo yritysten toimintaa. Käytettävien kemikaalimäärien ja luokitusten perusteella laajamittaisen toiminnan yritykset jaetaan lupalaitoksiin 8, toimintaperiaateasiakirjalaitoksiin 9 (MAPP) sekä turvallisuusselvityslaitoksiin 10 (TS). Vuonna 2008 Tukes valvoi 714 yrityksen toimintaa. Näistä 130 oli TS-laitoksia, 134 MAPP-laitoksia ja 450 on lupalaitoksia ( kuva 10 a). Näissä laitoksissa sattuneita onnettomuuksia tuli Tukesin tietoon 35. Niistä TS-laitoksissa tapahtui 24, MAPP-laitoksissa 5 ja lupalaitoksissa 6 onnettomuutta (kuva 10 b). TSlaitokset 18 % MAPPlaitokset 19 % Lupalaitokset 63 % TSlaitokset 69 % Lupalaitokset 17 % MAPPlaitokset 14 % a) Valvontakohteiden määrät b) Kemikaalionnettomuuksien määrät Kuva 10 Valvontakohteet (a) ja kemikaalionnettomuudet (b) vuonna Kuvassa 11 on esitetty onnettomuuksien lukumäärät viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2006 TS-laitoksia oli 44 enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui kesällä 2005 voimaan tulleesta kemikaaliturvallisuuslaista. MAPP-laitosten määrässä ei ole ollut mainittavaa muutosta. 8 Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku (asetus 59/1999, liite 1) ylittää laajamittaisen toiminnan rajan. Tuotantolaitoksen määräaikaistarkastus on tehtävä viiden vuoden välein. 9 (MAPP Major Accident Prevention Policy) Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää toimintaperiaateasiakirjalaitoksen toiminnan rajat. Laitoksen tulee laatia toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran kolmessa vuodessa. 10 Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää turvallisuusselvityslaitoksen toiminnan rajat. Tuotantolaitoksen on tehtävä turvallisuusselvitys. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran vuodessa. 22

23 Kuva 11 Valvontakohteiden onnettomuusmäärät vuosina Taulukossa 10 on esitetty Tukesin valvontakohteissa sattuneissa kemikaalionnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Taulukko 10 Tukesin valvontakohteissa kuolleet ja loukkaantuneet Onnettomuudet Kuolleet Loukkaantuneet Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla Kuva 12 esittää Tukesin valvontakohteissa sattuneita kemikaalionnettomuuksia teollisuudenaloittain vuonna Onnettomuudet on jaoteltu onnettomuustyypin mukaan. 23

24 Petrokemia ja öljynjalostus Puunjalostus Kemikaalien valmistus ja lääketehtaat Elintarviketeollisuus Metallurginen teollisuus Voimalaitos, lämpökeskus Pintakäsittelylaitokset Kemikaalien varastointi Kumi- ja muoviteollisuus Rakennusaine- ja tarviketeollisuus Teknokemia muu Vuoto Tulipalo Räjähdys Laitevaurio Tapaturma Kuva 12 Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet teollisuudenaloittain. Valvontakohteiden kemikaalionnettomuuksia tapahtui vuonna 2008 eniten petrokemiassa ja öljyn jalostuksessa (7), metallurgisessa teollisuudessa (6), puunjalostuksessa (5) sekä kemikaalien valmistuksessa tai lääketehtaissa (5). Näillä samoilla teollisuudenaloilla on yleensä sattunut eniten onnettomuuksia myös aikaisempina vuosina Valvontakohteiden onnettomuustyypit Taulukossa 11 esitetään Tukesin valvomissa kohteissa sattuneiden kemikaalionnettomuuksien jakautuminen erityyppisiin onnettomuuksiin. Taulukko 11 Valvontakohteiden onnettomuustyypit Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Laitevaurio Yhteensä

25 Taulukko 12 Onnettomuustyypit toiminnan laajuuden mukaan Taulukossa 12 on esitetty, kuinka eri onnettomuustyypit ovat jakautuneet toiminnan laajuuden mukaan. Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Laitevaurio Yhteensä TS-laitos MAPP-laitos Lupalaitos Yhteensä Yleisin onnettomuustyyppi oli kemikaalivuoto, joita sattui viime vuonna tapauksessa kyseessä oli nestevuoto, 4 tapauksessa kaasuvuoto. Suuri osa vuodoista oli erityyppisten öljytuotteiden vuotoja (8) sekä lipeän ja muiden syövyttävien aineiden vuotoja (7). Raskaan polttoöljyn vuotoja oli 2, rikkidioksidia vuoti 2 tapauksessa. Vetykaasua vuoti 3 tilanteessa. Kuvassa 13 on esitetty kemikaalivuotojen määrät vuosina Kemikaalivuotojen määrä on yksi Tukesin turvallisuusindikaattoreista. Siinä tavoitetilaksi on määritetty alle 17 vuotoa/vuosi vuoteen 2012 mennessä. Tämä tavoite ei vuonna 2008 toteutunut Vertailutaso 3 vuoden liukuva keskiarvo Kuva 13 Kemikaalivuotojen määrä valvontakohteissa vuosina

26 Muiden onnettomuustyyppien määrien vaihtelut vuosina on esitetty kuvassa 14. Kuva 14 Tapaturmien, tulipalojen ja räjähdyksien määrät valvontakohteissa vuosina Tapaturmaksi on luokiteltu loukkaantumisen aiheuttaneet onnettomuudet, joissa kemikaalilla on ollut vaikutusta tapaturman syntyyn. Vuonna 2008 valvontakohteissa tapaturmiksi luokiteltiin 5 tapausta. Näissä kukaan ei joutunut sairaalahoitoon yli 24 tunniksi. Tulipaloja oli 4 ja räjähdyksiä 2. Kemikaalin käsittelyn yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien lisäksi valvontakohteissa tapahtui 3 paineellisiin järjestelmiin, 3 nestekaasuun, 2 räjähteiden käsittelyyn ja 1 vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvää onnettomuutta sekä 5 sähkötapaturmaa Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa Tukesin valvontakohteissa tapahtuneiden kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnoittain ja työvaiheittain on esitetty kuvassa 15. Eniten onnettomuuksia sattui jatkuvassa prosessissa (12). Myös kemikaalien varastoinnissa (6) ja muussa käsittelyssä (7) tapahtui muita toimintoja enemmän onnettomuuksia. Kemikaalin muulla käsittelyllä tarkoitetaan kemikaalin siirtoa putkistossa, kemikaalin annostelua astiasta toiseen sekä kemikaalien laimennusta ja näytteenottoa säiliöstä. 26

27 6 % 9 % 3 % 34 % 31 % 43 % 11 % 17 % 20 % Jatkuva prosessi Kemikaalin muu käsittely Kemikaalien varastointi Lastaus- ja purku Pintakäsittely Muu prosessi Muu toiminta 6 % 6 % 14 % Normaalikäyttö Korjaus-, huolto- ja purkutyö Prosessin ylösajo ja koekäyttö Prosessihäiriö Lastaus ja purku a) Onnettomuudet toiminnoittain b) Onnettomuudet työvaiheittain Kuva 15 Tukesin valvontakohteissa sattuneet kemikaalionnettomuudet toiminnoittain (a) ja työ-vaiheittain (b). Tietoon tulleista onnettomuuksista eniten onnettomuuksia sattui normaalin käytön tai normaalin tuotantoprosessin aikana. Tällaisia tapauksia oli 43 %. Lastaus-, purku-, astian täyttö tai tyhjennystyön yhteydessä sattui 29 % onnettomuuksista. Taulukoissa 13 ja 14 on esitetty kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa. Taulukoissa olevan keskiarvosarakkeen luku kertoo onnettomuuksien määrän eri toiminnoissa ja työvaiheissa vuosina Kaikkiaan valvontakohteissa tapahtui kemikaalionnettomuuksia vuosina keskimäärin 32. Taulukko 13 Tukesin valvontakohteissa tapahtuneet onnettomuudet toiminnoittain. Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Laitevaurio Yhteensä Keskiarvo Jatkuva prosessi ,4 Kemikaalin muu käsittely ,8 Kemikaalien varastointi ,6 Kemikaalin lastaus/ purku, kuljetus/siirto ,4 Pintakäsittely Muu prosessi ,2 Muu toiminto ,6 Yhteensä

28 Taulukko 14 Tukesin valvontakohteissa tapahtuneet onnettomuudet työvaiheittain. Laitevaurio Räjähdys Tapaturma Yhteensä Keskiarvo Vuoto Tulipalo Normaali käyttö/ tuotantoprosessi/ työvaihe ,2 Lastaus, purku, astian täyttö, tyhjennys ,6 Korjaus, huolto, asennus, muutostyö, pesu Prosessin ylösajo, koekäyttö, koneen käynnistys ,2 Prosessihäiriö, häiriön poisto Muu Yhteensä Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa Vuonna 2008 kemikaalionnettomuuksia tapahtui eniten (21) erilaisten säiliöiden yhteydessä, lähes kaikki olivat vuotoja. Prosessilaitteistoissa ja niiden oheislaitteissa sattui 8 ja putkistoissa 9 onnettomuutta. Kemikaalionnettomuuksiin liittyvät laiteryhmät on esitetty taulukossa 15. Yksittäisistä laitteista yleisimmin onnettomuuksien yhteydessä esiintyi putki, letku tai venttiili. Taulukko 15 Kemikaalionnettomuudet valvontakohteissa laiteryhmittäin. Laitevaurio Räjähdys Tapaturma Yhteensä Keskiarvo Laiteryhmä Vuoto Tulipalo Säiliöt paineeton varastosäiliö, allas ,2 paineellinen varastosäiliö ,2 kuljetettava säiliö ,0 Prosessilaitteisto ,2 Putkisto ,2 Kattilalaitoksen laitekokonaisuus ,8 Ei laiteryhmää/muu ,4 Yhteensä Valvontakohteissa sattuneisiin kemikaalionnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Valvontakohteissa sattuneissa 35 kemikaalionnettomuudessa jokin tekninen vika todettiin yhdeksi syytekijäksi 26 tapauksessa. Teknisistä vioista yleisin oli laitevaurio (7). Valvontakohteissa tapahtuneiden onnettomuuksien tekniset syyt on esitetty taulukossa

29 Taulukko 16 Kemikaalionnettomuuksien tekniset syyt. Tekniset syyt Lukumäärä Keskiarvo Laitevaurio 7 6,8 Rakenne- tai varusteluvirhe 4 5,2 Murtuminen 2 2,0 Odottamaton reaktio 1 2,2 Korroosio 2 2,8 Turvallisuus- tai ohjauslaitteen vika 2 2,2 Tukkeutuminen 3 1,0 Muu 7 2,4 Laitevauriossa laitteen rakenne sen tai osa pettää mekaanisesti. Yleensä se on tapahtuman välitön syy, jonka taustalla on muita tekijöitä. Syttymissyitä löydettiin 6 tapaukselle, joista 4 tapauksessa syttymisen oli aiheuttanut kuuma pinta tai korkea lämpötila. Työympäristöllä ja olosuhdetekijöillä oli vaikutusta 6 tapauksessa. Onnettomuuden syntyyn vaikuttaneita olosuhdetekijöitä olivat mm. koneiden käyttäjäepäystävällisyys sekä käyttöhyödykkeiden saanti. Ihmisen toiminta vaikutti suoraan tai välillisesti onnettomuuden syntyyn 12 tapauksessa. Erehdys oli onnettomuuden aiheuttaja 8 tapauksessa. Muita syitä olivat normaali, totuttu käytäntö sekä työntekijän vähäinen kokemus. Puutteita organisaation toiminta- ja menettelytavoissa löydettiin onnettomuuden syntyyn 18 tapauksessa. Taulukossa 17 on esitetty kemikaalionnettomuuksien yhteydessä esiintyneitä puutteita organisaation toiminnassa ja menettelytavoissa. Taulukko 17 Kemikaalionnettomuuksissa esiintyneitä puutteita organisaation toiminta- ja menettelytavoissa. Puutteet organisaation toiminta- ja menettelytavoissa Lukumäärä Keskiarvo Puutteet lähtötason riskinarvioinnissa 6 8,8 Puutteet tiedonkulussa 3 2,4 Puutteet huollossa ja kunnossapidossa 3 6,8 Puutteet suunnittelussa 1 6,2 Puutteet koulutuksessa / perehdytyksessä - 2,8 Puutteelliset käyttö- ja työohjeet 3 4,6 Puutteellinen muutosriskiarviointi 4 2,2 Puutteellinen toiminta tai menettely onnettomuustilanteessa 1 1,8 Puutteet testauksessa/tarkastuksessa 3 2,6 Epäselvät vastuukysymykset - 0,8 Puutteet asennuksissa/merkinnöissä 3 1,4 Puutteet järjestelmien eristämisessä - 0,6 Määräysten laiminlyönti 1 0,6 Organisatorisia syitä löydettiin usein enemmän kuin yksi. Organisatoristen tekijöiden havaitsemiseen vaikuttaa se, kuinka perusteellisesti onnettomuutta tutkitaan. Onnettomuuden syntyyn vaikuttavat useat eri tekijät. Taulukossa 18 nähdään, miten eri syytekijät ovat esiintyneet toistensa kanssa pareittain. Teknisten syiden ja inhimillisten syiden taustalta löytyy usein puutteita organisaation toiminnasta. 29

30 Taulukko 18 Eri syytekijöiden esiintyminen pareittain. Tekninen syy Syttyminen Olosuhdetekijä Ihmisen toiminta Organisaation toiminta Tekninen syy Syttyminen * Olosuhdetekijä * * Ihmisen toiminta * * * 12 7 Organisaation toiminta * * * * Kemikaalionnettomuudet toimialan muissa kohteissa Tässä kappaleessa käsitellään onnettomuuksia, jotka ovat sattuneet kohteissa, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi on vähäistä. Näitä toimialan muita kohteita ovat yritykset, teollisuuslaitokset, varastoalueet ja maatilat, jotka eivät kuulu Tukesin oman valvonnan piiriin, vaan niitä valvoo pelastusviranomainen. Tukes ohjaa ja yhtenäistää pelastusviranomaisten toimintaa vaarallisten kemikaalien käsittelyssä. Tässä osiossa käsitellään myös kotitaloudessa sattuneita tapauksia. Vuonna 2008 näissä kohteissa tapahtuneita kemikaalionnettomuuksia tuli Tukes tietoon 102. Onnettomuuksissa menehtyi 2 henkilöä. Koska huomattava osa kaikista kemikaalionnettomuuksista sattuu pienkäytössä, on kuluttajien toimintatapoihin vaikuttaminen ja pienkäyttäjien ohjaus keskeistä. Taulukossa 19 on esitetty toimialan muissa kohteissa sattuneissa onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Taulukko 19 Toimialan muissa kohteissa kuolleet ja loukkaantuneet Onnettomuudet Kuolleet Loukkaantuneet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet olivat miehen menehtyminen räjähdyksessä auton bensiinitankin tyhjennyksen yhteydessä ja tuupertuminen tärpätin kuljetussäiliön pesun yhteydessä. Vakavia kemikaalivuotoja toimialan muissa kohteissa tapahtui 2. Molemmat olivat suurehkoja raskaan polttoöljyn vuotoja; toinen sattui voimalaitoksella kun putki rikkoontui, toinen kasvihuoneella pumpun tiivisteen vaurioiduttua. Suuria aineellisia vahinkoja aiheutti ongelmajätelaitoksessa syttynyt tulipalo, joka sai alkunsa pienestä räjähdyksestä kiinteän öljy- ja maalijätteen käsittelyasemalla. Taulukossa 20 on esitetty Tukesin tietoon tulleiden toimialan muissa kohteissa tapahtuneiden kemikaalionnettomuuksien tyypit vuosina Taulukko 20 Kemikaalionnettomuuksien määrät toimialan muissa kohteissa Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Laitevaurio Yhteensä

31 Yleisin onnettomuustyyppi muissa toimialan kohteissa sattuneissa onnettomuuksissa oli vuoto (94). Yleisin vuotanut aine oli polttoöljy (80). 4 tapauksessa vuoto oli raskasta polttoöljyä, natriumhypokloriittia vuoti 2 tapauksessa Kemikaalionnettomuuksien jakautuminen tapahtumapaikan mukaan on esitetty kuvassa % 1 % 9 % 21 % 50 % 7 % 8 % Kotitalous Julkinen tila Liikenneympäristö Muu paikka Teollisuus Varastoalue Rakennustyömaa Kuva 16 Toimialan muissa kohteissa sattuneiden kemikaalionnettomuuksien jakautuminen tapahtumapaikan mukaan. Toimialan muissa kemikaalionnettomuuksissa yleisin tapahtumapaikka oli kotitalous (51). Kotitalouksissa suurin osa (49) onnettomuuksista oli polttoöljyvuotoja. Tyypillisiä vuotoja kotitalouksissa olivat farmarisäiliöiden (21) ja kiinteiden polttoainesäiliöiden (25) polttoöljyvuodot. Varastoalueilla sattui 22 onnettomuutta, näistä 20 oli vaarallisen aineen vuotoja. Teollisuudessa sattui 8 tapausta. Myös näistä onnettomuuksista yleisimpiä olivat vuodot (6). Tyypillisimpiä onnettomuuksissa osallisia aineita olivat palavat nesteet. Julkisissa tiloissa kuten esimerkiksi liiketiloissa, kouluissa tai sairaaloissa sattuneista kemikaalionnettomuuksista (7) kaikki olivat vaarallisen aineen vuotoja. Varastoalueilla sattuneista onnettomuuksista (22) suurin osa oli öljytuotteiden vahinkoja (15). Natriumhypokloriitti- (1) ja rikkidioksidivuotoja (2) kirjattiin myös. Tekniset viat ja inhimilliset erehdykset aiheuttivat pääosan onnettomuuksista. Onnettomuuteen vaikuttaneista teknisistä syytekijöistä yleisimpiä olivat laitevauriot, korroosio sekä turvallisuuslaitteen pettäminen. Ihmisen toiminnassa erehdys oli yleisin onnettomuuteen vaikuttanut tekijä. Erityisesti muista toimialalla sattuneista onnettomuuksista saadut tiedot pohjautuvat usein lehtileiketietoihin, joita on täydennetty pelastuslaitoksen tietokannasta saatavilla tiedoilla. Onnettomuuden syitä ja organisaatioon toiminta- ja menettelytapoihin liittyviä tekijöitä ei aina saada selville. 5.2 Nestekaasu Nestekaasua käytetään useissa kohteissa: teollisuuslaitoksissa, lämmitysenergiana kasvihuoneissa, kotona, mökillä ja monissa muissa paikoissa. Tukes tarkastaa keskisuuret 11 ja laajamittaiset 12 nestekaasulaitokset ennen käyttöönottoa, valvoo nestekaasulaitoksia ja markkinoilla olevia kaasulaitteita sekä Nestekaasua yli 5 tonnia Nestekaasua yli 50 tonnia 31

32 opastaa kuluttajia nestekaasun oikeassa ja turvallisessa käytössä. Nestekaasuonnettomuutena pidetään nestekaasun varastoinnista tai käytöstä johtuvaa onnettomuutta, jossa ihminen kuolee tai loukkaantuu tai tulipaloa, räjähdystä tai nestekaasun päästöä, jossa nestekaasua on ollut mukana vähintään 10 kg tai jossa omaisuusvahingot ovat Vuonna 2008 Tukesin tietoon tuli 14 nestekaasuonnettomuutta, vaaratilanteina kirjattiin 11 tapausta. Taulukossa 21 on esitetty vuosina tapahtuneiden nestekaasuonnettomuuksien lukumäärät. Taulukko 21 Nestekaasuonnettomuudet Yksityiskäyttö Ammattikäyttö Yhteensä Taulukossa 22 on esitetty nestekaasuonnettomuuksissa vuosina kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärät. Taulukko 22 Nestekaasuonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Kuolleet Loukkaantuneet Yhteensä Nestekaasun yksityiskäyttö Vuonna 2008 Tukesin tietoon tuli seitsemän nestekaasun yksityiskäytössä sattunutta onnettomuutta. Näistä viisi oli tulipaloja, yksi räjähdys- ja yksi häkäonnettomuus. Tämä onnettomuus sattui kesämökillä, jossa yön aikana huonon ilmanvaihdon ja kaasuvuodon seurauksena syntyi häkää. Onnettomuudessa kuoli yksi henkilö. Tukes tutki onnettomuuden, tutkintaraportti löytyy Tukesin nettisivulta, Tulipaloissa loukkaantui kaksi ja räjähdysonnettomuudessa yksi henkilö. Kuva 17 Tulipalot, räjähdykset ja häkäonnettomuudet nestekaasun yksityiskäytössä. 32

33 Taulukko 23 Nestekaasuonnettomuuksien sattumispaikat. Tulipalo Räjähdys Häkä Yhteensä Kesämökki Asuntovaunu Omakotitalo Muu Yhteensä Tukesin valvonnan perusteella kaasulaitteiden tekninen turvallisuus on hyvä, mutta niiden virheellinen käyttö tuottaa häkäonnettomuuksia ja tulipaloja. Kesämökkien kaasulaitevalvontaa jatkettiin viime vuonna yhteistyössä alueellisen pelastuslaitoksen kanssa Nestekaasun ammattikäyttö Ammattikäytössä sattui vuonna 2008 seitsemän onnettomuutta. Näistä neljä oli tulipaloja ja yksi räjähdys. Teollisuudessa sattui lisäksi kaksi tapausta, joissa nestekaasua vuoti ympäristöön. Teollisuudessa kirjatuista kahdesta suurehkosta nestekaasuvuodosta toisessa öljyjalostamon nestekaasun varastosäiliön vedenerottimen kannen tiiviste petti ja nestemäistä propaania pääsi vuotamaan noin tunnin ajan. Myös yksi propaanin sytyttämä tulipalo kirjattiin. Rakennustyömaalla 33 kg:n nestekaasupulloon oli liitetty kaasulämmittimiä työmaa-aikaista lämmitystä varten. Yhden lämmittimen kaasupullo oli kaatunut lämmittimen eteen sillä seurauksella, että kaasuletku oli palanut poikki. Letkusta purkautuva kaasu oli syttynyt tuleen ja sytyttänyt huoneiston nurkassa olleen lautakasan. Keskisuurten nestekaasukohteiden turvallisuustasoa arvioitiin Tukesissa erillisessä projektissa. Ko. laitosten luvat käsitellään Tukesissa, mutta käyttöönottotarkastukset suorittaa pääosin tarkastuslaitos. Projekti vahvisti epäilystä, että kaikissa nestekaasukohteissa eivät tarkastusasiat ole kunnossa. Monet velvoitteet ja turvallisuusasiat olivat osalla yrityksistä huonosti hoidettu tai hoitamatta. 5.3 Maakaasu Maakaasua käytetään voimalaitoksissa, lämpökeskuksissa ja teollisuudessa energian tuotantoon. Maakaasun käyttö kotitalouksissa on Suomessa vähäistä. Maakaasun siirtoon, jakeluun ja käyttöön liittyvät turvallisuusasiat kuuluvat Tukesin valvontaan. Maakaasuputkiston rakentamisluvilla, asennusliikkeiden ja käytön valvojien toiminnan seurannalla sekä vastuuhenkilöiden pätevyyskokeilla Tukes edistää ja valvoo maakaasuun liittyvien turvallisuusnäkökohtien toteutumista. Taulukossa 24 on esitetty Tukesin tietoon tulleiden maakaasuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden lukumäärät vuosina

34 Taulukko 24 Maakaasuonnettomuudet ja -vaaratilanteet Onnettomuudet Vaaratilanteet Yhteensä Vuonna 2008 Tukesin tietoon ei tullut yhtään onnettomuudeksi luokiteltavaa maakaasutapausta. Vaaratilanteina kirjattiin 6 tapausta. Vaaratilanteet olivat tyypillisesti rakennus- ja muissa kaivuutöissä sattuneita maakaasuputkiston rikkoontumisia, joista on aiheutunut pienempi vuoto. Myös muutama kaasulieden tai putken vuoto kirjattiin. 5.4 Räjähteet ja ilotulitteet Louhintaräjähteitä käytetään Suomessa kaivoksissa ja maanrakennustöissä kallion rikkomiseen. Myös ilotulitteet, hätäraketit ja ampuma-aseissa käytettävät patruunat luokitellaan räjähteisiin. Tukes käsittelee räjähteiden valmistusta ja varastointia koskevia lupia sekä valvoo räjähdetehtaita ja -varastoja. Suomessa yleisessä kaupassa myytävien ilotulitteiden tulee olla Tukesin hyväksymiä. Työsuojeluviranomaiset puolestaan valvovat räjähteiden käyttöä työmailla. Poliisi valvoo räjähteiden siirtoa ja luovutusta, tähän liittyvää säilytystä sekä räjähteiden hävittämistä ja ilotulitusnäytöksiä. Räjähteiden maahantuontia ja siirtoa valvoo myös tulliviranomainen. Räjähde- tai ilotuliteonnettomuutena pidetään sellaista onnettomuutta, jossa ihminen kuolee tai loukkaantuu, tai tulipaloa tai räjähdystä, jossa räjähdettä on ollut mukana vähintään 1 g tai jossa omaisuusvahingot ovat Räjähdyksessä mahdollisten heitteiden aiheuttamia vahinkoja ei kirjata VA- RO-rekisteriin Räjähdeonnettomuudet Vuonna 2008 Tukesin tietoon tuli 2 räjähdeonnettomuutta. Taulukossa 25 on esitetty räjähdeonnettomuuksien määrät vuosina Taulukko 25 Räjähdeonnettomuuksien lukumäärät Tukesin valvontakohde Muu toimialan kohde Taulukkoon 26 on kerätty räjähdeonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet vuosina Räjähteiden käyttöä työmailla valvovat työsuojeluviranomaiset. Nämä panostustöissä sattuneet tapaturmat eivät ole mukana Tukesin luvuissa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) TOT 13 -raporttien mukaan viime vuonna ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta räjähteiden käsittelyssä. Taulukko 26 Räjähdeonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Kuolleet Loukkaantuneet Räjähteiden käytössä sattuneet, kuolemaan johtaneet onnettomuudet (TVL, TOT-tutkinta) TOT = Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä 34

35 5.4.2 Ilotulitteiden ja omatekoisten räjähteiden aiheuttamat onnettomuudet Ilotulitteet aiheuttivat vuodenvaihteessa 2007/2008 silmävammoja 44 henkilölle eri puolilla Suomea. Tiedot perustuvat Suomen Silmälääkäriyhdistykseltä saatuihin tietoihin. Luvuissa ovat mukana sairaaloissa hoidetut vammat, terveyskeskusten hoitamat lievät vammat eivät ole mukana luvuissa. Taulukossa 27 nähdään ilotulitteiden ja omatekoisten räjähteiden aiheuttamien loukkaantuneiden ja kuolleiden määrät. Taulukko 27 Ilotulitteiden ja omatekoisten räjähteiden aiheuttamat kuolemantapaukset ja loukkaantumiset Kuolleet Vuodenvaihteen silmävammat Muut vammautumiset Vammoja saaneista 18 oli ilotulitteiden käyttäjiä ja 24 katsojia (2 tapauksessa ei tietoa). Loukkaantuneista alle 26-vuotiaita oli 34 kpl, näistä miehiä 21. Vaikeita vammautumisia oli 5. Näistä yhdessä tapauksessa ilotulite lähti väärään suuntaan, kolmessa tapauksessa loukkaantuminen sattui sytytyksen yhteydessä ja yhdessä ilotulite oli syttyessään vielä ampujan kädessä. 39 tapauksessa uhrilla ei ollut suojalaseja päässään. Vuodenvaihteen 2008/2009 luvut ovat tästäkin vielä suuremmat ollen suurimmat sitten vuosituhannen vaihteen. Kuvassa 18 on esitetty ilotulitteiden aiheuttamien vakavien ja keskivaikeiden silmävammojen määriä viiden vuoden ajalta. Silmävamma on luokiteltu vaikeaksi silloin, kun siihen jää pysyvä vamma tai pysyvästi heikentynyt näkö / / / / /2008 Vaikeat Keskivaikeat Kuva 18 Ilotulitteiden aiheuttamat vaikeat ja keskivaikeat silmävammat. Muut vammautumiset olivat vakavia loukkaantumisia (palovammoja) ilotulitteen räjähtäessä yllätyksellisesti. Vammojen yleistyminen johtuu ilotulitteiden jatkuvasti kasvaneesta myynnistä, johon vaikuttaa näkyvä mainonta. Ilotulitteita myydään räjähdyksen näyttävyyteen ja tehoon vedoten. Ilotulitteita myös käytetään varomattomasti ja holtittomasti. Useimmiten vahingot sattuvat nuorille ja lapsille sekä juopuneille juhlijoille. 14 alkaen vuodenvaihteesta 2003/2004 jne. 35

36 5.4.3 Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot Pelastustoimen tehtävätilastoissa ilotulitteista aiheutuneiden tulipalojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuodenvaihteessa 2007/2008 ( ) ilotulitteet aiheuttivat 14 % rakennuspaloista ja 34 % kaikista tulipaloista. Suurin osa paloista jäi pieniksi, vahingot < Taulukko 28 Vuodenvaihteen ilotulitepalot pelastustoimen tilastoissa Rakennuspalot Liikennevälinepalot Maastopalot Muut tulipalot Yhteensä Tulipalojen aiheuttamien vahinkojen ( ) perusteella VAROon kirjattujen tulipalojen määrä oli ainoastaan 2. Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot on esitetty tässä kalenterivuosittain. Taulukko 29 on esitetty näiden ilotulitteista alkunsa saaneiden vakavien tulipalojen määrät sekä niissä menehtyneet. Taulukko 29 Ilotulitepalot , vahingot > Palot Paloissa kuolleet Toisessa viime vuonna sattuneessa palossa kirjaston palautusluukkuun laitetut ilotulitteet sytyttivät kirjaston tulipalon. Palo aiheutti mittavia vahinkoja kirjastolle. Myös toinen palo kohdistui yleiseen rakennukseen, koulukiinteistöön. Useimmat ilotulitepalot syttyvät ilkivallan seurauksena Lähde: Sisäasiainministeriö/Pelastusosasto, Marjukka Lehmusto vuodenvaihde 2003/2004 jne. vuodenvaihde 2003/2004 jne. 36

37 6 PAINELAITTEET Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista, hyväksymällä ja valvomalla tarkastuslaitoksia, tiedottamalla, kouluttamalla sekä osallistumalla tutkimus- ja kehittämistyöhön. Valvontaa varten Tukes ylläpitää painelaiterekisteriä. Käytössä on rekisteröityä painelaitetta. Teollisuuspainelaitteella tarkoitetaan teollisuus- ja yrityskäyttöön toimitettavia painelaitteita ja laitekokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi höyry- ja vesikattilat, autoklaavit, kylmälaitosten painelaitteet, laitoksen alueella olevat paineelliset putkistot, painesäiliöt jne. Myös varolaitteet ja paineenalaiset lisälaitteet, kuten venttiilit luokitellaan painelaitteiksi. Vaativimmat painelaitteet rekisteröidään. Tyypillisiä kuluttajakäytössä olevia painelaitteita ovat kiinteistöjen ja pientalojen lämmitysjärjestelmissä olevat kattilat, lämminvesivaraajat ja kalvopaisunta-astiat, joista tässä käytetään nimeä pientalokattilat. Näiden laitteiden paine, tilavuus ja teho ovat niin alhaiset, ettei näillä yleensä ole käyttöönoton jälkeen säädösten mukaisia pakollisia tarkastuksia. Tämän vuoksi kunnossapito jää omistajan vastuulle. Kuluttajakäytössä olevien painelaitteiden lukumäärää on vaikea arvioida, mutta niitä on varmasti yli kymmenkertainen määrä rekisteröityihin painelaitteisiin nähden. Näiden onnettomuustapauksista tai vaaratilanteista saadaan tietoja hyvin puutteellisesti. Tässä kappaleessa käsitellään myös kemikaalionnettomuuksia (ml. nestekaasuonnettomuudet), mikäli ne ovat tapahtuneet paineellisessa laitteessa tai putkistossa. 6.1 Onnettomuuksien määrä Tässä kappaleessa käsiteltäviksi onnettomuuksiksi on määritelty painelaitteissa tapahtuneet onnettomuudet, joista on aiheutunut henkilövahinkoja, aineellisia vahinkoja yli :n edestä tai onnettomuudesta on aiheutunut ympäristölle haittaa. Vaarallisten kemikaalien vuotojen kriteerit on esitetty liitteessä 1. Vaaratilanteiksi lasketaan tapaukset, joiden seuraukset eivät ylitä onnettomuuden kriteeriä. Vuonna 2008 Tukesin toimialalla sattui 17 onnettomuutta, joissa osallisena oli painelaite. Näistä tapauksista 8 on luokiteltu kemikaalionnettomuudeksi ja 2 nestekaasuonnettomuudeksi. Nämä on käsitelty myös julkaisun kemikaali- ja nestekaasuonnettomuuksia käsittelevissä kappaleissa 5.1 ja 5.2. Painelaitteisiin liittyviä vaaratilanteita kirjattiin 24. Erityisesti putkistojen ja kuluttajakäytössä olevien painelaitteiden osalta tiedot ovat hyvin puutteelliset. Taulukko 30 Onnettomuudet painelaitteissa Painelaiteonnettomuudet Kemikaali- ja nestekaasuonnettomuudet painelaitteissa Yhteensä Vaaratilanteet

38 Painelaiteonnettomuudet Kemikaali- ja nestekaasuonnettomuudet painelaitteissa Kuva 19 Onnettomuudet painelaitteissa. Vuonna 2008 ei sattunut yhtään painelaitteeseen liittyvää kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Taulukko 31 Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet (sisältää myös kemikaali- ja nestekaasuonnettomuuksia) Kuolleet Loukkaantuneet Taulukossa 32 onnettomuudet on jaoteltu tapauksiin, jotka liittyvät rekisteröityihin ja rekisteröimättömiin 18 painelaitteisiin, kaasupulloihin sekä paineellisiin putkistoihin. Lisäksi mukana on onnettomuuksia, joissa painelaitteella ei ole ollut merkitystä. Taulukko 32 Painelaiteonnettomuudet eri painelaitetyypeissä. Onnettomuudet Rekisteröity painelaite Rekisteröimätön painelaite Paineellinen putkisto Kaasupullo Painelaitteen muu osa Yhteensä Kuvassa 20 on esitetty painelaitteiden yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrien kehitys viideltä vuodelta. 18 Painelaitteet, joiden käyttöarvot (esim. tilavuus, paine ja lämpötila) jäävät alle rekisteröintirajan. 38

39 Rekisteröidyissä painelaitteissa onnettomuuksien määrä näyttää laskevan vuosi vuodelta. Sen sijaan vaaratilanteiksi luokiteltujen tapausten määrä on noussut. Nousu on selitettävissä paremmalla ilmoitusaktiivisuudella. Rekisteröidyissä painelaitteissa sattui viime vuonna 7 onnettomuutta. Myös rekisteröimättömissä painelaitteissa onnettomuuksien määrä on laskenut viime vuosina. Vaaratilanteita kirjataan VAROon enemmän. Pienien painelaitteiden markkinoiden kasvu on tuonut näille laitteille uusia käyttäjäryhmiä, joiden osaaminen painelaitteiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvissä asioissa ei ole riittävää. Valmistajien toimittamissa käyttöohjeissa on paljon kirjavuutta, eivätkä ne ole aina turvallisen käytön edellyttämällä tasolla. Vuonna 2008 onnettomuuksia kirjattiin 3 ja vaaratilanteita 16. Onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoitetaan hyvin puutteellisesti. Paineellisissa putkistoissa sattuneiden, ilmoitettujen onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrät ovat pienempiä ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2008 paineellisissa putkistoissa sattui 7 onnettomuutta ja 4 vaaratilannetta. Putkistojen ikääntyminen on teollisuudessa ongelma, joka lisää turvallisuusriskejä. Tyypillisiä putkisto-onnettomuuksia ovat vuodot, ja niistä ilmoitetaan harvoin, vaikka vahingot olisivat suuriakin. 39

40 Kaasupulloihin (ei nestekaasupulloja) liittyviä onnettomuuksia ei vuonna 2008 sattunut yhtään. Vaaratilanteita kirjattiin 4. Kuva 20 Onnettomuudet ja vaaratilanteet painelaitteissa Painelaiteonnettomuuksien tyypit, laiteryhmät ja onnettomuuksien tapahtumapaikat Vuonna 2008 yleisimmät onnettomuudet ja vaaratilanteet olivat tulipalo (24) ja kemikaalivuoto (11). Räjähdyksiä tapahtui 3, tapaturmia 2 ja laitevaurioita 1. Taulukossa 33 on esitetty vuonna 2008 Tukesin toimialalla tietoon tulleiden painelaiteonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tapahtumapaikat sekä keskiarvo vuosilta Tänä aikana tapauksia oli vuosittain keskimäärin 49. Taulukko 33 Painelaiteonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tapahtumapaikat. Tapahtumapaikka Vuoto Yht. Tapaturma Tulipalo Räjähdys Laitevaurio Keskiarvo Teollisuus ,6 Kotitalous ,0 Julkinen tila ,2 Muu ,2 Yhteensä Keskiarvo ,8 17,8 8,0 20,6 1,4 Useimmat painelaiteonnettomuudet ja vaaratilanteet (22) tapahtuivat teollisuudessa. Teollisuudessa tapahtuneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat tulipalot sekä vaarallisen kemikaalin vuodot. Kotitalouksissa sattui yhteensä 13 onnettomuutta tai vaaratilannetta, joista kaikki liittyivät lämmityskattiloihin tai niiden oheislaitteisiin. Taulukossa 34 on esitetty vuoden 2008 onnettomuudet ja vaaratilanteet painelaitteissa laiteryhmittäin ja onnettomuustyypeittäin. 40

41 Taulukko 34 Painelaiteonnettomuudet ja -vaaratilanteet laiteryhmittäin sekä onnettomuustyypeittäin. Laiteryhmä Tapaturmpaljähdyvaurio Tuli- Rä- Vuoto Laite- Yht. Vesikattila Paineellinen säiliö Prosessilaitteisto Putkisto Kattilalaitoksen muu laite Kylmälaitteisto Höyrykattila Yhteensä Laiteryhmistä eniten onnettomuuksia sattui vesikattiloiden käytön yhteydessä, 12. Suurin osa tapauksista tapahtui kiinteistöjen lämmityslaitteistoissa, joista kaikki olivat takatulitapauksia eli kiinteän polttoaineen syöttölaitteesta lähteneitä tulipaloja. 6.3 Painelaiteonnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Onnettomuuden syntyyn vaikuttavat usein useat eri tekijät. Tekninen syy esiintyi yhtenä tekijänä 11 painelaitteisiin liittyvässä onnettomuudessa. Ihmisen toiminta kirjattiin onnettomuuden syntyyn vaikuttavaksi tekijäksi 4 tapauksessa. Olosuhdetekijöitä saatiin selville 8 tapauksessa. Organisaation toimintaan ja toimintatapoihin liittyviä, onnettomuuteen vaikuttaneita tekijöitä kirjattiin 8 tapauksessa. Taulukossa 35 nähdään tarkemmin, millaisia teknisiä ja organisatorisia syitä onnettomuuksien taustalta löytyi. Taulukko 35 Onnettomuuksien teknisiä ja organisatorisia syytekijöitä. Tekniset syyt Lukumäärä Laitevaurio 9 Turvallisuus- tai ohjauslaitteen vika 4 Tukkeutuminen 1 Varusteluvirhe 3 Korroosio 1 Komponentin virheellinen toiminta 1 Murtuminen 1 Muu 4 Organisatoriset syyt Lukumäärä Tekniset järjestelyt 9 Vaaran ja riskien arviointi 5 Koulutus ja ohjeistus 2 Johtaminen 7 Seurausten rajoittaminen 2 41

42 7 SÄHKÖ JA HISSIT Tukesin sähköturvallisuusvalvonnan kohteita ovat mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus, sähkötuotteiden valmistus ja maahantuonti, sähkölaitteistot, -asennukset ja -urakointi sekä tarkastuslaitokset ja tarkastajat. Tukes valvoo myös hissien turvallisuutta, hissien asennus- ja huoltoliikkeiden toimintaa sekä hissejä tarkastavien laitosten toimintaa. Hissiturvallisuus sisältyy sähköturvallisuussäädöksiin. 7.1 Sähköpalot ja sähköpalokuolemat Sähköpalojen ja sähköpalokuolemien lukumäärät Sähköpalo on palo, jonka mahdollistava energialähde on sähkö. Sähköpalot voivat olla joko sähkölaitteiden tai -laitteistojen vikojen seurauksena alkaneita tai sähkölaitteiden tai -asennusten väärästä tai huolimattomasta käytöstä tai kunnossapidon puutteista aiheutuneita. Sähköpalokuolema on kuolema, joka on aiheutunut sähköpaloksi katsottavasta tapahtumasta suoranaisesti johtuneista vammoista tai myrkytyksestä ja joista kuolema on seurannut 30 päivän kuluessa. Tiedot sähkölaitteiden, -laitteistojen ja muun sähkönkäytön aiheuttamien tulipalojen määristä kerätään pääosin pelastusviranomaisten Pronto-rekisterin ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tiedoista. SPEKin luvut perustuvat lehdistöseurantaan. Taulukossa 36 on esitetty sähköstä johtuvien palojen ja paloissa kuolleiden määrät Taulukko 36 Sähköpalot ja palokuolemat Sähköpalot Sähköpalokuolemat Kaikki palokuolemat Suomessa kuoli tulipaloissa vuonna 2008 yhteensä 103 henkilöä (SPEK), luvussa ovat mukana rakennuspaloissa kuolleiden lisäksi myös maastopaloissa ja autopaloissa menehtyneet. Tupakointi oli yleisin kuolinpalon syttymissyy. Kuolinpalo syttyy useimmiten huolimattomuuden seurauksena ja olo- tai makuuhuoneessa. Palokuolemien määrä on kansainvälisesti vertaillen korkea. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2015 palokuolleiden määrä on korkeintaan 50 henkilöä 19. Vuonna 2008 sähköpalojen määrä oli Pronto-rekisterin mukaan Tukesin tekemän kahden sähköpalojen seurantatutkimuksen mukaan Suomessa syttyy vuosittain todellisuudessa yli 1500 sähköpaloa. Kaikista rakennuspaloista sähköstä johtuvien osuus on noin 30 %. Suurin osa sähköpaloista syttyy kotiympäristössä. Noin 80 % sähköpaloista saa alkunsa erilaisista sähkölaitteista. Usein sähköpalo syttyy kodinkoneista, kuten liedestä, valaisimesta, jääkaapista, pesukoneesta tai televisiosta. Myös sähkökiukaan päälle kuivumaan ripustetut vaatteet leimahtavat usein tuleen. Sähkölaitteistossa alkanut palo on voinut johtua esimerkiksi eristysviasta tai löysästä liitoksesta. Teknisten vikojen ja väärinkäyttötapauksien aiheuttamien määrät ovat suunnilleen yhtä suuret Kuolemaan johtaneet sähköpalot Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 17 henkilöä. 19 Sisäasiainministeriö

43 Rakennuspalokuolemat (SPEK) Rakennuspalokuolemat sähköstä Kuva 21 Rakennuspalokuolemat ja sähköpalokuolemat rakennuksissa. Sähköpalokuolemien osuus kaikista rakennuspalokuolemista on tällä hetkellä suunnilleen 18 %. Sähköpalokuolemat tapahtuivat asuin- tai niihin verrattavissa olevissa rakennuksissa. Vuonna 2008 lähes kaikki sähköpalokuolemat tapahtuivat normaalissa kotiympäristössä. Sähköpalokuolemien uhreista miesten osuus on ollut noin 2/3. Viime vuoden uhreista 65 % oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 49 vuotta. Osa kuolleista on ollut päihtyneenä, usein voimakkaasti. Suuressa osassa tapauksia päihtymisen tasosta ei ollut tietoa käytettävissä. 8 kpl vuoden 2008 sähköpalokuolemista johtui inhimillisestä virheestä tai väärästä toiminnasta, 8 teknisestä viasta laitteessa tai laitteistossa, 1 tapauksessa syy ei ole tiedossa. Taulukko 37 Kuolemaan johtaneen sähköpalon aiheuttanut laite. Laiteryhmä Yht. Valaisin Liesi tai uuni Sähkölaitteisto Kylmälaite Televisio Sähkölämmitin Kahvinkeitin Kiuas Muu sähkölaite Yhteensä Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Huolimattomuus sähkölieden ja ruoan käsittelyssä ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Jokin muu kodinkone oli palon syynä 7 tapauksessa. Nykyajan televisiot aiheuttavat yhä harvemmin paloja, kun taas ylikuumentuneet kiukaat yhdistettynä saunaan jätettyihin vaatteisiin näyttävät yleistyvän sähköpalokuolemien aiheuttajina. Sähkölaitteistoista lähtenyt palo oli syynä kahdessa kuolemantapauksessa. 7.2 Sähkötapaturmat Sähkötapaturmatiedot Tässä julkaisussa sähkötapaturmilla tarkoitetaan sähköiskuja ja muita vastaavia suoraan sähkönkäyttöön liittyviä onnettomuuksia ja vaaratilanteita. Sähkötapaturmiksi on luokiteltu onnettomuudet, joissa henkilö on saanut sähköiskun tai siitä on aiheutunut muita vammoja, esimerkiksi putoamisen seurauk- 43

44 sena, sekä valokaaren vaikutuksesta tapahtuneet onnettomuudet. Sellaiset onnettomuudet, joissa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja, mutta niistä on aiheutunut taloudellista vahinkoa, on kirjattu vaaratilanteiksi. Sähköturvallisuusasetuksen mukaan poliisilla, pelastus- ja työsuojeluviranomaisella sekä verkonhaltijalla on velvollisuus ilmoittaa Tukesille vakavista sähkötapaturmista. Tukes saa parhaiten tietoja vakavista tai työelämässä sattuneista sähkötapaturmista. Lievemmät ja etenkin vapaa-ajalla sattuneet sähkötapaturmat jäävät usein ilmoittamatta. Vertailun vuoksi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ylläpitämästä tietorekisteristä haetaan sähköstä aiheutuneet työtapaturmat. TVL:stä saatu luku kuvaa paremmin sähkötapaturmien kokonaismäärää työelämässä. Tukesin saama tieto on kuitenkin sisällöltään tarkempaa. TVL:n rekisteri ei myöskään sisällä vapaa-ajalla sattuneita sähkötapaturmia. Alla on Tukesin tapaturmamäärätietoja täydennetty TVL:n tiedoilla vv Vuoden 2008 tiedot eivät ole vielä valmistuneet. Viime vuonna kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien määrä vuosilta on tarkentunut Tilastokeskuksesta saadun tiedon perusteella. Tämä on johtanut myös 10 vuoden keskiarvokuvan muuttumiseen. Tilastokeskuksen tiedot vuodelta 2008 eivät ole vielä saatavissa Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Kuva 22 havainnollistaa kymmenen vuoden keskiarvon avulla sähköalan ammattilaisten ja maallikoiden kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien kehitystä vuosina Kuva 22 Kymmenen vuoden keskiarvo kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista. Vuosina sähköturvallisuusviranomaisen tietoon tulleissa sähkötapaturmissa on kuollut 217 henkilöä, joista sähköalan ammattilaisia oli 46 (21 %) ja maallikoita 171 (79 %). Tämän seurantajakson synkin vuosi oli 1972, jolloin sähkötapaturmissa menehtyi yhteensä 21 henkilöä - 4 sähköalan ammattilaista ja 17 maallikkoa. Vuosittainen sähkökuolemien määrä on ollut laskussa 1990-luvun loppuun asti ja tämän jälkeen tasaantunut noin 3-4 kuolemantapaukseen vuodessa. Tämän julkaisuhetkellä Tukesin tietoon ei ole tullut yhtään kuolemaan johtanutta tapausta viime vuodelta. Sähköalan ammattilaisten onnettomuusmäärät ovat vähentyneet huomattavasti 70- ja 80-lukujen onnettomuusmääristä. Vuoden 1986 jälkeen sähkötapaturmissa on menehtynyt 8 sähköalan ammattilaista. 44

45 Työtapaturmat/sähköalan ammattilaiset Työtapaturmat/maallikot Vapaa-ajan tapaturmat Kuva 23 Työ- ja vapaa-ajan kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Työtapaturmat on eroteltu ammattilaisten/maallikoiden osalta. Vapaa-ajan tapaturmissa ei ammattilaisia ole menehtynyt Sähkötapaturmien määrä Vuonna 2008 Tukesin tietoon tuli 66 sähkötapaturmaa. Yhtään kuolemaan johtanutta tapausta ei tämän julkaisuhetkellä ole tullut tietoon. Sähkötapaturmien uhreista ammattilaisia oli 30, maallikoita ja tehtävään opastettuja 36. Kaikki tapaturman uhriksi joutuneet ammattilaiset olivat miehiä. Maallikoista oli naisia 10. Vaaratilanteista, joissa ei ole sattunut henkilövahinkoja, mutta joista on voinut aiheutua aineellista vahinkoa, suuri osa sattui ilmajohtojen läheisyydessä tyypillisesti niin, että betonipumppuauto tms. ajoi puomi pystyssä aiheuttaen valokaaren. Taulukot 38 ja 39 esittävät vuosina sähkötapaturmissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät sekä Tukesin ylläpitämän VARO-rekisterin että TVL:n rekisterin mukaan. Taulukko 38 Sähkötapaturmissa kuolleet sekä muut tietoon tulleet sähkötapaturmat Kuolleet Muut sähkötapaturmat VARO-rekisteri TVL:n rekisteri Sattumisvuodesta 2005 voimaan tulleesta täyskustannusvastuusta (ns. Täky-muutos) johtuen vuoden 2005 vahinkomäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia sitä aiempien vuosien määriin. 45

46 Taulukko 39 Sähköisku- ja valokaarionnettomuudet Tukesin ja TVL:n mukaan Sähköisku VARO-rekisteri Ammattilaiset Maallikot VARO-rekisteri yhteensä TVL:n rekisteri Valokaari VARO-rekisteri Ammattilaiset Maallikot VARO-rekisteri yhteensä TVL:n rekisteri Suurin osa sähkötapaturmista liittyy sähköiskuun ja pienempi osa valokaareen. Valokaari aiheuttaa usein palovammojen kautta pitkän sairauspoissaolon. Sähköiskun seuraukset ovat yleensä joko erittäin vakavat tai näennäisesti pienet, joskin näidenkin on toisinaan raportoitu aiheuttaneen pitkäaikaisia seurauksia tai vaivoja. Ammattilaisille valokaaritapaturma on selvästi yleisempi kuin maallikolle, ja myös ammattilaisille tapaturman seuraukset ovat yleensä vakavampia kuin maallikoille Sähkötapaturmien uhrit sähkölajin ja jännitteen suhteen Taulukossa 40 on esitetty sähköalan ammattilaisille erisuuruisilla jännitteillä tapahtuneet tapaturmat Taulukko 41 esittää vastaavat maallikoille sattuneet onnettomuudet. Taulukko 40 Ammattilaisten sähkötapaturmat jänniteluokittain Sähköisku, ammattilaiset Vaihtojännite < 1 kv kv 24 kv kv Tasajännite < V Yhteensä Valokaari, ammattilaiset Vaihtojännite < 1 kv kv 24 kv kv Yhteensä Kaikki yhteensä Suurin osa (24) ammattilaisten tapaturmista tapahtui tilanteissa, joissa vaihtojännite oli alle 1000 V. Tapaturmia, joissa vaihtojännite oli 1 kv:n ja 24 kv:n välillä, sattui 4, ja sellaisia, jossa jännite oli yli 24 kv sattui vain 2 kpl. 46

47 Taulukko 41 Maallikoiden sähkötapaturmat jänniteluokittain Sähköisku, maallikot Vaihtojännite < 1 kv kv 24 kv kv Tasajännite < V Yhteensä Valokaari, maallikot Vaihtojännite < 1 kv kv 24 kv kv Tasajännite < V Yhteensä Kaikki yhteensä Maallikoille ja tehtävään opastetuille henkilöille sattuneita sähkötapaturmia kirjattiin 36. Maallikoille sattuneista onnettomuuksista 28 tapauksessa vaihtojännite oli alle 1kV. Tapaturmia, joissa vaihtojännite oli 1 kv 24 kv, kirjattiin 5, ja sellaisia, jossa vaihtojännite oli yli 24 kv kirjattiin 1 tapaus. 2 tapauksessa oli kyseessä tasajännite <1500 V Sähkötapaturmien seuraukset Taulukossa alla esitetään sähkötapaturmien seuraukset ammattilaisille ja maallikoille. Vakavimpien (>30 sairaspäivää) kohdalla 3 aiheutui valokaaresta ja 2 sähköiskusta. Taulukko 42 Sähkötapaturmien seuraukset ammattilaisille ja maallikoille Sähkötapaturmien seuraukset, ammattilaiset Ohi menevä kipu Työkyvyttömyys < 30 vrk Työkyvyttömyys > 30 vrk Kuolema Ei tiedossa Ammattilaisten onnettomuudet yhteensä Sähkötapaturmien seuraukset, maallikot Ohi menevä kipu Työkyvyttömyys < 30 vrk Työkyvyttömyys > 30 vrk Kuolema Ei tiedossa Maallikoiden onnettomuudet yhteensä Kaikki yhteensä

48 7.2.6 Tapaturmapaikat ja laitteistot Taulukkoon 43 on koottu tiedot siitä, miten ammattilaisten ja maallikoiden tapaturmat ovat jakautuneet tapaturmapaikan mukaan. Taulukko 43 Sähkötapaturmapaikat uhrin sähköalan kokemuksen mukaan Ammattilaiset Teollinen ympäristö, sähköyhtiöiden kytkinlaitteistot Julkinen tila Asuinrakennus Ulkoalue Muu Yhteensä Maallikot Teollisuusympäristö Julkinen tila Asuinrakennus Ulkoalue Muu Yhteensä Kaikki yhteensä Vuonna 2008 tuli tietoomme entistä enemmän ulkoalueella sattuneita ammattilaistapaturmia. Kuten aikaisempina vuosina sattui viime vuonna paljon ammattilaistapaturmia myös teollisuusympäristössä ja sähköyhtiöiden kytkinlaitteistoissa sekä julkisissa tiloissa, rakennus- ja remonttitöissä jne. Taulukossa 44 esitetään, kuinka ammattilaisten ja maallikoiden sähkötapaturmat jakautuvat erityyppisten sähkölaitteistojen mukaan. Taulukko 44 Eri laitteistoissa tapahtuneet sähkötapaturmat. LAITTEISTOT, ASENNUKSET Ammattilaiset Voimalaitos Siirto- ja jakeluverkko Sähkön käyttäjän laitteisto Kytkinlaitteisto Sisäasennukset Ulkoalueiden sähköasennukset Sähköradat Muu sähkön käyttäjän laitteisto Muu laitteisto Yhteensä Maallikot Voimalaitos Siirto- ja jakeluverkko Sähkön käyttäjän laitteisto Kytkinlaitteisto Sisäasennukset Ulkoalueiden sähköasennukset Sähköradat Muu sähkön käyttäjän laitteisto Muu laitteisto Yhteensä Kaikki yhteensä

49 Ammattilaisilla eniten tapaturmia sattui kytkinlaitteistoissa ja sisäasennuksissa sekä siirto- ja jakeluverkon yhteydessä. Maallikot saavat selvästi eniten sähköiskuja erilaisista sisäasennuksista. Vuonna 2008 suurin osa (88 %) Tukesin tietoon tulleista sähkötapaturmista johtui erilaisista laitteistoista ja asennuksista, vain 12 % johtui sähkölaitteesta. Taulukossa 45 on esitetty sähkölaitteiden aiheuttamien sähkötapaturmien määrät Taulukko 45 Sähkölaitteista tai niiden virheellisestä käytöstä aiheutuneet sähkötapaturmat. SÄHKÖLAITTEET Ammattilaiset Jatko- tai liitäntäjohto Valaisin Kodinkoneet/viihde-elektroniikka Muu tuote Yhteensä Maallikot Jatko- tai liitäntäjohto Valaisin Kodinkoneet/viihde-elektroniikka Muu tuote Yhteensä Kaikki yhteensä Syytekijöitä Sähkölaitteet tai niiden virheellinen käyttö aiheutti 8 tapaturmaa. Ammattilaisille sähkölaitteet aiheuttavat harvoin sähkötapaturmia. Taulukossa 46 esitetään sähkötapaturmien välittömät syyt Taulukko 46 Sähkötapaturmien syyt Ammattilaiset Uuden laitteiston rakenteellinen vika Uuden laitteen rakenteellinen vika Käytössä vaaralliseksi tullut laitteisto Käytössä vaaralliseksi tullut laite Virheellinen toiminta/inhimillinen erehdys Muu Ei tiedossa Yhteensä Maallikot Uuden laitteiston rakenteellinen vika Uuden laitteen rakenteellinen vika Käytössä vaaralliseksi tullut laitteisto Käytössä vaaralliseksi tullut laite Virheellinen toiminta/inhimillinen erehdys Muu Ei tiedossa Yhteensä Kaikki yhteensä

50 Virheellinen työskentelymenettely tai inhimillinen erehdys oli vuonna 2008 tapaturman välittömänä syynä suurimmassa osassa ammattilaisten sähkötapaturmista. Vain 13 % tapaturmista johtui laitteiston rakenteellisesta viasta. Tyypillinen välitön syy oli se, että työkohdetta ei tehty jännitteettömäksi ennen työn aloittamista eli kohteessa tehtiin jännitetyötä noudattamatta jännitetyöstä annettuja määräyksiä. Toisinaan jännitteisten osien suojaus oli puutteellista tai jännitteettömyyttä ei aina tarkastettu ennen työhön ryhtymistä. Myös maallikoille tapahtuneissa sähkötapaturmissa virheellinen toiminta tai inhimillinen erehdys olivat yleisimpiä onnettomuuden välittömiä syitä. Vaatimusten vastaisina markkinoille tulleet tuotteet aiheuttavat hyvin vähän tapaturmia. Maallikoilla virheellisen toiminnan tai inhimillisen erehdyksen osuus oli noin puolet. Maallikoilla tyypillisimpänä tapaturman syytekijänä voidaan pitää ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä. Erityisesti avolinjojen läheisyydessä ei huolehdita riittävistä suojaetäisyyksistä. Käytössä vaaralliseksi tullut laitteisto oli syynä 8 tapaturmaan. 7.3 Hissitapaturmat Tukes valvoo hissien, hissilaitteiden ja nosto-ovien turvallisuutta sekä hissiurakointia ja -huoltoa ja järjestää hissiturvallisuustutkintoja. Hissitapaturmiksi on kirjattu tapaukset, joissa vahinko on aiheuttanut hissin käyttäjälle esimerkiksi ruhjeita. Vaaratilanteina on kirjattu sellaiset tapaukset, joissa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja, vaan vahinko on aiheutunut kuljetetuille esineille, lemmikkieläimille tai itse hissille. Vuonna 2008 kirjattiin 4 hissitapaturmaa. Hissien matkustusmääriin suhteutettuna se on vähän. Hisseillämme matkustetaan suuruusluokkaa yhtä paljon henkilökilometrejä kuin kotimaan lentoliikenteessä. Taulukossa 47 on esitetty vuosina Tukesin tietoon tulleet hissionnettomuudet. Lukumäärissä on mukana myös liukuportaissa sattuneita tapaturmia. Ilmoituksia tapaturmista Tukes saa vapaaehtoisuuteen perustuen hissiurakoitsijoilta, minkä ohella Tukes seuraa myös median uutisointia. Vakavien vahinkojen osalta tilastot lienevät varsin kattavat. Vakavista vahingoista useimmat ovat liittyneet hisseihin, joiden korissa ei ole erillistä ovea, mikä tekee mahdolliseksi tietyt kiilautumistyyppiset tapaturmat, etenkin isohkoja esineitä kuten pyörin varustettuja roskasäiliöitä kuljetettaessa. Kuolemaan johtanut hissionnettomuus rakennuksissa sijaitsevissa hisseissä on maassamme sattunut viimeksi vuonna Yhtä kuolemaan johtanutta onnettomuutta kohti tarvitaan nykytasolla tilastollisesti suuruusluokkaa 10 miljardia hissistarttia. Hissiurakoinnin sekä hissitarkastajien valvonnan perusteella hissien vaatimustenmukaisuudessa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia aiempaan nähden. Taulukko 47 Hissitapaturmat Kuolleet Loukkaantuneet Muut vahingot Yhteensä Hissiturvallisuutta parantaisi voimakkaimmin vanhojen hissien peruskorjaus ja modernisointi, millä ymmärretään turvallisuustason nostoa vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Hissien peruskorjausten tarve on jo nyt suuri maamme hissien keskimääräisen iän ollessa yli 30 vuotta. Sähkölaitteistojen vanhetessa, mekaanisten osien kuluessa ja monien sähkömekaanisten hissikomponenttien varaosien saannin tyrehtyessä hissien peruskorjaustarve kasvaa tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Peruskorjausten määrä ylittäneekin jo lähivuosina uusien hissitoimitusten määrän Suomessa. 50

51 8 VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisia aineita kulkee Suomen maanteillä lähes 15 miljoonaa tonnia vuosittain. Eniten kuljetetaan palavia nesteitä, yli 8 miljoonaa tonnia. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden on täytettävä kemikaalikohtaiset tekniset vaatimukset, jotta niiden sisältö ei onnettomuustilanteessakaan aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Tukes valvoo Suomessa käytettävien kuljetussäiliöiden ja -pakkausten määräystenmukaisuutta. Tässä luvussa tarkastellaan sellaisia Tukesin tietoon tulleita vaarallisten aineiden kuljetuksen aikana tapahtuneita onnettomuuksia, jotka ovat johtuneet kuljetussäiliön tai pakkauksen rakenteellisesta viasta. VAROon kirjataan myös toimialan ulkopuolisina vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuneet liikenneonnettomuudet, joissa säiliö on vaurioitunut ja vaarallista ainetta päässyt vuotamaan. Taulukossa 48 esitetään vuosina Tukesin tietoon tulleet tapaukset. Taulukko 48 Vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneet onnettomuustapaukset Säiliön rakenteesta johtuva onnettomuus Liikenneonnettomuus Liikenneonnettomuus, vaarallista kemikaalia vuotanut yli litraa Rakenteesta johtuvia onnettomuuksia kirjattiin vuonna 2008 kolme. Säiliön rakenteesta johtuvia vaaratilanteita, joissa vuotaneen aineen määrä on ollut pieni, kirjattiin 2 tapausta. Onnettomuuksia, jotka eivät johdu kuljetuskaluston rakennevirheestä, vaan joissa liikenneonnettomuuden seurauksena säiliö on vaurioitunut ja vaarallista ainetta päässyt vuotamaan, kirjattiin viime vuonna 10 kpl. Näistä 5 tapauksessa vaarallista kemikaalia pääsi maahan yli litraa. Tukesin saaman tiedon perusteella näyttää siltä, että vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden käytönaikainen turvallisuus on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. 51

52 9 KAIVOKSET Suomessa on toiminnassa 45 kaivosta ja avolouhosta, joita Tukes valvoo kaivoslainsäädännön nojalla. Kaivosturvallisuuteen kuuluu yleisen kaivosturvallisuuden lisäksi kaivosten nostolaitteiden valvonta ja maanpäällisten patojen valvonta. Kaikki toiminnassa olevat kaivokset tarkastetaan vuosittain. Kaivostapaturmissa Tukesin onnettomuuslukuihin otetaan mukaan ne tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet yli 3 työkyvyttömyyspäivää. Taulukossa 49 on esitetty kaivosonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden (yli 1 ja yli 3 työkyvyttömyyspäivää) määrät. Taulukko 49 Kaivoksissa sattuneet tapaturmat ja kuolemantapaukset Kuolleet Loukkaantuneet, yli 3 työkyvyttömyyspäivää Loukkaantuneet, yli 1 työvuoron menetys Loukkaantuneet (yli 3 työkyvyttömyyspäivää) Loukkaantuneet (yli 1 työvuoron menetys) Kuva 24 Kaivoksissa sattuneet tapaturmat vakavuuden mukaan Vuonna 2008 kaivosonnettomuuksissa loukkaantui 28 henkilöä. 41 tapausta johti yli yhden työvuoron menetykseen. Vaaratilanteina kirjattiin 3 tulipaloa. Kuva 25 esittää vastaavat tapaturmaluvut miljoonaa työtuntia kohti. 52

53 Yli 3 työkyvyttömyyspäivää Yli 1 työvuoron menetys Kuva 25 Kaivostapaturmat miljoonaa työtuntia kohti vakavuuden mukaan Vuonna 2008 yli 3 työkyvyttömyyspäivään johtaneita onnettomuuksia sattui miljoonaa työtuntia kohden ~ 20. Yli 1 työvuoron menetykseen johtaneita onnettomuuksia sattui miljoonaa työtuntia kohden ~ 29. Tapaturmatietojen perusteella turvallisuus kaivoksilla on säilynyt hyvällä tasolla. 53

54 LÄHDELUETTELO 1. Lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet onnettomuuksista: - Sähköturvallisuuslaki 410/1996, 52a - Sähköturvallisuusasetus 498/1996, 20 - Painelaitelaki 869/1999, 19 - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, 98 ja 99 - Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999, 61 - Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/2002, 20 ja 34 - Räjähdeasetus 473/1993, 99, 100 ja Ammoniumnitraattiasetus 171/1984, 38 ja 39 - Asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/1995, 42 - Maakaasuasetus 1058/1993, 48 - Nestekaasuasetus 711/1993, 44 ja 45 - KTMp kaivosten turvallisuusmääräyksistä 921/1975, Sisäasiainministeriön pelastusosaston ylläpitämä Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmä, Pronto. 3. Onnettomuustutkinnan käsikirja, Tukes, Anne-Mari Lähde, Turvallisuusindikaattorit, TUKES-julkaisu 6/ Sähkötapaturmat ja vaaratilanteet Suomessa , Sähkötarkastus Fimtekno Oy, Projekti 1/S6, Antti Nenonen, Sähköpalokuolemat Suomessa, TUKES-julkaisu 1/

55 LIITE 1 Onnettomuuden kriteerit Tukesin kriteerit tapauksen luokittelemiseksi onnettomuudeksi Henkilövahingot * tapauskohtaisesti * yli 3 työkyvyttömyyspäivää (kaivokset) tai * saanut sähköiskun tai loukkaantunut valokaaresta (sähkötapaturma) Omaisuusvahingot Vaarallisen kemikaalin vuoto vuotanut ainemäärä T+, erittäin myrkyllinen 5 kg T, myrkyllinen 50 kg F+, erittäin helposti syttyvä 200 kg F, helposti syttyvä 200 kg E, räjähtävä 1 kg R10, syttyvä 200 kg P, palavat 200 kg C, syövyttävä 200 kg O, hapettava 200 kg N (R50, R50/53, R51/53), 1 t ympäristölle vaarallinen Xn, haitallinen 1 t Xi, ärsyttävä 1 t Nestekaasuvuoto 10 kg Räjähteet, osallisena ollut räjähdemäärä 1 g Kriteerit tapauksen luokittelemiseksi vakavaksi onnettomuudeksi (vakavuusluokat A ja B) Kuolleet 1 Henkilövahingot yli 24 tuntia sairaalahoidossa Omaisuusvahingot Vaarallisen kemikaalin vuoto vuotanut ainemäärä T+, erittäin myrkyllinen 100 kg T, myrkyllinen 1 t F+, erittäin helposti syttyvä 1 t F, helposti syttyvä 50 t E, räjähtävä 200 kg R10, syttyvä 50 t P, palavat 50 t C, syövyttävä 50 t O, hapettava 50 t N (R50, R50/53, R51/53), 10 t ympäristölle vaarallinen Xn, haitallinen 50 t Xi, ärsyttävä 50 t Nestekaasuvuoto 1 t Räjähteet, osallisena ollut räjähdemäärä 100 g 55

56 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista VAARALLISET KEMIKAALIT Liuottimien syttyminen aiheutti työntekijälle palovammoja Tapahtumahetkellä maalinvalmistustehtaalla oltiin lopettelemassa työpäivää. Vain tuotannossa ja laboratoriossa oltiin töissä, muissa osissa rakennusta ei ollut henkilökuntaa enää paikalla. Tulipalo syttyi, kun tuotantotyöntekijä oli ottamassa liuotinputkesta 20 litran astiaan muutamaa litraa tolueenia kaataakseen sen valmistussäiliössä työn alla olleen tuotteen pintaan kuivumisen estämiseksi. Toimenpide liittyi normaaleihin rutiineihin, jotka toteutetaan työpäivän päätteeksi, mikäli kyseinen tuote jää valmistussäiliöön yön yli. Työntekijä oli hetkeä aiemmin tehnyt vastaavan operaation ja siksi astiassa oli jo valmiiksi hieman tolueenia. Liuotinputken venttiili on noin kahden metrin korkeudessa ja työntekijä nosti 20 litran astiaa kohti hanaa. Työntekijän muistikuvien mukaan hän oli jo maadoittanut astian, mutta ennen kuin hän ehti aloittaa tolueenin valutuksen astiaan, hän horjahti annostelupaikalla olevan lattiavaa'an reunaan. Horjahduksen seurauksena astia putosi hänen käsistään ja astiassa valmiiksi ollut tolueeni loiskahti ulos astiasta ja syttyi palamaan. Tolueenia roiskahti myös työntekijän päälle. Mies kuoli kemikaalisäiliön puhdistuksessa Säiliöajoneuvo oli kuljettanut raakatärpättilastin kemikaalilaitokselle. Tämän jälkeen kuljettaja oli vienyt säiliöyhdistelmänsä kuljetusliikkeen varikolle, jossa hän oli omatoimisesti ryhtynyt puhdistamaan säiliötä huoltohallissa. Kuljettaja oli yksin vesiletkulla puhdistanut säiliötä miesluukun kautta ollen itse säiliön ulkopuolella. Kuljettaja löydettiin tajuttomana säiliön päältä. Ambulanssimiehistö yritti elvyttää kuljettajaa tuloksetta. Kuljettaja menehtyi. Bensatankin tyhjentäjä kuoli saamiinsa palovammoihin Mies tyhjensi autonsa bensatankkia sähköisellä pumpulla, kun bensiini räjähti ja sytytti miehen vaatteet tuleen. Mies sai pahoja palovammoja ja menehtyi myöhemmin saamiinsa vammoihin. Tulipalo syttyi bensiinitankin tyhjennyksen yhteydessä Tulipalo leimahti liekkeihin, kun autokorjaamolla tyhjennettiin polttoainetta romuauton tankista. Bensiiniä tyhjennettiin tankista letkun ja suppilon kanssa entisiin AIV-säiliöihin, kun liekit leimahtivat. Tuli levisi nopeasti ja tarttui tyhjentäjän työtakin hihaan. Takki saatiin kuitenkin pois päältä. Miehet yrittivät työntää liekehtivän auton ulos hallista, mutta eivät onnistuneet siinä. Mies sai lieviä palovammoja käsiinsä. Mustalipeää roiskui työtekijän kasvoille sellutehtaalla Sellutehtaan työntekijä oli ottamassa voimalaitoksen mustalipeän kuiva-aineiden näytteitä. Näytteitä otettaessa oli kattilan kidelipeäsäiliön näytteenoton yhde tukossa. Kasvosuoja oli käytössä. Yhde laitettiin höyrytykseen ja mies lähti viemään näytteitä laboratorioon. Tullessaan takaisin näytteenottoon hän unohti laittaa kasvosuojan päälle työn ajaksi. Näytteenoton yhde avautui höyrytyksen vaikutuksesta. Tällöin mustalipeä roiskui ilmeisesti höyryn paineen vaikutuksesta näytteenoton kupista miehen kasvoille ja silmille. Hätäsuihkusta meni hälytys valvomoon, mutta sieltä ei tullut hälytyksen perusteella kukaan heti katsomaan, vaan vasta sen jälkeen kun mies soitti valvomoon ja pyysi apua paikalle. Mies sai lipeää kasvoille ja silmiin. 56

57 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Tulipalo lämpöeristeitä valmistavalla tehtaalla Eristetehtaalla oli meneillään blokien (styroxkuutioiden) kuumalankaleikkaus. Tuntemattomasta syystä bloki pysähtyi linjalle, jolloin kuumalanka pääsi sytyttämään blokin liekkeihin. Vastavalmistetusta styroxista vapautuu vielä pentaanikaasua, joten se on herkästi syttyvää ja paloa levittävää materiaalia. Tuli pääsi blokin takareunaan seinän puolelle sytyttäen takana tulleet blokit, joten sammuttimien tyhjentäminen tuleen eri riittänyt tukahduttamaan tulta. Palo levisi vieressä sijainneeseen varastorakennukseen ja siinä sekä ulkona olleisiin styroxvarastoihin. Tulipalon voimasta lensi palavia eristelevyjä palopaikan ympäristöön, jossa syttyi useita maastopaloja. Palokunta antoi hälytyksen muodostuneen myrkyllisen savukaasun vuoksi ja lähitalot evakuoitiin. Palo saatiin haltuun parin tunnin sisällä. Eristetehtaan tehdassali tuhoutui. Lisäksi paloi 500 neliömetrin styroxvarasto täysin. Vahingot olivat satojatuhansia euroja. Hienosellusiilossa räjähti Tapahtumaketju sai alkunsa sellunjauhimen jälkeisestä sellupölyn siirtoputkesta, jossa olevan venttiilin toimilaitteessa oli useita häiriöitä päivän aikana. Edellinen jauhatus loppui ja siirtoputken venttiili sulkeutui. Tässä vaiheessa oli sellun siirtoputkeen jäänyt, jauhimen ja venttiilin väliselle alueelle, kytevää sellua. Hienosellun pölysuodatin käynnistyi seuraavaa jauhatusta varten. Tällöin siirtoputkessa ollut kytevä sellu sai ilmaa ja siirtoputki kuumeni. Jauhin ja sellun syöttö jauhimeen käynnistyi. Jauhimen alusen ollessa tukossa sellu alkoi palaa myös jauhimessa. Tällöin on todennäköisesti myös kytevää sellupölyä päässyt ilmanottoaukoista hienojauhinsaliin. Kun siirtolinjassa oli alipainetta, lähti putkesta palavaa materiaalia eteenpäin, syklonin kautta sellusuotimeen, jossa tapahtui räjähdys. Räjähdyksen paineiskun seurauksena kahden hienojauhimen sivuluukkujen rajat hälyttivät ja jauhimet pakko-ohjautuivat seis. Tämä lisäsi myös kaapelihyllyjen paloa hienojauhintilassa. Räjähdyksen johdosta palavaa sellua palautui myös syklonin kautta hienosellun annostelusiiloon, jossa myös tapahtui räjähdys. Tämä rikkoi räjähdyskalvon ja ns. tulipallo näkyi tehtaan yläpuolella. Automaattinen hälytysjärjestelmä kytki sprinklerit päälle hienojauhinsalissa ja suoritti hälytyksen. Teflonpinnoitustyössä tapahtui uunin räjähdys Pinnoitusaineiden levitys oli tehty maalaamossa, pinnoitetut paistopellit odottivat paistoa. Paikalla oli yrittäjä ja kaksi muuta henkilöä töissä. Meneillään oli esipaisto sähköuunissa (150 o C) ennen varsinaista pinnoitteen sulatuspaistoa (413 o C) kaasu-uunissa. Uuniin oli vaihdettu uusi vaunullinen peltejä. Noin viiden minuutin kuluttua uuni äkillisesti räjähdysmäisesti rikkoontui: oven lasi rikkoutui, ovi irtosi ja lensi useita metrejä päätyen rakennuksen nurkkaan. Uunin runko halkesi kahtia. Paineaalto rikkoi rakennuksesta 18 ikkunaa. Henkilövahingot olivat lieviä; lieviä palovammoja, haavoja, ruhjeita ja mustelmia. Suuria määriä dieseliä valui maahan satamassa Alus oli tullut öljysatamaan ja aloitti dieselöljyn pumppauksen. Tarkoitus oli siirtää tuote viiteen säiliöön. Kuusi miestä oli valvomassa öljyn siirtoa. Säiliötä täytettäessä dieseliä kulkeutui maahan, mikä aiheutti öljyn hajua. Todettiin öljyvuoto. Dieselöljyä oli vuotanut väärään säiliöön, viemäriverkostoon, maaperään, säiliön vallitilaan ja mereen, yhteensä noin 160 m 3. Maaperään päätyi yhteensä kg dieselöljyä. Mereen päässyt pieni määrä kellui kalvona noin puolen neliökilometrin alueella. 57

58 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Raskaan polttoöljyn vuoto putkilinjan alle Jalostamoalueella oltiin toteuttamassa hanketta, joka sisälsi vanhojen linjojen purkamista ja uusien, nykyistä suurempien linjojen rakentamista purkamisesta vapautuneiden linjojen paikalle. Urakoitsija toteutti purkutyötä ennalta suunnitellulla ja sovitulla tavalla. Iltapäivällä irrotettiin vanhalle kuumaöljyuunille menevä kuumaöljyputkiston osa. Tässä linjassa oli ennalta tiedostamaton putkiyhde käytössä olevan raskaan polttoöljyn siirtolinjaan. Tätä yhdettä ei näkynyt putkikaaviossa, eikä tuotannon operaattori ollut suunnitteluvaiheessa tietoinen sen olemassaolosta. Yhteessä oli todennäköisesti jämähtäneen paksun tuotteen muodostama tulppa, koska se ei purkuhetkellä alkanut vuotaa. Linjan purun jälkeen urakoitsija poistui työkohteesta, koska työpäivä oli päättymässä. Tällöin linjassa ollut tuotetulppa todennäköisesti itsestään suli ja linjayhteen kautta alkoi vuotaa noin 70-asteista raskasta polttoöljyä paineellisesta käytössä olevasta linjasta. Vuotanut öljy virtasi putkikanaalin viettämisen suuntaan kohti satamaa ja pysähtyi kanaalin päässä olevaan betonimuuriin. Öljyä ehti valua arviolta 71 m 3. Valkolipeäpäästö mereen sellutehtaalla Sellutehtaalla katkesivat sähköt, minkä seurauksena tehtaan instrumenttiverkon paine loppui kompressorien pysähtymisen johdosta. Kaikki säätöventtiilit lopettivat toimintansa ja valkolipeäsuodattimen meesaventtiili jäi rakosilleen. Valkolipeäsuodin tyhjentyi kanaaliin. Päästö kulkeutui kahdennettuun pumppausjärjestelmään (kaksi peräkkäistä pumppaamoa), joista kumpikaan ei tietenkään toiminut, koska sähköjä ei ollut. Mereen päätyi noin 5 m 3 valkolipeää. Rikkihappotehtaalla syntyi valkoinen rikkidioksidipilvi Rikinpolttolaitoksen polttoilman puhaltimen paine ja polttoilman määrä väheni äkillisesti. Sen seurauksena syntyi rikkihappolaitoksen ja rikinpolttolaitoksen välissä näkyvä valkoinen rikkidioksidipilvi. Laitoksen ohjaamomies pysäytti rikkihappotehtaan ja rikinpolttolaitoksen tapahtuman alusta 4 minuutin kuluessa hätäpysäytyksestä, jolloin kaasun kehitys loppui ja laitoksen paineistus tuulettui normaalisti tehtaan poistokaasupiippuun. Kaasuvuoto lakkasi ja syntynyt kaasupilvi haihtui. Nestemäisen rikkidioksidin vuoto viemäriin Nestemäisen rikkidioksidin siirtopumppu jäätyi. Henkilökunta sulatti jäätyneen pumpun ja otti sen ajoon. Epähuomiossa pumpun tyhjennysventtiili jäi auki ja kun pumppu käynnistettiin, rupesi nestemäistä rikkidioksidia valumaan viemäriin aiheuttaen ilmaan rikkidioksidipitoisia kaasuja. Kun asia huomattiin, varoitettiin lähistöllä olevia ihmisiä ko. vaarasta. Rikkidioksidipitoisia kaasuja oli alueella ajoittain voimakkaita pitoisuuksia. Osalle henkilöille tuli yskänkohtauksia. Polttoainesäiliön tankkausletkun liitos irtosi ja öljyä valui maahan Maanpäällisen öljysäiliön tankkausletkun liitos oli irronnut. Sähköpumppu oli nostettu säiliön päälle. Polttoainetta oli valunut maahan noin 30 m 3 :n alueelle. Osa öljystä oli imeytynyt viereisen varastokopin alle maahan. Varastokoppi tyhjennettiin ja siirrettiin pois saastuneen maan päältä litran säiliö oli ollut täynnä ja säiliöstä saatiin 450 litraa öljyä. Loput öljystä, runsaat litraa, oli maassa. 58

59 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Raskaan polttoöljyn vuoto puutarhalla Puutarhan omistaja huomasi, että raskasta polttoöljyä oli päässyt valumaan yhden kasvihuoneen betonilattialle. Noin 1 m 3 raskasta polttoöljyä oli valunut kasvihuoneen betonilattialle. Lattialta öljy oli kulkeutunut kellariin ja kahden lattiakaivon kautta sitä kulkeutui myös sadevesiviemäreihin. Raskasöljysäiliön lämminvesikierukka oli vuotanut ja aiheuttanut öljyn nousemisen miesluukusta kasvihuoneen lattialle. Polttoöljyä valui maahan teollisuusalueella Teollisuusalueella, maa-ainesmurskaamolla tapahtui öljyvahinko kun maansiirtokoneiden siirrettävästä polttoainesäiliöstä pääsi valumaan maahan arviolta litraa polttoöljyä. Maa oli jäässä, ja vahingot jäivät pieniksi. Sähköinen pumppu oli jäänyt vahingossa päälle. Täyttöpistoolin suljin ei ollut pysynyt sulkeutuneena, ja niin pumpun kautta oli öljyä valunut hiljakseen maahan. Farmarisäiliön puhki ruostuneesta pohjasta valui öljyä Palokunnalle tuli ilmoitus, että joessa on öljyä. Öljyn alkuperä jäljitettiin tilalle, jossa maanpäällisestä öljysäiliöstä oli vuotanut öljyä maahan. Palomiehet imeyttivät öljyn. Saastunutta maata poistettiin noin 20 neliömetrin alueelta. Jokeen asetettiin useita imeytyspuomeja. Polttoöljyä oli valunut arviolta litraa. Kuljettaja tyhjensi öljyt väärään putkeen Öljyauton kuljettaja tyhjensi tilatun öljymäärän, noin litraa, vahingossa saunan raitisilmaputkeen. Sauna, pesuhuone ja takkahuone peittyivät öljyyn. Pesuhuoneessa sijaitsevasta lattiaviemäristä öljy pääsi viemäriverkostoon. NESTEKAASU Nestekaasuvuoto tappoi mökkiläisen Iäkäs pariskunta oli viettänyt ensimmäisen yönsä talven jälkeen kesämökillään. Varhain aamulla noin kello viiden aikaan oli mieshenkilön vointi niin huono, että hänen vaimonsa soitti hätäkeskukseen. Mies kuitenkin menehtyi paikan päällä elvytysyrityksistä huolimatta. Kuolemansyy oli häkämyrkytys. Samassa huoneessa olleen naisen oireet olivat lievemmät ja hän pystyi saatettuna kävelemään ambulanssiin. Rakennuksessa oli yksi pieni huone ja huoneesta oli käynti makuualkoviin. Makuualkovin alaosassa oli korvausilmaventtiili, mutta se oli tukittu. Viereisessä huoneessa ei ollut tuloilmaaukkoa (venttiiliä) eikä erillistä poistoilmaventtiiliä. Kaasuasennusten tarkastuksessa todettiin, että kaasuputkiston puristushelmiliitokset vuotivat kaasua. Kaasulaitteet toimivat normaalisti. Mökissä oli kaasuhella, -jääkaappi ja -valo. Yöllä oli kaasujääkaappi ollut päällä. Kaasupullo oli ulkona. Koko yön jatkunut kaasuvuoto yhdistettynä mökin huonoon ilmanvaihtoon on todennäköisesti aiheuttanut jääkaapin polttimella epätäydellistä palamista ja siten häkää huoneeseen. Menehtyneen henkilön veressä häkähemoglobiinia oli 19 %. 59

60 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Nestekaasuräjähdys asuntovaunussa Metsähakkuutyömaalla oli käytetty asuntovaunua taukotilana. Viikonlopun aikana metsäkoneen kuljettaja oli käyttänyt vaunua. Sunnuntaina oli vaunussa tapahtunut räjähdys, joka tuhosi vaunun täysin. Metsäkoneen kuljettaja loukkaantui räjähdyksessä vakavasti. Räjähdys ei aiheuttanut tulipaloa. Asunovaunu oli miehen oma. Vaunun käyttöönottovuosi oli Vaunulle oli tehty koeponnistus kolme kuukautta aikaisemmin. Mies oli juuri ostanut vaunun yksityiseltä henkilöltä ja tämä oli hänelle vaunun ensimmäinen käyttökerta oston jälkeen. Asuntovaunussa on todennäköisesti ollut nestekaasuvuoto, joka on aiheuttanut räjähdyksen. Kaasun syttymissyy ei ole tiedossa. Loukkaantunut henkilö ei ole pystynyt muistamaan mitään tapahtumasta. Poliisin suorittamassa teknisessä tutkinnassa todettiin, että kaasuhellan toinen hana oli auki. Teknisen tutkinnan perusteella poliisi pitää täysin mahdollisena, että hellan hana olisi jumiutunut niin, että nestekaasua on päässyt virtaamaan sisälle vaunuun. Nestekaasuräjähdys työmaaparakin sisällä Parakkia käytettiin mursketyömaalla huolto- ja korjaustyötilana. Parakki oli tehty kuljetuskontista ja sijoitettu kuorma-auton lavalle. Parakissa oli kaksi 11 kg:n nestekaasupulloa. Toinen pulloista oli liitetty letkulla toho-työkaluun. Parakissa oli myös hitsauskaasupullot. Iltavuoron aikaan työmaalla oli kaksi miestä töissä. Toinen miehistä oli havainnut kaasun hajua ja mennyt parakkiin sulkemaan mahdollisesti vuotavaa nestekaasupulloa. Kun mies oli sulkenut kaasupullon venttiilin oli tapahtunut räjähdys, jonka voimasta mies oli lentänyt maahan. Mies sai palovammoja käsiin, kasvoihin ja niskaan. Hänet vietiin sairaalaan. Todennäköisesti kaasupulloon kiinnitetystä tohosta oli vuotanut kaasua parakin sisälle. Mahdollisesti edellisen käytön jälkeen nestekaasupullon venttiiliä ei ollut suljettu huolellisesti. Parakkia ei ollut käytetty iltavuoron aikana, joten kaasua on voinut vuotaa usean tunnin ajan ennen kuin henkilö haistoi kaasun hajua parakin ulkopuolella. Kaasun syttymissyy ei ole tiedossa. Tulipalo asuntovaunussa sai alkunsa nestekaasulämmittimestä Mieshenkilö oli nukkumassa asuntovaunussa omakotitalon pihapiirissä, kun aamuyöllä vaunussa syttyi tulipalo. Omakotitalossa asunut henkilö oli havainnut tulipalon ja soitti vaunussa yöpyneen henkilön kännykkään. Näin nukkumassa ollut henkilö pelastui eikä onnettomuus aiheuttanut henkilövahinkoja. Vaunu tuhoutui tulipalossa täysin. Omakotitalosta palon havainnut henkilö oli nähnyt vaunun palavan kaasupullotilan puoleisesta päästä. Vaunun pullotilassa oli Primus-merkkinen lämmitin, joka oli ollut päällä. Tulipalo oli syttynyt aamuyöllä, joten on mahdollista, että vaunun lämmittimen toimintahäiriö on aiheuttanut tulipalon. Varomaton nestekaasun käsittely poltti kesämökin Mieshenkilö oli käyttänyt leivinuunin sytytyksessä apuna nestekaasutohoa. Tämän jälkeen hän oli sammuttanut tohon kiertämällä pulloventtiilin kiinni. Henkilö oli sisällä uunin ja kaasupullon läheisyydessä kun huoneeseen vuotanut kaasu syttyi humahtaen palamaan. Mies pääsi 60

61 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista pakenemaan ulos palavasta rakennuksesta. Hän sai palovammoja. Rakennus tuhoutui palossa täysin. Kaasupullon venttiili oli kierreventtiili. Tätä venttiiliä suljettaessa se on todennäköisesti kuitenkin jäänyt epähuomiossa vuotamaan kaasua tohon kautta huonetilaan. Leivinuunin kipinä on todennäköisesti sytyttänyt kaasun. Kaasulämmitin poltti kaasuletkun poikki Rakennustyömaalla 33 kg:n nestekaasupulloon oli liitetty kaasulämmittimiä työmaa-aikaista lämmitystä varten. Yhden lämmittimen kaasupullo oli kaatunut lämmittimen eteen sillä seurauksella, että kaasuletku oli palanut poikki. Letkusta purkautuva kaasu oli syttynyt tuleen ja sytyttänyt huoneiston nurkassa olleen lautakasan. Palosta aiheutui vähän materiaalivahinkoja. Henkilövahinkoja ei tullut. Kaasuhella sytytti tulipalon Omakotitalon ja autotallin välissä oli katettu ulkotila, jossa talon asukas oli iltapäivällä laittamassa ruokaa kaasuhellalla. Ruoan valmistukseen hän käytti nestekaasukäyttöistä, yksiliesistä pöytäliettä. Hän oli jättänyt liedellä olevan ruoan paikalleen ja mennyt hakemaan perunoita. Hänen tullessaan takaisin oli hän havainnut ruoanvalmistuspaikan olevan tulessa. Mies oli yrittänyt sammuttaa paloa lähellä olleella sammutuspeitteellä, polttaen samalla osittain vasempaa kättään. Hän ei kuitenkaan onnistunut sammuttamaan paloa, vaan poistui paikalta ja soitti apua. Tuli levisi nopeasti asuinrakennuksen rakenteisiin ja pelastuslaitoksen tullessa paikalle oli rakennus jo täyden palamisen vaiheessa. Palo tuhosi omakotitalon korjauskelvottomaksi. Nestekaasuvuoto on todennäköisin palon aiheuttaja. Kaasuvuoto on sitten syttynyt lieden omasta liekistä. Kaasuvuoto on edelleen voimistanut ja levittänyt paloa omakotitalon syttyviin rakenteisiin. Nestekaasuvuoto erikoistuotejalostamolla Jalostamon nestekaasupallosta tuli HH-hälytys pinnan ollessa mm. Hälytys kuittaantui välittömästi. Myöhemmin huomattiin vedenerottimen varoventtiilin sulkeutuneen. Propaanikolonnin vedenerottimen kannen tiiviste petti ja nestemäistä propaania pääsi vuotamaan. Vedenerotin ohitettiin. Vuotoa kesti noin tunnin. Vuodon määrä oli noin 1 tonni. MAAKAASU Maakaasun jakelujohdon rikkoutuminen kaivutyön yhteydessä Maakaasun jakelujohto oli määrä siirtää rakennettavan marketin varastopihan alueelta tontin rajojen ulkopuolelle. Uusittava johto-osuus oli jo kaivettu valmiiksi ja loppupään liitoskohta valmisteltu. Ryhdyttiin kaivamaan alkupään liitoskohtaa. Liitoskohta oli suunniteltu siten, että pe 75 johto katkaistaisiin heti harajohdon pe 63 jälkeen, josta lähdettäisiin kulmakappaleella uudella johdolla. Haarakohdan etsiminen ei sujunutkaan suunnitelmien mukaan. Runkojohto pe 75 oli näkyvissä ja sitä seurattiin etsien haaroituskohtaa. Paikka yritettiin tutkata, mutta kun johdon rakentamisen aikana etsintälankana käytettiin galvanoitua teräslankaa, oli se monin paikoin syöpynyt poikki ja tutka ei sijaintia näyttänyt. Seuraavaksi haaroituskohta merkittiin mittausosaston toimesta mittaamalla, muuta sekään ei ollut kohdallaan. 61

62 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista RÄJÄHTEET Kaivua jatkettiin osin lapiolla ja pienkaivinkoneella, maa oli tiukkaa savea. Aivan haarajohdon kohdalla hieman sen yläpuolella vastaan tuli tyhjä suojaputki, joka sekin hämäsi kaivajia ja seuraavaksi koneen kauha törmäsi haarajohtoon pe 63 n. puolen metrin päässä runkojohdosta pe 75. Haarajohtoon tuli pieni painautuma, mutta tällin voimasta porasatulan haarayhde 32 murtui poikki ja kaasua vuoti kaivantoon (paine n. 3,5 bar.). Happosäiliö räjähti räjähdysainetehtaalla Räjähdysaineita valmistavan yrityksen tehtaalla sattui voimakas räjähdys, jossa tuhoutui täysin noin 25 neliön kokoinen välivarasto sekä sen sisällä ollut kymmenen kuution teräksinen happosäiliö, jossa oli muutama sata kiloa rikki- ja typpihapon seosta. Nalli räjähti lähellä työntekijää ILOTULITTEET Työntekijä oli mittaamassa nallien räjähdyksiä räjähdetehtaan ns. laatutilassa. Hän kiinnitti nallin normaalisti paloajan ammuntalaitteen kelkkaan ja painoi kahta painonappia (kaksoiskäsikäyttö). Kelkka nalleineen liukui normaalilla tavalla palokammion sisään. Tämän jälkeen hän painoi sytytysnappia ja nalli räjähti normaalisti kammiossa, minkä jälkeen räjähtäneen nallin voi palauttaa painonapilla huonetilaan. Yllättäen kelkka tulikin noin 5 sekunnin kuluttua ulos kammiosta ja saman tien nalli räjähti huonetilassa vajaan metrin etäisyydellä työntekijästä. Kiinteän pleksisuojan ansiosta työntekijä sai vain pienen, laastarilla hoidettavan haavan vasempaan kämmenselkään. Lisäksi suojalasit olivat käytössä ohjeen mukaisesti. Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat vuodenvaihteessa 2007/2008 Ilotulitteet aiheuttivat vuodenvaihteessa 2007/2008 silmävammoja 44 henkilölle eri puolilla Suomea. Vammoja saaneista 18 oli ilotulitteiden käyttäjiä ja 24 katsojia (2 tapauksessa ei tietoa). Loukkaantuneista alle 26-vuotiaita oli 34 kpl, näistä miehiä 21. Vaikeita vammautumisia oli 5. Näistä yhdessä tapauksessa ilotulite lähti väärään suuntaan, kolmessa tapauksessa loukkaantuminen sattui sytytyksen yhteydessä ja yhdessä ilotulite oli syttyessään vielä ampujan kädessä. 39 tapauksessa uhrilla ei ollut suojalaseja päässään. Raketti räjähti autossa - yksi sai vakavia palovammoja Autossa räjähti raketti varhain aamulla. Autossa oli onnettomuushetkellä viisi nuorta miestä. Yksi heistä sai räjähdyksen seurauksena vakavia palovammoja käsiinsä ja kasvoihinsa. Hänet kuljetettiin sairaalaan. Poliisin mukaan miesten hallusta löytyi ilotulitteita huomattava määrä. Raketteja oli ainakin auton takakontissa, maassa ja meressä lähellä onnettomuuspaikkaa. Kirjastopalo syttyi palautusluukkuun tungetusta ilotulitteesta Kirjaston palautusluukkuun laitetut ilotulitteet sytyttivät kirjaston tulipalon. Palo aiheutti mittavia vahinkoja kirjastolle. Kirjat kärsivät savuvahinkoja ja ne tulivat yltä päältä nokeen. Kirjasto jouduttiin pitämään jonkin aikaa suljettuna. 62

63 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista PAINELAITTEET Nuori poika oli laittanut ilotulitteet palautusluukkuun, sanomansa mukaan ymmärtämättä tekonsa vakavia seurauksia. Poika laittoi myöhemmin ilotulitteita myös terveysaseman postilaatikkoon. Rikkoutunut kuumaöljylaitoksen kattilan öljyputki aiheutti tulipalon tehtaalla Tekstiilitehtaan kuumaöljylaitoksella syttyi tulipalo. Laitoksen savupiipun palokaasut paloivat piipun päässä ja ympäristöön levisi savua. Öljyn syöttö katkaistiin. Palo saatiin heti sammumaan. Palokunta sai myöhemmin päivällä kohteeseen uuden hälytyksen, kun piipun päässä paloi taas ja kuumaöljylaitoksen kattila oli ylikuumentunut. Ylikuumeneminen vaikeutti sammutustöitä niin paljon, etteivät palomiehet onnistuneet sammuttamaan sitä, vaan he päättivät antaa jäljellä olevan öljyn palaa hallitusti loppuun. Onnettomuudesta ei aiheutunut vaaraa väestölle eikä ympäristölle. Räjähdysvaaraa ei myöskään missään vaiheessa ollut. Aineelliset vahingot olivat noin euroa. Kattila polttimineen on katsottu korjauskelvottomaksi. Lämmityskattilan kierukkaan oli tullut halkeama. Kierukasta vuotava raskas polttoöljy, noin kiloa, ruokki kattilassa normaalisti palavaa tulta. Öljyä käytetään tehtaan laitteiden lämmittämiseen. Asentaja sai palovammoja kattilan seisokkihuollon yhteydessä Voimalaitoksen kattilan seisokkihuollon yhteydessä syöttövesilinjan venttiiliä purettiin huoltoa varten. Linjaan oli kuitenkin jäänyt kuumaa vettä paineellisena. Venttiiliä purettaessa kuuma vesi ryöpsähti ulos, jolloin asentaja sai palovammoja jalkaansa. Räjähdys vaurioitti sellutehtaan soodakattilaa Soodakattilan tulistimessa havaittiin vuoto. Kattila oli pestävä ennen kuin sinne voitiin mennä korjaamaan vuotoa. Tehdas pysäytettiin, ja aloitettiin tulipesän puolen pesu primääritulistimesta. Tilanne oli normaali ja siirryttiin pesemään sekundääritulistinta. Tulistimesta irtosi voimakkaasti tavaraa tulipesään, mikä aiheutti tulipesän pohjalla olevan jähmettyneen sulan halkeilemisen ja alta paljastui erittäin kuumassa tilassa olevaa sulaa. Veden päästessä halkeamiin muodostui sula/vesireaktio, jolloin tulipesän paine nousi ja tulipesän suojaksi rakennettu heikko nurkka avautui ja aiheutti vaurion nurkan edessä olevaan tertiäärikanavaan sekä tasorakenteisiin. Paineisku aiheutti vaurioita soodakattilassa. Henkilövahinkoja ei sattunut. Vesivuoto pysäytti koko tehtaan, sillä soodakattila tuottaa sille höyryä, jota ilman se ei voi toimia. Palo keskeytti sipsitehtaan tuotannon Perunalastuja ja muita snacks-tuotteita valmistavan tehtaan erillisessä lämpökeskusrakennuksessa syttyi tulipalo. Palokunnan päästyä paikalle sen tehtäväksi jäi vain jälkisammutus, sillä lämpökeskus oli jo pääosin palanut. Aineelliset vahingot olivat noin euroa. Valmistus keskeytyi noin viikon ajaksi. Palo ei uhannut itse tuotantotiloja. Tarkkaa palon syntymekanismia ei pystytty selvittämään. Öljyvuoto oli kuitenkin ollut polttimella (moduloiva poltin) kattilan ulkopuolella. Polttimen pumpun/kytkimen tai pumpun akseliin 63

64 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista tiivisteen rikkoutuminen oli todennäköisin paikka, missä öljyvuoto syntyi. Paikallinen ylikuumeneminen sytytti sitten öljyn palamaan. Kattilan poltin oli alun perin tarkoitettu raskaalle polttoöljylle, mutta säädetty ennen käyttöönottoa polttamaan kevyttä polttoöljyä. Teollisuushallin lämpökeskus paloi Teollisuushallin palo sai alkunsa hallin hakelämmitysjärjestelmästä. Ripeiden sammutustoimien ansiosta halli pelastui täydelliseltä tuholta. Noin 600 neliömetrin kokoisesta hallista tuhoutui katto- ja seinärakenteita 50 neliömetrin alueelta. Henkilö- ja irtaimistovahinkoja ei tullut. Hakelämmitysjärjestelmän kierukka oli pysähtynyt sähkökatkon seurauksena ja tästä aiheutui takatuli, joka eteni hakesiiloon ja siitä päätyseinään. Järjestelmässä ei ollut toimivaa sammutuslaitteistoa. Kasvihuone tuhoutui lämpökattilan räjähdyksessä Kasvihuoneen lämmitykseen käytettiin kattilaa, jossa poltettiin etupesässä kehitettäviä palokaasuja. Käytön yhteydessä tapahtui kattilassa ja etupesässä palokaasuräjähdys (tulipesäräjähdys), jonka seurauksena kattilahuone ja kasvihuone tuhoutuivat täysin. Onnettomuustilanteessa varsinainen, termostaattiohjattu kattila oli pyytänyt lisää lämpöä etupesältä, jolloin etupesän ilmaluukku oli auennut ja päästänyt sisään happea. Etupesässä oli tässä vaiheessa ollut vielä niin paljon lämpöä, että hapen ja palokaasujen seos oli syttynyt räjähdysmäisesti. Tulipesäräjähdyksen seurauksena liekit olivat todennäköisesti purkautuneet etupesän ja varsinaisen kattilan liitososasta ja sytyttäneet kattilahuoneen läheisyydessä olleen palavan materiaalin. Maatilan lämpökeskuksessa paloi Maatilan erillisessä lämpökeskuksessa syttyi takatuli. Tuli aiheutti vähäiset vahingot pannuhuoneen yläosaan ja ulkoseinään. Turvepolttoaineen syöttöruuvi ei toiminut, jolloin tuli pääsi kattilan tulipesästä syöttöruuvin kautta polttoainesiiloon. Syöttöruuvin vesisammutuslaitteisto ei toiminut ja ei siten estänyt tulipaloa. Hakekattila sytytti rakennuksen Maatilan palo huomattiin kuuden aikaan aamulla. Tuli oli levinnyt kattilasta hakevarastoon, josta se sopivalla tuulella oli leimahtanut liekkeihin. Talon asukkaat aloittivat palon sammuttamisen. Palokunta sai palon sammumaan nopeasti. 30 neliön hakekattilarakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Kyseessä oli takatuli. Tuli oli levinnyt kattilasta syöttölinjaa pitkin hakevarastoon. Kaasupullo syttyi tuleen työmaalla Kaasupullo syttyi palamaan itsestään suurella rakennustyömaalla. Lähialue evakuoitiin pelastusyksikköjen saavuttua paikalle. Pulloa jäähdytettiin ensiksi vedellä, kunnes poliisi ampui reiän sen kylkeen räjähdyksen estämiseksi. Noin 300 litraa kaasua sai palaa rauhassa loppuun. Palopaikalle järjestettiin jälkivartiointi yön ajaksi. Asetyleenipullon venttiiliosa oli syttynyt tuntemattomasta syystä. 64

65 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista SÄHKÖPALON AIHEUTTAMIA KUOLEMANTAPAUKSIA Nuori nainen kuoli sähkölämmittimen sytyttämässä palossa maatilalla Nuori ulkomaalainen nainen kuoli maatilalla syttyneessä tulipalossa. Tulipalo syttyi aamuyöllä mansikkatilalla 250-neliöisessä entisessä navetassa, jonka yläkertaan oli tehty majoitustila. Nainen oli tilalla töissä. Kun palokunta pääsi paikalle, rakennus paloi jo täydellä voimalla eikä liekkeihin jääneen naisen hyväksi voitu tehdä mitään. Hän menehtyi. Navettarakennus tuhoutui palossa lähes täysin. Palon aiheutti sähkölämmitin. Navettarakennus oli muutettu asuintilaksi. Poistumistiet eivät olleet lain edellyttämällä tavalla kunnossa. Kaksi miestä menehtyi rajussa saunapalossa Kaksi miestä menehtyi rajussa saunapalossa. Palo ehti kehittyä hyvän aikaa, ennen kuin talossa olleet ihmiset huomasivat asian. Sähkölämmitteisen saunan lauteita oli ennen paloa käytetty nukkumiseen. Lauteille oli viety muun muassa tyyny ja muuta vaatemateriaalia, joka syttyi palamaan lämpiämässä olleen kiukaan kuumuudessa. Palo eteni saunatiloista käytävää pitkin keittiöön, jossa miehet olivat. He kuolivat häkään. He eivät asuneet talossa, vaan olivat vieraina. Kaikkiaan talossa oli palon syttymishetkellä 11 ihmistä. Palossa loukkaantui myös kaksi naista ja yksi mies. Kiinteistön palovaroittimet oli tarkastettu edellisvuonna, mutta tietoa siitä, toimivatko ne palohetkellä ei ole. Talossa olleiden ihmisten huomiokyky oli alkoholin vaikutuksesta heikentynyt, eikä apua hälytetty ajoissa. Opiskelija kuoli liesipalossa Kolmekymppinen opiskelija kuoli kerrostaloasunnon palossa. Miehen kaksi kissaa menettivät myös henkensä palossa. Tuli oli ehtinyt sammua itsestään kenenkään sitä huomaamatta. Pelastuslaitos sai tiedon palosta aamupäivällä vasta, kun tuhoutuneesta asunnosta alkoi valua vettä johonkin asuntoon alakerrassa. Palo oli syttynyt jo yöllä. Keittokomeron liedellä oli kaksi levyä päällä, ja levyillä kattilat. Asunnossa ei ollut palovaroitinta. Talossa syttyi iltapäivällä vielä uusi tulipalo. Pelastuslaitoksen mukaan ensimmäisen palon kova kuumuus sai yläkerran asunnon syttymään. Palo saatiin hallintaan. Liesi unohtui päälle, mies menehtyi paloon Mies meni nukkumaan kesken ruoanlaiton jättäen kaksi lieden levyä päälle täydellä teholla. Lieden ja siinä olevien ruokien kuumentuminen sytyttivät yläpuolisen kaapiston. Mies menehtyi tulipalossa. Asunnossa oli palovaroitin, mutta se oli lattialla. Pöytägrilli aiheutti kuolemaan johtaneen tulipalon Omakotitalossa syttyneessä tulipalossa sai surmansa keski-ikäinen mies. Hänet löydettiin olohuoneen lattialta menehtyneenä. Tulipalo oli saanut alkunsa keittiössä sijainneesta vanhasta sähkögrillistä. Grilli ei lauennut pois päältä vaan oli kuumentanut takana olleen seinän. Työntekijä kuoli jäähallin konehuoneen palossa Pelastuslaitos sai hälytyksen jäähallille aamuseitsemältä. Palo oli kompressorihuoneessa erillisessä rakennuksessa hallin vieressä. Heti sisälle mentyään palomiehet löysivät rakennuksesta vainajan. Palo oli aiheuttanut paljon savua, mutta itse tuli oli palokunnan saapuessa paikalle melkein sammunut, ilmeisesti hapenpuutteeseen. 65

66 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Tuli oli palanut lähinnä kytemällä eikä konehuonerakennus kärsinyt mittavia vahinkoja. Laitteisto säilyi hyväkuntoisena, mutta sähkörakenteita tuhoutui ja sisäseinät kärsivät etenkin savuvahinkoja. Palo oli alkanut kondensaattorista, johon oli tullut tekninen vika. SÄHKÖTAPATURMIA Betonin purkausauton letku osui 20 kv linjaan Kuvaus perustuu työsuojelutarkastajan tekemään tapaturmaselosteeseen. Betoniauton kuljettajan työtehtävänä oli betonin kuljettaminen hihnakuljettimella varustetulla kuorma-autolla omakotityömaalle. Tultuaan työmaalle kuljettaja avasi hihnakuljettimen auton sivulle ja liitti purkausletkun sen päähän. Hän ohjasi hihnakuljetinta betoniauton takarenkaan vieressä olevista ohjaimista. Sen jälkeen hän oikaisi hihnakuljettimen suoraksi yläviistoon kääntääkseen sen betoniauton taakse. Silloin hihnakuljettimen purkausletku osui avojohtoon. Kosketuksen seurauksena ajoneuvo tuli jännitteiseksi ja sähkövirta kulki maahan ainakin ajoneuvon takarenkaan ja betoniauton kuljettajan kautta. Kuljettaja kaatui maahan ja vieri viereiseen ojaan. Ambulanssi saapui paikalle noin 12 minuutissa. Sähköasemalta laukesi onnettomuushetkellä maasulusta lähtö. Pikajälleenkytkentä yritti lähtöä päälle. Käyttökeskuksessa käyttömestari yritti kerran lähtöä päälle, koska ilmoitusta vikapaikasta ei tullut ja verkkoyhtiöllä ei ollut aikajälleenkytkentöjä käytössä. Lähtö laukesi uudelleen ja vianselvitystoimet aloitettiin. Kun tieto onnettomuudesta tuli aloitettiin rajaustoimenpiteet. Kyseinen johto-osuus maadoitettiin ja kun ajoneuvo oli poistettu linjalta, aloitettiin sähkönjakelun palautustoimet. Noin asiakasta jäi ilman sähköä noin 46 minuutin ajan. Uhrin toipumisaika oli pitkä. Ilman ripeää elvytystyötä tapaturman seuraukset olisivat voineet olla kohtalokkaat. Omakotitalon aidan yläpuolella, samassa suunnassa oli katuvalaistuksen ja pienjännitejakeluverkon riippukierrejohdot, joista alempi oli 4,6 metrin korkeudella asennettuna 20 kv:n sähkölinjan pylväisiin. Varsinaiset 20 kv:n linjan avojohdot olivat riippukierrejohtojen yläpuolella. Avojohtojen etäisyys maasta oli 9,18 metriä. Tapaturman syynä oli varomaton työskentely lähellä suurjännitejohtoa. Betoniauton kuljettaja oli ilmoittanut omakotirakentajalle tulevansa tuttuun paikkaan, eikä talon aidan kohdalla oleva 20 kv:n sähkölinja näin tullut puheeksi. Kuljettaja oli tuonut työmaalle betonia aiemmin, mutta hän oli tuonut sitä pumppuautolla. Kuljettaja oli ohjannut hihnakuljetinta sen kiinteistä ohjaimista, jotka sijaitsivat kuljetusauton takarenkaan yläpuolella. Hän ei todennäköisesti havainnut avojohtoja, koska näkyvyys riippukierrejohtojen yläpuolelle oli heikko. Toiminnassa olevan ketjunostimen sähkökaapeli kuoriutui Kuvaus perustuu työsuojelutarkastajan tekemään tapaturmaselosteeseen. Työntekijän työtehtävänä on höylälinjan hoito, johon kuuluu myös asetteiden teko. Hän oli vaihtamassa kutteria höylään. Tätä varten hän oli hakemassa terähuoneen terähyllystä uutta kutteria. Kutterin nosto hyllystä tapahtuu ketjunostimeen rakennettua nostoapuvälinettä apuna käyttäen. Työntekijä ohjasi toisella kädellään nostoapuvälinettä kutterin akselinreikään ja veti toisella kädellään metallisen terähyllyn vedettävää hyllyä ulos. Tällöin ketjunostimen sähkökaapeli, joka oli tarttunut terähyllyn ylänurkkaan, kuoriutui pinnastaan siten, että jännitteiset osat tulivat näkyviin ja työntekijä sai sähköiskun. 66

67 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Sähköiskun seurauksena työntekijä ilmeisesti menetti hetkellisesti tajuntansa, ja kaatui lattialle, jolloin ote jännitteisistä osista irtosi. Tapahtuman jälkeen hän pääsi itse ulos terähuoneesta, ja muut paikalla olleet työntekijät toimittivat hänet sairaalahoitoon. Onnettomuuden syynä oli siltanosturin ketjunostimen lattakaapelin roikkuminen vapaasti, jolloin nostinta liikuteltaessa terähuoneessa kaapelin oli mahdollista tarttua kiinni terävään hyllyn kulmaan ja leikkautua rikki. Muurarin apulainen sai sähköiskun pestessään betonin tasosekoitinta Kuvaus perustuu työsuojelutarkastajan tekemään tapaturmaselosteeseen. Muurarin apulainen ryhtyi muurauslaastin tasosekoittimen pesuun. Hän otti pesuveden ämpäriin tynnyristä ja kaatoi sitä tasosekoittimeen. Kun hän oli tyhjentämässä tasosekoitinta pesuvedestä, hän kosketti toisella kädellään tasosekoittimen tyhjennysluukun metallirakenteiseen kahvaan ja sai siitä sähköiskun. Hänen kätensä takertui kahvaan ja sen jälkeen hän meni veteläksi. Hän kaatui ja käsi irtosi tasosekoittimen kahvasta. Sekoittimen kolmivaiheisessa sähkösyötössä ei ollut vikavirtasuojakytkintä. Sähkönsyöttö oli otettu siirrettävän työmaakeskuksen kolmivaiheisesta 16 A pistorasiasta, jota ei ollut suojattu 30 ma vikavirtasuojalla. Työntekijällä oli onnettomuushetkellä kädessään märkä työkäsine ja jalassa turvakengät. Sähkötapaturma puhallinvaihtotyössä kaupan asiakassisäänkäynnin eteistilassa Tapahtumapaikkana oli asiakassisäänkäynnin eteistilan oviaukon yläpuolella sijainneen alkuperäisasennetun lämmityspuhaltimen purkutyö uuden oviverhopuhaltimen tieltä. Asentaja oli henkilönostimen korissa. Purettava puhallin oli kytketty irti puhaltimen yhteyteen asennetulla turvakytkimellä. Turvakytkimen toiminta oli todettu puhaltimen sammumisella. Tämän jälkeen asentaja irrotti laitteen sisäisen lämmitysvesipatterin lämminvesikiertoa ohjaavan magneettiventtiilin ohjauskaapelin pistokkeen ja pistokkeesta ohjauskaapelin. Tässä kohtaa paljaat ohjauskaapelin päät koskettivat asentajaa peukalonhankaan ja aiheuttivat lievän sähköiskun. Tästä johtuen asentaja alkoi tutkia asennusta tarkemmin ja irrotti laitteen ohjaussulakkeen, jota ei ollut merkitty laitteeseen asianmukaisesti eikä myöskään sijainnut ilmoitetussa ryhmäkeskuksessa sille merkityllä paikalla. Turvakytkin oli kytketty laitteen yhteydessä, turvakytkimen vieressä sijainneeseen jakorasiaan, johon myös laitteen syöttökaapeli (MMO 7X1,5 S) sekä em. magneettiventtiilin ohjauskaapeli. Asentaja irrotti magneettiventtiilin ohjauskaapelin sekä syöttökaapelin jakorasiasta vetäen kaapelit samalla jakorasiasta ulos. Tässä yhteydessä asentaja sai toisen samanlaisen sähköiskun, mutta nyt syöttökaapelista. Tämän jälkeen asentaja kävi kaikki syöttökaapelin johtimet läpi oikosulkien johtimet suojamaadoitusjohtimen kanssa. Yhden johtimen osalta tapahtui oikosulku ja toinen lämmityspuhallin asiakassisäänkäynnin myymälän puolella lakkasi toimimasta. Mitä todennäköisimmin toisenkin puhaltimen syöttösähkö kulki tässä samassa syöttökaapelissa kuitenkin siten, että mitään mainintaa tällaisesta vieraasta jännitteestä tässä kaapelissa ei ollut. Suurin epäkohta alkuperäisessä asennuksessa oli se, että laitteen turvakytkin EI katkaissut kaikkia laitteeseen liittyviä ohjaussähköjä ja toisaalta myös se, että laitteen yhteydessä sijainnut jakorasia sisälsi vieraita syöttö-/ohjausjännitteitä ilman mitään näistä varoittavaa mainintaa. Valokaari kahvasulaketta paikalleen asennettaessa Tapahtumapaikkana oli kylmävalssaamon sähkötilassa oleva keskus. Edellisenä päivänä asentaja oli käynyt poistamassa sulakkeet siirtovaunua syöttävästä kytkinvarokelähdöstä kääntämäl- 67

68 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista lä keskuksen kytkimen 0-asentoon ja poistanut sulakkeet vaihtokahvalla. Seuraavana päivänä asentajaa oli pyydetty laittamaan sulakkeet takaisin. Ennen sulakkeiden asentamista hän oli käynyt varmistamassa, että turvakytkin on 0-asennossa siirtovaunulla ja meni sitten sähkötilaan asentamaan sulakkeita. Hän oletti, että kytkinvaroke on 0-asennossa koska hän oli itse sen lukinnut siihen asentoon ja siinä oli ÄLÄ KYTKE -lappu päällä. Avattuaan keskuksen kennon oven otti hän sulakkeenvaihtokahvan oikeaan käteensä kädessä viillon kestävät hanskat ja silmien suojana normaalit suojalasit. Päällään hänellä oli hyväksytty suojatakki ja se oli kiinni. Hän oli keskuksen sivulla laittamassa sulakkeita paikoilleen. Kaksi ensimmäistä sulaketta onnistui ilman ongelmia, mutta kolmatta sulaketta asennettaessa kuului kova pamaus ja syntyi valokaari, josta asentaja sokaistui. Tutkinnassa todettiin, että valokaari oli ollut kytkinvarokkeen kääntövarren ja sulakkeen yläosan päätylevyn välillä. Todellisuudessa kykinvaroke oli I-asennossa vaikka kahva oli käännetty 0-asentoon. Tutkinnassa osoittautui, että kääntövarren pää oli huonosti paikallaan, säädetty väärin ja varren muovinen holkki oli halki. Asentaja ei siis ollut todennut jännitteettömyyttä vaan oli luottanut kytkimen asentoon. Valokaari olisi näin ollen voinut tapahtua jo sulakkeita pois otettaessa. Valokaari aiheutti asentajalle palovammoja Kuvaus perustuu työsuojeluviranomaisen tekemään selosteeseen. Sähköasentaja oli liittämässä kaapeleita sähköpääkeskuksen sähkökaapin kennoon, jolloin momenttiavain putosi hänen kädestään ja osui kytkinvarokkeen syöttöpuolen suojaamattomiin liittimiin, jotka olivat jännitteellisiä (400 V). Syntyi valokaari, joka aiheutti asentajalle palovammoja käsiin ja kasvoihin. Kaapelin kytkentää tehtiin normaalina työnä, vaikka kohteessa kosketussuojaus ei täyttänyt IPXXB vaatimusta. Kosketussuojausmuovi puuttui, mutta sen paikallaan ollessakaan kosketussuojaus ei olisi täyttänyt em. vaatimusta. Käyttöönottotarkastuksessa kosketussuojauksen puuttumista ei huomattu. Sähkötapaturma pylvästöissä Työskentely tapahtui pj-pylväässä, johon tuli kaksi pj-syöttöä maakaapeleilla. Verkko jatkui molempien ryhmien osalla amka-johtona. Amkat lähtivät eri suuntiin. Pylväs oli harustettu. Työnä oli laskea toinen amka alas, koska sen varrella kaadettiin puita. Alaslaskettava amka ja sitä syöttävä kaapeli otettiin jännitteettömäksi. Toinen ryhmä jäi jännitteiseksi. Kun amkaa oltiin asentamassa takaisin paikalleen, ja asentaja kiristi sitä taljalla, sai hän sähköiskun. Toinen käsi oli taljan kautta yhteydessä amkan pen-johtoon ja toinen käsi oli koskettanut harukseen, joka oli tullut jännitteiseksi. Tutkittaessa tapaturmaa tultiin siihen tulokseen, että jännite on tullut harukseen toista ryhmää syöttävän maakaapelin käyttöeristetystä vaihejohtimesta. Vaihejohdin on tullut harusvaijerin kanssa kosketuksiin todennäköisesti asennuksen kestäessä. Johtimen eristys on pettänyt todennäköisesti koskettaessa vaijeria. Ratapihan työntekijät saivat palovammoja valokaaresta Kaksi asentajaa ja työnjohtaja olivat siirtämässä sähköradan huoltovaunua huoltopisteestä seuraavaan huoltokohteeseen. Kuljettajana toimi toinen asentajista. Hän oli ajamassa normaaliin tapaan huoltovaunua henkilöstökorista kauko-ohjaimella. Tapahtumahetkellä vaunu odotti raideopastimen vaihtumista "ajon sallivaksi". Työnjohtaja oli ohjaamossa pyytämässä ratapiharadiolla ajolupaa junansuorittajalta. Kuljettaja käänsi jostain syystä koria yllättäen sivusuunnassa. 68

69 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Hänen oli ollut tarkoitus käydä silmämääräisesti tarkastamassa viereisen raiteen ryhmityseristintä, joka oli huollettu aiemmin. Työtehtävät eivät kyseisellä hetkellä edellyttäneet korin sivusuuntaista liikettä. Korissa olleet asentajat joutuivat liian lähelle (noin 2 metriä) 25 kv:n jännitteistä ajolankaa. Syntyi valokaari, josta molemmat asentajat saivat palovammoja. Vakavammin loukkaantunut kuljetettiin hoitoon sairaalaan. Toinen selvisi lievin palovammoin. Junan katolla kiipeillyt nuori poika sai valokaaresta palovammoja Kolmen aikaan yöllä tuli hälytys käyttökeskukseen 25 kv katkaisijan laukeamisesta ratapihan syöttöasemalla. Muutama minuutti myöhemmin tuli hätäkeskuksesta tieto, että henkilöitä oli kiipeillyt junavaunujen katolla ratapihalla. Tavaravaunun katolla kiipeillyt nuori poika oli saanut valokaaresta palovammoja ja pudonnut maahan. Poika kuljetettiin ensihoidon jälkeen sairaalaan. Poika selvisi hengissä, mutta sai palovammoja ja joutui sairaalahoitoon. Poika kiipesi muuntajaan ja loukkaantui vakavasti syntyneestä valokaaresta Poikajoukko oli pitänyt pylväsmuuntamon ympäristöä leikkipaikkanaan. Joukko oli viettänyt paikalla aikaa ja rakentanut kaivamalla maata hyppyrin joka oli ilmeisesti tarkoitettu polkupyörällä hyppäämiseen. Myös muuntamon jakokaapin vierustaa oli kaivettu jonkin verran. Tapahtuma alkoi, kun yksi pojista oli lähtenyt kiipeämään erottimen ohjaintangolla varustettuun muuntajapylvääseen ja päässyt muuntajan pohjaraudoille seisomaan. Poika oli tunnettu painiharrastuksestaan ja siitä syystä hänellä on ollut voimia kiivetä pylvästä ja ohjaintankoa apuna käyttäen muuntajalle saakka. Poika oli ilmeisesti aikonut koskettaa kädellään 20 kv:n johdinta tai muuntajan läpivientieristintä. Seurauksena oli 20 kv:n valokaari / sähköisku, josta poika oli päässyt irti pikajälleenkytkennän aikana. Seisottuaan muutaman sekunnin paikoillaan hän oli tipahtanut maahan. Hänet vietiin sairaalan teho-osastolle. Tyttö sai sähköiskun karusellista 4-vuotias tyttö sai sähköiskun kauppakeskuksen karusellista. Hän ei ollut vielä varsinaisesti noussut kyytiin vaan vasta tarttunut istuimen tankoon kun sähkövirta iski. Isku oli ilmeisen voimakas, mutta tyttö pysyi koko ajan tajuissaan. Isä vei tytön tarkistettavaksi terveyskeskukseen. Paikalle tullut huoltomies totesi koetinkynällä karusellin rungon ja lattiassa olevan, pistorasian kätkevän metalliluukun olevan jännitteiset. Luukun ympäristö oli kuumennut voimakkaasti noin 30 cm joka suuntaan. Yli puoli tuntia virran katkaisun jälkeen luukun ympäristön lämpötila oli vielä lähes 70 o C. Sähköt karuselliin oli otettu jatkojohdon kautta lattiassa olevasta metallikannella peitetystä, syvennyksessä olevasta pistorasiasta. Kytkentä oli tehty vaarallisesti siten, että 8 mm johto oli pakotettu peitelevyn 2 mm raosta läpi. Johto oli tällöin osin katkennut ja käytön aikana vaurioitunut niin, että virta pääsi karusellin teräsrakenteisiin. Karuselli laitettiin heti käyttökieltoon ja vietiin lopulta kokonaan pois. 69

70 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Mies sai sähköiskun siirtäessään kiuasta HISSIT Sähkösaunan kiuasta oli tarkoitus siirtää johtoja irrottamatta 15 cm oikealle samalla seinällä, jossa se oli ollut aiemmin kiinni. Asukas irrotti aluksi kiukaan molemmilta sivuilta kaksi ruuvia ja nosti kiukaan lattialle. Sen jälkeen hän irrotti seinätelineen ja laittoi sen kiukaan taakse nojaamaan kiukaaseen. Tämän jälkeen oli tarkoituksena siirtää kiuasta hieman. Kun mies tarttui kiukaan runkoon kahdella kädellä, hän sai kiukaasta sähköiskun, jossa sähkö kulki hänen lävitseen. Kiukaan asennus- ja käyttöohjeissa tulee olla selvästi mainittu, että mikäli kiukaalle suoritetaan huolto- tai korjaustöitä, tulee kiuas erottaa sähköverkosta esim. poistamalla sulakkeet kiukaan syötöstä. Yleisesti kiukaan siirtäminen ilman kytkentöjen/johtojen irrotusta on mahdollista, jos johtojen pituus ja kiukaan kiinnitysrakenne sen sallii. Eikä em. siirtäminen yleensä ole sähkötyöksi katsottavaa työtä. Tässä tapauksessa kiukaan rakenne oli sellainen, että kiukaan irrottaminen paikaltaan katsotaan sähkötyöksi, koska kiukaan rakennetta jouduttiin siirtotyön onnistumiseksi avaamaan. Nainen putosi hissikuiluun Näkövammainen naishenkilö oli astunut 4. kerroksesta hissikuiluun hissikorin ollessa 1. kerroksessa, ja pudonnut lähes 7 metrin matkan korin katolle. Putoamista on ilmeisesti hidastanut henkilön takertuminen hissin kannatusköysiin. Kiilautumisonnettomuus hississä Siivoustehtävissä toiminut mieshenkilö oli mennyt hissiin kuljettaen pyörillä varustettua paperinkeräysastiaa, jonka sisällöstä oli osan purkanut jätesäkkiin, minkä oli sijoittanut myös hissiin. Henkilö oli seissyt astian sivulla ja lähtenyt 4. kerroksesta alaspäin. Astia oli kiilautunut edustaseinää vasten 3. ja 2. kerroksen välillä ja henkilö oli huutanut apua. Hän oli hissin pysähdyttyä kyennyt saamaan hissin itse liikkeelle uudestaan korin painonapeista ja ajanut uloskäyntikerrokseen, mistä vapautettuna saatettu ambulanssiin. Hän sai vammoja olkavarteen. Ostoskärryn juuttuminen liukukäytävässä aiheutti asiakkaalle vammoja Ostoskärry oli juuttunut paikoilleen etupyöristään kaltevan liukukäytävän alapäässä kampalevyn lähettyvillä sillä seurauksella, että ostoskärryn takapää alkoi kohota ylöspäin ja pyörähtää ympäri sen takana seisseen asiakkaan työnnön vaikutuksesta. Ostoskärryn alaosassa ollut tukirauta oli osunut asiakasta sääriin, joihin tuli vammoja. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Ammoniumnitraattia vuoti maahan säiliön pohjaventtiilistä Kuljettaja oli lastannut ammoniumnitraattituotetta vetoauton säiliöön normaalisti. Alkaessaan lastata perävaunun ensimmäistä säiliötä, hän huomasi välittömästi lastauksen alettua, että säiliön pohjaventtiili ei pitänyt. Hän painoi tetylinlastauksen hätä-seis -kytkimen, jolloin lastaus keskeytyi. 70

71 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Maahan valunut ammoniumnitraatti pestiin lannoitteen kiertovesijärjestelmään. Maahan vuoti noin kg liuosta. Rikkihappoa tielle rekan purkuhanasta Sellutehtaalle menossa olleen rikkihapporekan purkuhana alkoi vuotaa. Vuoto huomattiin vasta auton päästessä tehtaalle. Palokunta huuhteli tien vedellä noin 12 kilometrin matkalta niin, että happo laimentui eläimille ja ihmisille vaarattomaksi. Happoa ehti valua tielle noin 220 litraa. Polttoöljyä vuoti maahan säiliöauton kaatuessa ojaan Polttoöljylastissa ollut säiliöauto kohtasi yksityistiellä vastaantulevan postiauton. Vasemmalle taittuvassa kaarteessa kuljettaja ohjasi säiliöauton aivan tien reunaan estääkseen törmäyksen. Sateen heikentämä tien reuna petti ja auto kaatui yli kaksi metriä syvään ojaan. Keli oli onnettomuushetkellä hyvä. Ajoneuvon kaatuessa ojaan sääkansi painui sisään ja rikkoi yhden säiliön kaasujenkeräysputkiston venttiilin, josta polttoöljyä pääsi vuotamaan maahan. Putkista ja yhdestä vuotaneesta luukusta valui öljyä maastoon noin litraa. Palokuntien työskentelyn jälkeen litran öljylastista jäi öljyä maahan litraa, joka poistettiin myöhemmin. Säiliöauton kaatuminen aiheutti räjähdysvaaran Säiliöyhdistelmän vetoauton kuljettaja huomasi edessään pysähtyneen auton. Pysähtyneellä autolla oli tarkoitus kääntyä vasemmalle huoltoaseman pihaan. Kuljettaja tajusi, että ei pysty jarruttamalla estämään peräänajoa, vaan yritti väistää ohittamalla pysähtyneen ajoneuvon oikealta. Hän teki täpärän väistöliikkeen oikealle ja onnistui pääsemään vetoautolla ohitettavan auton rinnalle siten, että auton oikean puolen pyörät olivat asfaltlin reunan ulkopuolella. Väistöliikkeestä johtuen perävaunu teki voimakkaan liikkeen ja ajautui pientareelta ojaan, jonne kaatui. Onnettomuuden jälkeen vetoauto oli oikealla kyljellään ja perävaunu vasemmalla kyljellään. Perävaunu jäi kyljelleen vuotamaan bensiiniä ja dieselöljyä maastoon. Kuljettaja oli tapahtumahetkellä turvavöissä ja pysyi kaatumisen aikana penkissä. Hän pääsi poistumaan autosta. Ajoneuvosta vuoti noin litraa bensiiniä ja litraa dieselöljyä. Yhdistelmässä oli näitä aineita kaikkiaan litraa. Ajoneuvo, säiliöä ja perävaunu vaurioituivat pahoin ja ne menivät lunastukseen. Säiliöautosta valui litraa lentopetrolia Kuljetusliikkeen säiliöauto oli viemässä noin litran lentopetrolilastia. Yhtäkkiä perävaunu alkoi heijata, ja lopulta yhdistelmä kaatui ojaan. Vetoauto meni ylösalaisin ja perävaunu kyljittäin osin perävaunun päälle. Lievin vammoin selvinnyt kuljettaja pääsi omin avuin ulos murskaantuneesta ohjaamosta. Petrolia valui maastoon säiliöihin tulleista repeämistä. Onnettomuuskohdassa virtaava oja johdatti polttoaineen maantierummun kautta jokeen. Se valui joen jääkannen alle puhdistajilta piiloon. Kesäoloissa se olisi haihtunut nopeasti ilmaan, mutta nyt jääkansi toimi tulppana. 71

72 LIITE 2 Kuvauksia Tukesin tietoon tulleista onnettomuuksista Arviolta litraa lentopetrolia valui maastoon. Ympäristötuhot paljastuvat vasta jäiden lähdettyä. Yhteensä säiliöissä oli noin litraa lentopetrolia, josta vetoautossa litraa. KAIVOKSET Nikkelikaivoksella uhkaava tulipalo Nikkelikaivokessa syttynyt tulipalo sai alkunsa 250 metrin syvyydessä sijainneesta sähkömuuntamosta. Muuntamon lähellä olleet työntekijät huomasivat palon, kun valot alkoivat sammua. Myös kaivoksen pumput lakkasivat toimimasta. Paikalla jo olleen malmiauton kuljettajan kanssa yritettiin sammuttaa paloa käsisammuttimella. Muuntamosta tuli kuitenkin sen verran valokaaria, että miehet joutuivat perääntymään. Kaivoksessa on hälytysjärjestelmä, jossa hälytyspuhelimien yhteydessä ja tunneliverkostossa on vilkkuvaloja ja äänisummereita. Maan päällä hälytysjärjestelmä toimi normaalisti. Hälytyssignaalilaitteet eivät kuitenkaan toimineet maan alla koska sähkö oli katkaistu. Puhelimet kaivoksessa toimivat. Kaivoksella oli onnettomuushetkellä töissä 31 henkilöä. Heistä 25 jäi loukkuun maan alle. Muut työskentelivät maan päällä. Maan alle jääneet hakeutuivat palon huomattuaan välittömästi asianmukaisiin suojapaikkoihin, jossa he olivat suojassa tulelta ja savulta. Suojatiloihin on asetettu paineilmalaitteet, joiden avulla niissä pystyy hengittämään noin kahdeksan tunnin ajan. Kaikki työntekijät saatiin maan pinnalle parin tunnin sisällä. Kaivoksen oma savunpoisto toimi hyvin lyhyttä katkoa lukuunottamatta, ja kaivos saatiin tuuletettua. Kipinä sytytti rikkipölyn kaivoksella Kaivoksen tornissa parinkymmenen metrin korkeudessa syttyi palo. Tuli riehui tornissa, jossa oli käytössä kartiomurskain. Kaivoksen henkilökunta hoiti alkusammutustoimet ja vahinkoja pienensi merkittävästi automaattinen sammutuslaitteisto, joka laukesi päälle kuumuudessa. Oletettavasti murskaimeen joutunut rautapitoinen malmi aiheutti kipinän, joka sytytti rikkipölyseoksen palamaan. Palon syttymishetkellä murskain oli normaalissa toiminnassa. 72

73 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna 2008 VAROnumero pvm. Tapahtuman kuvaus KEMIKAALIONNETTOMUUDET, laajamittainen käsittely Suolahapposäiliö repesi kemikaalitehtaalla Mustalipeää roiskui työtekijän kasvoille sellutehtaalla Öljyvuoto voimalaitoksen öljyvarastolla Öljyisen veden vuoto mereen Sähkökatkosta aiheutui hätätyhjennys kemikaalitehtaalla Happoroiskeita työntekijän kasvoille Kiillotushappoa vuoti pintakäsittelylaitoksella Työntekijä sai rikkihappoa päälleen säiliöauton purussa Varastosäiliöstä valui lentopetrolia Tulipalo ATM-osion pohjavaihtimilla Nestemäisen rikkidioksidin vuoto viemäriin Lämmönvaihdinöljypumpun vikaantuminen ja tulipalo kemikaalitehtaalla Terästehtaalla syttyi tulipalo öljykarkaisualtaassa Valkolipeäpäästö mereen sellutehtaalla Hienosellusiilossa räjähti Tulipalo lämpöeristeitä valmistavalla tehtaalla Liuottimien syttyminen aiheutti työntekijälle palovammoja Rikkihappovuoto kuparitehtaalla Työntekijä sai rikkihapporoiskeita päälleen Raskaan polttoöljyn vuoto putkilinjan alle Letkurikko rikkidioksidin purkauksessa Fosforihappoastian tyhjeneminen öljyjalostamolla Rikkihappotehtaalla syntyi valkoinen rikkidioksidipilvi Käytetyn rikkihapon vuoto teollisuuslaitoksen piha-alueelle Suuria määriä dieseliä valui maahan satamassa Polttokaasuvuoto jalostamolla hääti työmiehet sisätiloihin Etyyliasetaattia sisältävää reaktioseosta vuoti lattialle Lipeäpäästö viemäriin meijerin suolanpoistolinjalla Vetyvuoto ulkona olevassa vetypatterissa propanolikontin ylitäyttö Lipeävuoto purkutilanteessa Raakaöljyn palautuslinjan paljetasaajan rikkoutuminen aiheutti öljyvuodon Hajukaasut pamahtivat sellutehtaan savupiipussa Masuunikaasupesuri vaurioitui terästehtaalla Vetyvuoto öljynjalostamolla KEMIKAALIT, vaaratilanteet laajamittaisessa käsittelyssä Hammaspyörätehtaan metallipölysuodattimessa syttyi palo Tulipalon alku terästehtaalla Sähkökeskus räjähti räjähdysvaarallisen butaanin pitoisuuden noustessa Voimalan pihalle valui tuhansia litroja öljyä Pienehkö tulipalo paperitehtaalla Pintakäsittelylaitoksella pieni päästörajan ylitys Klooridioksidia höyrystyi tehtaan pihalle Rikkihappotehtaan vuodosta ei henkilövahinkoja Öljyjalostamon Claus-uunissa havaittu reikä aiheutti vaaratilanteen Pieni määrä syttymisherkkää ainetta pääsi vuotamaan tehtaalla 73

74 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Ammoniakkivuoto junavaunua purettaessa Mustalipeää tihkui syöttölipeälinjan haarasta Bitumivuoto jalostamolla Vetyperoksidia roiskahti työntekijän päälle purun yhteydessä Formamidiinisulfiinihappojauhe (FAS) syttyi puunjalostustehtaalla VOC-katalyyttisen polttolaitoksen raitisilmasuodattimien palo Työntekijä sai päälleen viherlipeäroiskeita soodakattilalla Säiliön uivan katon päällä lentopetrolia Bitumisäiliön ylikuohuminen jalostamolla Kuljetusauto osui 4,2 metrin korkeudessa olevaan vetyperoksidiputkeen Pieni viherlipeävuoto lastauksen yhteydessä Rikkidioksidin pumppauslinjan paisuntasäiliön vuoto paperitehtaalla Rikkihappovuoto räjähdeainetehtaalla Vaaratilanne jäteveden puhdistamolla Öljyä roihahti metallitehtaalla Masuunikaasupesuri vaurioitui terästehtaalla KEMIKAALIONNETTOMUUDET, vähäinen käsittely Raskaan polttoöljyn vuoto Öljyvahinko kaivoksella Lämmityskontista valunut öljy oli aiheuttaa suuren ympäristövahingon Säiliön täytön yhteydessä putkisto vaurioitui ja öljyä pääsi valumaan viemäriin Raskaan polttoöljyn vuoto puutarhalla Pari tonnia öljyä valui maahan maatilalla Farmarisäiliö tipahti kuljetuslavetin päältä ja rikkoontui Täyttöputken liitos petti asuintalon säiliöntäytön yhteydessä Parketin lakkaus räjäytti ikkunat Jakeluaseman tankkauspistoolista vuoti bensiiniä Ammoniakkivuoto jäähallin harjoitushallin kylmäkonehuoneessa litraa polttoöljyä maahan maatilalla Kuorma-auton kaatuessa lavalla olleesta farmarisäiliöstä vuoti öljyä maahan Maanpäällisen terässäiliön puhkiruostuminen aiheutti öljyvuodon Öljysäiliön vuoto asuinrakennuksessa Kuljettaja tyhjensi öljyt väärään putkeen Maanpäällinen öljysäiliö vuoti tyhjäksi Yli 500 litraa öljyä karkasi pihamaalla olleesta säiliöstä Polttoöljyä pääsi talon pihamaalle säiliön täytön yhteydessä Öljyä valui maahan säiliöstä toiseen siirrettäessä litraa öljyä karkasi maahan täyttövirheen johdosta Omakotitalon säiliöstä valui 700 litraa öljyä maastoon litran öljyvuoto maatilalla Syövyttävää ainetta vuoti varikon pihaan Polttoöljy valui maahan säiliöön syöpyneestä reiästä Tuhat litraa öljyä karkasi työkoneiden tankkaussäiliöstä Uimahallin pihalle valui 200 litraa natriumhypokloriittia Varkaat jättivät farmarisäiliön letkun maahan vuotamaan Satoja litroja öljyä karkasi paritalon kellariin Putken jäätyminen aiheutti öljyvuodon tuotantolaitoksella Perävaunun öljysäiliön venttiilivuoto Öljyvahinko säiliön täytön yhteydessä Poistetusta säiliöstä valui öljyä järveen 74

75 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Ylitäytönestin ei toiminut vaan öljyä valui tankkaustilanteessa maahan Polttoöljyä valui maahan teollisuusalueella Öljyvuoto uhkasi järveä Farmarisäiliön letku putosi maahan Jakeluasemalla vuoti dieselöljyä Öljyvahinko polttoaineen jakeluasemalla Öljysäiliön täyttöputkiston vuotaminen Öljysäiliön öljyä valui revenneen ilmaputken kautta ulos Maanpäällisen säiliön täyttöletku oli katkaistu ja öljyä valui maahan Öljyvuoto maatilalla Öljyauton täyttöletku rikkoontui ja öljyä valui maahan Ammoniakkivuoto elintarviketehtaalla eristi osan kaupunkia Maanalaisen säiliön täyttöputken tiiviste vuoti Rekkaterminaaliin valui vaarallista kemikaalia Kuparikloridia valui maahan kun kontti putosi trukin kyydistä Teflonpinnoitustyössä tapahtui uunin räjähdys Suolahappovuoto tehtaan tuotantotilassa Maanalainen öljysäiliö vuoti öljyä maahan Arviolta 500 litraa polttoöljyä valui jokeen Säiliön viallinen ylitäytön estin oli syynä öljyvahinkoon Räjähdys asfalttiasemalla Öljyä valui täytön yhteydessä säiliön ulkopuolelle Polttoainesäiliön tankkausletkun liitos irtosi ja öljyä valui maahan Metalliromun kuljettaja altistui ammoniakille Bensatankin tyhjentäjä kuoli saamiinsa palovammoihin Kallion louhinnassa lensi kiviä öljysäiliön kylkeen rikkoen sen Raskasta polttoöljyä vuoti kasvihuoneelta läheiseen jokeen Öljyvuoto jakeluasemalla Trukin piikit puhkaisivat öljytynnyrin Säiliöauton täyttöletku halkesi jakeluasemalla Öljysäiliön täyttölaitteiden tiiviste petti Neljäsataa litraa polttoöljyä valui maahan Traktori kaatoi farmarisäiliön Säiliön ylitäyttö johti öljyn karkaamiseen maastoon Trukin piikit puhkaisivat öljyä sisältäneen tynnyrin Täyttöpistooli putosi kun säiliötä kuljettanut metsäkone liikkui Polttoöljyvuoto maatilalla Öljy- ja maalijäte syttyivät ongelmajätelaitoksella Rikkihappoa sisältävää nestettä valui maahan satama-alueella Öljyvuoto uhkasi vedenottamoa Polttoöljyä valui jokeen maatilalta Autonlavalla olleesta säiliöstä valui öljyä tielle Omakotitalon öljysäiliöstä vuoti öljyä maahan Maanpäällinen terässäiliö vuoti Raskaan polttoöljyn vuoto lämpökeskuksella Säiliöautosta valui öljyä inhimillisen erehdyksen johdosta Raskasta polttoöljyä valui maahan voimalaitoksella Öljysäiliö rikkoontui täytön yhteydessä Tulipalo syttyi bensiinitankin tyhjennyksen yhteydessä Tuhansia litroja öljyä valui maahan öljysäiliön rikotusta pohjasta 75

76 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Öljyauton kuljettaja yritti täyttää käytöstä poistettua säiliötä Asennusvirhe täyttölaitteistossa aiheutti öljyvuodon Tavaraterminaalin pihalla sattui vaarallisen aineen onnettomuus Öljysäiliö vuoti ruostuneesta hitsaussaumasta Öljysäiliön täytön yhteydessä tapahtui vuoto Öljyvahinko säiliöstä toiseen siirrettäessä Öljyt tulivat ulos polttimen syöttöputkesta Maanalaisen öljysäiliön täyttöputki murtui Farmarisäiliön puhki ruostuneesta pohjasta valui öljyä Öljyä vuoti maahan säiliön ilmaputken liitoksen irrotessa Öljy suihkusi täytön yhteydessä lattialle ja rakenteiden kautta ulos Farmarisäiliöstä vuoti öljyä maahan Maanpäällisestä öljysäiliöstä valui 600 litraa polttoöljyä Öljyvuoto pihamaalla johtui huolimattomuudesta Öljysäiliön ylitäyttö Öljysäiliön ylitäyttö Mies kuoli kemikaalisäiliön puhdistuksessa Kevyttä polttoöljyä meni maanalaisen säiliön täyttökaivoon Polttoainevuoto maanalaista säiliötä täytettäessä KEMIKAALIT, vaaratilanteet vähäisessä käsittelyssä Koulun kemianluokassa syttyi pieni tulipalo Pieni määrä muurahaishappoa valui sataman terminaalin lattialle Freonivuoto tyhjensi hammaslääkäriaseman Ammoniakkia vuoti hotellihuoneen minibaarista Teollisuushallin öljysäiliöstä nousseet höyryt leimahtivat tuleen Bitumisäiliö räjähti asvalttiasemalla Viallinen mittari valutti polttoöljyä maahan Vaarallista ainetta sisältänyt tynnyri puhkesi kuljetusliikkeen pihalla Pojan tulitikkuleikistä räjähti tulipalo Säiliöautosta valui maahan polttoöljyä tyhjennyksen yhteydessä Pieni ammoniakkivuoto jäätelötehtaalla Ammoniakkia ilmaan jäähallin kylmälaitteiston huollon yhteydessä NESTEKAASUONNETTOMUUDET Nestekaasuvuoto erikoistuotejalostamolla Nestekaasuvuoto öljynjalostamolla aiheutti räjähdysvaaran Nestekaasuräjähdys työmaaparakin sisällä Kaasulämmitin poltti kaasuletkun poikki Nestekaasuvuoto tappoi mökkiläisen Kaasuhella sytytti tulipalon Nestekaasugrilli syttyi vaarallisesti Tulipalo asuntovaunussa sai alkunsa nestekaasusta Tulipalo kattohuopatöissä Nestekaasuräjähdys asuntovaunussa Varomaton nestekaasun käsittely poltti kesämökin Tulipalo alkylointiyksikössä Tulipalo asuntovaunussa sai alkunsa nestekaasulämmittimestä Tulipalo teollisuushallissa 76

77 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna 2008 NESTEKAASU, vaaratilanteet Nestekaasun aiheuttama tulipalo rakennustyömaalla Vaaratilanne kaasuhitsauksessa Uhkaava kaasupalo sahalla Kaasua paloi yliopiston fysiikan laitoksella Nestekaasupullo kaatui ja alkoi vuotaa Räjähdysvaara satamassa Letkuvuoto nestekaasun säiliön täytössä Nestekaasupullon vuoto eristi jakeluaseman takapihan Kaasugrilliin kertynyt rasva roihahti tuleen Törmäys nestekaasusäiliön suojahäkkiin Tupakansytyttimen butaani räjähti MAAKAASU, vaaratilanteet Maakaasuputken rikkoutuminen aiheutti räjähdysvaaran kerrostalossa Järveen pintaan noussut maakaasuputki aiheutti vaaratilanteen Puhjennut kaasuputki sulki liikenteen tunniksi Maakaasuvuoto aiheutti kadulla ison hässäkän Maakaasun jakelujohdon rikkoutuminen kaivutyön yhteydessä Kaivinkoneen kauha osui maakaasun jakeluputkeen RÄJÄHTEET Happosäiliö räjähti räjähdeainetehtaalla Tulipalo räjähdetehtaalla RÄJÄHTEET, vaaratilanne Nalli räjähti lähellä työntekijää ILOTULITEONNETTOMUUDET Uudenvuoden räjähteistä erittäin vakava käsivamma Silmävammoja aiheuttaneet ilotuliteonnettomuudet 2007/2008 (44 kpl) Kirjastopalo syttyi palautusluukkuun tungetusta ilotulitteesta Koulupalo syttyi ilotulitteista Raketti räjähti autossa - yksi sai vakavia palovammoja PAINELAITEONNETTOMUUDET Palo keskeytti sipsitehtaan tuotannon Räjähdys vaurioitti sellutehtaan soodakattilaa Entinen navetta tuhoutui lämpökeskuksen tulipalossa Asentaja sai palovammoja kattilan seisokkihuollon yhteydessä Rikkoutunut kuumaöljylaitoksen kattilan öljyputki aiheutti tulipalon tehtaalla Lämmityskattilan syöttölaitteiston toimintahäiriöstä aiheutui tulipalo Teollisuushallin lämpökeskus paloi PAINELAITTEET, vaaratilanteet Omakotitalon kattilahuoneessa syttyi pieni palo Hakepoltin syttyi aiheuttaen pienehkön tulipalon Kaasupullo syttyi kesken polttoleikkaustöiden Takatuli aiheutti tulipalon sahan lämpökeskuksella Öljykattilan ulospuhallusventtiili repesi Tuli tuhosi pannuhuoneen Lämpökeskus vaurioitui tulipalossa Lämpökeskus ja navetta paloivat 77

78 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Kasvihuone tuhoutui lämpökattilan räjähdyksessä Hakesiilossa paloi Lämpökattila aiheutti räjähdysmäisen tulipalon Hakekattila sytytti rakennuksen Kaasupullo syttyi tuleen työmaalla Maatilan lämpökeskuksessa paloi Tuli karkasi hakelämmitysjärjestelmässä sattuneen häiriön johdosta Lämmitysjärjestelmän paisuntasäiliö kuumeni vaarallisesti Tulipalo hakelämpökeskuksessa Polttoleikkauksesta lentäneet kipinät sytyttivät kaasupullot SÄHKÖPALOKUOLEMAT Nuori nainen kuoli sähköpalossa Iäkäs nainen menehtyi keittiössä alkaneessa sähköpalossa Iäkäs nainen kuoli omakotitalon palossa Mies kuoli sähkölieden aiheuttamassa palossa Mies kuoli yöllisessä tulipalossa Nainen kuoli saunapalossa Mies menehtyi ylikuumentuneen lieden sytyttämässä palossa Pyykkiä kuivattiin sähkökiukaan päällä íäkäs mies menehtyi Kaksi miestä menehtyi rajussa saunapalossa Liesi unohtui päälle mies menehtyi paloon Pöytägrilli aiheutti kuolemaan johtaneen tulipalon Nuori nainen kuoli sähkölämmittimen sytyttämässä palossa Työntekijä kuoli jäähallin konehuoneen palossa Opiskelija kuoli liesipalossa Televisiopalossa menehtyi iäkäs nainen Ylikuormitus sähkölaitteessa aiheutti kohtalokkaan tulipalon SÄHKÖTAPATURMAT Sähköpääkeskuksessa syntynyt valokaari poltti sähkömiehen kyynärpäätä Sähkötapaturma terveyskeskuksen ruokalassa Sähköasentaja jäi kiinni jännitteiseen kaapeliin Pienjännitekeskuksessa syntynyt valokaari aiheutti palovammoja Pienjännitekeskuksessa syntynyt valokaari aiheutti palovammoja asentajalle Sähköisku kattovalaisimesta Mies sai sähköiskun siirtäessään kiuasta Sähköisku mittarointityössä Sähköjohtoa yhdistettäessä jatkojohtoon syntyi valokaari Putkiasentaja sai sähköiskun vanhasta valaisimesta Sähkötapaturma sähkökaapin testauksessa Valokaari pienjännitejohtoa katkaistaessa Sähköisku valaisinasennustyössä Mies kaatoi puun 20 kv:n ilmajohdon päälle ja sai sähköiskun Rakennusmies sai sähköiskun porraskäytävän metallikaiteesta Sähköisku valaisimen rungosta Sähköä iski asentajan kynsille Sähköisku sähkölämmitteisestä siirtokontista Sähköisku lampunvaihdon yhteydessä Virheellinen asennus kylpyhuoneessa aiheutti rakennusmiehelle sähköiskun Asentaja sai sähköiskun ilmanvaihtokoneen huoltotöissä Asukas sai sähköiskun parvekkeelta roikkuvasta johdosta 78

79 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Valokaari aiheutti palovammoja työntekijälle Sähköisku kylmiön korjaustyössä Sähköisku hitsaustyön tekijälle Eristevika aiheutti meijerin työntekijälle sähköiskun Siivooja sai sähköiskun pöytävalaisimesta Jännitteinen kaapelinpää antoi sähköiskun asentajalle Junan katolla kiipeillyt nuori poika sai valokaaresta palovammoja Asentaja sai sähköiskun lenkkiavaimen kautta Sähköisku työmaadoitusten poistamisessa 20 kv:n sähkölinjatyömaalla Ratapihan työntekijät saivat palovammoja valokaaresta Ratapihan työntekijät saivat palovammoja valokaaresta Jännitteisen kaapelin katkaistu vahingossa aiheutti valokaaren Oikosulkuvalokaari aiheutti asentajalle palovammoja Sähköisku jännitteisestä johdosta kylpyhuoneen laatoitustyössä Valokaaren aiheuttama palovamma Sähköisku virheellisesti kytketystä sähkölaitteesta Muurarin apulainen sai sähköiskun pestessään betonin tasosekoitinta Valokaari aiheutti asentajalle palovammoja Sähköisku asentajalle voimalaitoksessa Jännitteinen johdon pää aiheutti sähköiskun rakennusmestarille Valokaari kahvasulaketta paikalleen asennettaessa Sähköisku pistorasiaan jääneestä jännitteisestä tapista Sähköisku sähköenergiamittarin vaihdon yhteydessä Teleasentaja sai sähköiskun ovikellon kytkentätyössä Sähköisku aiheutti kaatumisen ja olkanivelen vaurioitumisen Huoltomies sai palovammoja pistorasiasta saamastaan sähköiskusta Sähköisku sähköenergiamittarin vaihtotyössä Sähkötapaturma puhallinvaihtotyössä kaupan asiakassisäänkäynnin eteistilassa Sähkötapaturma pylvästöissä Poika kiipesi muuntajaan ja loukkaantui vakavasti syntyneestä valokaaresta Sähkötapaturma ala-asteen keittiössä Valokaaritapaturma sattui sähköalan opiskelijalle Tyttö sai sähköiskun karusellista Sähköisku vedenkeittimestä Jännite oli kytkeytynyt päälle ja aiheutti asentajalle sähköiskun Valokaaritapaturma lietteenkäsittelyn tuotantotilassa Kaadettava puu osui 20 kv avojohtoon ja aiheutti miehelle sähköiskun Betonin purkausauton letku osui 20 kv linjaan Irrallinen katkaistu MMJ-kaapeli aiheutti työntekijälle sähköiskun Toiminnassa olevan ketjunostimen sähkökaapeli kuoriutui Valokaari syntyi kun pihdit putosivat sähkötöissä Sähkökaapelien suojaputkien katkaisu tuurnalla aiheutti maasulun Putkiasentaja sai sähköiskun irrallaan olevasta johdosta Saunan valaisimen teräskehys oli jännitteinen SÄHKÖ, vaaratilanteet Ajoneuvonosturin aiheuttama valokaari räjäytti nosturin renkaan Sähköpylväs kaatui johtimien vaihtotyön aikana Juotoskolvi tipahti väärään paikkaan, sulakkeet paloivat Sähköiskun vaara viemärikuvauksen yhteydessä Vaaratilanne 20 kv avojohdon alla Maassa oleva jännitteinen AMKA-johto kv:n sähkölinjan rikkoutuminen Pienjännitekaapelin vaurioituminen purkutyössä 79

80 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Irrallinen jännitteinen kaapelinpää valaisinripustuskiskossa Pienkone törmäsi sähkölinjaan Oikosulkumoottorin kytkentäkotelon räjähdys Valokaaren aiheuttama läheltä piti -tilanne Valokaari syntyi eristevian seurauksena Jännitteisen sähkökaapelin katkaisu aiheutti valokaaren HISSITAPATURMAT Kiilautumisonnettomuus hississä Siivoojan käsi puristui kärryn ja hissin oven väliin Ostoskärryn juuttuminen liukukäytävässä aiheutti asiakkaalle vammoja Nainen putosi hissikuiluun vaaratilanne Koira kuristui hengiltä talutushihnan jäätyä hissinoven väliin VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS, ONNETTOMUUDET Säiliön rakenteesta johtuvat Kemikaalivuoto satamassa olleen laivan ruumassa Rikkihappoa tielle rekan purkuhanasta Ammoniumnitraattia vuoti maahan säiliön pohjaventtiilistä Liikenneonnettomuudet Säiliöautosta valui litraa lentopetrolia Vetyperoksidia kuljettanut säiliöauto kaatui tiellä Säiliöauton kaatuminen aiheutti räjähdysvaaran Tielle kaatuneesta säiliöautosta valui litraa bensiiniä maahan Polttoöljyä valui maastoon kun säiliöauto suistui ojaan metsätiellä Rekan perävaunusta vuoti rikkihappoa maahan Natriumkloraattikontteja putosi tielle Polttoöljyä vuoti maahan säiliöauton kaatuessa ojaan Pieni määrä lentopetrolia valui ojaan suistuneesta säiliöautosta Säiliörekasta valui polttoainetta VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS, vaaratilanteet Säiliön rakenteesta johtuvat Säiliöautosta valui styreeniä tielle Säiliöautosta valui rikkihappoa Liikenneonnettomuudet Vaarallisen aineen kuljetusastia vuoti hiukan sangan juuresta Säiliöauto heittelehti liukkaalla tiellä ja törmäsi lopulta henkilöautoon Rekan säiliö osui siltaan ja irtosi Glykolia kuljettanut säiliöauto suistui ojaan Kemikaalirekan perävaunu kaatui kyljelleen Öljyauto kaatui ojaan Säiliöauton raju palo Fenolilastissa ollut rekka kaatui ojaan KAIVOKSET Yhteenveto 2008 tapahtuneista kaivosonnettomuuksista (28 kpl) KAIVOKSET, vaaratilaneet Kultakaivospalo ajoi työntekijät pakoon Kipinä sytytti rikkipölyn kaivoksella 80

81 LIITE 3 Tukesin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Nikkelikaivoksella uhkaava tulipalo 81