TURVATEKNIIKAN KESKUS. TUKES-julkaisu 6/2001 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TIETOON TULLEET ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEET VUONNA 2000.

Transkriptio

1 TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-julkaisu 6/2001 TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TIETOON TULLEET ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEET VUONNA 2000 Merja Rusanen Helsinki 2001

2 2 TIIVISTELMÄ Tähän julkaisuun on koottu yhteenveto TUKESin tietoon tulleista toimialalla sattuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Vuonna 2000 niitä rekisteröitiin yhteensä 247. Vastaava luku vuonna 1999 oli 202 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Vuonna 2000 suurin onnettomuusryhmä oli kemikaalionnettomuudet, joita rekisteröitiin 80. Ilotuliteonnettomuuksia rekisteröitiin 63 ja sähkötapaturmia 54. TUKESin tietoon tulleissa toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 11 henkilöä ja loukkaantui 138. Kemikaalionnettomuuksia rekisteröitiin 80. Näistä 25 luokiteltiin vakaviksi ja 14 vaaratilanteiksi. Onnettomuuksissa kuoli 3 henkilöä ja loukkaantui 18. Kuolemantapaukset sattuivat teollisuuskemikaalin valmistuslaitoksella, puujalostusteollisuudessa ja maatilalla. Onnettomuuksia ja vaaratilanteita tapahtui eniten puunjalostusteollisuudessa (9), pintakäsittelylaitoksilla (8), elintarviketeollisuudessa (6) ja teollisuuskemikaalien valmistuslaitoksissa (5) sekä petrokemian ja öljynjalostusteollisuudessa (5). Onnettomuustyypeistä eniten tapahtui kemikaalivuotoja (36) ja tulipaloja (19). Vaaratilanteita kirjattiin 14. Sähkötapaturmissa menehtyi 5 henkilöä ja loukkaantui 44, vaaratilanteiksi kirjattiin 5 tapausta. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien uhrit olivat kaikki sähköalalla ammattitaidottomia (maallikoita). Varomaton työskentely 20 kv avojohtojen läheisyydessä aiheutti kolmen ihmisen kuoleman ja yhden henkilön loukkaantumisen. Muut kuolemantapaukset sattuivat kotiympäristössä (maatilalla ja piha-alueella). Sähkötapaturmissa loukkaantuneista oli 24 sähköalan ammattilaista, 3 kyseiseen tehtävään opastettua henkilöä ja 22 maallikkoa. Tapaturmia sattui eniten kytkinlaitteistoissa (19) sekä siirto- ja jakeluverkoissa (11). Ilotulitteiden ja omatekoisten pommien aiheuttamia onnettomuuksia rekisteröitiin 63. Henkilövahinkoja aiheutui 62 tapauksessa. Lisäksi omatekoisen pommin räjäyttäminen asuntoalueella vaurioitti lähistöllä olleita rakennuksia. Ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja tuli TUKESin tietoon 39. Näitä paloja ei ole kuitenkaan laskettu mukaan TUKESin onnettomuustilastoissa. Sisäasiainministeriö ylläpitää PRONTO rekisteriä, johon tulipalot tilastoidaan. Nestekaasuonnettomuuksia rekisteröitiin 11, joissa yksi henkilö kuoli ja yksi loukkaantui. Onnettomuuksista seitsemän tapahtui yksityiskäytössä, esim. kesämökeillä ja asuntovaunuissa. Hissivahinkoja kirjattiin 12, joissa kuoli yksi henkilö ja vahinkoja aiheutui 8 henkilölle. Räjähdeonnettomuuksia rekisteröitiin 3, joista yksi onnettomuus aiheutti yhden henkilön kuoleman ja toisen loukkaantumisen. Painelaiteonnettomuuksia rekisteröitiin 15 ja niissä loukkaantui 4 henkilöä. Vuonna 2000 TUKESin tietoon tulleiden onnettomuuksien kokonaismäärä nousi vuodesta Onnettomuusmäärän kasvuun vaikuttaa ainakin osaksi tiedonkeräyksen aktivoituminen ja tiedonsaantikanavien kehittyminen. Tämän julkaisun tietolähteenä on käytetty pääasiassa TUKESin ylläpitämää vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROa. TUKESin kotisivuilta, osoitteesta on saatavissa aiemmin ilmestyneitä TUKES-julkaisuja sekä onnettomuustutkintaraportteja TUKESin tutkimista onnettomuuksista.

3 3 RESUMÉ I denna publikation har gjorts ett sammandrag om de olycksfall som inträffat i branschen och om farosituationer som kommit till Säkerhetsteknikcentralen TUKES kännedom. Under år 2000 registrerades sammanlagt 247 olycksfall eller farosituationer. Under år 1999 kom 202 olycksfall eller farosituationer till TUKES kännedom. Under år 2000 utgjorde den största olycksfallsgruppen av kemikalieolyckor; 80 sådana registrerades. 63 fyrverkeriolyckor och 54 elolycksfall registrerades. Vid de olyckor som inträffat inom branschen och som kommit till TUKES kännedom dog 11 personer och 138 skadades. 80 kemikalieolyckor eller farosituationer registrerades, varav 25 klassificerades som allvarliga fall. Vid olyckorna dog 3 personer och 18 skadades. Dödsfallen inträffade vid produktionsanläggningar för industrikemikalier, inom träförädlingsindustrin och på lantbruk. De flesta olycksfallen och farosituationerna inträffade inom träförädlingsindustrin (9), vid ytbehandlingsanläggningar (8), inom livsmedelsindustrin (6) och i produktionsanläggningar för industrikemikalier (5) samt inom den petrokemiska industrin och oljeraffineringsindustrin (5). Mest inträffade kemikalieläckage (36) och eldsvådor (19). 14 farosituationer bokfördes. Vid elolycksfall dog 5 personer och 44 skadades, som farosituationer bokfördes 5 fall. Vid samtliga olycksfall inom elbranschen med dödlig utgång saknade den förolyckade yrkeskompetens (offren var s.k. lekmän). Tre människor dog och en person skadades vid oförsiktigt arbete i närheten av 20 kv friledning. De övriga dödsfallen inträffade i hemmiljö (på lantbruk eller gårdsområde). Av de skadade i elolycksfall var 24 yrkesmän inom elbranschen, 3 personer hade fått handledning för den ifrågavarande uppgiften och 22 lekmän. De flesta olycksfallen inträffade med kopplingsanläggningar (19) samt med överförings- och distributionsnät (11). 63 olycksfall förorsakade av fyrverkerier eller hemgjorda bomber registrerades. I 62 av fallen förorsakades personskador. Vidare skadade detoneringen av en hemgjord bomb närliggande byggnader på ett bostadsområde. Till TUKES kännedom kom 39 eldsvådor förorsakade av fyrverkerier. Dessa eldsvådor är emellertid inte inräknade i TUKES statistik för olycksfall förorsakade av fyrverkerier. Inrikesministeriet för registret PRONTO, i vilket dessa eldsvådor statistikförs. 11 flytgasolycksfall registrerades. I olyckor förorsakade av flytgas (gasol) dog en person och en skadades. Av flytgasolyckorna inträffade sju vid privatbruk, t.ex. i fritidsstugor eller husvagnar. 12 hissolycksfall bokfördes och vid dessa dog en person och skador förorsakades för 8 personer. 3 explosionsolyckor registrerades varav en olycka ledde till att en person dog och en annan skadades. 15 olyckor med tryckbärande anordningar registrerades och vid dessa skadades 4 personer. Det totala antalet olycksfall som under år 2000 kom till TUKES kännedom ökade jämfört med Åtminstone delvis beror det ökade antalet olycksfall på att informationsinsamlingen om samt kanalerna för att erhålla information om olyckor har effektiviserats. Vid utgivningen av denna publikation har som huvudsaklig källa anlitats det skade- och olycksdataregister VARO som förs av TUKES. På TUKES hemsidor, adressen finns tidigare TUKES-publikationer samt rapporter om olycksfall som TUKES undersökt.

4 4 ABSTRACT This publication is a summary compiled from the industrial accidents and dangerous situations of which the Safety Technology Authority (TUKES) is aware. In 2000 a total of 247 incidents were recorded. Similarly in 1999, there were 202 accidents or dangerous situations of which TUKES was aware. Chemical accidents accounted for the biggest accident group in 2000, with 80 such accidents being recorded. There were 63 accidents involving fireworks and 54 involving electricity. In the accidents of which TUKES is aware, 11 people were killed and 138 injured Eighty chemical accidents or dangerous situations were recorded. Twenty-five of these were classed as serious. Three persons were killed in the accidents and another 18 injured. The deaths occurred at an industrial chemical production plant, in the wood processing industry and on a farm. Most accidents and dangerous situations took place in the wood processing industry (9), finishing plants (8), the food industry (6) at industrial chemical production plants (5) and the petrochemical and oil refining industry (5). Chemical leaks (36) and fires (19) were the most frequent incidents. Fourteen dangerous situations were recorded. Five people lost their lives and 44 were injured in accidents involving electricity, five dangerous situations were recorded. All the victims of accidents resulting in death in the electricity industry were unqualified (laymen). Careless working in the vicinity of 20 kv overhead power lines resulted in three deaths and one injury. The other two deaths took place at home (farm and yard area). Of those injured in accidents involving electricity, 24 were qualified electricians, three instructed in the job in question and 22 laymen. Most accidents took place in switching equipment (19) and transmission and distribution networks (11). Sixty-three accidents involving fireworks and homemade bombs were recorded. Personal injury resulted in 62 cases. Additionally, the explosion of a homemade bomb in a residential area damaged buildings in the vicinity. Thirty-nine fires caused by fireworks were reported to TUKES. These fires are not included in the accidents attributable to fireworks. The Ministry of the Interior keeps a PRONTO database, where fire statistics are compiled. Eleven accidents involving liquefied gas were reported. One person was killed and one injured in such accidents. Seven of the liquefied gas accidents occurred in private use, e.g. in holiday homes and caravans. Twelve lift incidents were recorded, in which one person died and eight injured. Three accidents involving explosives were recorded. One accident resulted in the death of one person and injuries to another. There were 15 accidents recorded involving pressure equipment. Four people were injured in such accidents. The overall number of accidents that TUKES got to know about in 2000 rose compared to the figure for This is partly due to more active data collection and the development of data access channels. The material in this publication largely derives from TUKES damage and accident database VARO. Earlier TUKES publications and accident research reports of accidents investigated by TUKES are available from TUKES website at

5 5

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUKESIN TOIMIALALLA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET VUONNA KEMIKAALIONNETTOMUUDET Onnettomuuksien lukumäärä TUKESin valvontakohteissa tapahtuneet onnettomuudet Onnettomuuspaikat ja tyypit Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla Kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa Kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa Kemikaalionnettomuuksien syytekijöitä NESTEKAASUONNETTOMUUDET MAAKAASUONNETTOMUUDET RÄJÄHDE- JA ILOTULITEONNETTOMUUDET Räjähdeonnettomuudet Ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESSA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET KULJETETTAVIIN KAASUSÄILIÖIHIN LIITTYNEET ONNETTOMUUDET PAINELAITEONNETTOMUUDET Onnettomuuksien määrä Onnettomuustyypit, laiteryhmät ja onnettomuuksien tapahtumapaikat Onnettomuuksien syytekijöitä SÄHKÖTAPATURMAT Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien kehitys Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat vuosina Sähkötapaturmat vuonna Sähkötapaturmien määrä Tapaturmien uhriksi joutuneet henkilöt Seuraukset Tapaturmapaikka Syytekijöitä LÄHDELUETTELO...32 LIITTEET Liite 1 TUKESin tutkimat onnettomuudet Liite 2 Esimerkkejä onnettomuuksista Liite 3 TUKESin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna

7 2

8 3 1. JOHDANTO TUKES kerää tietoja ja tutkii toimialansa onnettomuuksia. Tiedot kerätään vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROon. Tietoa käytetään mm. turvallisuuden toteutumisen ja kehittymisen seuraamiseen ja arviointiin sekä valvonnan ja tiedotuksen kohdentamiseen. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri VARO sisältää tietoja vaarallisten kemikaalien valmistus-, käsittely-, varastointi- ja kuljetusonnettomuuksista, painelaite- ja räjähdeonnettomuuksista sekä kaivosonnettomuuksista vuodesta 1978 lähtien. Vuodesta 1980 lähtien VAROrekisteriin on lisätty kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat ja vuodesta 1996 lähtien siihen on sisällytetty kaikki tietoon tulleet sähkötapaturmat ja hissionnettomuudet. Tämä julkaisu on yhteenveto TUKESin tietoon tulleista, toimialalla sattuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista vuonna Julkaisussa esitetään vuonna 2000 sattuneiden onnettomuuksien lukumääriä ja seurataan onnettomuusmäärien vaihtelua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietolähteenä on käytetty VARO-rekisteriä. Vuonna 2000 rekisteri muutettiin jatkuvasti päivitettäväksi. Tämä tarkoittaa, että myös aiemmin sattuneet TUKESin tietoon tulleet onnettomuudet on lisätty rekisterin tietokantaan takautuvasti. Julkaisussa ei käsitellä sähkölaitteiden, -laitteistojen ja muun sähkön käytön aiheuttamia tulipaloja. Sen sijaan ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja on käsitelty luvussa 6 /1/. Näitä paloja ei ole kuitenkaan laskettu mukaan TUKESin onnettomuustilastoihin. Sisäasiainministeriö ylläpitää PRONTO rekisteriä, johon tulipalot palot tilastoidaan. Vuonna 2000 TUKESissa otettiin käyttöön onnettomuustutkinnan käsikirja/2/. Käsikirja sisältää strategian, jossa on määritelty onnettomuustutkinnan tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Lisäksi käsikirja sisältää onnettomuustutkinta- ja menettelyohjeen. Käsikirjan tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa onnettomuustutkintaa sekä tiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Strategiassa on määritelty toimialueittain kriteerit onnettomuuksien tutkintaa ja rekisteriin tallentamista varten. TUKES saa onnettomuustietoja eri kanavia pitkin. Yksi kanavista on yritykset, jotka toimivat TUKESin valvomilla aloilla ja joita säädökset velvoittavat ilmoittamaan toiminnassaan sattuneista vakavista onnettomuuksista. Ilmoitusvelvollisuus sisältyy mm. kemikaali-, painelaite-, räjähde-, kaivos-, ja sähköturvallisuuslainsäädäntöön /3/. Lisäksi TUKES kerää tietoja toimialallaan sattuneista onnettomuuksista päivälehdistä ja sähköisestä mediaseurannasta sekä muilta viranomaisilta. Vuonna 2000 onnettomuustietojen keräämistä on tehostettu entisestään, mikä joissakin onnettomuusryhmissä on lisännyt rekisteröityjen onnettomuuksien määrää. Ilmoitusvelvollisuudesta ja aktiivisesta seurannasta huolimatta kaikki toimialalla sattuneet onnettomuudet eivät tule TUKESin tietoon. Tiedonsaantiin vaikuttavat onnettomuuden vakavuus ja se, minkä valvontaryhmän onnettomuudesta on kysymys. TUKES saa yleensä tiedot kuolemaan johtaneista ja muista vakavista onnettomuuksista. Vähemmän vakavista onnettomuuksista ei välttämättä tule ilmoitusta, eikä niistä aina saada tietoa muutakaan kautta. Nämä seikat tulee huomioida tarkasteltaessa raportissa esitettyjä onnettomuus-lukumääriä. TUKES tutkii toimialallaan sattuneet onnettomuudet, joissa on tapahtunut vakavia henkilövahinkoja tai niissä aiheutuneet kustannukset ovat merkittäviä tai joissa vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia on päässyt valumaan ympäristöön. Lisäksi suoritetaan tutkinta, jos se katsotaan laitoksen teknisen turvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta

9 4 tarpeelliseksi. TUKES nimitti 18 tutkijaa tai tutkijaryhmää tutkimaan toimialalla vuonna 2000 sattuneita onnettomuuksia, näistä yksi tutkijaryhmä nimettiin vuonna 2001 tutkimaan syksyllä 2000 sattunutta kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Tutkitut onnettomuudet tapahtuma-ajan mukaisessa järjestyksessä olivat: - kuolemaan johtanut putoamisonnettomuus lannoitetehtaalla - teollisuuslaitoksella syttynyt räjähdysmäinen tulipalo - öljynjalostamolla syttynyt tulipalo - tulipalo piirilevytehtaalla - kuolemaan johtanut hissitapaturma saneeraustyömaalla - jätevedenpuhdistamolla sattunut räjähdys, jossa loukkaantui kaksi henkilöä - hissitapaturma, jossa loukkaantui yksi henkilö - nestekaasuvuodosta syttynyt kuolemaan johtanut tulipalo - maatalouslomittajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma - betoniauton aiheuttama kuolemaan johtanut sähkötapaturma maatilan rakennustyömaalla - autonkuljettajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma - betoniautonkuljettajan kuolemaan johtanut sähkötapaturma - kuolemaan johtanut sähkötapaturma (tutkittu vuonna 2001) - loukkaantumisen aiheuttanut onnettomuus lannoitetehtaalla - kaasutuslaitoksella syttynyt tulipalo - piirilevytehtaalla syttynyt tulipalo - kuolemaan johtanut öljysäiliön räjähdys ja sitä seurannut tulipalo - kuolemaan johtanut onnettomuus sellutehtaalla. Tutkittujen onnettomuuksien tiivistelmät ovat liitteessä 1. Liitteessä 2 on esimerkkejä muista vuonna 2000 tapahtuneista onnettomuuksista. 2. TUKESIN TOIMIALALLA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET VUONNA 2000 TUKESin toimialalla vuonna 2000 sattuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista tuli TUKESin tietoon 247. Vaaratilanteiksi on rekisteröity tapaukset, joissa kukaan ei ole loukkaantunut ja tapauksesta aiheutuneet kustannukset ovat hyvin vähäiset, mutta mahdollisuudet vakavaankin onnettomuuteen olisivat olleet olemassa. Kuvassa 2.1 on esitetty onnettomuuksien ja vaaratilanteiden onnettomuuspaikkojen jakautuminen. TUKESin tietoon tulleista onnettomuuksista tai vaaratilanteista 92 tapahtui teollisuudessa. Koti ympäristöineen ja muut ulkoalueet ryhmässä tapahtui 112 onnettomuutta. Tätä määrää nostavat ilotulitteiden aiheuttamat onnettomuudet, joita kirjattiin 63. Julkisissa tiloissa tapahtui 25 onnettomuutta. Muualla tapahtui 18 onnettomuutta. Onnettomuuspaikat käsitellään myös toimialakohtaisesti tuonnempana. Kaivosonnettomuuksia tapahtui kaksi. Niitä ei kuitenkaan käsitellä julkaisussa erikseen, vaan niistä on lyhyet kuvaukset liitteessä 2.

10 5 Teollisuus 37 % (92) Julkiset tilat 10 % (25) Muu 7 % (18) Liikenneympäristö 1 % Muu 2 % Rakennustyömaa 1 % Kaivos/louhintatyömaa 1 % Koti ympäristöineen, muut ulkoalueet 46 % (112) Varastoalueet, jakeluasemat 2 % Kuva 2.1 TUKESin tietoon tulleet vuonna 2000 toimialalla tapahtuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet onnettomuuspaikoittain. Vuosina TUKESin toimialalla tapahtuneiden onnettomuuksien ja vaaratilanteiden lukumäärät on esitetty taulukossa 2.1. Lukumäärät perustuvat päivitetyn VAROrekisterin tietoihin. Taulukko 2.1 TUKESin tietoon tulleet toimialalla tapahtuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet vuosina Onnettomuusryhmä Lukumäärä Sähkölaitteet ja -laitteistot Nestekaasu Vaaralliset kemikaalit Hissit Kuljetettavat kaasusäiliöt Painelaitteet Aerosolit Räjähteet Ilotulitteiden käyttö, omatekoiset pommit ja räjähteet Maakaasu Vaarallisten aineiden kuljetus Kaivokset Muut 3 4 Yhteensä Mukana myös liikenneonnettomuuksia. 2 Luvuissa ei ole mukana ilotulitteiden aiheuttamia paloja. 3 Ilotulitteiden aiheuttamista vahingoista tehtiin poliisille 267 ilmoitusta, joista 96 tapauksessa aiheutui henkilövahinkoja.

11 6 Vuoden 2000 onnettomuuksissa kuoli 11 henkilöä ja 138 henkilöä loukkaantui. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä oli poikkeuksellisen suuri verrattuna edellisiin vuosiin. Yhtä monta kuolemaan johtanutta onnettomuutta tapahtui viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Sähkötapaturmissa menehtyi viisi henkilöä, kemikaalien teollisessa käsittelyssä kolme, nestekaasun kotikäytössä yksi, hissitapaturmassa yksi sekä räjähdeonnettomuudessa yksi henkilö (taulukko 2.2). Taulukko 2.2 Vuonna 2000 onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä sekä kyseisen onnettomuusryhmän tapausten kokonaismäärä. Onnettomuusryhmä Onnettomuuksia 4 Kuolleet Loukkaantuneet Sähkötapaturmat Kemikaalionnettomuudet Nestekaasuonnettomuudet Hissitapaturmat ja -vauriot Räjähdeonnettomuudet Ilotulitteiden käyttö Painelaiteonnettomuudet 15 4 Yhteensä Yhteensä Kuolleet Loukkaantuneet v.liukuva ka.loukkaantuneet 5 66,6 67,3 62,4 65, , ^ Kuolleet Loukkaantuneet 5v.liukuva ka.loukkaantuneet Kuva 2.2 Kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä vuosittain ja viiden vuoden liukuva keskiarvo loukkaantuneiden määrästä. 4 Onnettomuuslukumäärissä on huomioitu myös vaaratilanteet. 5 Käsitteellä viiden vuoden liukuva keskiarvo tarkoitetaan kyseisen vuoden, kahden edeltävän vuoden ja kahden seuraavan vuoden lukumäärien muodostamaa keskiarvoa.

12 7 Kuva 2.2 esittää TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrän vuosina sekä viiden vuoden liukuvan keskiarvon loukkaantuneiden lukumäärästä. Sähkötapaturmissa loukkaantuneiden osalta on käytetty Sähkötarkastuskeskuksen keräämiä tietoja vuosilta /4/. Vuoden 1997 loukkaantuneiden lukumäärää nostaa vuodenvaihteessa 1996/1997 Komet Bomb 3 -nimisen ilotulitteen aiheuttamat onnettomuustapaukset, joissa loukkaantui 96 henkilöä. 3. KEMIKAALIONNETTOMUUDET Vuoden 2000 alusta on VARO-rekisteriin tallennettu vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä sattuneet onnettomuudet, joissa vaaralliseksi luokitellun kemikaalin määrä ylittää TUKESin onnettomuustutkintakäsikirjassa määritellyt rajat. Kemikaalien teollisella käsittelyllä tarkoitetaan kemikaalien valmistusta ja teknistä käyttöä. Tekninen käyttö on toimintaa, jossa kemikaalia käytetään kemiallisessa prosessissa raakatai apuaineena tai jossa kemikaali syntyy välituotteena tai muu vastaava käsittely. Varastoinniksi käsitetään kemikaalin jatkuva tai väliaikainen varastointi kiinteissä varastosäiliöissä, irtosäiliöissä, pakkauksissa tai kuljetusvälineissä. Myös rakennusten öljylämmityslaitteistoissa ja niihin liittyvissä varastosäiliöissä sattuneet onnettomuustapaukset sisältyvät kemikaalionnettomuuslukuihin. 3.1 Onnettomuuksien lukumäärä TUKESin tietoon tuli 80 kemikaalionnettomuutta vuonna Vaaratilanteiksi näistä luokiteltiin 14. Onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui 18. TUKES nimitti tutkijaryhmän tutkimaan yhdeksää kemikaalionnettomuutta Yhteensä Lukumäärä v. liukuva ka. 32,6 31,4 31,4 37,6 43,6 51,2 57,8 67,8 Tapausten määrä Lukumäärä 5 v. liukuva ka. Kuva 3.1 Kemikaalionnettomuudet ja vaaratilanteet vuosina sekä viiden vuoden liukuva keskiarvo. Kuvassa 3.1 esitetään kemikaalionnettomuuksien lukumäärä vuosittain sekä viiden vuoden liukuva keskiarvo. Onnettomuuslukumäärissä on huomioitu myös vaaratilanteet.

13 8 Onnettomuuksien määrän kasvuun vaikuttaa ainakin osaksi tietojen keräämisen tehostuminen vuodesta 1996 alkaen. Vuonna 2000 sattuneista kemikaalionnettomuuksista 25 luokiteltiin vakavaksi onnettomuudeksi (kuva 3.2). Tämä luokitus on tehty seuraavien kriteereiden mukaisesti: - onnettomuus, joka on aiheuttanut kuoleman tai loukkaantumisen - onnettomuuden aiheuttamat omaisuusvahingot ovat vähintään markkaa - maaperään tai vesistöön on päässyt yli 5 m 3 tai 5 tonnia vaarallista kemikaalia Yhteensä Lukumäärä Tapausten määrä Kuva 3.2 Vakavat kemikaalionnettomuudet vuosina Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yksi tapahtui lannoitetehtaalla, jossa asentaja putosi lannoitelietereaktoriin. Toinen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui maatilalla, jossa öljysäiliö räjähti ja sytytti tulipalon. Maanviljelijä kuoli saamiinsa palovammoihin myöhemmin. Kolmas kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui sellutehtaalla, jossa huolto- ja kunnossapitotöiden yhteydessä syttynyt tulipalo aiheutti asentajan kuoleman. Näistä kaikista tutkituista onnettomuuksista on tiivistelmä julkaisun liitteessä 1. Vakaviksi luokiteltuja, loukkaantumisen aiheuttaneita onnettomuuksia tapahtui 12, joissa loukkaantui 18 henkilöä. Onnettomuuksia, joissa vaarallista kemikaalia pääsi maaperään tai vesistöön yli 5 m 3 tai 5 tonnia, rekisteröitiin 6. Onnettomuuksia, joiden aiheuttamat omaisuusvahingot ylittivät mk, kirjattiin rekisteriin neljä. Omaisuusvahinkojen suuruus saadaan kuitenkin vain harvoin tietoon.

14 9 3.2 TUKESin valvontakohteissa tapahtuneet onnettomuudet Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) jakaa yritysten toiminnan vähäiseen ja laajamittaiseen toimintaan. Vähäistä kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia valvovat kuntien palopäälliköt tai kuntien kemikaalivalvontaviranomaiset. TUKES myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille toimiluvat sekä valvoo niiden toimintaa. Käytettävien kemikaalimäärien ja luokituksien perusteella laajamittaisen toiminnan yritykset on jaettu lupa-, toimintaperiaateasiakirja- (MAPP) ja turvallisuusselvityslaitoksiin (TS). TUKES valvoo 637 yrityksen toimintaa. Näistä 442 on lupalaitoksia, 118 MAPP-laitoksia ja 77 TS-laitoksia. Kuvassa 3.3 esitetään kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa sattuneet onnettomuudet ja vaaratilanteet. KAIKKI ONNETTOMUUDET VAKAVAT ONNETTOMUUDET Lupalaitokset 19 % (15) MAPPlaitokset 11 % (9) Muut toimialaan kuuluvat 47 % (38) Lupalaitokset 8 % (2) MAPPlaitokset 16 % (4) Muut toimialaan kuuluvat 48 % (12) TS-laitokset 23 % (18) TS-laitokset 28 % (7) Kuva 3.3 Kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnan laajuuden mukaan jaettuna. TUKESin valvontaan kuuluvissa kohteissa sattui 34 onnettomuutta ja 8 vaaratilannetta. Lupalaitoksissa tapahtui 13 onnettomuutta ja 2 vaaratilannetta. MAPP-laitoksissa onnettomuuksia tapahtui 7 ja lisäksi kirjattiin 2 vaaratilannetta. TS-laitoksissa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä oli 14 ja vaaratilanteita oli 4. Loput 38 sattuivat kemikaalien vähäiseksi käsittelyksi katsottavassa toiminnassa tai yksityiskäytössä. 3.3 Onnettomuuspaikat ja tyypit Kemikaalionnettomuuksista ja vaaratilanteista suurin osa tapahtui teollisuuslaitoksissa. Niiden osuus oli 69 % kaikista TUKESin tietoon tulleista kemikaalionnettomuuksista. Taulukossa 3.1 esitetään onnettomuusmäärät onnettomuuspaikoittain ja tyypeittäin. Taulukko 3.1 Kemikaalionnettomuudet onnettomuuspaikoittain ja tyypeittäin. Vuoto Tulipalo Räjähdys Muu Tapaturma Vaaratilanne Yhteensä Teollisuus Kotitalous Liike-, julkinen tila Varastopaikka, -alue 2 2 Jakeluasema Muu Yhteensä

15 10 Eniten tapahtui erilaisia vuotoja ja päästöjä. Niiden osuus tapahtuneista onnettomuuksista oli 45 %. Kotitalouksissa yli puolet (55 %) tapahtuneista onnettomuuksista oli vuotoja. Kaikki kotitalouksissa tapahtuneet, TUKESin tietoon tulleet vuototapaukset liittyivät öljysäiliöihin. Seuraavaksi yleisin onnettomuus- tai vaaratilannetyyppi oli tulipalot, joiden osuus oli 24 % tapahtuneista onnettomuuksista. Räjähdyksiä tapahtui 8 %. Vaaratilanteiden osuus on 18 % onnettomuuksien kokonaismäärästä. Kemikaalionnettomuuksien lukumäärät vuosina onnettomuustyypeittäin on esitetty kuvassa Yhteensä Räjähdys Tulipalo Vuoto Tapausten lukumäärä Räjähdys Tulipalo Vuoto Kuva 3.4 Räjähdysten, tulipalojen ja vuotojen määrä vuosina Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla Eri teollisuudenaloilla tapahtuneet kemikaalionnettomuudet ja vaaratilanteet onnettomuustyypeittäin vuonna 2000 esitetään kuvassa Teollisuudessa tapahtui 55 onnettomuutta tai vaaratilannetta. TUKESin saamien tietojen mukaan puunjalostusteollisuudessa tapahtui eniten onnettomuuksia ja vaaratilanteita vuonna Seuraavaksi eniten onnettomuuksia ja vaaratilanteita tapahtui pintakäsittelylaitoksissa, elintarviketeollisuudessa sekä teollisuuskemikaalien valmistuslaitoksissa. Vuodot olivat teollisuudessa yleisin onnettomuustyyppi. Eniten vuototapauksia esiintyi puunjalostusteollisuudessa ja seuraavaksi eniten elintarviketeollisuudessa. Tulipaloja tapahtui puolestaan eniten pintakäsittelylaitoksilla. Lisäksi ryhmässä muu laitos on kaksi tulipalotapausta kaasutuslaitoksella, yksi autokorjaamossa sekä yksi bitumisäiliöpalo.

16 11 puunjalostus muu laitos pintakäsittely-, lujitemuovilaitokset elintarviketeollisuuslaitos teoll.kemikaalien valm.laitokset erikoiskemikaalitehtaat, lääketehtaat petrokemia ja öljynjalostus ongelmajätteen käsittelylaitos voimalaitos, lämpökeskus liima- ja väritehtaat raskas konepajateollisuus tutkimuslaitos / laboratorio metallurginen teollisuus Vuoto Tulipalo Räjähdys Tapaturma Muu Vaaratilanne Kuva 3.5 TUKESin tietoon tulleet, eri teollisuudenaloilla tapahtuneet onnettomuudet 3.5 Kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa Kuvassa 3.6 esitetään kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnoittain. Eniten onnettomuuksia, 21 tapausta, tapahtui kemikaalien varastoinnin yhteydessä. Kemikaalin varastoinnilla tarkoitetaan sekä pitkäaikaista että tilapäistä varastointia varastosäiliössä tai varastointia kuljetusvälineen säiliössä. Muu toiminta, 13 tapausta Kemikaalien varastointi, 21 tapausta Muut, 9 tapausta Ajoneuvolla kuljetus 1 Muu prosessi 1 Panosprosessi 1 Energian tuotanto 1 Täyttötoiminta (pakkaus ) 1 Purkaus- ja lastaustoiminta, 13 tapausta Sekoitus yms. yksinkertainen prosessi 4 Kemikaalin muu käsittely, 12 tapausta Jatkuva prosessi, 12 tapausta Kuva 3.6 Kemikaalionnettomuuksien jakautuminen toiminnoittain.

17 12 Purkaus- ja lastaustoiminnassa tapahtui 13 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Kemikaalien purkaus- ja lastaustoiminnalla tarkoitetaan kemikaalin siirtoa kuljetusvälineestä varastosäiliöön, suoraan prosessiin tai siirtoa varastosäiliöstä kuljetusvälineeseen. Kemikaalin muussa käsittelyssä sekä jatkuvan prosessin yhteydessä tapahtui 12 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Kemikaalin muuksi käsittelyksi luokitellaan mm. siirto putkistossa esim. pumppaamalla, käyttö pintakäsittelyssä taikka kylmäaineena. Muussa toiminnassa tapahtui 13 onnettomuutta. Tässä ryhmässä esiintyi hyvin erityyppisiä onnettomuuksia, esim. jätevedenpuhdistamolla yhden henkilön loukkaantumisen aiheuttanut biokaasuräjähdys, kartonkipakkausten kierrätyslaitoksella syttynyt tulipalo sekä omakotitalossa huolimattomasta bensiinin käsittelystä syttynyt tulipalo. Työvaiheista onnettomuusaltein oli lastaus- ja purku, jossa tapahtui 17 onnettomuutta ja neljä vaaratilannetta. Työvaiheena lastaukseen ja purkuun on laskettu lisäksi myös pienimuotoisempaa toimintaa esim. auton tankkaus ja kanisterin täyttö. Korjauksien ja huollon yhteydessä tapahtui 13 onnettomuutta ja yksi vaaratilanne. Normaaleissa työvaiheissa tapahtui 10 onnettomuutta ja 5 vaaratilannetta. Prosessin ylösajossa tai koneen käynnistysvaiheessa tapahtui 5 onnettomuutta. Kaikissa tapauksissa työvaihe ei ollut tiedossa (13 tapausta), mutta se selvisi 67 tapauksessa. Taulukossa 3.2 on esitetty kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa. Taulukko 3.2 Kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa. Toiminnot Vuoto Tulipalo Räjähdys Muu Yhteensä Kemikaalien varastointi Muu toiminta Purkaus- ja lastaustoiminta Kemikaalin muu käsittely Jatkuva prosessi Sekoitus yms. yksinkertainen prosessi Panosprosessi 1 1 Energian tuotanto (voimalaitos, lämpökeskus) 1 1 Muu prosessi 1 1 Täyttötoiminta (pakkaus) 1 1 Tapaturma Vaaratilanne Toiminnot yhteensä Tapaturmtilanne Vaara- Työvaiheet Vuoto Tulipalo Räjähdys Muu Yhteensä Lastaus, purku, astian täyttö / tyhjennys Normaali käyttö / tuotantoprosessi / työvaihe Korjaus, huolto, asennus, muutostyö, pesu Viikonloppu, yö, työajan ulkopuolinen aika Prosessin ylösajo, koekäyttö koneen käynnistys Muu käyttötoimenpide, muu työvaihe Prosessihäiriö, häiriön poisto 1 1 Työvaiheet yhteensä

18 Kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa Merkittävin laiteryhmä, jossa onnettomuuksia ja vaaratilanteita esiintyi oli erilaiset säiliöt (56 %). Säiliöihin liittyvistä tapauksista varastosäiliö oli osallisena yli puolessa tapauksista. Muita merkittäviä laiteryhmiä olivat prosessilaitteistot (13 %) sekä putket tai putkistot (9 %). taulukossa 3.3 esitetään onnettomuuksiin liittyvät laitekokonaisuudet. Yksittäisistä laitteista ongelmallisimpia olivat pumput (5); putket, letkut tai putkistot (3) ja venttiilit (2). Yksittäisen laitteen osuutta onnettomuuteen ei saatu selville kaikki tapauksissa. Taulukko 3.3. Kemikaalionnettomuudet laiteryhmittäin Laiteryhmä Vuoto Tulipalo Räjähdys Muu Tapaturma Vaaratilanne Yhteensä Säiliöt 45 varastosäiliö muu säiliö, astia, allas säilytys- tai kuljetusastia, kuljetettava säiliö maanalainen säiliö Prosessilaitteisto Putki tai putkisto Ajoneuvo Kuljetin 1 1 Kylmälaitos 1 1 Voimakoneet, kompressori 1 1 Muu laiteryhmä Ei laiteryhmää/laitetta Yhteensä Kemikaalionnettomuuksien syytekijöitä Kemikaalionnettomuuksien syytekijät on luokiteltu kolmeen ryhmään: tekninen syy, organisaatiosyy ja henkilösyy. Vuoden 2000 kemikaalionnettomuuksissa tekninen syy voitiin todeta 47 tapauksessa, organisaatioon liittyvä syy 39 tapauksessa ja henkilösyy 28 tapauksessa. Tapauksella on voinut olla yksi syytekijä kustakin ryhmästä (mm. tekniset syyt, organisaatioon liittyvät syyt, henkilösyyt). Tapauksesta saatavat tiedot perustuvat eritasoisiin lähteisiin, kuten yritysten antamiin tietoihin, onnettomuuspaikalla käyneen tarkastajan havaintoihin, palolaitoksen onnettomuusselosteeseen tai lehtileikkeisiin. Onnettomuudet analysoidaan niistä saatujen tietojen perusteella ja mikäli samaan ryhmään kuuluvia syytekijöitä on useita pyritään löytämään tapahtumaan vaikuttanut välitön syy. Teknisistä syistä yleisimpiä olivat laitevaurio, korroosio, turvallisuuslaitteen tai järjestelmän puuttuminen. Vuoden 2000 tekniset syyt on esitetty taulukossa 3.4. Teknisen syyn taustalla oli 16 tapauksessa organisaatiosyy. Esiin tulleet organisaatiosyyt on esitetty taulukossa 3.5.

19 14 Taulukko 3.4. Kemikaalionnettomuuksien tekniset syyt Tekniset syyt Yhteensä Laitevaurio 11 Korroosio 8 Odottamaton reaktio 4 Rakennevirhe 2 Riittämätön/puutteellinen turvallisuuslaite / - järjestelmä 3 Turvallisuuslaitteen/ -järjestelmän puuttuminen 5 Turvallisuuslaitteen/ -järjestelmän pettäminen 1 Valvonta-, mitta- tai säätölaitteen vikaantuminen 4 Tukkeutuminen 3 Väärä materiaalivalinta tai viallinen rakenneaine 1 Murtuminen 1 Jännityskorroosio 1 Ei tiedetä 3 Yhteensä 47 Taulukko 3.5 Kemikaalionnettomuuksien organisaatiosyyt Organisaatiosyyt Yhteensä puutteet vaaranarvioinnissa tai prosessin tutkimisessa 11 puutteet huollossa ja kunnossapidossa 7 puutteet tiedon kulussa 4 puutteelliset käyttö- ja työohjeet 4 muut puutteet johtamisessa 4 puutteellinen valvonta 3 puutteet asennuksessa 2 puutteellinen koulutus tai opastus 1 puutteelliset merkinnät 1 puutteet suunnittelussa 1 puutteet testauksessa, tarkastuksessa 1 Yhteensä 39 Tietoon tulleista organisaatiosyistä 28 % liittyi puutteelliseen vaaranarviointiin tai prosessin tutkimiseen. Muita usein esiintyviä syytekijöitä olivat puutteet huollossa ja kunnossapidossa (18 %), puutteet tiedon kulussa (10 %) sekä puutteelliset käyttö- ja työohjeet (10 %). Muut puutteet johtamisessa -ryhmään kirjattiin tapaukset, joissa ilmeni useita puutteita. Organisaatiosyyn selvittäminen on vaikeaa eikä niitä saatu selvitettyä kaikissa tapauksissa.

20 15 4. NESTEKAASUONNETTOMUUDET Vuonna 2000 tuli TUKESin tietoon yhdeksän nestekaasuonnettomuutta ja kaksi vaaratilannetta. Yksi henkilö kuoli nestekaasuvuodon aiheuttamassa tulipalossa, lisäksi yksi henkilö loukkaantui vaihtaessaan kaasupulloa savuke suussa. Kuvassa 4.1 on esitetty vuosina sattuneiden nestekaasuonnettomuuksien ja -vaaratilanteiden lukumäärät Yhteensä Lukumäärä Tapausten lukumäärä Kuva 4.1 Nestekaasuonnettomuudet ja -vaaratilanteet vuosina Nestekaasuonnettomuuksista yksi oli räjähdys ja kahdeksan tulipaloa. Räjähdys tapahtui omakotitalossa, kun keskuslämmityskattilan viereen jätetyn nestekaasupulloon kytketyn polttimen letku katkesi kuumuudesta. Polttimen venttiili oli suljettu, mutta pullon venttiili oli auki, jolloin nestekaasua pääsi virtaamaan huoneeseen. Tulipaloissa kolmessa tapauksessa tulipalo sai alkunsa kaasupullon ja yhdessä kaasuletkun vaihdon yhteydessä. Kahdessa tapauksessa kaasupulloa vaihdettaessa käyttölaite ei ollut riittävän hyvin kiinnitetty, jolloin nestekaasua pääsi vuotamaan. Siitä, mikä sytytti kaasun, ei ole tietoa. Kolmas onnettomuus tapahtui, kun henkilö vaihtoi kaasupulloa palava savuke suussaan. Kaasuletkun vaihdon yhteydessä puolestaan nestekaasua pääsi virtaamaan kuumaan lämmittimeen, jonka kuumuus sytytti kaasun. Kahdessa tapauksessa nestekaasua pääsi vuotamaan nestekaasujääkaapin letkuista, toinen kesämökillä ja toinen asuntovaunussa. Näissäkin tapauksissa syttymissyy jäi epäselväksi. Metalliverstaalla syttyi tulipalo, kun nestekaasulla lämmitettiin metallikappaletta. Metallikappale tippui ja kuuma metalli rikkoi nestekaasuletkun sytyttäen kaasun. Vaaratilanteista toinen tapahtui eläinlaboratorion kaasuvarastossa, kun kaasuventtiilin rikkouduttua nestekaasua pääsi virtaamaan varastoon. Kaasua kulkeutui myös rakennuksen ilmastointikanaviin, jolloin räjähdysvaaran vuoksi rakennuksesta evakuoitiin 24 henkilöä. Toisessa, rakennustyömaalla sattuneessa vaaratilanteessa, kolmea pressulla peitettyä nestekaasupullopatteria lämmitettiin sähkölämmittimellä. Lämmittimeen tullut oikosulku sytytti lämmittimen eristeet palamaan ja näistä tuli levisi pressuun.

21 16 Kuvassa 4.2 on esitetty nestekaasuonnettomuuksissa vuosina kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät. Kuvassa 4.3 puolestaan on esitetty nestekaasun kulutuksen kehitys samana ajanjaksona Yhteensä Kuolleet Loukkaantuneet ^ 6 Henkilömäärä Kuolleet Loukkaantuneet Kuva 4.2 Nestekaasuonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät 6. Kulutusmäärä (1000 t) Kotitalouspullo 8,9 8,6 8,7 8,4 7,9 8,1 8,1 8,4 8,3 8,2 Teollisuuspullo 9,9 8,7 8 8,9 9,1 9,3 9,8 10,1 9,6 9,3 Teollisuusbulk 113,7 114,5 112,2 134,0 139,0 148,5 171,1 205,6 211,9 221,7 Nestekaasun kulutus 1000 tonnia Kotitalouspullo Teollisuuspullo Teollisuusbulk Kuva 4.3 Nestekaasun kulutus vuosina eri käyttökohteissa /5/. 6 Vuoden 1996 loukkaantuneiden määrää nostaa nestekaasukäyttöisen jääkoneen käyttö jäähallissa. Nestekaasuhöyrystimen ja kaasuttimen välissä ollut nestekaasun määränsäätöventtiili oli liikaa auki. Tämän vuoksi häkää pääsi muodostumaan jäähalliin ja 28 ihmistä sai lievän häkämyrkytyksen.

22 17 Nestekaasun kotitalous- ja teollisuuspullojen käyttömäärät ovat pysyneet koko seurantajakson lähes samalla tasolla. Teollisuusbulkkien määrässä on ollut nouseva kehitys vuodesta Nestekaasun kulutuksen kasvu teollisuudessa ei korreloi nestekaasuonnettomuuksien määrään, sillä nestekaasuonnettomuudet tapahtuivat enimmäkseen kotitalouksissa (kuva 4.3). 5. MAAKAASUONNETTOMUUDET Vuonna 2000 tuli TUKESin tietoon yksi maakaasuvuoto. Rivitalon rakennustyömaalla kaivinkone aiheutti maanvyörymän, joka katkaisi kaasujohdon. Kuvassa 5.1 esitetään maakaasuonnettomuuksien määrä edellisen kymmenen vuoden aikana Yhteensä Lukumäärä Tapausten määrä Kuva 5.1 Maakaasuonnettomuuksien määrä vuosina RÄJÄHDE- JA ILOTULITEONNETTOMUUDET 6.1 Räjähdeonnettomuudet Vuonna 2000 TUKESin tietoon tuli kolme räjähdeonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli yksi ja loukkaantui yksi henkilö. Kaksi onnettomuuksista sattui räjähteitä valmistavilla tehtailla. Kolmas onnettomuus tapahtui verstaassa, jossa henkilö hitsasi asiakkaan tuomaa esinettä. Esine oli sota-aikainen ammus, joka räjähti sitä hitsattaessa. Hitsausta suorittanut mies kuoli ja asiakkaana ollut mies loukkaantui. Kuvassa 6.1 esitetään räjähdetapausten määrä vuosina

23 Yhteensä Lukumäärä Tapausten lukumäärä Kuva 6.1 Räjähdeonnettomuuksien määrä vuosina Ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet Vuonna 2000 ilotulitteet ja omatekoiset pommit aiheuttivat 63 onnettomuutta. Näistä 62 tapahtui vuodenvaihteessa 1999/ Taulukossa 6.1 esitetään TUKESin tietoon tulleiden ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet sekä omatekoisten pommien aiheuttamat onnettomuudet vuosina Tulipaloja ei ole sisällytetty ilotulitteiden aiheuttamien onnettomuuksien määrään. Sisäasiainministeriö ylläpitää PRONTO -rekisteriä, johon kyseiset palot on tilastoitu 8. Taulukko 6.1 Ilotulitteiden käytössä sattuneet onnettomuudet sekä omatekoisten pommien aiheuttamat onnettomuudet Yhteensä Ilotulitteet Omatekoiset pommit Ilotulitteet aiheuttivat 57 silmävammaa. Ilotulitteiden räjähtäminen käsiin aiheutti vammoja kolmelle. Omatekoisten pommien aiheuttamia vahinkoja rekisteröitiin kolme. Kaksi miestä sai vakavia vammoja käsiinsä itse tehdyistä pommeista. Toinen tapauksista tapahtui lokakuussa ja toinen vuodenvaihteessa. Kolmannessa tapauksessa omatekoinen pommi aiheutti aineellisia vahinkoja asuinrakennuksiin rikkoen mm. ikkunoita. TUKES on tehnyt yhteistyötä Suomen Silmälääkäriyhdistyksen kanssa saadakseen paremmin tietoja ilotulitteiden aiheuttamista silmävammoista. Tietoja hyödynnetään suunniteltaessa tiedotusta ja kampanjoita ilotulitteiden aiheuttamista vammoista. Silmälääkäriyhdistys teki kyselyn ilotulitteiden aiheuttamista vammoista Suomen sairaaloiden silmäyksikköihin joulukuussa Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan vuodenvaihteessa hoitoon 7 Vuodenvaihteessa 2000/2001 tapahtuneet onnettomuudet luokitellaan vuoden 2001 onnettomuuksiksi. 8 Ilotulitteet aiheuttivat 39 paloa, joista yksi tapahtui kesäkuussa. Tulipalot eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja, mutta yksi koira menehtyi.

24 19 tulleilla esiintyneet ilotulitteiden aiheuttamat vammat. Kyselyn tulos oli varsin kattava, sillä kaikki 5 yliopistosairaalaa, 15 keskussairaalaa 16:sta, kaikki 15 aluesairaalaa sekä keskussotilassairaala vastasivat kyselyyn. Vuodenvaihteen 1999/2000 aikana hoidettiin Suomen sairaaloissa 57 ilotulitteiden aiheuttamaa silmävammaa. Tapaturmat sattuivat Onnettomuuksista 85 % tapahtui edellisen vuoden viimeisenä ja uuden vuoden ensimmäisenä päivänä. Silmävammat on luokiteltu lieviin ja vakaviin. Tavallisimpia lieviä vammoja ovat luomien sekä side- ja sarveiskalvon haavat, palovammat, silmissä olevat vieraat esineet ja silmän ruhjevammat. Vammat eivät ole vaatineet hoitoa tai jättäneet pysyvää vammaa. Vaikeat vammat ovat useimmiten voimakkaita silmäruhjeita ja lävistäviä vammoja. Useissa tapauksissa vammautuneen silmän näkökyky heikkeni pysyvästi. Kuvassa 6.2 esitetään vuodenvaihteessa 1999/2000 ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat loukkaantuneiden iän mukaan jaoteltuina. Loukkaantuneiden määrä alle yli 50 ei vakavat lievät tiedossa Kuva 6.2 Ilotulitteista silmävammoja saaneet jaoteltuina loukkaantuneiden iän mukaan. Vuodenvaihteessa 1999/2000 ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat olivat 13 tapauksessa vakavia, joissa vammat olivat voimakkaita silmäruhjeita tai lävistäviä vammoja. Niiden hoitamiseksi vaadittiin leikkaushoitoa tai ne aiheuttivat uhrille pysyvän haitan. Kahdessa tapauksessa uhrin vammautunut silmä jouduttiin poistamaan lävistävän vamman vuoksi. Kahdeksan loukkaantuneen näkökyky aleni merkittävästi ja pysyvästi. Kolmelle vammautuminen aiheutti huomattavan kosmeettisen haitan. Nuorin loukkaantunut oli 5-vuotias ja vanhin 56-vuotias. Eniten loukkaantuneita oli ikäryhmässä vuotiaat. Tässä ryhmässä sattui myös eniten vakavia silmävammoja. Kuvassa 6.3 on esitetty silmävammoja aiheuttaneet ilotulitteet. Saatujen tietojen mukaan eniten vammoja aiheuttivat raketit. Kolme vammoista aiheutui vanhoista pommeista, joita ei enää kolmeen vuoteen ole saanut myydä. Kahdessa tapauksessa pommia oli lisäksi muunneltu, molemmissa tapauksissa seurauksena oli vakava silmävamma. Ilotulitetta ei pystytty yksilöimään 30 tapauksessa. Kolmessa näistä yksilöimättömistä vammat luokiteltiin vakaviksi. Onnettomuuksissa vammoja saaneista 22 oli miehiä tai poikia, 13 naisia ja 22 tapauksessa sukupuolesta ei saatu tietoja. Useimmiten loukkaantunut oli miespuolinen, joka oli sytyttämässä ilotulitetta. Vammautuneista naisista suurin osa oli katselijoita. Vain

25 20 kahdella vammautuneella oli suojalasit. Toinen heistä poisti lasit laukaistuaan raketin ja putoava raketin jäänne aiheutti silmään vamman. Toisella suojalasit olivat liian väljät. raketti roomalainen kynttilä muunneltu ilotulite pommi* sähikäinen papatti tykinlaukaus perhonen ei tiedossa >30 *) pommia ei ole saanut myydä 1997 lähtien vakava lievä Kuva 6.3 Silmävammoja aiheuttaneet ilotulitteet vuodenvaihteessa 1999/ Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot TUKESin saamien tietojen mukaan vuonna 2000 ilotulitteet aiheuttivat 39 tulipaloa, joista 15 arvioitiin tahallisesti sytytetyksi. Kuvassa 6.4 on esitetty ilotulitteiden sytyttämät tulipalot. Asuinrakennuksiin on laskettu mukaan myös parvekkeille ja liikehuoneistojen markiiseihin ammutut ilotulitteet. Ulkorakennukset -ryhmään sisältyy myös katoksia ja autotalleja ja yksi venevaja, jossa ollut venekin tuhoutui palossa. Ryhmässä muut on tahallisesti sytytetty autopalo, ilotulitteilla sytytetty mallinukke sekä halkopino, jonka kytevä ilotulite sytytti. Venevajan ja veneen tuhonnut tulipalo tapahtui kesäkuussa, muut ilotulitteiden sytyttämät palot tapahtuivat vuodenvaihteessa. asuinrakennukset roska-, vaate-, paperinkeräyslaatikot ulkorakennukset muut tahallinen tahaton Kuva 6.4 Ilotulitteiden aiheuttamat palot palopaikoittain vuonna 2000.

26 21 Suurin osa ilotulitteiden aiheuttamista tulipaloista aiheutui roska- tai muihin keräyslaatikoihin laitetuista ilotulitteista. Osa niistä oli tehty tahallisesti, mutta myös sammuneiksi oletetut, vielä kytevät ilotulitteet sytyttivät tulipaloja. Muita tyypillisiä ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja olivat ilotulitteen lentäminen parvekkeelle. Joihinkin ulkorakennuksiin ilotulitteet menivät joko tuuletusaukon kautta tai tuli levisi räystäslautojen kautta rakenteisiin. Ilmastointiritilöiden läpi mm. autotalleihin työnnetyt raketit sytyttivät myös tulipaloja. Tulipaloista yksi sammui itsestään, yksi sammui alkusammutuskalustolla ja neljässä tapauksessa alkusammutuksella oli merkittävä tulipaloa rajoittava vaikutus. 7. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSESSA TAPAHTUNEET ONNETTOMUUDET Vuoden 2000 alusta lähtien VARO-rekisteriin on kirjattu vain ne VAK-onnettomuudet, joissa maastoon on päässyt vaarallista tai palavaa kemikaalia yli 1000 litraa. Vuonna 2000 näitä tuli TUKESin tietoon kaksi. Toinen rekisteröidystä onnettomuudesta oli liikenneonnettomuus, jossa öljyrekka suistui tieltä ja litraa raskasta polttoöljyä pääsi valumaan maastoon. Toisessa tapauksessa säiliöautosta valui kuljetuksen aikana valkolipeää tielle ja tien pientareelle noin 1000 litraa. Todennäköisesti korroosion vaikutuksesta säiliö oli syöpynyt puhki. 8. KULJETETTAVIIN KAASUSÄILIÖIHIN LIITTYNEET ONNETTOMUUDET Kuvassa 8.1 on vuosina kuljetettaviin kaasusäiliöihin liittyneet onnettomuudet. Vuonna 2000 TUKESin tietoon tuli kaksi kuljetettaviin kaasusäiliöihin liittyvää onnettomuutta ja kaksi vaaratilannetta Yhteensä Lukumäärä Tapausten lukumäärä Kuva 8.1 Kuljetettaviin kaasusäiliöihin liittyvät onnettomuudet vuosina

27 22 Liikenneonnettomuudessa 250:tä kaasupulloa kuljettanut rekkaa kaatui tielle ja asetyleenipullo rikkoutui. Samaan aikaan toinen rekka törmäsi kaatuneeseen rekkaan. Törmäyksen voimasta rekat syttyivät palamaan ja kaatuneessa rekassa olleita kaasupulloja räjähteli. Onnettomuuspaikalla tilannetta kartoittamassa ollut palomies loukkaantui saadessaan asetyleenipullon räjähdyksen lennättämän esineen käteensä. Toisessa tapauksessa huonosti kiinnitetty asetyleenipullo tipahti kaarteessa kuorma-auton kyydistä ja syttyi palamaan. Palolaitos poltti pullon sisällön hallitusti eristetyllä alueella. Vaaratilanteeksi kirjattiin öljynjalostamolla tapahtunut CO 2 -kuivaputkiston koekäytön yhteydessä tapahtunut hiilidioksidivuoto. Koelaukaisun yhteydessä rakennuksen seinässä ollut pikaliitin irtosi pidikkeestään ja hiilidioksidia pääsi vuotamaan pilot-rakennusten väliin. Toinen vaaratilanne tapahtui asetyleenikonttien siirtotilanteessa. Kuljettaja meni hakemaan konttia, mutta ajoi erehdyksessä väärän kontin alle. Auton lähdettyä liikkeelle, täyttöletkut katkesivat, josta seurasi kaasunpurkaus. 9. PAINELAITEONNETTOMUUDET 9.1 Onnettomuuksien määrä Vuonna 2000 TUKESin tietoon tuli 15 painelaiteonnettomuutta, joista kaksi oli vaaratilannetta. Tässä lukumäärässä on mukana yksi aerosolipullon räjähdys. Aerosolitapaus on merkitty omaksi ryhmäkseen taulukossa 2.1 sivulla 5. Onnettomuuksissa loukkaantui neljä henkilöä. Kuvassa 9.1 on esitetty painelaitetapausten lukumäärä vuosina sekä viiden vuoden liukuva keskiarvo. Kemikaaleihin liittyvät painelaitetapaukset on huomioitu joko kemikaali- (6) tai nestekaasuonnettomuuksien (1) lukumäärissä. Painelaiteonnettomuuksiin on puolestaan huomioitu sellaiset kemikaaleihin liittyvät tapaukset, joissa vaarallista tai palavaa kemikaalia on päässyt ulos painelaitteesta hyvin vähäinen määrä, esim. vuotamalla. Kuljetettaville kaasusäiliöille sattuneet onnettomuustapaukset on käsitelty erikseen (luku 8) Yhteensä Lukumäärä liukuva ka 16,8 16,4 16,4 14,8 14, ,8 14,2 Tapausten lukumäärä Lukumäärä 5. liukuva ka Kuva 9.1 Painelaiteonnettomuudet vuosina sekä viiden vuoden liukuva keskiarvo.