Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015
Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä mikrovalvonta ei tehonnut järjestelmäriskeihin G20-maiden suositukset makrovakauspolitiikan kehittämisestä (2010) Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus (2011) EU:n vakavaraisuusdirektiivi (Capital Requirement Directive 4, CRD4) ja vakavaraisuusasetus (Capital Requirement Regulation, CRR), joissa makrovakausvälineitä (2013) Suomessa käytössä olevat makrovakausvälineet on määritelty uudistetussa luottolaitoslaissa, voimaan elokuussa 2014 Makrovakausvaltuuksia myös Euroopan keskuspankilla: EKP voi edellyttää makrovakauspolitiikan kiristämistä 1
Makrovakausvälineet perustuvat vakavaraisuusdirektiiviin ja -asetukseen (poikkeus: LTV) Makrovakausvälineet 5 (6) kpl Muuttuva lisäpääomavaatimus eli ns. vastasyklinen puskuri Asuntoluototuksen enimmäisluototussuhde (ns. LTV eli Loan-to-Value, "lainakatto") Kiinteistövakuudellisten luottojen riskipainojen korotus G-SII-puskureiden käyttöönotto eli maailmanlaajuisen merkittävän pankin puskuri O-SII-puskureiden käyttöönotto eli muun systeemisesti merkittävän pankin puskuri Vakavaraisuusasetuksen artikla 458: tiukemmat kansalliset toimenpiteet makrovakauden hoitoon Kuvaus Luottolaitoksille voidaan asettaa maksimissaan 2,5 %:n lisäpääomavaatimus. Vaatimus täytettävä 12 kk:n kuluessa päätöksestä. Voimassa. Asuntoluoton määrä maksimissaan 90 % vakuuksien käyvästä arvosta (95 % ensiasunnon ostajille). Mahdollisuus alentaa maksimimäärää enintään 10 %-yksikköä. Voimaan 1.7.2016. Mahdollisuus korottaa asunto- ja kiinteistölainoituksessa käytettäviä riskipainoja. Voimassa. Luottolaitokselle max. 3,5 %:n lisäpääomavaatimus globaalin systeemisen merkittävyyden vuoksi Luottolaitokselle max 2,0 %:n lisäpääomavaatimus kotimaisen systeemisen merkittävyyden vuoksi. Vaatimus voimaan 1.1.2016. Vaatimus täytettävä 6 kk:n kuluessa päätöksestä. Artikla mahdollistaa säädösten ja vaatimusten kiristämisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Voimassa. Huom! Suomen lainsäädäntö ei tunne järjestelmäriskipuskuria, joka on yksi EU:n direktiivin mukainen makrovakausväline 2
Finanssivalvonnan johtokunta tekee päätökset laajan viranomaisyhteistyön jälkeen Päätöksenteon valmistelussa on erityisesti varmistettava, että siinä otetaan huomioon Finanssivalvonnan, Suomen Pankin, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön näkemykset laajemminkin kuin Finanssivalvonnan johtokuntaan nimeämien henkilöjäsenten kautta Finanssivalvonta arvioi neljännesvuosittain yhteistyössä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kanssa makrovakausvälineiden asettamisen tarvetta Ennen päätöksentekoa on ilmoitettava alustavasta päätöksestä EKP:lle (ei koske lainakattoa), jolla on mahdollisuus ilmoittaa vastustavansa päätöstä. Suomen Pankilla ja valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä koska tahansa oma esityksensä makrovakausvälineen käytöstä Finanssivalvonnan johtokunnalle 3
Valtiovarainministeriön asetus 1029/2014 määrittelee kriteerit muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle Tärkeimpänä mittarina luottokannan ja bruttokansantuotteen trendipoikkeama Lisäksi määritellään muut tekijät, joiden perusteella arvioidaan tarvetta asettaa muuttuva lisäpääomavaatimus pankeille Luotonannon kehitys, myös sektorikohtaisesti Asuntojen ja kiinteistöjen hintakehitys Yksityisen sektorin velkaantuneisuus ja velanhoitorasite Kansantalouden ulkoinen tasapaino ja kokonaistalouden kehitys Luottolaitosten toimintaan liittyvät riskit Riskien hinnoittelu lainanannossa tai arvopaperimarkkinoilla 4
Finanssivalvonnan johtokunnan ensimmäinen makrovakauspäätös 16.3.2015 Johtokunta ei aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta eikä muutoinkaan kiristä makrovakauspolitiikkaa Makrovakausvälineiden käyttöönotto ja niiden edellyttämä kokonaistarkastelu ovat uusi tärkeä lisä viranomaisten keinovalikkoon. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettaminen tai muut makrovakauspolitiikkaa kiristävät toimet eivät nykyisessä suhdannetilanteessa ole kuitenkaan tarpeen 5
Keskeiset perustelut päätökselle Lisäpääomavaatimuksen asettamista puoltaisi Luottokannan ja bruttokansantuotteen suhde on yli pitkän aikavälin trendinsä; mekanistinen tulkinta edellyttäisi 0,75 prosentin muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista Lisäpääomavaatimuksen asettamista ei puolla Yleinen talouskehitys pysyy vaimeana ja vaihtotaseen vaje on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2012 Asuntoluotonannossa ja asuntomarkkinoilla aktiviteetti on vähentynyt, samoin asuntojen ja liikekiinteistöjen (laskennallinen) yliarvostus Kotitalouksien velkaantuneisuus on huomattavaa, mutta velkaantuneisuuden kasvuvauhti on hidastunut 6
BKT:hen suhteutetun luottokannan trendipoikkeama yksityisellä sektorilla Suomessa (ensisijainen riskimittari) 40 Yksityisen sektorin luottokanta BKT-suhteen trendipoikkeama 1990-luvun Yksityisen sektorin alun pankki- luottokanta/bkt-suhteen ja asuntomarkkinakriisi trendipoikkeama, ennuste Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kynnysarvot Prosenttiyksikköä 30 20 10 0 10 20 30 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Indikaattori on laskettu Baselin komitean (2010) suositusten mukaisesti yksipuolisella Hodrick Prescott-suotimella (lambda = 400 000). Lähteet: Kansainvälinen järjestelypankki (BIS), Tilastokeskus sekä Suomen Pankin laskelmat. 7
Ensisijaisen riskimittarin muuttujat Suomessa 400 Yksityisen sektorin luottokanta Nimellinen BKT Yksityisen sektorin luottokanta, % BKT:stä (oikea asteikko) 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi Mrd. euroa % 200 300 150 200 100 100 50 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: BIS ja Tilastokeskus. 0 8
Yksityisen sektorin luotto- ja lainakannan kehitys Suomessa 20 % Yksityisen sektorin kotimaisten pankkien myöntämien lainojen ja BKT:n viiden vuoden liukuvan keskiarvon suhteen vuosimuutos Yksityisen sektorin luottokannan ja BKT:n viiden vuoden liukuvan keskiarvon suhteen vuosimuutos 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi 10 0 10 20 30 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: BIS, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 9
Asuntojen suhteelliset hinnat Suomessa 250 Asuntojen hinnat suhteessa kuluttajahintoihin Asuntojen hinnat suhteessa vuokriin Tarkasteluajanjakson keskiarvo Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon Tarkasteluajanjakson keskiarvo 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi Indeksi, 1981/I = 100 200 150 100 50 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 10
Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa 140 120 100 80 60 40 20 0 Kotitalouksien velka, % käytettävissä olevasta tulosta Kotitalouksien korkomenot, % käytettävissä olevasta tulosta (oikea asteikko) 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi % % 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 14 12 10 8 6 4 2 0 11
Vaihtotaseen suhde BKT:hen ja reaalinen BKT Suomessa 10 Vaihtotase, % BKT:stä* Vaihtotase / BKT Reaalinen BKT* (oikea asteikko) Reaalinen BKT 1990-luvun alun pankki- ja asuntomarkkinakriisi % Mrd. euroa 240 5 180 0 120 5 60 10 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 * Katkoviivalla esitetty on Suomen Pankin ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 0 12
Pankkisektorin lainojen ja talletusten suhde Suomessa* 160 % 150 140 130 120 110 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Vuoden lopun tilanne. Lähde: Finanssivalvonta. 13
Rahalaitosten uusien kotitalous- ja yrityslainojen laskennalliset korkomarginaalit Suomessa 2.5 Rahalaitosten uusien yrityslainojen laskennallinen keskimarginaali Rahalaitosten uusien asuntolainojen laskennallinen keskimarginaali Prosenttiyksikköä 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen Pankki. 14
Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Suomessa 18 % Kokonaisvakavaraisuussuhdeluku Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku Ydinvakavaraisuussuhdeluku 16 14 12 10 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Finanssivalvonta. 15