KUMMIN KÄSIKIRJA Kummilapsitoimisto PL 198, 13101 Hämeenlinna kummilapset@svk.fi 010 3288 013 www.klkry.net Maaliskuu 2015 1
1. TERVETULOA KUMMIKSI! Tervetuloa mukaan Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n (KLK) kummitoimintaan. Päätöksesi ryhtyä kummiksi on yksi askel kohti tasa-arvoisempaa maailmaa. Kummina otat vastuuta maailman lasten hyvinvoinnista ja vaikutat lasten oikeuksien toteutumiseen. KLK:n kummina tuet ja edistät kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä ja autat heidän perheitään selviytymään heille ylivoimaisesta haasteesta kouluttaa lapsensa. Kummiutesi merkitsee köyhälle lapselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia luoda kestävä pohja elämälleen ja turvata tulevaisuutensa. Sinulle kummius antaa tilaisuuden tutustua tukemasi lapsen elämään ja sen maan kulttuuriin, jossa kummilapsesi asuu. Kummin käsikirjasta löydät vastauksen moneen kysymykseen KLK:n kummitoiminnasta. Säilytä tämä julkaisu, sillä saatat tarvita sitä myöhemmin! 1.1. KLK:n kummitoiminta Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry:n toiminta alkoi vuonna 1983. Kehitysmaissa työskennelleet Suomen Vapaakirkon (SVK) lähetystyöntekijät näkivät kohdemaissaan huutavan puutteen varattomien perheiden lasten koulutuksessa. Tämän tarpeen pohjalta he perustivat yhdistyksen, jonka kautta kummitoiminnasta kiinnostuneet saattoivat osallistua kehitysmaiden lasten tukemiseen. Näin kaikista köyhimmillekin lapsille avautui mahdollisuus päästä opintielle. Yhteyshenkilöinä toimivat kussakin kohdemaassa tuolloin työskennelleet Vapaakirkon lähetystyöntekijät. Kaksi vuosikymmentä yhdistys toimi täysin vapaaehtoisin voimin. Toiminnan laajentuessa ja työmäärän kasvaessa yhdistys päätyi v. 2003 ostamaan sihteeri- ja kirjanpitopalvelut Suomen Vapaakirkon lähetystoimistosta. Vuonna 2006 yhdistys sai kummilapsisihteerin ja kummilapsitoimiston. Kohdemaissa kummilasten valinta ja kannatusten kanavointi on lähes kokonaan siirtynyt paikallisten yhteistyöjärjestöjen vastuulle. Toimintaa, jossa kummi saa kannatettavakseen nimetyn kummilapsen, kutsutaan kummiohjelmaksi. Kummiohjelmia KLK:lla on ollut vuosikymmenten aikana kymmeniä. Vuoden 2015 alussa niitä oli 10. Vuoden 2012 alusta KLK:n toiminta laajeni käsittämään myös kummihankkeita, joissa tuki kohdistuu nimettyjen kummilasten sijasta tiettyyn lapsiryhmään. Kummihankkeita oli vuoden 2015 alussa viisi. Vuoden 2015 alussa kummeja oli noin 500. Kummituen ansiosta noin 390 nimettyä lasta sai koulunkäynnin mahdollisuuden ja kummihankkeiden piirissä lapsia oli noin 500. Säännöllisten kannatusten lisäksi yhdistys saa lahjoituksia henkilöiltä, jotka haluavat osallistua toimintaan ilman omaa nimikkolasta tai - hanketta. 1.2. Kummitoiminta on kehitysyhteistyötä Kummitoiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistukseen (1959) sekä yleissopimukseen (1989). Näiden asiakirjojen perusajatus on, että kaikilla lapsilla on sama arvo ja samat oikeudet kotimaasta ja kotioloista riippumatta. Monissa KLK:n kummitoiminnan kohdemaissa julkinen sosiaalisektori ei pysty vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Näissä maissa toimiikin paljon yksityisiä, vapaaehtoisia järjestöjä, jotka keskittyvät parantamaan maansa elinolosuhteita. Kehitysmaiden lasten perusoikeuksien toteutumisen puolesta työtä tekevät vapaaehtoiset järjestöt ovat yleensä hyvin riippuvaisia ulkopuolisesta taloudellisesta tuesta. Kummitoiminnan kautta myös me, yhdessä, osallistumme työhön kehitysmaiden lasten elinolojen parantamiseksi. Useat kummilapsiyhdistykset saavat toimintaansa avustusta Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista. Tällöin kummilapsitoiminta on 2
sidottu laajempiin projekteihin, joissa autetaan koko kyläyhteisöä. Kummilapsitoiminta onkin kehitysyhteistyötä aivan ruohonjuuritasolla. KLK:n kummitoiminta on rahoitettu koko sen olemassaoloajan ainoastaan kummeilta ja lahjoittajilta saaduilla varoilla. Kehitysyhteistyöhankkeisiin sidottu toiminta ei kuitenkaan ole poissuljettu mahdollisuus tulevaisuudessa. 1.3. Kummikohteet KLK:n kummitoimintaa on Ecuadorissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa, Perussa ja Thaimaassa*. Kohdemaissa olevat yhteistyöjärjestöt vastaavat pääosin kummitoiminnan käytännön toteutuksesta. Paikalliset yhteistyöjärjestöt tuntevat sikäläiset tarpeet parhaiten ja osaavat tehdä työtä paikallisen kulttuurin edellyttämällä tavalla. Yhteistyökumppaneiksi valitaan kansalaisjärjestöjä, joiden toimintatavat ja -tavoitteet vastaavat KLK:n tapoja ja tavoitteita. Kumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen yhteistyösopimus. KLK toimii kristillisen arvomaailman pohjalta, ja sitä edellytämme myös yhteistyökumppaneiltamme. Koulutustuki ei kuitenkaan ole sidoksissa lasten tai heidän perheidensä uskonnolliseen taustaan tai heidän osallistumiseensa kristilliseen toimintaan. *) Maasta ei oteta uusia kummilapsia. 1.4. Kummiohjelmissa olevat lapset Kummilapset tulevat yhteiskunnan köyhimmistä ja kriisialttiimmista ryhmistä. Osa on orpoja molemmista tai toisesta vanhemmastaan. Toiset tulevat äärimmäisen köyhistä perheistä, joilla ei ole varaa huolehtia lapsistaan. Jotkut lapsista pääsevät tuen avulla satunnaisesti toimivasta syrjäisestä kyläkoulusta säännöllisesti toimivaan ja virallista opetussuunnitelmaa noudattavaan kaupunkikouluun, jolloin koulunkäynnistä on todellista hyötyä. Pitkän koulumatkan tai erittäin heikkojen kotiolojen vuoksi monet etenkin nepalilaisista ja intialaisista lapsista asuvat perhe- tai kouluasuntoloissa, joista käsin koulunkäynti on mahdollista. Osa KLK:n paikallisista yhteistyöjärjestöistä valitsee kummilapsia järjestelmällisesti toiminta-alueensa köyhimmistä kylistä tai tietyn kohderyhmän (kuten leprasairaat vanhemmat tai vammaislapset) joukosta. Myös lasten sukulaiset kyselevät joskus järjestöiltä, voisivatko nämä ottaa tietyn lapsen kannatuksensa piiriin. Saadessaan pyynnön lapsen ottamisesta kummituen piiriin KLK:n yhteistyöjärjestön työntekijä käy lapsen taustatiedot läpi. Näin varmistetaan se, että lapsi todella tarvitsee apua. Koska resurssit ovat rajalliset, apu täytyy pyrkiä suuntaamaan eniten tarvitseville. Kummilapset ovat tuen piiriin tullessaan pääsääntöisesti 3-16-vuotiaita tyttöjä ja poikia. (Joissakin maissa lapset saavat kaksi tai kolme vuotta esiopetusta ennen varsinaista alakoulua; nursery, lower kindergarten, upper kindergarten. Jotkut lapset taas ovat koulunkäynnin aloittaessaan jo 8-10-vuotiaita.) Oppilaan tukeminen jatkuu lukion loppuun saakka (11-12. lk maasta riippuen), mikäli hänen on mahdollista opiskella niin pitkälle. Suuri määrä kummituen piirissä olleita nuoria on hankkinut lukion jälkeen itselleen ammatin, jotkut jopa yliopistokoulutuksen kautta. Kummituki on aina tarkoitettu kattamaan ensisijaisesti lapsen koulunkäynnistä aiheutuvat kulut. Tämän vuoksi yhteistyökumppanimme maksavat lasten koulu- ja asuntolamaksut suoraan kyseisiin kohteisiin. 1.5. Kummihankkeet Kummihankkeissa tuki ohjataan tietyn lapsiryhmän hyväksi, jolloin kummilla ei ole kannatettavana omaa nimettyä kummilasta. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi orpolasten kouluruokailuhanke, erityislasten koulutushanke ja kyläkoulujen kehittämishanke. 3
1.6. Apu menee perille KLK vastaa siitä, että kummituki lähetetään yhteistyöjärjestöille. Yhteistyöjärjestöt omalta osaltaan vastaavat siitä, että niille lähetetyt varat käytetään sopimuksen- ja tarkoituksenmukaisesti. Noin 80% kummituesta lähetetään kohdemaihin. Loput käytetään kattamaan kummitoiminnasta Suomessa aiheutuvia kuluja, esimerkiksi palkka-, toimisto-, pankki-, tiedotus- ja postituskuluja 1.7. Kummina lapselle Kummina saat: - Kirjeen kummilapseltasi/ hankkeesta noin kerran tai kahdesti vuodessa - Kuvan kummilapsestasi noin kerran vuodessa - Mahdollisuuden pitää yhteyttä kummilapseesi kirjeitse - Mahdollisuuden tukea kummilastasi ja seu- rata hänen kehitystään - Mahdollisuuden rukoilla kummilapsesi puolesta Kaikissa kysymyksissäsi voit kääntyä KLK:n kummilapsisihteerin puoleen. Häneen saa yhteyden sähköpostilla kummilapset@svk.fi tai puhelimitse 010 3288 013. 1.8. Kannatusmaksut Lasten kannatusmaksut vaihtelevat mm. maan, kouluasteen ja asumismuodon (koti/ asuntola) mukaan. Yleisimmin se on 25-35 euroa kuukaudessa. Mikäli kannatussumma on tätä suurempi, samalle lapselle voidaan ottaa kaksi tai kolme kummia. Hankkeissa kummi voi valita itse kannatussumansa suuruuden. Kummina sitoudut maksamaan kannatusmaksun säännöllisesti. Maksun voi maksaa joko kuukausittain tai suuremmissa erissä muutaman kuukauden välein. Ilmoitathan välittömästi KLK:lle, mikäli jostain syystä et voi jatkaa kummiuttasi. Siten voimme tarpeen tullen löytää lapselle uuden kummin. Ilmoita myös mahdollisesta osoitteenmuutoksesta. Maksaessasi kannatusmaksuja on ehdottoman tärkeää käyttää KLK:lta saamaasi viitenumeroa. Näin varmistat, että maksu tulee juuri sinun kummilapsesi/ valitsemasi hankkeen hyväksi. Kätevimmin maksaminen käy pankin suoramaksun kautta tai kotitietokoneelta verkkopankkia käyttäen. Maksu onnistuu myös pankkisiirroilla, joita saa pyytämällä kummilapsitoimistosta. Taataksemme kummilapsille/ hankkeille säännöllisen kannatuksen lähetämme kummille tiedotteen, mikäli lapselle ei ole tullut riittävästi kannatusmaksuja (vajetta 100 euroa tai yli). Useimmiten maksuvajeet johtuvat erilaisista häiriöistä pankin suoramaksuissa tai yksinkertaisesti unohduksesta maksaa maksu ajallaan. Asia on helposti korjattavissa siinä vaiheessa, kun vajetta ei ole vielä kertynyt huomattavaa summaa. 2. YHTEYDENPITO KUMMILAPSEN KANSSA 2.1. Kirjeet ja kuvat kummilapselta Piditpä itse yhteyttä kummilapseesi tai et, saat häneltä terveisiä säännöllisesti. Mikäli itse kirjoitat kummilapsellesi, on hyvin mahdollista, että saamasi vastauskirjeet ovat henkilökohtaisempia ja että niitä tulee useammin. Kummilapsen kirjeet tulevat tavallisesti KLK:n kautta, koska paikallisten yhteistyöjärjestöjen on sekä helpompi että halvempi lähettää suurempi määrä kirjeitä yhdellä kertaa ja samaan osoitteeseen. KLK toimittaa kirjeet 4
kummeille. Joissakin tapauksissa paikallinen yhteistyöjärjestö lähettää kirjeet suoraan kummille, jos sellaisesta käytännöstä on yhteistyön alkaessa sovittu. Lasten lähettämät kiinan- ja espanjankieliset kirjeet käännetään aina suomeksi. Englanninkieliset kirjeet suomennetaan vain pyynnöstä, joten jos haluat saada kirjeet suomennettuina, ilmoita siitä kummilapsitoimistoon. KLK pyrkii siihen, että kaikki kummit saavat kummilapseltaan tervehdyksen kerran vuodessa. Pääsääntöisesti kummit saavat myös valokuvan kummilapsestaan vuoden välein (tulevat usein sähköpostilla). Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä lapsi saattaa olla poissa koulusta juuri sinä päivänä, kun kirjeitä kirjoitetaan ja valokuvia otetaan. Valokuvia ottaneen henkilön ei aina ole mahdollista tulla uudelle käynnille. Useimmiten koulujen opettajat tai yhteistyöjärjestöjen henkilökunta auttavat lapsia kirjeiden kirjoittamisessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa niiden muotoiluun. Kaikki kummilapset eivät osaa englantia. Osa lapsista kirjoittaa ensin kirjeensä omalla kielellään, minkä jälkeen avustava henkilö kääntää sen. Toiset saattavat kopioida valmiita mallikirjeitä. Vaikka lapset osaisivatkin englantia, saattaa etenkin pienempien lasten olla vaikea ilmaista itseään kirjeessä. On hyvä muistaa, etteivät suomalaisetkaan ekaluokkalaiset kirjoita sujuvasti pitkää kirjettä. Lasten kasvaessa kirjeet usein muuttuvat, ja niistä saattaa tulla henkilökohtaisempia. Varsinkin vanhempien lasten kohdalla henkilökohtaisten kirjeiden määrä riippuu paljolti kummin omasta aktiivisuudesta. Moni kummilapsi ei ole nähnyt kummistaan edes valokuvaa, ja ventovieraalle ihmiselle saattaa olla vaikea kirjoittaa. Olemme kaikki myös erilaisia, ja toisten on vaikeampi kirjoittaa kirjeitä ja ilmaista itseään. Jos lapsella on useampi kuin yksi kummi, emme edellytä hänen kirjoittavan jokaiselle erikseen. Alkuperäinen kirje lähetetään yhdelle kummeista ja muille lähetetään siitä kopio. Aina tieto siitä, että kummilapsi on syystä tai toisesta jäänyt pois kummituen piiristä, ei valitettavasti tule aivan heti. Tällöin kummi saattaa odottaa kummilapsensa kirjettä turhaan. Mikäli et saa kummilastasi koskevaa postia vuoteen, pyydämme sinua ystävällisesti ottamaan yhteyttä kummilapsitoimistoon. Lähetämme tiedustelun kummilapsestasi yhteistyöjärjestöön. Vastauksen saatuamme välitämme tämän tiedon eteenpäin sinulle. Kummilapsen ei tulisi saada kummin osoitetta tietoonsa. Näin pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa kummilapsen nimissä tulee kirjeitä, joissa pyydetään lisää rahaa tai muita avustuksia. Vaikka kirjeet saattavat olla hyvin vakuuttavia, niistä ei kannata heti huolestua. Lapsi ei välttämättä ole kirjoittanut kirjettä itse, vaan kirjeen on ehkä kirjoittanut sukulainen tai perheenjäsen, joka yrittää rahastaa kummia. Mikäli saat kerjuukirjeen, voit ottaa yhteyttä KLK:n toimistoon. Toimistosta otetaan yhteyttä paikallisiin hankevastaaviin ja selvitetään asia. 2.2. Kirjeet kummilapselle Voit itsekin kirjoittaa kummilapsellesi, vaikka sitä ei kummilta edellytetä. Kirjeen voit kirjoittaa englanniksi (Aasian maat) tai espanjaksi (Etelä-Amerikka) tai erityistapauksissa suomeksi tarvittaessa yhteyshenkilöt kääntävät kirjeen lapsen omalle kielelle. Lapsen on tietenkin paljon mieluisampaa kirjoittaa sinulle, mikäli itse kirjoitat hänelle silloin tällöin (1-2 kertaa vuodessa on riittävästi). Tervehdyksen ei tarvitse olla pitkä kirje; postikortti tai valokuva riittää hyvin. Monelle lapselle jo postikortti tai kirje on iloinen ja tärkeä asia. Kummilapsesi ilahtuu myös, jos lähe- tät hänelle valokuvia itsestäsi/perheestäsi. Kummilapsen kirjeiden kautta voit saada tietoa siitä, kuinka lapsi voi sekä mitä hän ajattelee ja tuntee. Pieni tervehdys maapallon toiselta puolelta laajentaa sekä kummilapsen että kummin maailmankuvaa. On syytä ottaa huomioon se, että vaikka kirjoittaisit lapselle useinkin, lapsi ei välttämättä vastaa kirjeisiin samassa tahdissa. Lapset kirjoittavat kirjeen yleensä silloin, kun niitä kirjoitetaan yhteistyöjärjestön organisoimana ja lähetetään yhteispostituksessa. Meille postimerkin hinta on mitätön summa, mutta 5
kehitysmaan köyhällä perheellä ei välttämättä ole rahaa kirjemaksuun. Kummilapselle menevä posti lähetetään SUORAAN yhteistyöjärjestölle tai yhteyshenkilölle KUMMILAPSEN KOTIMAAHAN. Osoitteen saat kummilapsitoimistosta. Kirjoita kuoreen vain yhteyshenkilön/ järjestön nimi ja osoite. Kuoren sisään laitetaan kummilapsen nimellä varustettu kirje/ kortti/ tervehdys. Lapsen osoitetietoja ei luovuteta kummille. (Ks. 4.3. Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 4.) On syytä muistaa, että useimmilla yhteistyöjärjestöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata erikseen henkilöä hoitamaan kummilasten ja kummien välistä yhteyttä. Lapsiryhmät ovat suuria, ja kirjoitettavana on monta kirjettä. Samaan aikaan on hoidettava järjestön muutkin tehtävät. Mahdollisimman suuri osa kummituesta halutaan käyttää lasten hyväksi, ja yhden ylimääräisen henkilön palkasta koituvilla kustannuksilla voidaan auttaa useita lapsia. 2.3. Lahjat kummilapselle Jos haluat muistaa kummilastasi ylimääräisellä lahjalla esimerkiksi syntymäpäivänä tai jouluna, lapselle voi lähettää pienen paketin tai mieluummin vain kirjeeseen mahtuvan lahjan. Arvokasta lahjaa ei kannata lähettää, koska sellaisen saaminen asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään. Paketti voi myös kadota matkalla vääriin käsiin. Postimaksut kaukomaille ovat varsin korkeat, joten painavamman paketin maksu saattaa olla moninkertainen lahjan hintaan nähden. Suuri ja arvokas paketti voi myös jäädä tulliin, jolloin paikallisen järjestön edustaja saattaa joutua lähtemään pitkän matkan päähän lunastaakseen sen kalliiseen hintaan. Monessa maassa esimerkiksi 15 euroa on jo suuri rahasumma. Moni tavara, jota emme itse pidä merkittävänä, saattaa lapsen kotimaassa ollakin hyvin arvokas. Kannattaa myös ottaa huomioon, että kummikohteissa on paljon lapsia, joilla ei ole kummia tai joiden kummit eivät lähetä heille lahjoja. Mikäli yksi ja sama lapsi saa kovin monta ja arvokasta lahjaa, hän joutuu muihin lapsiin nähden erityisasemaan. Tämän takia muut lapset ja jopa lasten perheet saattavat olla hänelle kateellisia ja alkaa syrjiä lasta tai koko perhettä. (Ks. 4.3. Kummijärjestöjen eettinen ohjeisto kohta 2.) Joissakin kulttuureissa (paikallisen mittapuun mukaan) arvokkaan lahjan saaneen lapsen perhe kokee joutuvansa kiitollisuudenvelkaan, elleivät he lähetä vastalahjaa. Sellaisen lähettäminen voi kuitenkin olla heille mahdotonta tai suuren ponnistuksen takana. Parhaat lahjat ovat sellaisia, joista on iloa ja hyötyä useammalle lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi pallot, pelit ja koulutarvikkeet. Omalle kummilapsellesi voit lähettää pienen oman lahjan, vaikkapa värikyniä, vihkoja, tarroja, hiuspinnejä yms. Paras lahja on kuitenkin se koulunkäynnin mahdollisuus, jonka lapsi kummitukesi ansiosta saa. 2.4. Kun kummilapsi lopettaa tai keskeyttää koulunkäynnin Jossakin vaiheessa koittaa lopulta aika, jolloin nuori saa koulunsa päästötodistuksen ja aloittaa itsenäisen elämän. Kummituki päättyy, mutta vuosien tuen ansiosta nuori aikuinen on saanut mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Tämä on luonnollisesti parasta palautetta, mitä kummituelleen voi saada. Koulun keskeyttäminen on monissa maissa köyhien perheiden lasten kohdalla suuri ongelma. Syitä koulun keskeyttämiseen on monia. Lapsen työpanosta saatetaan tarvita kotona pikkusisarusten hoitamisessa, maanviljelyssä tai karjanhoidossa. Perheen toimeentulon turvaamiseksi hänet saatetaan myös lähettää töihin kodin ulkopuolelle. Näissä tilanteissa KLK:n paikallinen yhteistyöjärjestö pyrkii aina kannustamaan vanhempia jatkamaan lapsen kouluttamista, mutta lo- 6
pullinen ratkaisu on luonnollisesti lapsen vanhempien tai muun huoltajan harkinnassa. Teini-ikään tullut tyttö voidaan myös naittaa, vaikka koulu olisi kesken. Vain poikkeustapauksissa avioitunut tyttö voi jatkaa koulunkäyntiä. Joissakin tapauksissa lapsen koulunkäynti päättyy, koska perhe muuttaa pois alueelta ja kummituen perille toimittaminen käy mahdottomaksi. Kummisuhteen katkeaminen saattaa tuntua ikävältä, mutta tuki ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Kummilapsi on oppinut koulussa arvokkaita tietoja ja taitoja myöhempää elämäänsä varten ja joissakin kohteissamme saanut myös päivittäin ravitsevan aterian ja terveydenhoitopalveluja. Ne ovat myös hyvä pohja, mikäli lapsi myöhemmin jatkaa koulua. Jos kummilapsesi jostain syystä lopettaa, saat ehdotuksen uudesta kummilapsesta kummilapsitoimistosta. 3. MITEN MUUTEN VOIT OSALLISTUA? Voit kertoa kummitoiminnasta omassa ympäristössäsi ja hankkia uusia kummeja tai kannattajia. Esittelymateriaalia saat kummilapsitoimistosta. Olet tervetullut kummitapaamiseen, joka pidetään vuosittain Suomen Vapaakirkon kesäjuhlien yhteydessä. Sinne voit kutsua myös asiasta kiinnostuneita ystäviäsi. Mikäli harkitset merkkipäivämuistamisiesi lahjoittamista hyväntekeväisyyteen, yksi hyvä vaihtoehto on ohjata ne kummilapsitoimintaan. Viitetiedot saat tarvittaessa toimistosta. 4. SUOMALAISTEN KUMMILAPSIJÄRJESTÖJEN YHTEINEN EETTINEN OHJEISTO 4.1. Tarkoitus Seuraavien eettisten ohjeiden tarkoituksena on luoda suomalaisille kummijärjestöille yhteiset toimintaperiaatteet, jotka edistävät lasten perusoikeuksia sekä painottavat lasten henkisen ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista kummilapsitoiminnassa. Allekirjoittaneet suomalaiset kummilapsijär- jestöt haluavat tällä ohjeistolla edesauttaa lasta kunnioittavan yhteyden muodostumista kummin ja lapsen välille. Nämä ohjeet koskevat suomalaisten järjestöjen työntekijöitä, kummeja, vapaaehtoisia sekä muita työmme kautta lapsiin yhteydessä olevia ihmisiä. 4.2. Kummitoiminnan perusta Kaiken kummitoiminnan pohjana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, johon kummijärjestöt ovat sitoutuneet. Sopimuksen artiklassa 3 todetaan: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (Best Interest of a Child). Lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta silti lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Muun muassa lasten käyttäminen sotilaina, lapsiprostituutio tai lapsityövoiman käyttö esimerkiksi huumerikollisuudessa turmelevat lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä. Kummilapsityö on yksi tapa tehdä kehitysyhteistyötä. Työn keskeinen ajatus on konkreettisella tavalla huomioida erityisesti lasten asemaa ja oikeuksia niin Suomessa kuin yhteistyökumppanien maissa. 7
4.3. Menettelytapaohjeet Allekirjoittaneet järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan omassa työssään seuraavia periaatteita: 1. Kummilapsityön tavoitteena on parantaa lapsen koko elinympäristöä. Näin voidaan auttaa parhaiten myös yksittäistä lasta. 2. Kummitoimintaan kuuluu olennaisena osana kummin mahdollisuus yhteydenpitoon lapsen tai kummikohteen kanssa. Kummisuhteessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että lapset ovat ensisijaisesti yhteisöjensä ja perheidensä jäseniä. Lapset asuvat köyhissä oloissa, joten on tärkeää, että yksi lapsi ei joudu erityisasemaan saamiensa kummilahjojen takia. Tämä aiheuttaa helposti kateutta muissa lapsissa ja kummilapsi sekä pahimmassa tapauksessa koko perhe voi joutua sosiaalisesti eristyksiin. Tämän seikan takia kummilapsijärjestöillä on tietyt perusohjeet ja suositukset kummien kirjeenvaihdosta ja lahjojen lähettämisestä. Näiden ohjeiden toteutumista kummijärjestöillä on myös velvollisuus valvoa. 3. Samoin asetetaan sääntöjä myös taloudelliselle avulle, jota annetaan yhdelle lapselle, varsinkin silloin, kun on kysymys rahallisesta avusta. 4. Kummien ja lasten välinen kirjeenvaihto kulkee järjestön tai paikallisten yhteistyökumppanien kautta, koska kummijärjestöillä on vastuu yhteydenpidosta. Turvataksemme projektiemme lasten koskemattomuuden ja edun emme luovuta lasten osoitetietoja kummeille emmekä kummien osoitetietoja lapsille tai heidän perheilleen ilman asianosaisten suostumusta. 5. Lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkominen on pahin lapsen etua vahingoittava asia (Lasten oikeuksien sopimus, artikla 19). Erityistä huolellisuutta noudatetaan kummitoiminnassa mukana olevien työntekijöiden, harjoittelijoiden, vapaaehtoisten ja hallinnon edustajien valinnassa, jotta mahdolliselta lasten hyväksikäytöltä kaikissa tapauksissa vältyttäisiin. Nämä eettiset ohjeet koskevat myös mahdollisia kummivierailuja kohdemaihin seuraavalla tavalla: 1. Kummimatkasta on aina hyvissä ajoin ennen matkaa ilmoitettava Suomessa toimivalle järjestölle. 2. Kummin ja kummilapsen turvallisuuden takaamiseksi kummilla ei ole oikeutta omatoimisesti hoitaa vierailua. Lapsen tapaamisesta on aina sovittava paikallisen järjestön kanssa. Näillä toimenpiteillä järjestöt pyrkivät suojaamaan projektien piiriin kuuluvien lasten fyysistä ja henkistä tasapainoa ja turvaamaan heidän yhteisöjensä sosiaalisia rakenteita. Kummisuhteessa on tärkeää muistaa kulttuurierot ja erilaiset maailmankuvat. Järjestöt tekevät yhteistyötä ja seuraavat näiden periaatteiden toteutumista. KLK ry on allekirjoittanut kummitoiminnan eettiset ohjeet. 8
5. LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS (1989) Lyhennelmä YK:n lasten oikeuksien yleissopimus on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirja. Alla sopimuksen kohdat on listattu lyhennettyinä versioina. 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 9
21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. 22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä prostituutiossa ja pornografiassa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa. 46. 54. Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. 10