Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma 2004

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma 2004

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma TIEHALLINTO TURUN TIEPIIRI Turku 2004

Kartat Genimap Oy Kartat Siikaisten kunta Tampere 2004 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Turun tiepiiri Puhelin 0204 2211 TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu34 PL 636 20101 TURKU Puhelinvaihde 0204 2211

TIIVISTELMÄ Työn tarkoituksena on ollut laatia kokonaisvaltainen liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Satakunnan seudun kuntiin. Suunnitelma sisältää liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön toimintasuunnitelmat sekä liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset parannusehdotukset. Toimintasuunnitelmissa ja teknisissä toimenpide-ehdotuksissa esitetyt toimenpiteet parantavat sekä liikenneturvallisuutta että esteettömyyttä. Pohjois-Satakunnan seutuun kuuluvat Kankaanpään kaupunki sekä Honkajoen, Jämijärven, Kiikoisten, Lavian, Merikarvian ja Siikaisten kunnat. Asukkaita seudulla on yhteensä noin 29 400, joista Siikaisissa asuu noin 1900. Seudun läpi kulkevat valtatiet 8, 11 ja 23 sekä kantatie 44. Pohjois-Satakunnan seudulla tapahtuu vuosittain noin 136 poliisin tietoon tulevaa liikenneonnettomuutta. Näistä noin 33 on sellaisia, joissa jokin osallisista loukkaantuu ja 3 sellaisia, että jokin osallisista kuolee. Turvattomimpina tiellä liikkujina Siikaisissa pidetään lapsia ja koululaisia. Liikenneasenteiltaan ongelmallisimpina ryhminä pidettiin nuoria ja autoilijoita. Onnettomuus- ja nykytilanneanalyysin sekä ohjausryhmän päätösten pohjalta sovittiin liikenneturvallisuustyön keskeisiksi tavoitteiksi Siikaisissa sovittiin: Lasten liikkumisen turvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Nopeusrajoitusten noudattaminen Liikenneympäristön selkeyttäminen Liikkumisen esteettömyyden parantaminen Tieverkon kunnossapidon kohdentaminen oikein Työn aikana laadittiin eri hallintokunnille liikenneturvallisuuden toimintasuunnitelmat, joissa esitetään selkeitä käytännön toimenpiteitä liikennekasvatukseen, -valistukseen ja -tiedotukseen. Toimintasuunnitelmien lähtökohtana oli liikenneturvallisuustyölle asetetut tavoitteet. Esitettyjä keinoja ovat mm. teemaillat ja kampanjat. Työssä laadittiin liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset toimenpideehdotukset liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuusriskin pienentämiseksi. Huomattavaa on, että asetettuja liikenneturvallisuustavoitteita ei saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistuvilla teknisillä toimenpiteillä, vaan hallintokuntien jatkuva liikenneturvallisuustyö - kasvatus, valistus ja tiedotus - ovat merkittävä osa kokonaisvaltaista liikenneturvallisuuden parantamista ja liikenneturvallisuustyön merkityksen lisäämistä. Liikenneympäristöön kohdistuvien teknisten toimenpiteiden osalta kiireellisimmiksi Siikaisissa nousivat koulualueen saattoliikennejärjestelyiden selkeyttäminen sekä läpiajoliikenteen rauhoittaminen Siikaistentiellä.

ALKUSANAT Liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu vuosien 2003-2004 aikana yhteistyössä Turun tiepiirin, Pohjois-Satakunnan seudun kuntien, poliisin sekä Liikenneturvan kanssa. Suunnitelma sisältää liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelman. Liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus - ja tiedotussuunnitelman tarkoituksena on olut pyrkiä hahmottamaan toimenpiteet, joiden avulla tienkäyttäjät saadaan tunnistamaan liikenneympäristönsä ja oman käyttäytymisensä riskit liikenteessä ja toimimaan sen mukaisesti. Näin voidaan parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi vähentämällä liikenneonnettomuuksia ja parantamalla koettua liikenneturvallisuutta. Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman tekoon on osallistunut lukuisia kuntien eri hallinnonalojen edustajia sekä edustajia poliisista ja Liikenneturvasta. Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminen, vakavuusasteen pienentäminen ja koetun liikenneturvallisuuden parantaminen liikenteen kasvusta huolimatta. Työn tavoitteena on ollut selvittää liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia kohteita ja määrittää näihin kohteisiin pienellä rahalla nopeasti toteutettavia liikenneturvallisuustoimenpiteitä sekä laatia alustava parantamisohjelma. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimista on ohjannut ja valvonut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Markku Aarikka Markku Rauhala Leena Kamppi Tuija Ranta Ritva Mäkinen Sanna Eronen Ullamarja Kontiainen Seppo Kivistö Raimo Leppinen Rauno Hepokorpi Reetta Reikko Veikko Lahdenperä Risto Kukkula Veikko Kallio Pasi Koski Heikki Santala Markku Lehtinen Antti Syväoja Pauli Pitkäkoski Turun tiepiiri (ohjausryhmän pj.) Honkajoen kunta Honkajoen kunta Jämijärven kunta Jämijärven kunta Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Karvian kunta Karvian kunta Kiikoisten kunta Kiikoisten kunta Lavian kunta Lavian kunta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Siikaisten kunta Siikaisten kunta Kankaanpään kihlakunnan poliisilaitos Vammalan kihlakunnan poliisilaitos Konsulttina työssä on toiminut Tieliikelaitoksen Konsultoinnin Tieto- ja asiantuntijapalvelut, jossa liikenneturvallisuussuunnitelman ovat laatineet DI Nina Mähönen, hall. maist./ ins. Heljä Aarnikko sekä insinööri Eija Yli-Halkola. Siikaisten kunnassa toukokuussa 2004 Siikaisten kunta, Turun tiepiiri

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 9 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 11 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 13 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 16 3.1 Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja tiedotuksen nykytila 16 3.1.1 Kyselyn tulokset koko Pohjois-Satakunnan seudulla 16 3.2 Liikenneonnettomuudet 18 3.2.1 Onnettomuusmäärät ja niiden vakavuus 18 3.2.2 Onnettomuusluokat 20 3.2.3 Onnettomuuskustannukset 21 3.2.4 Onnettomuuksien kasautumiskohdat 21 3.3 Ongelmakohteet ja yleisötilaisuuspalautteet 22 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 25 4.1 Valtakunnalliset tavoitteet 25 4.2 Turun tiepiirien tavoitteet 25 4.3 Tavoitteet Pohjois-Satakunnan seudulla 25 5 HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 27 5.1 Hallintokuntien liikenneturvallisuustyön tavoitteet 27 5.2 Vaikutukset 28 5.3 Liikenneturvallisuustyön organisointi kuntatasolla 29 5.4 Liikenneturvallisuustyön kehittämisen painopisteet Siikaisissa 29 5.5 Siikaisten liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen toimintasuunnitelma 31 6 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 32 6.1 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen 32 6.2 Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen 33 6.3 Huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin 34 6.4 Esteettömyyden parantaminen 35 6.5 Eläinonnettomuuksien vähentäminen 35 6.6 Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen 36 6.7 Muut tekniset toimenpiteet 36 6.8 Toimenpideohjelma 37 6.8.1 Toimenpiteiden vaikutukset 37 6.8.2 Toimenpiteiden kustannukset 38 7 ENSIMMÄISET ASKELEET JA JATKUVUUS 39 8 LÄHTEET JA LISÄTIEDOT 41 9 LIITTEET 41

10 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 11 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa sekä liikenneympäristön turvallisuus ja käytettävä kulkumuoto että ihmisten käyttäytyminen ja asenteet. Liikenneympäristöä ja sen turvallisuutta voidaan parantaa Tiehallinnon ja kuntien tekemillä teknisillä toimenpiteillä. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta pelkästään liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan vähintään yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen liikenteessä. Ihmisten asenteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa kuntien eri hallinnonalojen työssä: sosiaali-, sivistys- ja terveystoimi kasvattamalla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorittamalla liikenteenvalvonnalla voidaan vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytilan selvittäminen Liikenneturvallisuustavoitteiden asettaminen Tekniset toimenpiteet Liikennekasvatus, -tiedotus ja -valistus Tekninen toimi Kaavoitustoimi TIEHALLINTO Palo- ja pelastus Koulutoimi Sosiaalitoimi Terveystoimi Vapaa-ajantoimi Palo- ja pelastus POLIISI LIIKENNETURVA Liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen Liikennekäyttäytymiseen, asenteisiin ja osaamiseen vaikuttaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelma kokonaisuutena. Tämän työn tavoitteena on ollut laatia Pohjois-Satakunnan seudun kuntiin kokonaisvaltainen liikenneturvallisuussuunnitelma, joka sisältää kunnan toimialakohtaiset toimintasuunnitelmat sekä konkreettiseen liikenneympäristöön kohdistuvat tekniset parannusehdotukset.

12 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO Kasvatus-, valistus-, tiedotussuunnitelman tavoitteena on liikenneturvallisuustyöryhmien perustaminen ja työn aktivoiminen ottaen huomioon kunkin kunnan nykytilanne sekä siirtää toimivia työmalleja ja ideoita eri kuntien välillä. Työn aikana on laadittu kunnan liikenneturvallisuustavoitteet sekä toimintasuunnitelmat kuntien kasvatus-, valistus ja tiedotustyölle vuodeksi 2004-2005. Lisäksi tavoitteena on ollut sitouttaa päättäjät liikenneturvallisuustyöhön ja varmistaa työn jatkuvuus myös sen valmistuttua. Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on selvittää liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmakohteet, määrittää toimenpiteet ja toteuttamisohjelma ongelmakohteiden poistamiseksi ja parantaa näin ollen liikenneturvallisuutta seudun kunnissa. Tarkoituksena on tehdä ehdotus lähiaikoina pienin kustannuksin parannettavista kohteista sekä esittää kuvaus pidemmän aikavälin liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. Pohjois-Satakunnan seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmille on lisäksi asetettu tavoitteeksi esteettömyyden tukeminen ja huomioiminen. Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat usein positiivisesti esteettömyyteen. Esteettömyydellä tarkoitetaan niitä esteitä, jotka liikennejärjestelmässä rajoittavat ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Luonteeltaan liikennejärjestelmän este voi olla fyysinen este tai informaatiopuute, kustannuksiin tai luottamukseen liittyvä. Fyysisessä esteettömyydessä tarkastellaan sisätiloja, julkisia ulkotiloja ja yhdyskuntarakennetta. Matkan esteettömyys pohjautuu kulkuvälineen esteettömyyteen, kulkutavan vaihtopaikkojen, kuten pysäköintialueiden ja pysäkkien sekä kävelymatkojen esteettömyyteen kohteen läheisyydessä. Esteettömyyteen vaikuttavat kulkuvälineen saatavuus ja tekniset ratkaisut (ovet, tasoerot, istuimet). Lisäksi esteettömyyteen vaikuttavat kunnossapidon taso, korkeuserot, väylillä olevat laitteet ja rakenteet. Esteettömässä ympäristössä liikkumisen tulisi olla helppoa ja vähän erityistä osaamista edellyttävää. Esteettömyys pitää sisällään myös asukkaiden osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet. Väkivallan tai liikenneonnettomuuden pelko voivat rajoittaa liikkumista esimerkiksi lasten kohdalla. Suunnittelussa esteettömyys tarkoittaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 13 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Pohjois-Satakunnan seutuun kuuluvat Kankaanpään kaupunki sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kiikoisten, Lavian, Merikarvian ja Siikaisten kunnat. Alue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Satakunnan maakunnassa. (kuva 2). Maaseutumaisen seutukunnan keskus on Kankaanpään kaupunki, tosin seudun kunnat ovat vahvasti myös Porin ja Tampereen vaikutusalueella mm. työssäkäynti- ja asiointimatkojen suhteen. Kuva 2. Pohjois-Satakunnan seutu ja Turun tiepiiri. Asukkaita seudulla oli vuoden 2002 lopussa yhteensä noin 29 400, joista noin 12 800 asui Kankaanpäässä. Honkajoella asukkaita oli noin 2100, Jämijärvellä 2300, Karviassa 3000, Kiikoisissa 1300, Laviassa 2300, Merikarvialla 3700 ja Siikaissa 1900. Vuodelle 2020 laaditun väestöennusteen mukaan seudun väkimäärä on laskemassa. Ikäjakaumaltaan seudun väestö on hieman keskimääräistä vanhempaa: eläkeläisten osuus on noin viisi prosenttiyksikköä suurempi ja vastaavasti työikäisten ja lasten osuus pienempi kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Satakunnan tieverkon rungon muodostavat valtatiet 8, 11 ja 23 sekä kantatie 44. Seudun sisäisten yhteyksien kannalta merkittävämpiä väyliä ovat maantie 270 yhdistäen Merikarvian ja Siikaisten kuntakeskukset valtatiehen 8, maantie 273 yhdistäen Karvian kunnan valtatiehen 23 sekä maantie 261, joka yhdistää Jämijärven valtatiehen 23. Maantiet 257, 259, 274, 661 ja 664 toimivat pääasiassa seudun sisäisen liikenteen välittäjinä.

14 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kuva 3. Pohjois-Satakunnan seudun yleinen tieverkko. Liikennemäärät Vilkkaimmin liikennöityjä väyliä Pohjois-Satakunnan seudulla ovat valtatie 23 ja kantatie 44. Valtatiellä 23 liikennettä on 1730 5330 ajoneuvoa vuorokaudessa, ollen suurimmillaan Kankaanpään keskustan kohdalla. Kantatien 44 keskivuorokausiliikenne on 540 8010 ajon/vrk ja on suurimmillaan Kankaanpään kohdalla. Valtatiellä 8 liikennettä on 1920 3540 ajon/vrk ja valtatiellä 11 noin 2350 ajon/vrk. Yleisen tieverkon vilkkaimmin liikennöityjä väyliä taajama-alueilla ovat valtatie 44 Kankaanpään keskustan kohdalla (8010 ajon/vrk), maantie 273 Karvian kohdalla (3860 ajon/vrk) sekä maantie 261 Jämijärven kohdalla (2780 ajon/vrk). Yleisen tieverkon liikennemäärät on esitetty kuvassa 4.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 15 Kuva 4. Yleisten teiden keskivuorokausiliikenne vuonna 2000. Nopeusrajoitukset Pääperiaatteena nopeusrajoitustoimenpiteissä on ollut, että keskusta-alueille on muodostettu 40 km/h aluenopeusrajoitukset. Valta- ja kantateillä nopeusrajoitukset ovat pääsääntöisesti 100 ja 80 km/h, paitsi taajama- ja liittymäalueiden kohdilla tilanteesta riippuen 50 tai 60 km/h. Alemmalla tieverkolla nopeusrajoitus vaihtelee olosuhteesta riippuen 40 80 km/h.

16 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3.1 Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja tiedotuksen nykytila Liikenneturvallisuustyön kehittämisen lähtökohtana on nykyinen liikenneturvallisuustyö ja paikallinen liikennekulttuuri. Liikennekulttuurin ja -käyttäytymisen nykytilaa kartoitettiin kuntalaisille suunnatulla julkisella kyselyllä. Liikenneturvallisuussuunnitelman käynnistyminen ja siihen liittyvä kysely saivat melko hyvin julkisuutta paikallisissa lehdissä. Artikkeleissa kerrottiin työn tarkoituksesta sekä siitä, miten ja milloin kyselyyn voi vastata. Kysely oli jaossa kirjastoissa ja kunnantalon infopisteessä. Kyselyssä kuntalaiset saivat antaa palautetta vaaralliseksi kokemistaan paikoista, mahdollisista parantamisideoista sekä paikallisesta liikennekulttuurista ja -asenteista. Kysely oli käynnissä ajalla 15. 26.9.2003 ja Kankaanpäässä marraskuussa. Koko Pohjois- Satakunnan seudulla vastauksia palautettiin yhteensä 680 kappaletta. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa mitkä ryhmät vastaajien mielestä ovat turvattomassa asemassa, kenen asenteisiin ja käyttäytymiseen pitäisi vaikuttaa. 3.1.1 Kyselyn tulokset koko Pohjois-Satakunnan seudulla 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Onko paikkakunnallasi turvallista liikkua? kyllä ei 0 Pohjois-Satakunta Kankaanpää Kiikoinen Jämijärvi Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Vastaajista noin 70% eli seitsemän henkilöä kymmenestä oli sitä mieltä, että omalla paikkakunnalla on turvallista liikkua. Fyysisistä toimenpiteistä erillinen kevyen liikenteen väylä ja nopeusrajoitusten alentamien saivat selkeästi eniten kannatusta liikenneturvallisuusongelmien poistamiseksi. Liikenneturvallisuuden arvioitiin parantuvan merkittävästi myös hoitotoimenpiteillä, kuten puskien raivauksella ja hiekoituksella. Turvattomimpina liikkujaryhminä pidettiin lapsia ja kevyttä liikennettä (jalankulkijat ja pyöräilijät).

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 autoilijat 2 % muut 1 % Kenellä on heikko turvallisuus? (kaikki vastaukset) polkupyöräilijät 16 % lapset 27 % jalankulkijat 12 % ikäihmiset 17 % aikuiset 1 % nuoret aikuiset 1 % koululaiset 23 % heijastimen käytön lisääminen 11 % suojateiden kunnioittamine n 10 % muu 3 % Mikä parantaa turvallisuutta? (kaikki vastaukset) liikennesääntöjen noudattaminen 35 % Vastaajat arvioivat avoimessa kohdassa, mistä turvattomuus johtuu. Vastauksissa painottuivat autoilijoiden ylinopeudet, tien kapeus ja kevyen liikenteen väylien puuttuminen nämä tekijät aiheuttavat kevyen liikenteen turvattoman aseman. Autoilijoiden ylinopeudet koettiin vakavammaksi ongelmaksi alueilla, joilla ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää ja päällystetty piennaralue on kapea. nopeusrajoitusten noudattaminen 27 % ikäihmisten ajokunnon ylläpito 4 % turvavyön käyttö 4 % pyöräilykypärän käyttö 6 % Liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten noudattaminen parantavat vastaajien mielestä liikenneturvallisuutta. Turvavälineistä heijastimen käytöllä katsottiin olevan liikenneturvallisuusvaikutusta, turvavyöllä ja pyöräilykypärällä huomattavasti vähemmän. Vastauksissa Kenen asenteisiin pitäisi vaikuttaa kohderyhmiksi nousivat nuoret aikuiset ja autoilijat.

18 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA muut 3 % Kenen asenteisiin pitäisi vaikuttaa? (kaikki vastaukset) lapset 5 % koululaiset 8 % autoilijat 37 % nuoret aikuiset 27 % polkupyöräilijät 4 % jalankulkijat 3 % ikäihmiset 4 % aikuiset 9 % Kuntalaisten liikennekäyttäytymisen parantamiseksi tarvitaan poliisivalvontaa ja liikennekasvatusta. Melko yllättäen myös liikenneturvallisuuden vaarantaneiden nimien julkaiseminen saa kyselyssä kannatusta. Esimerkiksi tietoiskujen ja kilpailujen tehokkuus arvioidaan paljon vähäisemmäksi. Kilpailut 8 % Idealaatikko 2 % Muu 2 % Parhaaksi koetut keinot (kaikki vastaukset) Liikennekasvatu s 27 % Nimet julki 12 % Tietoiskut 6 % Kuljettajaopetus 7 % Poliisivalvonta 36 % 3.2 Liikenneonnettomuudet 3.2.1 Onnettomuusmäärät ja niiden vakavuus Onnettomuusanalyysin lähtöaineistona käytettiin poliisin tienpitäjälle ilmoittamia, vuosina 1998-2002 tapahtuneita onnettomuuksia. Liikenneonnettomuuksista poliisin tietoon tulee kaikki kuolemaan johtaneet, noin puolet loukkaantumiseen johtaneista ja vajaa kolmannes omaisuusvahinkoonnettomuuksista. Onnettomuustilastoinnissa loukkaantuneiksi määritellään henkilöt, jotka ovat saaneet onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa tai hoitoa kotona (esimerkiksi sairauslomaa).

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 19 Vuosina 1998-2002 Pohjois-Satakunnan seudun yleisellä tieverkolla tapahtui yhteensä 679 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 13 oli kuolemaan ja 167 loukkaantumiseen johtaneita. Yli puolet (53%) yleisen tieverkon onnettomuuksista on tapahtunut valtateillä 8,11 ja 23 tai kantatiellä 44. Tarkasteluvuosina seudun yleisen tieverkon onnettomuuksien määrä on kasvanut vuodesta 1999 lähtien, mutta onnettomuuksien vakavuusaste ei ole kuitenkaan muuttunut merkittävästi. Onnettomuudet jakautuivat eri vuosille kuvan 5 osoittamalla tavalla. 160 140 120 Onnettomuutta/ vuosi 100 80 60 40 98 83 91 112 115 20 34 39 34 27 33 0 4 1 2 4 2 1998 1999 2000 2001 2002 Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joht. Omaisuusvahinkoon joht. Kuva 5. Yleisten teiden liikenneonnettomuudet ja niiden vakavuusaste Pohjois-Satakunnan seudulla vuosina 1998-2002. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Satakunnan seudun tieliikenteessä loukkaantuu 18% enemmän henkilöitä maan keskimääräiseen tasoon nähden (kuva 6). Vuosittain poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa Suomen tieliikenteessä loukkaantuu keskimäärin 1,8 ihmistä 1000 asukasta kohden, kun Pohjois-Satakunnan seudulla vastaava luku on 2,0. Kunnittain tarkasteltuna Kiikoisten tieliikenteessä loukkaantuu lähes kaksinkertainen määrä ja Honkajoella yli puolitoistakertainen määrä henkilöitä maan keskimääräiseen tasoon nähden. Jämijärvellä, Karviassa, Laviassa ja Merikarvialla loukkaantuneiden määrä on lähellä maan keskimääräistä tasoa ja Siikaisissa asukaslukuun suhteutettuna noin puolet maan keskimääräisestä tasosta.

20 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3,5 Tieliikenteessä loukkaantuneet / 1 000 asukasta 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Honkajoki 2,8 Jämijärvi 1,8 Karvia 1,7 Kiikoinen 3,1 Lavia 1,5 Merikarvia 1,8 Siikainen 0,9 2,2 2,0 1,7 Kankaanpää Seudun kunnat yht Koko maa Kuva 6. Seudun kuntien alueella tieliikenteessä loukkaantuneet / 1 000 asukasta (keskiarvo vuosilta 1996-2000, Tilastokeskus). 3.2.2 Onnettomuusluokat Yleisin onnettomuustyyppi seudun yleisellä tieverkolla on ollut eläinonnettomuudet, joiden osuus kaikista tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on 35 % ja henkilövahinko-onnettomuuksista 8 % (kuva 8). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuustyypiltään ovat olleet yksittäisonnettomuudet, jotka pääsääntöisesti ovat tieltä suistumisia. Yksittäisonnettomuuksien osuus kaikista seudun yleisen tieverkon onnettomuuksista on 29 % ja henkilövahinkoonnettomuuksista 43 %. Korkein vakavuusaste on ollut kevyen liikenteen onnettomuuksilla, joista noin 90 % on johtanut loukkaantumiseen tai kuolemaan. Kevyen liikenteen onnettomuuksien osuus kaikista henkilövahinkoonnettomuuksista on noin 20 %. 250 Onnettomuutta/1998-2002 200 150 100 50 0 Yksittäis Kääntymis Ohitus Risteämis Kohtaamis Peräänajo Kevyenliik. Eläin Muu Kuolemaan joht. Loukkaantumiseen joh. Omaisuusvahinkoon joht. Kuva 7. Yleisten teiden onnettomuudet onnettomuusluokittain 1998-2002.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 21 3.2.3 Onnettomuuskustannukset Tiehallinnon onnettomuushinnoittelun mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset vuoden 2000 mukaisella hintatasolla ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 386 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 16 800 euroa. Vuosien 1997-2001 keskimääräiset vuotuiset onnettomuuskustannukset Pohjois-Satakunnan seudulla ovat noin 20,4 miljoonaa euroa. Tästä henkilövahinko-onnettomuuksien osuus on 17,3 miljoonaa euroa/ vuosi. 3.2.4 Onnettomuuksien kasautumiskohdat Onnettomuuksien perusteella ongelmalliseksi on katsottu kohde, jossa viiden vuoden tarkastelujaksolla on tapahtunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus tai vähintään kaksi loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Yleisen tieverkon onnettomuuskasaumat on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Yleisen tieverkon onnettomuuskasaumakohteet vuosina 1997-2001.

22 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Pohjois-Satakunnan seudun yleisellä tieverkolla oli yhteensä 26 onnettomuuksien kasautumispistettä. Siikaisten kunnan alueella ei tarkasteluajanjaksolla ole ollut onnettomuuksien kasautumispisteitä. 3.3 Ongelmakohteet ja yleisötilaisuuspalautteet Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten kohteiden selvittämiseksi analysoitiin seudulle aiemmin tehdyt liikenneturvallisuussuunnitelmat ja -selvitykset sekä haastateltiin kuntien teknisen toimen edustajia ja Tiehallinnon tiemestaria. Lisäksi kunnissa suoritettiin liikenneturvallisuuskysely, jossa kuntalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta vaaralliseksi koetuista paikoista ja mahdollisista parannusehdotuksista. Ongelmallisten kohteiden maastokatselmukset suoritettiin yhdessä teknisen toimen edustajan kanssa. Haastatteluiden ja maastokatselmusten perusteella suurimmiksi ongelmaryhmiksi Pohjois-Satakunnan seudulla osoittautui: Kevyen liikenteen olosuhteet koetaan turvattomiksi erityisesti hajaasutusalueilla, missä koululaiset saattavat joutua kulkemaan pitkiäkin matkoja teillä, joiden pientareet ovat kapeat ja valaistus puuttuu. Kevyen liikenteen väylien puuttuminen koetaan ongelmaksi myös taajamaalueiden reunamilla. Kuva 9. Kevyen liikenteen olosuhteet esimerkiksi haja-asutusalueiden koulujen lähettyvillä koetaan turvattomiksi. Kevyen liikenteen ylityskohdat ovat turvattomia erityisesti taajamien keskustateillä, joilla on paljon läpikulkevaa pitkämatkaista liikennettä ja tarpeettoman kovat ajonopeudet. Taajamatiet ovat usein leveitä, jolloin myös suojateiden ylitysmatkat ovat turvattoman pitkiä.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 23 Alemman tieverkon huono kunto koettiin ongelmaksi sekä liikkumisen esteettömyyden että liikenneturvallisuuden kannalta. Talvisin ongelmana ovat tien liukkaus, keväisin taas teiden pehmeys, routiminen ja jopa reunojen pettäminen. Nämä ongelmat saattavat aiheuttaa liikkumisen esteen etenkin vanhemmille ja kokemattomille autoilijoille. Tielle syntyvät polanteet saattavat erityisesti kapeilla teillä lisätä ajoneuvojen suistumis- ja kevyen liikenteen onnettomuusriskiä. Huonot näkemät liittymissä ovat ongelma sekä haja-asutusalueen alemmalla tieverkolla että taajamissa. Liittymien läheisyydessä oleva kasvillisuus vesakot ja pensasaidat haittaavat sekä ajoneuvoliikenteen risteämisnäkemiä että kevyen liikenteen havaittavuutta. Taajama-alueilla turvattomimmassa asemassa ovat pyöräilijät, joiden vauhti on kova sekä pienet koululaiset, joita on vaikea havaita pensaiden takaa. Kuva 10. Huonot näkemät liittymissä heikentävät sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen turvallisuutta. Piha-, tori ja liittymäalueiden jäsentymättömyys on ongelma esimerkiksi Karviassa Karviantien varressa olevilla liikehuoneistoilla, Honkajoen torialueella sekä Merikarvian Kauppatiellä. Jäsentymättömillä alueilla liikkujalla on helposti ongelmia liikenneympäristön hahmottamisessa ja oikeiden ajolinjojen valitsemisessa. Tällöin jalankulkijat ja pyöräilijät ovat helposti turvattomassa asemassa ja alueella tapahtuu myös erilaisia ajoneuvojen yhteentörmäyksiä. Alemman tieverkon liittymät valta- ja kantateihin koetaan turvattomiksi useissa kohteissa. Pääteiden pitkämatkaisen ja nopean liikenteen sekä liittymien läpi kulkevan poikittaisen työ- ja asiointiliikenteen risteäminen on liikenneturvallisuusriski valtatien 8 liittymissä Merikarvialla, valtatien 11 liittymissä Kiikoisissa sekä kantatien 44 liittymissä Honkajoella ja Laviassa.

24 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Maantien 270 ja valtatien 8 liittymä koetaan ongelmalliseksi Merikar- Kuva 11. vialla. Kovat ajonopeudet ja nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen ovat turvallisuusriski sekä ajoneuvoliikenteelle sekä kevyelle liikenteelle. Erityisesti kevyen liikenteen turvattomuus korostuu kohdissa, joissa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tulisi päästä ylittämään tie turvallisesti. Nopeusrajoituksista piittaamattomuus on erittäin yleistä taajama-alueilla, joihin on asetettu 40 km/h rajoitus, mutta liikenneympäristö ei tue riittävästi rajoitusta. Piittaamattomuus liikennesäännöistä ja muista tiellä liikkujista on yleinen ongelma, joka heikentää kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta. Ylinopeutta ajaminen, kevyen liikenteen väylien ja ylityskohtien kautta autolla oikaiseminen, hidasteiden kiertäminen sekä muu kieltojen ja rajoitusten laiminlyönti ovat paitsi riskejä liikenneturvallisuudelle myös laittomuuksia ja väärien käyttäytymismallien opettamista aina uusille tienkäyttäjäryhmille.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 25 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 4.1 Valtakunnalliset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2001-2005 on esitetty pitkän ja lyhyen aikavälin liikenneturvallisuustyön tavoitteet. Valtioneuvosto on hyväksynyt pitkällä aikavälillä Suomelle liikenneturvallisuusvision, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Lyhyellä aikavälillä tavoitteina ovat liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen, taajamien turvallisuuden parantaminen ja kuljettajiin vaikuttaminen sekä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja seurausten lieventäminen. Vuoden 2001 alussa Valtioneuvosto tarkisti vuonna 1997 asettamaansa liikenneturvallisuustavoitetta siten, että vuoteen 2010 mennessä liikennekuolemien määrän on oltava alle 250. Tarkistettu tavoite merkitsisi, että vuonna 2005 Suomi olisi samalla turvallisuustasolla kuin Ruotsi ja Norja ovat olleet 1990-luvun loppupuolella. 4.2 Turun tiepiirien tavoitteet Tiehallinto on sitoutunut valtakunnalliseen liikenneturvallisuuden parantamistavoitteeseen, jota tiepiirien tarkoituksena on toteuttaa kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla parhain mahdollisin keinoin. Vuonna 2001 Suomen tieliikenteessä kuoli 433 ihmistä ja tavoitetila vuoteen 2025 mennessä on, että tieliikenteessä kuolleiden määrä laskee 100:aan vuodessa. Turun tiepiirin alueen maan keskiarvoa huonomman liikenneturvallisuustilanteen parantamiseksi on laadittu lisäohjelma, jonka ensimmäisessä vaiheessa (vuoteen 2007 mennessä) tavoitteena on puolittaa ero maan keskitasoon nähden. Maan keskitason liikenneturvallisuustilanne on tarkoitus saavuttaa vuonna 2015. Turun tiepiirin toiminnassa liikenneturvallisuustyötä tehdään useilla eri tavoilla. Keinoja ovat muun muassa teiden kunnossapito, uusrakentaminen, parannukset, liikenteen hallinta, hallinnolliset päätökset kuten nopeusrajoitukset, liikennemerkit ja kuntien kaavoituksen ohjaaminen. Tiepiirillä on myös vahva rooli liikenneturvallisuustyön ohjaamisessa: - tiepiiri osallistuu läänitason liikenneturvallisuustyöhön - seurataan liikenneturvallisuustoimenpiteitä - toteutetaan liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjä toimenpiteitä - osallistutaan / teetetään liikenneturvallisuusselvityksiä - suunnitelmiin sisällytetään liikenneturvallisuustarkastus Asetettujen tavoitteiden mukaisesti tieverkolla tapahtuva liikenneturvallisuustyö on vain osa liikenneturvallisuussuunnittelua, sillä tienpidon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä tienpidon lisäksi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. 4.3 Tavoitteet Pohjois-Satakunnan seudulla

26 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Liikenneturvallisuuden nykytilaa ongelmineen arvioitiin onnettomuustilanteen, liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen nykytilan kartoituksen, kuntalaisille suunnattujen kyselyiden, seminaarien ryhmätöiden sekä pienryhmätilaisuuden perusteella. Nykytila-analyysin perusteella työryhmä sopi liikenneturvallisuustyön keskeisiksi tavoitteiksi: LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN PÄÄTAVOITTEET SIIKAISISSA: Lasten liikkumisen turvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Nopeusrajoitusten noudattaminen Liikenneympäristön selkeyttäminen Liikkumisen esteettömyyden parantaminen Tieverkon kunnossapidon kohdentaminen oikein Liikenneturvallisuustyölle asetettujen tavoitteiden toteutumista seuraa Siikaisten liikenneturvallisuustyöryhmä.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 27 5 HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 5.1 Hallintokuntien liikenneturvallisuustyön tavoitteet Liikenneturvallisuusvisiossa liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä. Liikenneturvallisuusvisio ei voi toteutua pelkästään parantamalla liikenneympäristöä teknisin tai maankäytön suunnittelun toimenpitein. Suuri osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista johtuu muista kuin liikenneympäristön puutteista. Tyypillisiä syitä onnettomuuksiin ovat kuljettajan väärä tilannenopeus keliolosuhteisiin nähden, väsymys, alkoholi ja piittaamattomuus. Siksi liikenneturvallisuusvision toteutumistavoite vaatii tuekseen liikennekasvatusta, -valistusta ja -tiedotusta. Liikennekasvatuksella ja -valistuksella pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen liikenneturvallisuutta parantavasti. Liikennekasvatus voidaan rinnastaa tapakasvatukseen hyviin tapoihin kuuluu asiallisuus, kohteliaisuus ja toisten huomioon ottaminen. Hyvät tavat opitaan jo lapsena ja ne ohjaavat koko eliniän käyttäytymistämme. Liikennekasvatus, -valistus ja -tiedotustyö jatkuu kaikissa elinkaaren vaiheissa painotuksien vaihdellessa ikäryhmittäin. Lasten kohdalla korostetaan perussääntöjen opettamista liikkumisessa, vanhempien osalta puolestaan heidän antaman esimerkin merkitystä lasten käyttäytymisessä. Ikäihmisten kohdalla merkittäviä asioita puolestaan ovat lääkkeiden ja sairauksien vaikutus liikkumiseen, tiedottaminen senioriautokouluista, apuvälineiden merkitys ja yhteiskunnallisten tukipalvelujen saatavuus. Kuva 12. vaiheissa. Liikennekasvatus, -valistus ja tiedotustyö jatkuu kaikissa elinkaaren Liikenneturvallisuustyö mielletään helposti vain poliisille, tekniselle sektorille ja koululle kuuluvaksi työksi. Kuitenkin monet hallintokunnat tekevät jo nykyisin liikennekasvatustyötä merkittävästi. Tarkoituksena ei olekaan vähätellä jo tehtävän työn merkitystä tai lopettaa sitä. Tämän suunnitelman tavoitteena on

28 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ lisätä liikenneturvallisuustyön vaikutuksia kannustamalla hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Pohjois-Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelmille on lisäksi asetettu tavoitteeksi esteettömyyden tukeminen ja huomioiminen. Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat usein positiivisesti esteettömyyteen. Luonteeltaan liikennejärjestelmän este voi olla fyysinen, informaatiopuute, kustannuksiin liittyvä tai luottamukseen liittyvä. Esteettömässä ympäristössä liikkumisen tulisi olla helppoa ja vähän erityistä osaamista edellyttävää. Esteettömyys pitää sisällään myös asukkaiden osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet. Väkivallan tai liikenneonnettomuuden pelko voivat rajoittaa liikkumista esimerkiksi lasten kohdalla. Suunnittelussa esteettömyys tarkoittaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta. 5.2 Vaikutukset Liikenneturvallisuustyön vaikutuksia voidaan arvioida määrällisesti esimerkiksi seuraamalla henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemistä. Onnettomuuksien määrää arvioidaan valtakunnalliseen onnettomuusrekisteriin vietyjen poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien perusteella. Onnettomuuksien vähentyminen ei kuitenkaan kerro koko tilannetta. Rekisterin ulkopuolelle jäävät kaikki ne onnettomuudet, joita ei ole poliisille ilmoitettu. Rekisteröimättömiä onnettomuuksia ovat esimerkiksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumistapaturmat. Kaatumistapaturmien määrä ei ole vähäinen, arviolta 70 000 tapaturmaa/vuosi Suomessa. Kaatumistapaturmien kansantaloudellinen merkitys on suuri. Yhden kaatumistapaturman kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 6000 euroa (Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumistapaturmat, 2000, s. 77). Liikenneturvallisuustyön keinot vaikuttavat myös kaatumistapaturmiin lieventäen tai vähentäen niitä. Liikenneturvallisuussuunnitelman fyysisten toimenpiteiden tavoitteena on lisätä liikenneympäristön helppokäyttöisyyttä kaikki tienkäyttäjäryhmät huomioiden. Esimerkiksi nopeusrajoitusten alentaminen tai hidasteet vähentävät liikenneonnettomuuksien pelkoa ja parantavat tasa-arvoisia liikkumismahdollisuuksia. Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja tiedotuksen avulla parannetaan ihmisten tietämystä liikkumisympäristöstään. Esimerkkeinä mainittakoon lasten liikennekasvatus, ikääntyneille järjestettävät senioriautokoulut ja liukkaan ajon kurssit. Fyysisen liikenneympäristön selkeytyminen ja tienkäyttäjien asenteet parantavat liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä. Samat toimenpiteet, joita tehdään liikenneturvallisuuden parantamiseksi, parantavat hyvinvointia ja viihtyisyyttä asuinympäristössämme. Hyvinvoinnin ja viihtyisyyden parantumista on vaikeaa mitata määrällisiin menetelmin, koska ne perustuvat enemmänkin koettuun liikenneturvallisuuteen. On vaikeaa mitata, kuinka arvokasta rahamääräisesti ovat lasten turvalliset kulkureitit ja turvallisuuden tunne liikkuessa. Liikennekasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen avulla voidaan parantaa esimerkiksi ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Kestävän kehityksen mukaiset maankäyttöratkaisut ja yhdyskunnan toiminta ovat nykyisin yleisesti hyväksyttyjä ja tunnustettuja suunnittelu- ja toimintape-

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 29 riaatteita. Liikenneturvallisuustavoitteilla ja kestävällä yhdyskuntarakenteella on samansuuntaiset pyrkimykset. 5.3 Liikenneturvallisuustyön organisointi kuntatasolla Yhtenä liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on jäsentää paikkakunnalla tehtävää liikenneturvallisuustyötä yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi. Liikenneturvallisuuden parantamiseen vaikuttaa kaikkien hallintokuntien toiminta. Parempaan ja vaikuttavampaan lopputulokseen päästään eri hallintokuntien samansuuntaisella toiminnalla. Yhteistyön edistämiseksi perustettiin kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa eri hallinnonalojen ja asiantuntijatahojen edustajat tapaavat muutaman kerran vuodessa toisiaan. Muilta osin liikenneturvallisuustyön koordinoinnissa voidaan käyttää organisaatioissa jo olemassa olevia rakenteita. Liikenneturvallisuustyöryhmä Liikenneturvallisuustyöryhmän rooli on ennen kaikkea koordinoiva. Liikenneturvallisuustyöryhmän muodostavat hallintokunnittain nimetyt edustajat ja mahdolliset yhteistyötahot joko vakituisesti tai vierailijoina. Yhteistyötahoina voivat olla esimerkiksi poliisi, Tiehallinto ja Liikenneturva. Liikenneturvallisuustyöryhmä määrittelee liikenneturvallisuustyön tavoitteet vuosittain edellisvuoden palautteen, kokemusten ja seurannan perusteella. Tavoitteet voivat olla määrällisiä tai toiminnollisia. Tavoitteita tukevien käytännön toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat toimialakohtaiset ryhmät. Liikenneturvallisuustyöryhmässä olevat hallintokuntien edustajat toimivat samalla yhdyshenkilöinä työryhmän ja hallintokuntien välillä. Heidän kauttaan tavoitteet välittyvät hallintokuntakohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Liikenneturvallisuustyölle voidaan määritellä teema, johon keskitytään vuosittain normaalitoiminnan lisäksi. Vuosittaisten tai kausittaisten teemojen käyttäminen edistää osaltaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja lisää liikenneturvallisuustyön näkyvyyttä. Yhteisten teemojen ympärille on helpompi yhdessä organisoida erilaisia tapahtumia ja ajoittaa toteuttaminen tietylle ajankohdalle. Usean hallinnonalan toimiessa samanaikaisesti yhteisen teeman ympärillä on toiminta näkyvämpää ja siten myös vaikutuksiltaan tehokkaampaa. Siikaisten liikenneturvallisuussuunnitelman valmisteluun nimettiin ryhmä eri hallintokuntien edustajista (liite 1). Ehdotetun liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii Heikki Santala. Liikenneturvallisuusryhmän kokoonpano hyväksytään virallisesti keväällä 2004. 5.4 Liikenneturvallisuustyön kehittämisen painopisteet Siikaisissa Hallintokuntien liikenneturvallisuustyön kehittämiseksi järjestettiin työn yhteydessä liikenneturvallisuuden ideaseminaari ja pienryhmätilaisuus. Ideaseminaariin osallistui samanaikaisesti useamman kunnan edustajia. Tilaisuudessa oli muutama lyhyt alustus liikenneturvallisuustyön muodoista, tavoitteista ja sisällöstä. Alustusten pitäjät edustivat Tieliikelaitosta ja Liikenneturvaa. Seminaareissa tehtiin ryhmätöitä, joissa pohdittiin, mitä tekijöitä hyvä lii-

30 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ kenneturvallisuus pitää sisällään liikenneympäristön ja käyttäytymisen osalta ja mitä vaikutuksia sillä on.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma HALLINTOKUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ 31 Pienryhmätilaisuuksissa käytiin läpi konkreettisesti paikallisista lähtökohdista liikenneturvallisuustyötä, liikenneturvallisuustyön tavoitteita ja muotoja sekä valmisteltiin toimintasuunnitelmia. Tapaamisissa kartoitettiin nykyisiä, vakiintuneita yhteistyötahoja sekä hallinnonalan henkilöstön kokoontumisia ja koulutustilaisuuksia, koska liikenneturvallisuustyön kehittämisessä pyritään hyödyntämään nykyisiä verkostoja. Kuva 13. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa työstettiin seminaareissa ja pienryhmätilaisuuksissa. Siikaisissa turvattomuuden tunnetta aiheuttaa kyläkouluille johtavien teiden kapeat pientareet, autoilijoiden ylinopeudet keskustassa ja taajamissa. Jalankulkijoiden asema koetaan turvattomaksi esimerkiksi suojatiet puuttuvat keskeisiltä tienylityspaikoilta. Liikenneonnettomuuksien pelko ja rajoittuneet liikkumismahdollisuudet vaikuttavat paitsi liikenneturvallisuuteen myös esteettömyyteen. 5.5 Siikaisten liikennekasvatuksen, -tiedotuksen ja -valistuksen toimintasuunnitelma Siikaisten toimintasuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään lisäämään kaikkien kuntalaisten tietoisuutta liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lasten lisäksi liikennekasvatusta ja valistusta kohdennetaan työikäisille ja ikääntyneille. Toimintasuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä useimmat vaikuttavat sekä liikenneturvallisuuteen että esteettömyyteen. Esitettyjä keinoja ovat mm. erilaiset teemaillat ja kampanja. Suunnitellut toimenpiteet on esitetty tarkemmin toimintasuunnitelmassa (liite 2).

32 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 6 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ Nykytila- ja onnettomuusanalyysin sekä ongelmakartoituksen perusteella määritettiin toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuusriskin pienentämiseksi. Siikaisten kunnan alueelle esitetyt tekniset toimenpiteet ja niiden alustavat kustannusarviot on esitetty liitteessä 3 olevissa taulukoissa ja kartoissa. 6.1 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen ylitysten turvaaminen Keskisaareke on yleisin turvallisuutta parantava rakenne suojatien yhteydessä. Saarekkeen tehtävänä on turvata kevyttä liikennettä mahdollistamalla ajoradan ylittäminen kahdessa vaiheessa sekä osittain hidastaa autoliikenteen nopeutta. Pitkillä suorilla kaduilla leveä keskisaareke hidastaa ajonopeuksia muun muassa sen vuoksi, että se kaventaa ajotilaa ja katkaisee pitkät katunäkymät. Saarekkeen ja suojatien havaittavuutta voidaan parantaa lisäämällä myös suojatiesaarekkeelle suojatiemerkit. Siikaisissa keskisaarekkeen rakentamista esitetään Siikaistentielle (mt 270) paloaseman liittymään koulun suunnalta tulevan kevyen liikenteen väylän jatkeelle. Korotettuja suojateitä ja liittymiä suositaan etenkin taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla. Korotukset ovat tehokkaimpia nopeutta rajoittavia toimenpiteitä ja suojateiden yhteydessä ne korostavat ja turvaavat kevyen liikenteen ylityskohtia. Yksittäisiä töyssyjä voidaan käyttää asuntoalueilla, joissa muutoin muodostuu liian pitkiä katuosia ilman hidasteita. Jos nopeusrajoitus on yli 30 km/h, on korotuksesta varoitettava etukäteen liikennemerkillä. Korotettuja suojateitä esitetään rakennettavan Lauttijärventielle (pt 13183) Kettusentien ja Osuuspankin liittymissä oleville nykyisille suojateille sekä korotetun liittymän rakentamista keskuskoulun liittymään (Teollisuustie). Kevyen liikenteen reitistön täydentäminen Kevyen liikenteen väylä erottaa jalankulku- ja polkupyöräliikenteen ajoneuvoliikenteestä. Väylä lisää tien suunnassa kulkevan kevyen liikenteen turvallisuutta ja mukavuutta sekä edistää näin kävelyä ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen voi kuitenkin nostaa autoliikenteen nopeuksia, mikä lisää risteämiskohtien turvattomuutta. Tämän vuoksi vähäliikenteisillä kaduilla ei pyöräilyä suositella erotettavaksi ajoneuvoliikenteestä, vaan turvallisuutta pyritään parantamaan ajonopeuksia hillitsevillä keinoilla. Siikaisten keskustassa kevyen liikenteen väylän rakentamista esitetään olemassa olevan suunnitelman mukaisesti Hirvijärventielle (pt 13179) välille Siikaistentien (mt 270) liittymä kirkko sekä pitkäntähtäimen hankkeena Siikaistentielle välille Lauttijärventien liittymä Härkäniementie.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 33 Kuva 14. Hirvijärventielle esitetään kevyen liikenteen väylän rakentamista. Näkemien parantaminen Kevyen liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa järjestämällä riittävän hyvät näkemät liittymissä ja suojateiden läheisyydessä. Istutukset tulee valita ja kunnossapitää siten, etteivät ne kasvaessaan muodostu näkemäesteeksi. Näkemät suojateille etenkin päiväkotien, koulujen, palvelutalojen ja liikekeskusten läheisyydessä tulisi tarkistaa säännöllisesti vuosittain. Samoin aurauslumen kasaamista liittymäaluille ja suojateiden läheisyyteen tulisi välttää. Näkemien parantamisella voidaan parantaa myös ajoneuvojen liittymäturvallisuutta. Siikaisissa näkemiä esitetään parannettavaksi näkemäraivauksin Kankaanpääntien ja Lauttijärventien liittymässä sekä Siikaistentiellä paloaseman ja Salen liittymien kohdalla. 6.2 Kääntymis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen Nelihaaraliittymän jakaminen kahdeksi T-liittymäksi, sivusuuntien saarekkeiden rakentaminen ja liittymäkulmien muotoilu suunnitteluohjeiden mukaiseksi selkeyttävät liikennejärjestelyjä, ohjaavat autoilijaa käyttämään oikeanlaisia ajolinjoja ja vähentävät ongelmallisten liittymien risteämisonnettomuuksia. Siikaistentien sivutieliittymiin esitetään rakennettavaksi sivusuunnan saarekkeet Lauttijärventien ja Hirvijärventien liittymissä.

34 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ Kuva 15. Hirvijärventien ja Lauttijärventien liittymiin esitetään liittymäsaarekkeiden rakentamista. 6.3 Huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin Tutkimukset ovat osoittaneet, että ajonopeuksien alentaminen vähentää onnettomuuksien määrää ja lieventää niiden seurauksia (kuva 16). Jos auton nopeus on onnettomuushetkellä 60 km/h, jalankulkija kuolee noin 70 % todennäköisyydellä, nopeustason ollessa 40 km/h putoaa kuoleman todennäköisyys onnettomuustilanteessa noin 15 %:iin. Nopeustason alentaminen taajamissa ei juurikaan heikennä liikenteen sujuvuutta, sillä alhaisemmilla nopeuksilla tien liikennevirta on tasaisempi ja sivukaduilta kokoojakadulle liittyminen on helpompaa. Katujen kapasiteetin kannalta 40 km/h on lähellä optimaalista. Kuva 16. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys eri törmäysnopeuksilla.

Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 35 Liikenneympäristön tulee olla sellainen, että alhainen nopeustaso tuntuu mielekkäältä ja helpolta noudattaa. Ilman tukevia toimenpiteitä nopeusrajoitusten alentamisen vaikutukset ovat pelkillä liikennemerkeillä varsin heikkoja. Rajoitusjärjestelmällä luodaan kuitenkin perusteet myös muille autoliikennettä rauhoittavien toimenpiteiden käyttöönotolle. Siikaistentiellä välillä Lauttijärventie Tarkkalantie sekä Kankaanpäätiellä välillä Lauttijärventie Sauplast. Lauttijärventien (pt 13183) nykyinen nopeusrajoitus 40 km/h esitetään muutettavaksi aluenopeusrajoitukseksi 40 km/h. Paikallisen nopeusrajoituksen muuttaminen aluenopeusrajoitukseksi muuttaa samalla sivutiet ja -kadut aluerajoituksen piiriin. Kerttusentien ja Kuusitien nopeusrajoitusta esitetään alennettavaksi 30 km/h:iin. Lisäksi Ottamonkylän kohdalla Leväsjoentien (mt 2600) nopeusrajoitus 80 km/h esitetään alennettavaksi 60 km/h:iin. 6.4 Esteettömyyden parantaminen Suomen väestö vanhenee. Iän myötä kaikissa ihmisissä tapahtuu muutoksia: näkö, kuulo ja lihasvoima sekä fyysinen ja henkinen toimintakyky alkavat heiketä. Lähiympäristöllä on suuri merkitys arjesta selviytymisessä, sillä iäkäs on entistä enemmän kodin läheisen asuinympäristön ja sen palveluiden varassa. Liikkumis- ja toimimisesteisyys ei aina johdu ikääntymisestä, sairaudesta tai vammasta. Esimerkiksi lapset sekä lastenvaunujen tai raskaiden kantamusten kanssa liikkuvat kohtaavat myös esteitä liikkumisessaan. Esteettömässä ympäristössä kaikille liikkujaryhmille turvataan helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Hyvä ympäristö on selkeä ja helposti hahmotettava, reitit ovat mahdollisimman suoria ja lyhyitä. Jalankulkuväylät suunnitellaan siten, että liikkumista haittaavia tasoeroja on mahdollisimman vähän. Väylien pintojen tulee olla kovia, tasaisia ja kaikissa sääolosuhteissa luistamattomia. Suojatiet alkavat jalankulkuväylän reunasta suorassa kulmassa ja reunatuet ovat 3-4 cm korkeita, jotta niiden avulla voidaan ohjata näkövammaisen liikkumista, mutta ylitys on silti mahdollista pyörätuolilla. Hyvä valaistus on heikkonäköiselle tärkeä. Hyvä valaistus on häikäisemätön ja riittävän voimakas, eikä saa heijastua pinnoista. Siikaisissa ei havaittu merkittäviä esteettömyysongelmia. Liikehuoneistojen edustoille tulisi kuitenkin jättää riittävästi tilaa, jotta liikkumisesteiset ja mm. lastenvaunujen kanssa kulkevat pääsevät riittävän lähelle ovea. 6.5 Eläinonnettomuuksien vähentäminen Alemmalla tieverkolla keskeisenä hirvionnettomuuksia ehkäisevänä tekijänä on tienvarsien kasvillisuuden pitäminen matalana riittävän etäällä tiestä, jotta eläimet havaitaan riittävän ajoissa. Päätieverkolla hirviaitojen lisääminen vähentää eläinten ja ajoneuvojen kohtaamismahdollisuutta. Jatkamalla riistaaitoja liittymiin asti, vähennetään hirvien pääsyä liittymien kautta teille. Alueilla, joissa hirvieläimistä on todettu olevan toistuvaa vaaraa liikenteelle, tehokkain keino lienee on hirvikannan vähentäminen.

36 Siikaisten kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN TEKNISILLÄ TOIMENPITEILLÄ 6.6 Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen Kohtaamisonnettomuuksien lisäksi suistumisonnettomuudet aiheuttavat eniten kuolemia taajamien ulkopuolella. Onnettomuuksiin voidaan vaikuttaa tiestön kunnossapidon tehostamisella ja ajoittamisella sekä ajonopeuksien alentamisella. Esimerkiksi liukkaudentorjunnassa tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään ajoitukseen ennen ruuhka-aikoja. Liikennemerkkien ja tiemerkintöjen näkyvyys tulee tarkistaa säännöllisesti. Tiemerkinnät ovat erityisen tärkeitä niille autoilijoille, jotka eivät tunne ympäristöä ja liikennejärjestelyjä. Siikaisten kunnan alueella Siikaistentielle (mt 270) välille Honkajoen raja Pynttäinen sekä Ottamonkylän kohdalle Leväsjoentiellä (mt 2600) esitetään mutkien havaittavuuden parantamista asentamalla jyrkkiin mutkiin mutkien taustamerkit. Lisäksi Leväsjoentien ja Saarikoskentien (pt 13176) liittymässä esitetään viitoituksen parantamista. Kuva 17. Leväsjoentien ja Saarikoskentien liittymässä esitetään viitoituksen parantamista 6.7 Muut tekniset toimenpiteet Liittymä-, katu - ja pysäköintialueiden selkeä jäsentely selkiyttää liikennejärjestelyjä, ohjaa autoilijaa käyttämään oikeita ajolinjoja sekä lisää jalankulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Siikaisten keskuskoulun piha-alueelle esitetään piha-aluesuunnitelman tekemistä. Suunnitelmaan sisältyy mm. saattoliikenteen järjestelyjen ja koulun ajoneuvoliikenteen muuttaminen yksisuuntaiseksi. Tievalaistuksella voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja lisätä tiellä liikkujan turvallisuuden tunnetta, mukavuutta ja näkyvyyttä. Valaisimien avulla voidaan lisäksi korostaa kulkureittejä ja keskeisiä kohteita kuten suojateitä ja alikulkuja. Haja-asutusalueilla tärkeitä valaistavia kohteita ovat liittymäalueet ja bussipysäkit. Myös kevyttä liikennettä synnyttävät kohteet kuten koulujen koh-