Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 1 (35) Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Muistutukset, mielipiteet ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen Muistutuksen, mielipiteen ja/tai lausunnon antajat aakkosjärjestyksessä sekä kannanoton sisältö Finavia Oyj Kuopion lentoasema sijaitsee Jälänniemen pohjavesialueen (nro 0874903) tuntumassa, varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella. Lentoaseman toiminnasta riskiä vedenottamolle aiheutuu lähinnä rantaimeytymisen kautta mahdollisten Iso-Jälän järveen kohdistuvien päästöjen seurauksena. Jälänniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa todetaan, että pohjaveden virtausta pohjavesialueelle tapahtuu myös etelästä lentoaseman suunnasta. Lentoasemalle vuonna 2009 asennetussa, lähinnä pohjavesialuetta olevassa tarkkailuputkessa pohjavedenpinta on vaihdellut välillä 81,36 81,88 m mpy, joka on lähellä pohjavesialueella mitattua tasoa. Virtausyhteys lentoaseman ja pohjavesialueen välillä ei ole kuitenkaan ihan yksiselitteinen, sillä Siilinjärven kunnan vuonna 1986 teettämän selvityksen mukaan Jälänniemen alueella tehdyillä koepumppauksilla ei ollut vaikutusta lentoaseman alueella olevien havaintoputkien vesipintoihin (Va 69 mukainen selvitys Toivala-Vuorelan alueen vedenottoon, Maa ja Vesi 1986). Jälänniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelman sivulla 11 todetaan virheellisesti, että kaikki kenttäalueen hulevedet johdettaisiin Iso-Jälä järveen. Todellisuudessa suuri osa kiitotien hulevesistä ohjataan Juurusveteen. Vesien johtaminen on kuvattu lentoaseman ympäristölupapäätöksessä. Suojelusuunnitelmassa käytetty termi "kiitoradan sulatusvedet" on outo ja kaipaa tarkennusta tarkoitetaanko sillä kiitotien hulevesiä vai liukkaudentorjuntaaineita. Muistutuksen, mielipiteen, lausunnon ymv. huomioon ottaminen Lisäykset ja muutokset ovat kursiivilla. Jälänniemen pohjavesialueen hydrogeologia on moni-ilmeinen. Suojelusuunnitelmatyössä on pyritty lisäämään tietoa Jälänniemen pohjavesialueen hydrogeologiasta asentamalla pohjaveden havaintoputki pohjavesialueen pohjoisosaan. Valitettavasti uusi havaintoputki ei juurikaan täydentänyt pohjavesialueen olosuhdetietoa. Todetaan. Jälänniemen pohjavesialueen suojelusuunnitelman kohdan 2.2.5 teksti Lentokentän hulevedet mukaan lukien kiitoradan sulatusvedet johdetaan Iso-Jälään. muutetaan seuraavaksi: Lentokentän hulevedet johdetaan Juurusveteen ja Iso-Jälään. Pääosa vesistöön kulkeutuvista liukkaudentorjunta-aineista joutuu Juurusveteen (70 %) ja loput Iso-Jälään.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 2 (35) Finavialla ei ole huomauttamista suojelusuunnitelmaluonnoksessa esitettyihin toimenpiteisiin. Kuopion lentoasemalle on vuonna 2009 myönnetty ympäristölupa, jossa on otettu huomioon kemikaalien ja polttoaineiden käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvien päästöjen hallinta. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat hyvin linjassa lentoaseman ympäristölupapäätöksen kanssa Karjalan lennoston esikunta Lausumistarve painottuu koskemaan yleisen osan ilmailun asioita ja yksilöidysti lähinnä Jälänniemen pohjavesialuetta. Lennostolla ei ole sanotulla pohjavesialueella toimintoja. Kuopion lentoaseman toimintojen vaikutuksia järvi- ja pohjavesiin tarkkaillaan muun muassa Kuopion lentoaseman ympäristöluvan määräysten mukaisesti yhdessä Finavia Oyj:n kanssa. Tarkkailutiedot toimitetaan analyysien valmistuttua tiedoksi Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vuosiyhteenveto vuosittain helmikuussa. Karjalan Lennosto katsoo, että 1) kysymyksessä oleva suunnitelma on laaja, jonka kattavaan arviointiin Ilmavoimilla ei ole mahdollisuutta sillä tarkkuudella ja taidolla mitä suunnitelman laatiminen on edellyttänyt, joten suunnitelman sisällön arviointi jää vajaaksi; 2) Karjalan Lennoston toimintojen pintavedet johtuvat Juurusvesi - järveen, joten Karjalan Lennostolla on välillisesti vain vähäinen vaikutus Jälänniemen pohjavesialueeseen. Sinänsä myös lentokentän pohjoisosan siviili-ilmailun toiminta-alueen valumavedet kulkeutuvat eräiltä osiltaan vesistöön sotilasalueen maiden kautta. 3) Lennoston keskeiset ympäristönsuojeluasiat ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä, joten lupakäsittelyissä lausuttavan lisäksi on aino- Todetaan. Todetaan. Todetaan. Todetaan.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 3 (35) astaan tarve korostaa Karjalan Lennoston toimintaedellytysten turvaamisesta huolehtimista; 4) Karjalan Lennosto ei sitoudu tällä lausunnolla suunnitelmasta mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin, koska Lennostolla ei ole tähän määrärahaa tai vastaavaa valtuutta. Koska suojelusuunnitelma on luonnos, varaa Karjalan Lennosto mahdollisuuden lausua asiasta tarvittaessa täydentävästi. Lujabetoni Oy Yleisenä huomiona haluaisimme todeta, että Siilinjärven toimialueemme betoninvalmistukseen soveltuvat laadukkaat kiviainesvarat ovat käymässä erittäin niukiksi. Kiviaineksen pidentyvät kuljetusmatkat ja sen johdosta rajusti nousevat hinnat uhkaavat jo keskipitkässä noin 10 vuoden tulevaisuushorisontissa vakavasti tehtaamme toimintaa ja voivat johtaa jopa koko tehtaan toiminnan lopettamiseen. Tällöin seutu menettää noin 150 suoraa ja välillisten vaikutusten kautta arviolta 300 450 työpaikkaa. Pohjavesien suojelu on yhtiöllemme tärkeä asia ja toimimme vastuullisesti sertifioidun ISO 14001 -ympäristöjärjestelmämme mukaan. Haluamme olla mukana edistämässä järkevää ja tehokasta pohjavesien suojelua, mutta näemme nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa joitain edelleen kehitettäviä kohtia taloudellisen betoninvalmistuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Pohjavesien suojelusuunnitelman luonnoksesta haluamme muistuttaa seuraavaa: Pohjavesien suojelusuunnitelmamenettelystä ei ole erikseen säädetty. Suunnitelmaluonnos on asetettu nähtäville ja siitä on pyydetty lausunnot kuntalain (365/1995) 27 :n ja hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti. Prosessiin ei kuulu toisen vaiheen kuulemista. Todetaan. Todetaan.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 4 (35) 1. Suunnitelmassa on esitetty, ettei uusia kiviainesalueita saisi enää avata. Koemme tämän vaatimuksen erittäin ongelmallisena itsellemme, mikäli soveltuvia kiviainesvaroja alueelta vielä löytyisi. Toivomme, että tapauskohtaista harkintaa voidaan soveltaa, mikäli asiaan liittyy erittäin merkittäviä työllisyysja elinkeinopoliittisintressejä alueella. 2. Olemme tulkinneet niin, että kohdassa 1 viitattu uusien alueiden avauskielto ja vanhoihin ottoalueisiin keskittyminen tarkoittaisi sitä, että vanhat alueet niihin suoraan liittyvine alueellisine laajennuksineen ovat käytettävissä ottoalueiksi. Näkemyksemme on, että jo kertaalleen maisemoidutkin ottoalueet kuuluvat tällaisiin alueisiin, mikäli varantoja niistä tai niihin suoraan liittyvistä alueista saadaan käyttöön esim. uusien ottosopimusten avulla. Pyydämmekin selventämään tätä vanhojen alueiden käsittelyä suunnitelmaluonnoksessa ja toivomme, että tämä mielestämme kohtuullinen tulkinta on yhteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tavoitteena on järjestää muun muassa alueiden käyttö niin, että edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Yleiskaava voi olla maa-aineslain (555/1981) mukaisen lupaharkinnan tukena. Yleiskaavassa maankäyttöä ja eri toimintoja sovitetaan yhteen. Yleiskaavalla voidaan esimerkiksi turvata luonto-arvoja, ratkaista ympäristöhäiriötä aiheuttavan toiminnon sijoittuminen tai ratkaista laajamittaisen hankkeen sijoittamisen vaikutukset ja reunaehdot. Meneillään olevassa, Harjamäki-Kasurila - ja Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueille sijoittuvassa Siilinjärvi - Maaninka harjujakson osayleiskaavoituksessa tavoitteena on osoittaa muun muassa maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet tarvittavat suojeluvaraukset huomioiden. Kaavatyön yhtenä tavoitteena on turvata paikallisen betoniteollisuuden kiviaineshuolto. Yleiskaavatyön lähtökohta on, että laajennettavat ja uudet ottamisalueet pohjavesialueella avataan vain riittäviin selvityksiin ja arviointeihin pohjautuvan kaavallisen tarkastelun perusteella. Suojelusuunnitelman mukaan pohjavesialueiden luonnontilaisilla alueilla ei tule sallia maa-ainesten ottoa. Luonnontilaisena alueena pidetään aluetta, missä kasvillisuutta ja maannoskerrosta eli maan pintakerrosta ei ole poistettu. Luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota (maa-ainesopas). Uutena alueena pidetään aluetta, mistä ei ole aiemmin otettu maa-aineksia. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje kuten suojelusuun-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 5 (35) nitelman esipuheessa todetaan. Suunnitelmassa esitetään toimenpidesuosituksia, myös pohjavesialuekohtaisiin osiin sisältyy suosituksia. Suunnitelma ei sisällä määräyksiä tahi vaatimuksia. Suunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova. Maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä harkintavalta on sidottua (oikeusharkinta). Suojelusuunnitelman kohdan 3.1.4 mukaan pohjavesialueiden luonnontilaisilla alueilla --- ei tule sallia maa-ainesten ottoa. Pohjavesialuekohtaisten osien mukaan ei uusia ottoalueita --- luonnontilaisille alueille. Suunnitelman ja pohjavesialuekohtaisten osien tekstit yhdenmukaistetaan ja täydennetään seuraavaksi: Pohjavesialueiden luonnontilaisille alueille ei tule sallia uusia tai merkittävästi laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. Ottamisen jatkaminen vanhoilla ja/tai jälkihoidetuilla ottamisalueilla arvioidaan tapauskohtaisesti. Pohjavedenottamoiden lähisuoja-alueilla ei tule sallia maaainesten ottoa eikä murskaustoimintaa. 3. Suojaetäisyysvaatimus jäävälle maakerrokselle on esitetty olevan 4-6 metriä. Näkemyksemme mukaan se voisi olla 3-6 metriä niin, että normaalitapauksissa tulkinta olisi aina 4 metriä ja pienen riskin alueilla voitaisiin mennä 3 metriin saakka. Kuuden metrin suojaetäisyyttä pidämme vain äärimmäisen harvoin tarvittavana erikoistapauksena. Suojelusuunnitelman kohdan 3.1.4 mukaan suojakerrosten paksuuden tulee olla vähintään 4 metriä. Harjamäki-Kasurilan, Harjamäki-Käärmelahden ja Kärängänmäen pohjavesialueita koskeviin osiin on kirjattu seuraavat suositukset: - Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden suojavyöhykkeillä ei ottotoimintaa. - Pohjavesialueella suojakerrokseksi tulee jättää vähintään 4 m ja muodostumisalueella 4-6 m. Suunnitelmatyössä suojakerroksen eli ylimmän pohjavesipinnan yläpuolelle jätettävän pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuutta on tarkasteltu maa-ainesoppaan perusteella. Oppaassa on asetettu suojakerroksen pak-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 6 (35) 4. Pohjavesitarkkailuputkien lisääminen asetettavaan minimivaatimukseen ehdottomasti ja orjallisesti aiheuttaa mielestämme alan toimijoille osin turhia ja kohtuuttomiakin lisäkustannuksia. Ehdotamme, että pohjavesien tarkkailu- suudelle varovaisuusperiaatetta noudattavat tavoitteet aluehallintoviraston (aiemmin ympäristölupavirasto ja vesioikeus) vedenottamolle määräämiin suoja-alueisiin perustuen. Tavoitteet ovat seuraavat: a) Lähisuojavyöhykkeille ei uusia ottamisalueita. Olemassa olevilla ottamisalueilla suojakerros on vähintään 6 metriä. b) Kaukosuojavyöhykkeillä suojakerroksen paksuus on vähintään 4 metriä. c) Suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla, suojakerroksen paksuus on vähintään 3-4 metriä. Lähisuojavyöhyke on vedenottamoa ympäröivä vyöhyke, jonka ulkorajalta pohjaveden virtaus vedenottamolle tai vedenottopaikalle kestää noin 50-60 vuorokautta. Lähisuojavyöhykkeen leveys pohjaveden päävirtaussuunnasta vedenottamolle tai tutkitulle vedenottopaikalle on keskimäärin 300-500 metriä ja 200-300 metriä virtaussuunnan alapuolelle. Kaukosuojavyöhyke käsittää koko päävirtausalueen, jolta pohjavesi virtaa vedenottamolle. Useissa tapauksissa kaukosuojavyöhyke käsittää koko pohjavesialueen. Pohjavesialueilla, missä vedenottamolle ei ole määritelty oikeusvaikutteista suoja-aluetta, suojakerroksen paksuus arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa ottamisalueen sijainti suhteessa vedenottamoon ja pohjaveden muodostumisalueeseen eli alueeseen, jolta sade- ja pintavedet suotautuvat maakerrosten läpi muodostaen pohjavesialtaan. Ei muutoksia. Suojelusuunnitelman kohdan 3.1.4 mukaan uusissa (maa-aines)luvissa on edellytettävä tapauskohtaisesti useamman kuin yhden muovisen pohjavedentarkkailuputken asentamista ja määrättävä myös putkien paikat. Harja-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 7 (35) putkien määrä harkitaan edelleen tapauskohtaisesti alueittain. mäki-kasurilan, Harjamäki-Käärmelahden ja Kärängänmäen pohjavesialueita koskeviin osiin kirjatun suosituksen mukaan ottoalueilla seurattava pohjaveden pintaa ja laatua. Maa-ainesoppaan mukaan Pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten tarkkailu on keskeinen maa-ainesten ottamisen liittyvä asia. Maa-ainesten ottaminen edellyttää, että alueelle laaditaan pohjaveden tarkkailuohjelma sekä korkeusmuutosten että yleensä myös laatumuutosten seuraamiseksi. Tätä varten ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tulee olla riittävästi oikein asennettuja pohjavesiputkia ja tarvittaessa muita havaintopaikkoja, esimerkiksi talousvesikaivoja. Ottamisalueen pohjaveden pinnan korkeus ja pohjavesinäytteet määritetään lupamääräysten mukaisesti.. Ottamisen vaikutuksia pohjaveden korkeuteen ja laatuun on tarkkailtava alueelle laadittuun pohjaveden tarkkailuohjelmaan perustuen maa-aineslain 7 :n mukaisen lupaviranomaisen myöntämän luvan mukaisesti. Ei muutoksia. 5. Sähkökäyttöisen murskauksen vaatimus on pääpiirteittäin kohtuuton, sillä se nostaa etenkin pienempien murskausten tonnikustannusta kohtuuttoman korkeiksi käyttämillemme urakoitsijoille ja käytännössä johtaa suuren osan murskausten toteuttamiskelvottomuuteen. Ehdotamme, että polttoainekäyttöinen murskaus sallitaan edelleen päämenetelmänä ja vain poikkeustapauksissa voidaan päätyä sähkökäyttöiseen murskaukseen. Olemme mielellämme mukana mahdollisissa jatkoneuvotteluissa pohjavesien suojelusuunnitelman ja näiden kommenttiemme suhteen. Suojelusuunnitelman kohta 3.1.4 murskauslaitteistojen tulee olla sähkökäyttöisiä muutetaan seuraavaksi Murskaamojen energia tulee ensisijaisesti hankkia sähköverkosta. Poikkeustapauksissa sähkö voidaan tuottaa kevyttä polttoöljyä polttoaineena käyttävällä aggregaatilla tai murskaamon yhteydessä toimivalla kiinteällä, kevyellä polttoöljyllä toimivalla polttomoottorilla. Tällöin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastaa maaperän ja pohjaveden suojausjärjestelyjen riittävyyden ennen toiminnan aloittamista.. Todetaan.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 8 (35) Maaningan kunnan ympäristölautakunta Erityistä huomiota tulee kiinnittää tieliikenteen ja liukkauden torjunnan haittojen vähentämiseen sekä alueen öljysäiliöiden kunnon valvomiseen säännöllisillä tarkastuksilla. MTK-Pohjois-Savo ja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Siilinjärvellä pohjavesialueiden suojelun tarve kulminoituu pääasiassa teollisuuden ja liikenteen aiheuttamiin ongelmin ja riskeihin Siilinjärven kunnan vedenhankinnan kannalta merkittävillä pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on informatiivinen selvitys, ohje ja apuväline, jota voi hyödyntää maankäytön suunnittelussa, viranomaisvalvonnassa sekä lupahakemusten käsittelyssä ja ilmoituksissa kun toiminnan harjoittajat tekevät ilmoituksia mm. vesilain ja ympäristönsuojelu- sekä maaaineslain säännösten perusteella. MTK Pohjois-Savo esittää, että esipuheessa mainituista asioista tulee mainita minkä lain perusteella selvitys, suojelusuunnitelma, määräykset ja ohje annetaan. Tässä yhteydessä tulisi myös todeta, onko viranomaisella säädetty valtuus ohjeen ja määräysten antamiseen. Mikäli valtuutussäännöksiä ei ole, ei määräyksiä voi soveltaa sellaisenaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa, lupahakemuksia ja ilmoituksia käsiteltäessä kuten suojelusuunnitelmaan on kirjattu. Tällöin ohjetta voitaisiin korkeintaan käyttää tausta-aineistona viranomaistoiminnassa sillä mielestämme viranomaispäätösten tulee aina perustua lakiin ja asetuksiin, eikä tämän tasoisiin ohjeisiin. Todetaan. Todetaan. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje kuten suojelusuunnitelman esipuheessa todetaan. Pohjaveden suojelun ja suojelusuunnitelmien lainsäädäntö perusta todetaan suojelusuunnitelman kohdissa 1.1 ja 1.2. Suojelusuunnitelman kohdassa 3 on esitetty pohjavesialueille tulevaisuudessa sijoitettavia toimintoja koskevia toimenpidesuosituksia, myös pohjavesialuekohtaisiin osiin sisältyy suosituksia. Suunnitelma ei sisällä määräyksiä. Suunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova. Suojelusuunnitelmassa on ehdotettu toimenpiteitä (suositukset), joiden toteutus tapahtuu muun muassa kaava- ja ympäristönsuojelumääräyksillä kuten kohdassa 1 on todettu. Edellä mainitut määräykset ja rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Suunnitelman asema tausta-aineistona (ns. soft law) suunnittelussa ja päätöksenteossa on tunnistettu (vrt. Hallituksen esitys 120/2004 Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta).

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 9 (35) Suojelusuunnitelman asemaa suunnittelussa ja päätöksenteossa selkeytetään muuttamalla suunnitelman esipuheen lause Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. vesilain ja ympäristönsuojelu- sekä maa-aineslainsäädännön perusteella. seuraavaksi: Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota voidaan käyttää tausta-aineistona maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. vesilain ja ympäristönsuojelu- sekä maa-aineslainsäädännön perusteella. Kantaamme tukee myös se seikka, että tänä syksynä aloittaa ympäristöministeriössä työnsä työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää pohjavesiluokitusten juridista asemaa ja säätelytarvetta sillä nykyiset pohjavesiluokitukset eivät perustu mihinkään lakiin eikä määrittely itsessään voi jolla juridisesti velvoittava. Katsomme, että nyt tulisi odottaa työryhmän työn tuloksia ennen jatkovalmistelua. Työryhmä saanee työnsä valmiiksi noin vuoden kuluttua. Ympäristöministeriö on 28.9.2011 asettanut työryhmän valmistelemaan pohjavesien suojeluun liittyvän sääntelyn kehittämistä. Työryhmän tavoitteena on selvittää pohjavesialueiden kartoitukseen, luokitukseen ja käyttöön sekä suojelusuunnitelmiin liittyvät lainsäädännölliset ja menettelylliset kehittämistarpeet ja tehdä ehdotuksia kehittämisvaihtoehdoiksi pohjavesien suojelun tehostamiseksi ja eri toimijoiden oikeusturvan parantamiseksi (vrt. EV 355/2010). Työryhmän toimikausi päättyy 30.11.2012. Työryhmän ehdotusten pohjalta viimeistellään vuoden 2013 aikana tarvittavat säädösehdotukset. Kun otetaan huomioon edellä mainitun hankkeen aikataulu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät sekä se, että Harjamäki-Kasurila - pohjavesialueen kuuluu riskiluokkaan valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymässä Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa (vrt. Harjamäki- Kasurila pohjavesialueen suojelusuunnitelman kohta 1.1.4) ja Kärängänmäen pohjavesialueen kuuluu selvitysluokkaan valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymään Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan perustuvassa Pohjois-Savon vuosien 2010-2015 vesienhoidon toimenpideohjelmassa, ympäristönsuojelulautakunta pitää välttämättömänä,

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 10 (35) että Siilinjärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelmatyö saatetaan loppuun. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla ei edellytä automaattisesti jätevesien käsittelyn tehostamista. Asetus sisältää kiinteistöjen jätevesien käsittelylle puhdistustasot. Luonnoksessa on mielestämme virheellisesti todettu, että kunnat voisivat soveltaa asetusta ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuviksi katsomillaan alueille niitä perustelematta. Näitä tapauksia koskien kunnan tulee antaessaan tällaisia ympäristönsuojelumääräyksiä perustella ja määritellä ne alueet hyvin tarkasti, joilla tehostettu puhdistus on tarpeellista. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn vaatimukset viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla muuttuivat maaliskuussa 2011 voimaan astuneilla säädöksillä. Ympäristönsuojelulain 27c :ssä (86/2000) ja valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) säädetyistä vaatimuksista voidaan poiketa lain 27d :ssä säädetyn mukaisesti. Suojelusuunnitelman kohta 1.2.8 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) edellyttää kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamista. Asetuksessa talousjätevesien puhdistukselle on säädetty vähimmäisvaatimustaso sekä ohjeellinen ankarampi puhdistustaso. Kunnat voivat soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuvilla alueilla. muutetaan seuraavaksi: Hajaasutuksen jätevesien käsittelyä koskevat säädökset uudistuivat vuonna 2011. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) määrittelee puhdistustasot orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää tiukempaa puhdistustasoa pilaantumiselle herkillä alueilla, esimerkiksi pohjavesialueilla. Asetuksessa säädettyä ankarampi puhdistustaso voidaan määrätä myös yleiskaavassa.. Maa- ja metsätaloutta koskevassa osiossa on todettu yleisimmän haitan pohjavesille olevan nitraattipitoisuuden nousun ja veden mikrobiologisen laadun mahdollisen vaarantumisen tai heikentymisen. Lisäksi on todettu, että metsänhakkuut sekä ojitukset voivat heikentää pohjaveden laatua, jos niistä johdetaan pintavettä pohjavesialueelle ja erityisesti turvesuoalueiden ojitukset Suojelusuunnitelman kohdan 2.7 mukaan Maatalouden ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet), ja torjunta-aineiden käyttö. Vaikutukset riippuvat huomattavasti alueen ominaisuuksista ja tämän vuoksi vaikutuksia tulisi tarkastella tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen hydrogeologiset ominai-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 11 (35) saattavat vaarantaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan. Toteamme, ettei tiedossamme ole tapauksia, joista voisi päätellä, että näistä tekijöistä aiheutuu yleisesti pohjavesille haittaa tai pilaantumisen vaaraa. Mikäli asialle ei löydy tällaista tietoa tai näyttöä syy- seuraussuhteista, tulee tämä teksti poistaa. Sama koskee myös puutarhaviljelyä pohjavesialueilla. suudet. Yleisin haitta pohjavedelle on nitraattipitoisuuden nousu, ja myös veden mikrobiologinen laatu saattaa vaarantua tai heikentyä. Lisäksi metsänhakkuut sekä ojitukset voivat heikentää pohjaveden laatua, jos niistä johdetaan pintavettä pohjavesialueelle. Erityisesti turvesuoalueiden ojitukset saattavat vaarantaa pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan. --- Puutarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille.. Maa- ja metsätalouden aiheuttamien haitallisten pohjavesivaikutusten osalta lautakunta viittaa valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymään Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan. Lannan aiheuttama pohjavesien pilaantumisriski todetaan muun muassa vuonna 1993 julkaistussa lietelannan käsittelymenetelmiä ja hyötykäyttöä koskevassa kirjallisuuskatsauksessa (Pirjo Kuitunen ja Juha Martikainen, Ympäristöntutkimuskeskuksen tiedonantoja n:o 144, Jyväskylän yliopisto). Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Kuopion yliopiston ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan uusimisvuonna laitumelta huuhtoutuu merkittäviä määriä typpeä pohjavesiin (Laitumen ja suojavyöhykkeiden ravinnekierto ja ympäristökuormitus, Maaja elintarviketalous 76, 2006). Lautakunta muistuttaa, että Euroopan neuvoston direktiivi 91/676/ETY vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta, joka Suomessa on pantu täytäntöön 15.11.2000 voimaan astuneella asetuksella 931/2000 (ns. nitraattiasetus), koskee myös pohjavesiä. Nitraattidirektiivin täytäntöönpanon liittyvän seurannan mukaan pohjave-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 12 (35) Mikäli lannan patterivarastoja koskevia rajoituksia ja kieltoja suunnitellaan toteutettavaksi, tulee ne rajata pohjavedenottamoiden läheisyyteen tai I- luokan pohjavesialueisiin ja koskemaan uusia varastoja. Lanta- ja tuorerehuvarastojen sijoittaminen pohjavesialueille tulisi myös olla mahdollista mikäli vaihtoehtoisia ja ensisijaisia sijoitusvaihtoehtoja ei ole. den nitraattipitoisuus laatu oli ennallaan tai paranemassa 66 prosentissa seurantapisteistä (EU:n nitraattidirektiivi, Euroopan unioni, julkaisutoimisto, tammikuu 2010). Maatalouden pohjaveden laadulle aiheuttaman riskin osalta lautakunta viittaa olemassa olevaan, pohjavesialueiden peltoviljelyä koskevaan ympäristötuen erityistukisopimusmenettelyyn, missä tavoitteena on vähentää erityisesti typen ja kasvinsuojeluaineiden joutumista pohjavesiin. Pohjavesialueita suojellaan tällä erityistuella esimerkiksi keventämällä pellon muokkausta tai lannoitusta, vähentämällä kasvinsuojeluaineiden käyttöä tai viljelemällä heinää viljojen aluskasveina. Metsätalouden pohjaveden laadulle aiheuttaman riskin osalta lautakunta viittaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Suositusten mukaan Vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla (I-luokka) ei käytetä lannoitteita. Läpäiseviä maita ja muita vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden metsiä ei suositella lannoitettavaksi. --- Ojitusmätästystä tai naveromätästystä ei käytetä pohjavesialueilla, jos ojat tai naverot ylettyvät kivennäismaahan.. muistuttaa ympäristönsuojelulain 4 :ssä säädetystä varovaisuusperiaatteesta ja 8 :ssä säädetystä pohjaveden ehdottomasta pilaamiskiellosta ja toteaa, ettei kannanoton perustella ole tarpeen muuttaa suojelusuunnitelmaa. Suojelusuunnitelmassa todetaan, että nitraattiasetuksen mukaan --- Lannan patterivarastoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. --- uusia eläinsuojia, lantaja tuorerehusäiliöitä ja varastoja ei tule ensisijaisesti sijoittaa pohjavesialueelle. --- Alueelle rakennettavien eläinsuojien, lantaloiden ja tuorerehuvarastojen tulee olla niin tiiviitä, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaa-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 13 (35) Lietelannan, virtsan, pesu- ja jätevesien, puhdistamo- ja sakokaivolietteiden, puristenesteiden nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levityskielto tulee poistaa. Ei ole myöskään perusteita erotella lietelantaa ja kuivalantaa, koska molemmat sisältävät suunnilleen samat ravinnearvot. Nitraattiasetuksen ja ympäristötuen ehtojen säännökset, nykyaikainen viljelytekniikka ja hyvät satoa tuottavat kasvustot estävät tehokkaasti näiden peltojen ravinnehuuhtoumat, pidättävät liukoiset ravinteet kasvustoon ja suojaavat pohjavesiä kun viljavuusanalyysien perusteella tehtyjä lannoitussuunnitelmia noudatetaan. Nitraattiasetus ei kiellä orgaanisten lannoitteiden käyttöä pohjavesialueilla (asetuksessa todetaan, että mikäli niiden käytöstä voi aiheutua vaaraa, niiden käyttö tulee kieltää mutta kielto edellyttää riskien arviointia). On myös arvioitava, onko kyseessä pohjaveden muodostumis- vai varastoitumisalue, sekä virtaamasuunta. Mikäli totaalikielloille olisi perusteita, tulisi ne kohdentaa pohjaveden ottamoiden vaikutuspiiriin ja alueille, joilla maaperän ominaisuudet sitä edellyttävät. Ei niille alueille, joilla peltoviljelyä ja ravinteiden levitystä on ilman ongelmia toteutettu vuosikymmeniä. Kieltojen tarpeellisuus tulee siis harkita tai selvittää tapauskohtaisesti eikä niitä voi sisällyttää suoraan suojelumääräyksiin. Eikä todistustaakkaa voi siirtää yksinomaan viljelijälle. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita tulee siis voida käyttää pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla, mikäli muut riittävät tiedot tai maaperätutkimukset osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskejä pohjaveden laadulle. Tämän asian on linjannut myös ympäristöministeri Paula Lehtomäki vastauksessa kirjalli- raa.. Kuten suojelusuunnitelmassa todetaan, lannan patterointikielto pohjavesialueella perustuu nitraattiasetukseen (931/2000). Kunnallisilla määräyksillä ja nyt kyseessä olevalla ohjeellisella suojelusuunnitelmalla ei voida sivuuttaa lainsäädäntöä. Ei muutoksia. Kuivikelannan ja lietelannan ravinnepitoisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan kuten maaseutuviraston Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013 julkaisun liitteestä 2 ilmenee. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa todetaan seuraavaa: Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tulisi levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää lannoitteena pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla, jos esimerkiksi maaperätutkimukset tai riittävät tiedot pohjavesialueista osoittavat, ettei käytöstä aiheudu pohjaveden laadulle riskiä. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Pohjavesialueella tulee ottaa huomioon myös ympäristökeskusten pohjaveden suojelusta antamat lausunnot, kunnan ympäristönsuojelumääräykset, pohjavesien suojelusuunnitelmat, vesilain nojalla perustettujen vedenottamoiden suoja-aluemääräykset ja vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat. Tällöin ympäristökeskuksen kanta perustuu alueella tehtyihin maaperätutkimuksiin ja se on esitetty joko suojelusuunnitelmassa, ympäristöluvassa tai ympäristökeskuksen pohjaveden suojeluun liittyvässä lausunnossa. Toiminnanharjoittajaa tulee tarvittaessa kehottaa tarkkailemaan toimintansa pohjavesi-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 14 (35) seen kysymykseen nro 95/2009. Muuksi riittäväksi tiedoksi tulee riittää ilman haittavaikutuksia tapahtunut usein vuosikymmeniä jatkunut viljely tai analyysit pohjavedestä. vaikutuksia.. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on 18.3.2009 vastannut kansanedustaja Elsi Kataisen esittämään kirjalliseen kysymykseen 95/2009 tulkintaeroista orgaanisten lannoitteiden vaikutuksesta pohjavesien laatuun seuraavaa: Maatalouden pohjavesivaikutuksia on tutkittu ja niitä on tarpeen tutkia jatkossakin. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on valmistellut kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen, jossa käsitellään myös lannan levitystä pohjavesialueilla. Ohje on kohdistettu alueellisille ympäristökeskuksille, mutta se ei ole viranomaisia sitova. Ohjetta sovellettaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja käytetään tapauskohtaista harkintaa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää keväisin ns. reunavyöhykkeelle, eli pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla, jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. --- Orgaanisten lannoitteiden levittäminen maannoskerrokselle aiheuttaisi ilmeisesti alapuolella olevan maaperän suuren vedenläpäisevyyden takia pohjaveden pilaantumisvaaraa. Orgaanisten lannoitteiden vaikutusta maannoskerroksen suodatusominaisuuksiin on tarpeellista tutkia jatkossa lisää. Tutkimuksen järjestelyt on suunniteltava huolella, ettei pohjavesille aiheuteta tarpeetonta pilaantumisriskiä.. Pohjavesialueiden peltoviljelyä koskevan erityistukioppaan (2007) mukaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella sijaitseville pelloille tulisi

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 15 (35) rajoittaa kuivalannan, lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitystä. Tällä toimenpiteellä turvataan erityisesti pohjaveden hygieenisen laadun säilyminen hyvänä. Varsinaisella muodostumisalueella sijaiseville pelloille suositellaan ensisijaisena erityistukimuotona suojavyöhykkeen perustamista. Varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan lannoituksessa yleensä käyttää karjanlantaa. Poikkeuksena ovat alueet, joilla maaperä on erityisen läpäisevää. Lannan syyslevitystä tulisi rajoittaa, paitsi jos on kyse syysvilja- tai nurmikasvuston perustamisesta. Lannoitus tehdään mieluiten keväällä, jolloin ravinteet ovat heti kasvin saatavilla eivätkä huuhtoudu pellolta ennen seuraavaa kasvukautta.. Lautakunnan selvitysten mukaan peruslohkon osittainenkin sijoittuminen pohjavesialueelle merkitään maaseutuviraston tietojärjestelmässä siten, että koko peruslohko on pohjavesialueella. Siilinjärven kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet ovat pääosin vettä ympäristöönsä purkavia eli antikliinisiä. Lautakunta täydentää toimenpidesuositukseksi seuraavan suosituksen: Pohjavesialueella peruslohkojako muutetaan pohjavesialuerajojen mukaisiksi.. Lautakunta muuttaa pohjavesialuekohtaisten osien tekstin lietelantaa ei tule levittää pohjavesialueelle, mikäli ei pystytä tutkimuksin osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle ja pohjavesialuekohtaisten osien suosituksen Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitsevilla osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalantaa voidaan levittää keväisin ns. reunavyöhykkeelle, eli pohjavesialueen ul-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 16 (35) Toteamme myös, että maaperän suojeludirektiivi kieltää maaperän köyhdyttämisen. Mikäli satoa tuottavalta pohjavesialueella sijaitsevalta pellolta kerätään satoa, on siitä poistuva ravinne korvattava jollakin. Mikäli näin ei tehdä, tuhotaan pohjavesialueella eniten suojaavaa kerrosta eli humus- ja uuttumiskerrosta. Pelkkä väkilannoitteiden käyttö vähentää pintakerroksen mikrobiologista aktiivisuutta ja vähentää siten suodattumiskerroksen vastustuskykyä mahdollista kontaminaatiota vastaan. Pohjavesialuetta suojellaan parhaiten korajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää, jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. seuraavaksi: Pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella oleville pelloille ei tule levittää lantaa, virtsaa, pesu- ja jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, mikäli tutkimuksin ei pystytä osoittamaan, että levityksestä ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä eli varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella voidaan lannoituksessa käyttää orgaanisia lannoitteita 15.8. saakka, syysviljan osalta 31.8. saakka.. muistuttaa ympäristönsuojelulain 5 :ssä säädetystä toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta ja ympäristönluvanvaraisten toimintojen osalta ympäristönsuojeluasetuksen 13 :än, jonka mukaan jos toiminta sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle, lupahakemukseen on liitettävä selvitys maaperä- ja pohjavesiolosuhteista, teknisistä suojaratkaisuista. Lautakunta korostaa, että kyseessä eivät ole määräykset. Euroopan komissio hyväksyi 22.9.2006 ehdotuksen yhteisön teemakohtaiseksi maaperänsuojelustrategiaksi. Strategia sisältää ehdotuksen 2006/0086 (COD) maaperänsuojelun puitedirektiiviksi. Direktiivin ensimmäinen käsittely on edelleen kesken. Lautakunta viittaa edellä esitettyyn ja toteaa, etteivät maaperän ja pohjaveden suojelu ole ristiriidassa.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 17 (35) ylläpitämällä kuohkeaa, mikrobiologisesti ja pieneliötoiminnaltaan aktiivista humuskerrosta. Peltoviljely ja karjatalous, joissa noudatetaan mahdollisimman suljettua ravinnekiertoa, on myös hyvää pohjaveden suojelua viljelyillä alueilla. Toteamme, ettei kunnalla ole toimivaltaa määrätä ELY-keskusta tehostamaan joitakin toimintojaan. ELY-keskuksen toimintaa säätelevät voimassa oleva lainsäädäntö, asetukset sekä keskushallinnon ja EU-säädökset. Viljelijätukien valvonta on rajattu yksityiskohtaisesti EU-säädöksissä. Vuosittaiset valvonnan vähimmäismäärät määräytyvät komission asetuksen perusteella. Valvontamäärään vaikuttaa myös komission valvontaseuraamuksille asettamat rajat. Suomessa maatalouden viljelijätukien valvontaa ohjaa ja hallinnoi maaseutuvirasto, joka vastaa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten toimeenpanosta. Viljelijätukien valvontajärjestelmää pyritään kehittämään kansallisen liikkumavaran sallimissa rajoissa (vrt. maa- ja metsätalousministeriön 18.11.2010 asettaman viljelijätukien valvontatoiminnan rationalisointivaihtoehtoja selvittävän työryhmän loppuraportti Työryhmämuistio mmm 2011:9). ELY-keskuksilla ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa valvonnan kohdentumiseen. Poistetaan. Metsätalouden harjoittaminen ei ole luvanvaraista toimintaa. Suosituksen pidättäytyä lannoituksesta ja torjunta-aineiden käytöstä pohjavesialueilla voisi poistaa, koska tämä asia sisältyy PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksiin. Kansainvälinen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Järjestelmän pohjaveden laatua turvaavia kriteerejä ovat: - Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) ja soveltuvilla (luokka II) pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita. - Vedenhankintaa varten tärkeillä (luokka I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Lautakuntaa muuttaa suojelusuunnitelman kohdan 3.1.5 tekstin Metsien lannoittamisesta ja torjunta-aineiden käytöstä tulee ensisi-

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 18 (35) jaisesti pidättäytyä sekä pohjavesialuekohtaiset toimenpidesuositukset Metsien lannoittamisesta ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä pidättäytyminen pohjavesialueella seuraavaksi: Metsien omistajia kannustetaan liittymään PEFC-metsäsertfiointiin.. Toimenpideohjelmien tiivistelmätaulukoissa on neuvontakohteena tuotu esille metsänuudistamisessa käytettävien maanmuokkausmenetelmien keventäminen. Tämä asia on metsän uudistamisketjuissa jo otettu huomioon. Yleisin metsätalouden maanmuokkausmenetelmä on laikkumätästys, joka on erittäin keveä menetelmä, sillä siinä otetaan pieniä pintalaikkuja ja käännetään ne mataliksi mättäiksi. Maanpintaa avataan vain sen verran kuin on istutuksen kannalta tarpeen. Menetelmä on hyväksi todettu uuden puusukupolven aikaansaamiseksi ja lienee myös pohjavesien kannalta hyvä asia, että uusi puusto saadaan nopeasti aikaiseksi. Muokkaamattomuus johtaa yleensä epäonnistuneeseen lopputulokseen, jolloin alue säilyy heinikkona ja pusikkona jopa kymmeniä vuosia. Tällöin olisi varauduttava korvaamaan metsänomistajalle tuottotappiot. Karuimmilla kasvupaikoilla voidaan tehdä laikutusta luontaisen uudistamisen yhteydessä, mutta siinäkin muokkaus ei ulotu pintakerroksen poistamista syvemmälle eikä ole ongelma pohjavesien kannalta. MTK-Siilinjärvi ry Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje. Toisin kuin esipuheessa sanotaan, niin selvitystä ei voida soveltaa sellaisenaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa eikä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, kuten suojelusuunnitelmaan on kirjattu. Viranomaispäätösten täytyy aina perustua lakiin ja asetuksiin, ei tämän tasoisiin ohjeisiin. Tässä on ilmeinen vaara, että selvitystä ja ohjetta tullaan käyttämään väärin. Pohjavesialuekohtaisiin osiin on kirjattu suositus maanmuokkauksen välttämisestä/keventämisestä pohjavesialueella. Keveillä muokkausmenetelmillä tarkoitetaan esimerkiksi metsämaan laikkumätästystä ja äestystä. Todetaan. Kts. edellä vastaus MTK-Pohjois-Savolle ja Metsänomistajien liitto Järvi- Suomelle.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 19 (35) Esipuheessa tuodaan esille, että Siilinjärven osalta suojelusuunnitelma koskee vain veden hankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita ja Siilinjärven kunnan vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Myöhemmissä kohdissa tämä yksityiskohta ei tule riittävän selvästi esille. Mielestämme tekstiä on tarkennettava niin, että asian suhteen ei tule myöhemmin epäselvyyksiä. Tarkennus voidaan kirjoittaa esimerkiksi seuraavasti: Kaikki pohjavesialueet ovat veden hankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita ja Siilinjärven kunnan vedenhankinnan kannalta merkittäviä (myöhemmin suojelusuunnitelmassa käytetään näistä alueista nimitystä pohjavesialue). Lisäksi on syytä mainita yksiselitteisesti miten kyseinen alue on karttoihin merkitty. Tietojemme mukaan ympäristöministeriössä aloittaa syksyllä 2011 työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää pohjavesiluokitusten juridista asemaa ja sääntelytarvetta. Nykyisellään pohjavesiluokitukset eivät perustu mihinkään lakiin eikä määrittely juridisesti velvoita ketään. Nähdäksemme ennen Siilinjärven kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman jatkamista pitää odottaa em. työryhmän työn tulokset. Suojelusuunnitelmassa otetaan kantaa myös hajajätevesiasioihin. Huomautamme, ettei asetus edellytä kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamista, kuten asiakirjassa harhaanjohtavasti mainitaan. Sen sijaan asetus asettaa kiinteistöjen jätevesien käsittelylle puhdistustasot. Kunta ei myöskään voi soveltaa ankarampia puhdistusvaatimuksia herkästi pilaantuville alueille, vaikka suunnitelmaan on näin kirjoitettu. Kunnanhan pitää tällaisessa tapauksessa antaa ympäristönsuojelumääräys, jossa täytyy hyvin tarkasti määritellä ja perustella ne alueet, joilla tehostettu puhdistus on tarpeen. Suunnitelmassa on seuraavaa: Tässä suunnitelmassa käsiteltävät suojelusuunnitelmat koskevat pohjavesialueita, joiden pääsijaintikunta on Siilinjärven kunta. Tällaisia pohjavesialueita ovat Autiorannan, Harjamäki-Kasurilan, Jälänniemen ja Kärängänmäen pohjavesialueet (kartta 1). Kaikki pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita ja Siilinjärven kunnan vedenhankinnan kannalta merkittäviä.. Kaikkien pohjavesialuekohtaisten osien kohdassa 1.1.1 todetaan, että ko. pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue. Ei muutoksia. Kts. edellä vastaus MTK-Pohjois-Savolle ja Metsänomistajien liitto Järvi- Suomelle. Kts. edellä vastaus MTK-Pohjois-Savolle ja Metsänomistajien liitto Järvi- Suomelle. Pohjavedelle riskiä aiheuttavissa toiminnoissa on todelliset ja jo tiedossa olevat riskitekijät rinnastettu mahdollisiin uhkiin. Siilinjärvellä jo toteutuneita uhkia Pohjavesien suojelusuunnitelman laadinnassa yksi keskeinen osa-alue on riskitekijöiden kartoittaminen (vrt. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 20 (35) ovat sekä viemäriverkoston vuodot että teiden suolaamisesta johtuvat pohjavesien kohonneet kloridipitoisuudet. On vastuutonta todeta, ettei näitä jo toteutuneita riskejä voida tulevaisuudessa mitenkään vähentää. Sen sijaan etsitään kohteita, joissa toimintoja voidaan kieltää ja vain sillä tiedolla, että vaaraa saattaa olla olemassa. Uhkia on kiistatta monenlaisia, mutta onko tiedossa yhtään tapausta, missä tiedetään olleen syy-seuraus suhdetta esim. metsähakkuiden ja pohjaveden pilaantumisen välillä? osana vesienhoidon järjestämistä, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007). Tähän työhön ei sisälly riskinarviointia, so. riskin suuruuden ja/tai merkityksen arviointia. Pohjavedelle vaaraa aiheuttavien toimintojen analysointi vaatii hyvät perustiedot toiminnoista, maaperän koostumuksesta ja maaperäkemiasta. Riittävien perustietojen puuttuessa asiantuntijanäkemyksiin perustuvaa melko subjektiivista riskinarviointia ei ole sisällytetty suunnitelmaan. Yhdistyksen kannanotossa esitettyä on tarpeen tarkentaa tiedolla, jonka mukaan Siilinjärven kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten pohjavesialueilla olevien viemäriverkostojen aiheuttama riski on tiedostettu. Viemäriverkostolle ja koko jätevesijärjestelmälle annetaan toimenpidesuosituksia muun muassa Harjamäki-Kasurila pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. Pohjaveden kloridipitoisuuden nousun taittamiseksi Pohjois-Savon ELYkeskus on siirtynyt käyttämään valtatien 5 Kärängänmäen pohjavesialueella olevalla osuudella sekä kantateiden 75 ja 77 Harjamäki-Kasurila - pohjavesialueella olevilla osuuksilla liukkaudentorjunnassa kaliumformiaattia Siilinjärven kunnanhallituksen 30.6.2009 tekemään esitykseen perustuen. Kaliumformiaatin käyttö valtatien 5 Harjamäki-Kasurila -pohjavesialueella sijaitsevalla osuudella edellyttää muuttuvaa liikenteenohjausjärjestelmää, jonka suunnittelu on käynnistetty (Pohjois-Savon ELY-keskuksen 8.3.2010 päivätty kirje). Nyttemmin saatujen tietojen mukaan valtatien 5 liikenteenohjausjärjestelmä ei ulotu Harjamäki-Kasurilan -pohjavesialueelle saakka. Liukkaudentorjunta ko. osuudella tullaan tarkastelemaan erikseen. Ei muutoksia.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 21 (35) On kohtuutonta estää edes lietelannan käyttöä pohjavesialueilla, koska ei voida todistaa siitä olleen haittaa pohjavesille. Teiden suolaamisesta ja jätevesivuodoista on kiistatta haittaa. Muistutamme myös, että tehokkainta ympäristönsuojelua on kierrättää ravinteita. Riittävä peltojen lannoitus varmistaa hyvät satotasot, minkä ansiosta ympäristöön ei jää vapaita ravinteita. Nykyisellään lannankäyttöä ja lannoitusmääriä ohjataan nitraattiasetuksella. Lisäksi maatalouden ympäristötukea hakeneita viljelijöitä velvoittavat myös ympäristötuen sitoumusehdot. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmalla ei pystytä antamaan kieltoja. Kts. edellä vastaus MTK-Pohjois-Savolle ja Metsänomistajien liitto Järvi- Suomelle. Emme käsitä miksi suunnitelmassa puututaan yleensäkään lannan olomuotoon. Nitraattiasetus edellyttää mm. voimassa olevan lannan typpianalyysin lannan olomuodosta riippumatta. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita on voitava käyttää, jos käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Esimerkkinä mainittakoon, ettei pelloille, joille lantaa on levitetty vuosikymmenten ajan eri olomuodoissa ilman pohjavesille aiheutuneita ongelmia voida mitenkään perustella lannan levityskieltoa. Peltojen lannoituksen on meidänkin mielestämme perustuttava voimassaoleviin viljavuusanalyyseihin. Pohjaveden suojelun edellyttämiin toimenpiteisiin on kirjattu, ettei peltolohkoille levitetä lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenesteitä eikä muitakaan nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Levityskielto on rankka eikä sitä voida hyväksyä yleistäen. Viranomainen voi puuttua edellä mainittuihin asioihin tapauskohtaisesti käsitellessään tilan ympäristölupaa. Asia tulee esille mm. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Kyseinen ohje korostaa tapauskohtaista harkintaa ja paikallisia olosuhteita myös pohjavesialueilla. Kts. edellä vastaus MTK-Pohjois-Savolle ja Metsänomistajien liitto Järvi- Suomelle.

Ymp.suoj.ltk 20.11.2012 61 liite 1 22 (35) Suunnitelma sisältää väitteitä, omia johtopäätöksiä ja yleistyksiä, mitkä eivät sovi suojelusuunnitelmaan. Suunnitelmassa on mm. yleistetty, että kaikki puutarhaviljely on kuormittavaa. Jos suunnitelman tarkoitus ei ole kohdistaa toimenpiteitä tarkoituksellisesti johonkin toimialaan, joudutaan kieltämään myös kotitalouksien kasvimaat ja kukkapenkit pohjavesialueilta. Suojelusuunnitelmassa on todettu yleisesti, että maatalouden ja metsätalouden pohjavedelle aiheuttamia riskejä ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden (erityisesti typpilannoitteet) ja torjunta-aineiden käyttö. Tekstissä sivulla 19 mainitaan, että vaikutukset riippuvat huomattavasti alueen ominaisuuksista ja tämän vuoksi vaikutuksia tulisi tarkastella tapauskohtaisesti ottaen huomioon alueen hydrogeologiset ominaisuudet. Pohjaveden suojelun edellyttämissä toimenpiteissä tapauskohtaisuus on jo unohdettu. Huomautamme, että vuodesta 2000 saakka on ollut voimassa suoraan kaikkia velvoittava nitraattiasetus, jonka tarkoituksena on rajoittaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsyä vesiin. Sitoutuessaan noudattamaan ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen (LFA) ja tilatuen ehtoja viljelijät ovat vielä erikseen sitoutuneet noudattamaan kyseistä asetusta. Onko mitään muuta ammattiryhmää ohjeistettu vesien suojelun kannalta näin pitkään ja tehokkaasti? Ohjeistukseen on liittynyt koko ajan myös valvonta. Ihmettelemme, mihin kunnan toimivaltaan kuuluu määrätä ELY-keskusta tehostamaan tiloihin kohdistuvaa valvontaa entisestään. Kyseinen kohta on poistet- Suojelusuunnitelmassa on pyritty tuomaan esille toimintoja, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun. Puutarhojen osalta pääpaino on puutarhataloudessa, ei kotitalouksien puutarhoissa. Suojelusuunnitelman kohta 2.7 Puutarhoilla varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille. muutetaan seuraavaksi: Puutarhataloudessa varastoidaan ja käytetään lannoitteita ja torjunta-aineita. Kasvihuonetuotannon aiheuttama kuormitus on pinta-alayksikköä kohden moninkertainen verrattuna tavalliseen peltoviljelyyn. Avomaan puutarhakasvien viljelyn alueellinen ja paikallinen merkitys sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskille on suuri. Sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käyttömäärät ovat huomattavasti suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä, ja viljelys voi olla hyvinkin yksipuolista ja keskittynyttä vuodesta toiseen samoille pelloille.. Kts. edellä vastaus MTK-Pohjois-Savolle ja Metsänomistajien liitto Järvi- Suomelle.