TTS:n julkaisuja 413 Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Kirsi Nikander Irene Roos
Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Kirsi Nikander Irene Roos TTS:n julkaisuja 413 ISBN 978-951-788-422-8 ISSN 1799-2443 NURMIJÄRVI 2012
TTS PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski Markkanen, Kirsi Nikander, Irene Roos Julkaisun nimi Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Kyselyiden ja haastatteluiden yhteenvetoraportti Tiivistelmä Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 413 Julkaisuaika Helmikuu 2012 Toimeksiantaja Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskukset Tutkimuksen nimi Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA) Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla hankkeen tavoitteena oli lisätä ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa sekä verkostoitumista yrittäjien välillä. Tässä raportissa esitellään hankkeessa tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden tulokset. Kyselyiden ja haastatteluiden avulla selvitettiin Green Care yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä maaseudun hoiva ja maaseutuyrittäjien kiinnostusta Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien osaamista ja palvelutarjontaa. Tavoitteena oli myös selvittää kunta asiakkaiden tarpeita ja toiveita Green Care palveluista. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli tiedustella valtakunnallisten sosiaali ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care palveluja. Kyselyissä oli tavoitteena myös kartoittaa miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Maaseutuyrittäjille, hoivayrittäjille, kuntien sosiaali ja terveysalan viranomaisille sekä kolmannelle sektorille tehtyjen kyselyiden mukaan käsite Green Care Vihreä Hoiva tunnettiin vielä huonosti. Green Care palveluita tarjoavia maaseutu ja hoivayrittäjiä oli vähän sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö Green Care palveluiden toteuttamisessa oli vielä vähäistä. Kyselyiden ja haastatteluiden mukaan eri tahojen resurssien yhdistämistä ja yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Kuntakyselyn mukaan yleisimmin ostettuja Green Care palveluja olivat ratsastusterapia ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta lapsille, nuorille ja kehitysvammaisille sekä sijaisasuminen maaseudulla. Noin puolet kunnista arvioi ostavansa sotepalveluita yksityisiltä palveluntarjoajilta entistä enemmän tulevaisuudessa. Tämä antaa mahdollisuuksia Green Care toiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Jatkossa Green Care alan kehittämisen kannalta on tärkeää saada Green Care Vihreä Hoiva käsite ja sen toimintamallit tunnetuksi. Yritystoiminnan kannattavuuden kannalta on välttämätöntä saada kunta asiakkaat kiinnostumaan ja ostamaan Green Care palveluja. Green Care toiminnan laadulliset asiat pitää saada esitettyä yhtenäisesti ja luotettavasti, toiminnan kehittäminen vaatii viralliset määritelmät, laatukriteerit ja vastuutahon. Toiminnan organisointi parantaa sen jatkuvuutta ja kannattavuutta. Yritystoimintaa ja palvelutuotteita tulee kehittää konkreettisten pilottien kautta. Green Care toiminnan edistämisessä, kehittämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Avainsanat Green Care, Vihreä Hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät ISBN 978 951 788 422 8 Yksikkö TTS PL 5, 05201 Rajamäki puh (09) 2904 1200 ISSN 1799 2443 Kieli Suomi Sivuja 55 + liitteet 75 Myynti TTS Työtehoseura ry PL 5, 05201 RAJAMÄKI puh (09) 2904 1200 www.tts.fi, http://www.ttskauppa.fi Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 2
Sisällys ALKUSANAT... 5 1 TAUSTA... 6 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS... 8 2.1 Tavoitteet... 8 2.2 Toteutus... 8 2.2.1 Maaseutuyrittäjäkysely... 9 2.2.2 Hoivayrittäjäkysely... 9 2.2.3 Kuntakysely... 9 2.2.4 Kysely kolmannelle sektorille... 9 2.2.5 Yrittäjähaastattelut... 9 3 TULOKSET... 11 3.1 Maaseutuyrittäjäkysely... 11 3.1.1 Taustatietoja... 11 3.1.2 Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta... 14 3.1.3 Kiinnostus Green Careen... 16 3.2 Hoivayrittäjäkysely... 20 3.2.1 Taustatietoja... 20 3.2.2 Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta... 24 3.2.3 Kiinnostus Green Careen... 25 3.3 Kuntakysely... 29 3.3.1 Taustatietoja... 29 3.3.2 Eri asiakasryhmien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kunnissa nyt ja tulevaisuudessa... 31 3.3.3 Green Caren tunnettavuus ja kuntien kiinnostuneisuus... 36 3.4 Kysely kolmannelle sektorille... 37 3.4.1 Taustatietoja... 37 3.4.2 Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta... 39 3.5 Yrittäjähaastattelut... 41 3.5.1 Taustatietoja... 41 3.5.2 Toimintaedellytykset... 43 3.5.3 Asiakkaat... 46 3.5.4 Vaikutuksia... 47 3.5.5 Sopimuskäytännöt, markkinointi ja talous... 48 3.5.6 Tulevaisuus... 49 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 51 LÄHTEET... 54 LIITE 1. ALUEELLISIA GREEN CARE SELVITYKSIÄ LIITE 2. KYSELY GREEN CARE -YRITTÄJYYDESTÄ MAATALOUSYRITTÄJILLE LIITE 3. KYSELY GREEN CARE -YRITTÄJYYDESTÄ HOIVAYRITTÄJILLE LIITE 4. KYSELY GREEN CARE -TOIMINNASTA KUNNILLE LIITE 5. KYSELY GREEN CARE -TOIMINNASTA KOLMANNELLE SEKTORILLE LIITE 6. HAASTATTELULOMAKKEET TTS:n julkaisuja 413 (2012) 3
LIITE 7. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET HÄME LIITE 8. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 9. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET PIRKANMAA LIITE 10. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET UUSIMAA LIITE 11. MAASEUTUYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET VARSINAIS-SUOMI LIITE 12. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET HÄME LIITE 13. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET KAAKKOIS-SUOMI LIITE 14. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET PIRKANMAA LIITE 15. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET UUSIMAA LIITE 16. HOIVAYRITTÄJÄKYSELYN TULOKSET VARSINAIS-SUOMI TTS:n julkaisuja 413 (2012) 4
ALKUSANAT Tämä selvitys on osa TTS:n hanketta Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA), jonka tavoitteena oli muun muassa edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta. Hanke on Hämeen, Kaakkois Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen ELY keskuksien rahoittama (Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013). Hankkeen toteutti TTS (Työtehoseura). Alueellisina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Hämeen Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Häme), Pirkanmaan Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Pirkanmaa), Varsinais Suomen Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Farma), Uudenmaan Maa ja kotitalousnaiset (ProAgria Uusimaa) sekä Kaakkois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Maaseutu ja hoivayrittäjien kyselyiden ja haastatteluiden sekä kunta ja kolmannen sektorin kyselyiden yhteisenä tavoitteena oli kartoittaa Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden, maaseutuyrittäjien, hoivayrittäjien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Hankkeen kohderyhmänä olivat muun muassa Green Care palveluiden kehittämisestä kiinnostuneet maaseudun yrittäjät, kuten hoiva ja maatilayrittäjät. Green Care palvelut voivat myös täydentää ja monipuolistaa kuntien ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa. Selvityksen toteuttivat TTS:ssa tutkijat Anne Korhonen ja Sari Liski Markkanen. Asiantuntija Kirsi Nikander osallistui kuntakyselyn osuuden tekemiseen. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Irene Roos. Työtehoseura, TTS, kiittää rahoittajia ja yhteistyökumppaneita, kyselyihin vastanneita sekä erityisesti yrittäjiä aktiivisesta osallistumisesta haastatteluihin ja näkemyksistä Green Care toiminnan kehittämiseksi Suomessa. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 5
1 TAUSTA Green Care on noussut yhdeksi kehittämiskohteeksi maaseutupolitiikassa. Se on mainittu esimerkiksi Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa, Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelmassa ja valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa. Niissä Green Care nähdään keskeisenä tulevaisuuden hoiva ja hyvinvointipalveluyrittäjyyden muotona sekä yhtenä maaseudun yrittäjyyden kasvumahdollisuutena. Tämän vuoksi Suomessa on tehty ja tehdään parhaillaan useita selvityksiä Green Caren mahdollisuuksista. Green Care on palvelumuoto, jolla on menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Siinä hyödynnetään maaseutuympäristöä ja erityisesti maatiloja hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Green Care voi lisätä kuntoutus ja hoivapalvelujen vaikuttavuutta ja edistää lasten, nuorten, ikäihmisten, mielenterveys ja päihdekuntoutettavien sekä kehitysvammaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Toimintamuotoina voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Nämä uudet tavat toteuttaa hyvinvointipalveluita ovat viime aikoina lisääntyneet Euroopassa; Green Care, Farming for Health ja Social Farming ovat vakiintuneita käsitteitä jo muualla. Suomessa arvioidaan olevan 200 300 hyvinvointipalveluja tuottavaa maatilaa. Toiminnan laajentamiseen olisi tarvetta, mutta esim. Green Caren toimintatavat ovat tuntemattomia ja palvelujen vaikuttavuudesta on tehty vain vähän tutkimusta. Erilaisia kehitys ja tutkimushankkeita on aloitettu vasta viime vuosina. Liitteessä 1 on esitelty muutamia alueellisia Green Care hankkeita. Tämän hankkeen Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla taustaselvityksessä perehdyttiin kuntien, kaupunkien, maakuntaliittojen yms. palvelustrategioihin, palvelutarve ja väestöselvityksiin sekä alueellisiin sosiaali ja terveysalan kehittämishankkeisiin. Jo olemassa olevista selvityksistä etsittiin viitteitä Green Care malliin soveltuvista palvelutarpeista. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla alueellisten projektien vetäjiä sekä sosiaali ja terveysalan kehittämiskeskusten edustajia. (Korhonen ym. 2011a) Tuleviin palvelutarpeisiin vaikuttavana tekijänä korostuu väestön ikääntyminen ja siitä johtuva sosiaali ja terveyspalvelujen nopea kasvu. Myös mielenterveyden häiriöiden ja dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden kasvu aiheuttaa merkittävää lisäkuormitusta niin hoidollisen kuin sosiaalisen tuen tarpeeseen. Monisairaiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Green Care toiminnan kannalta mahdollisuuksina palvelustrategioissa yms. nousivat esille asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen, hoiva ja hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen ja kehittäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen. (Korhonen ym. 2011a) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 6
Uusien yhteistyömuotojen ja toimintamallien kehittämiseksi Green Care toiminnalle mahdollisuuksia luovat: uudenlaisten ratkaisujen luominen palveluiden turvaamiseksi ja lisäämiseksi maaseudulla uudenlaisten toimintamallien etsiminen ja kokeileminen, esimerkiksi sosiaalinen yritystoiminta sekä Green Care toiminta ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan roolin vahvistaminen palvelutuotannossa voimavarojen suuntaaminen mm. avopalveluiden kehittämiseen ja kuntouttavaan työhön mielenvireyttä ja sosiaalista toimintakykyä ylläpitävien kurssien järjestäminen yli 65 vuotiaille Kelan kuntoutustarjontana. (Korhonen ym. 2011a) TTS:n Green Caren toimintamallit hankkeessa selvitettiin Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja malleja, sekä millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia jo käytössä olevia Green Care toimintatapoja ovat yrittäjän ja muiden toimijoiden, kuten kunnan, toisen yrittäjän, muun julkisen tai kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä järjestettävä, yritystoimintana toteutettava tai kolmannen sektorin järjestämä toiminta. (Korhonen ym. 2011b) Kuntien ja yrittäjien hyvä yhteistyö on välttämätöntä Green Care toiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi edellyttää asiakassuhteiden riittävää määrää ja jatkuvuutta. Kunnan kautta tulevat asiakkaat ovat monille yrittäjille tärkein asiakasryhmä, mutta tulevaisuudessa yksityisten asiakkaiden määrä tulee mahdollisesti kasvamaan. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 7
2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1 Tavoitteet Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla (VIVA) hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja edistää Green Care toiminnan tunnettavuutta Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Lisäksi tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri toimijoiden, maaseutuyrittäjien, hoivayrittäjien, kuntien ja kolmannen sektorin välillä. Yrittäjäkyselyiden tavoitteena oli selvittää maaseutu /maatilayrittäjien ja hoivayrittäjien kiinnostusta ja mahdollisuuksia Green Care toimintaan. Lisäksi kartoitettiin yrittäjien nykyistä toimintaa, palvelutarjontaa, osaamista sekä koulutus ja kehittämistarpeita. Kuntakyselyn tavoitteena oli selvittää kuntien nykyisiä menettelytapoja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa kuntien sosiaali ja terveyspuolen tarpeita, toiveita ja kokemuksia sekä suunnitelmia yksityisten palvelujen ostamisesta sekä kiinnostusta Green Care palveluiden käyttämiseen tulevaisuudessa. Kolmannen sektorin kyselyn tavoitteena oli selvittää valtakunnallisten sosiaali ja terveysjärjestöjen kiinnostusta ja mahdollisuuksia tarjota Green Care palveluja. Kyselyissä pyrittiin myös selvittämään miten yksityinen, kunnallinen (julkinen) ja kolmannen sektorin palvelutuotanto toimivat yhteistyössä. Yrittäjähaastatteluilla selvitettiin tarkemmin yrityksen nykytilannetta, kehityssuunnitelmia, toimintaedellytyksiä ja yhteistyön käytännön mahdollisuuksia. 2.2 Toteutus Kyselyt ja yrittäjähaastattelut tehtiin helmi kesäkuussa 2011. Tulokset käsiteltiin, analysoitiin ja raportoitiin syksyllä 2011. Selvityksen toteutus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvityksen toteutus. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 8
2.2.1 Maaseutuyrittäjäkysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä yhteistyössä ProAgria Hämeen, ProAgria Pirkanmaan, ProAgria Uudenmaan ja ProAgria Farman kanssa. TTS laati webropol kyselylomakkeen (Liite 2). ProAgriat lähettivät sähköpostilla linkin kyselyyn Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais Suomen maaseutuyrittäjille, joiden yhteystiedot heillä oli, viikolla 4. TTS lähetti linkin kyselyyn sähköpostilla Kaakkois Suomen maaseutuyrittäjille viikolla 4. TTS hankki Kaakkois Suomen maaseutuyrittäjien sähköpostiosoitteita Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta. Sieltä saatiin vuonna 2010 perustukea saaneiden, sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden ja luvan luovuttaa tietojaan markkinointitarkoituksiin antaneiden maaseutuyrittäjien yhteystiedot. Kysely lähetettiin yhteensä noin 4750 maaseutuyrittäjälle. Kyselystä lähetettiin muistutus viikolla 6 ja Kaakkois Suomen alueelle lähetettiin 22 kyselyä postitse toimimattomien sähköpostiosoitteiden vuoksi. Lisäksi kyselyä täydennettiin ProAgrioiden ja TTS:n tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla 8 10 Hämeessä, Kaakkois Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. 2.2.2 Hoivayrittäjäkysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä yhteistyössä ProAgria Farman, ProAgria Hämeen, ProAgria Pirkanmaan, ProAgria Uudenmaan ja Socomin, kanssa. TTS laati webropol kyselylomakkeen (Liite 3). Yhteistyökumppanit lähettivät sähköpostilla linkin kyselyyn oman alueensa sosiaali, kuntoutus ja terapiapalveluja tarjoaville hoiva alan yrittäjille viikolla 4 tai 5. Kysely lähetettiin yhteensä 1 170 hoiva alan yrittäjälle. Noin viikon kuluttua kyselystä lähetettiin muistutus. Lisäksi kyselyä täydennettiin ProAgrioiden tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla 10 12. 2.2.3 Kuntakysely Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti TTS (kyselylomake liitteenä 4) Kysely lähetettiin 117 kunnan sosiaali ja terveysalan vastaavalle, kuten sosiaali ja terveysalan johtajille viikolla 7. Muistutus kyselystä lähetettiin viikolla 9. Lisäksi kyselyä täydennettiin TTS:n tekemillä puhelinhaastatteluilla viikoilla 11 18. 2.2.4 Kysely kolmannelle sektorille Kysely toteutettiin sähköisenä webropol kyselynä. Kyselyn suunnitteli ja toteutti TTS (kyselylomake liitteenä 5) Se lähetettiin 110 sosiaali ja terveysalan kolmannen sektorin keskusjärjestölle viikolla 7. Muistutus kyselystä lähetettiin viikolla 9. 2.2.5 Yrittäjähaastattelut Kyselytutkimukseen osallistuneita ja haastatteluun halukkaita Green Care palveluja tarjoavia maaseutu ja hoivayrittäjiä sekä Green Care yritystoimintaa suunnittelevia yrittäjiä valittiin mukaan haastatteluun. Haastattelut toteutettiin maalis heinäkuussa 2011. Haastatteluja tehtiin yhteensä 31, joista 15 oli maaseutuyrittäjähaastattelua ja 16 hoivayrittäjähaastattelua. Haastateltujen yrittäjien määrät eri alueilla on esitetty taulukossa 1. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 9
Taulukko 1. Maaseutu- ja hoivayrittäjien haastattelut. maaseutuyrittäjät, n hoivayrittäjät, n yhteensä, n Häme 4 6 10 Kaakkois-Suomi 2 4 6 Pirkanmaa 4 2 6 Uusimaa 2 3 5 Varsinais-Suomi 3 1 4 Yhteensä 15 16 31 Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna, joka sisälsi seuraavat aihealueet: Yritystoiminta Toimintaedellytykset Asiakkaat Sopimuskäytännöt ja markkinointi Tulevaisuus Haastattelut kestivät 0,5 1,5 tuntia. Haastattelujen yhteydessä tutustuttiin mahdollisuuksien mukaan myös yrityksen nykyiseen toimintaan ja tiloihin, jolloin haastattelu kesti pidempään. Haastattelulomakkeet ovat liitteenä 6. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 10
3 TULOKSET 3.1 Maaseutuyrittäjäkysely 3.1.1 Taustatietoja Maaseutuyrittäjäkyselyyn saatiin 1 036 vastausta, joten vastausprosentti oli 22 prosenttia. Saatujen vastausten määrät alueittain on esitetty taulukossa 2. Alueelliset tulokset ovat liitteinä 7 11. Taulukko 2. Lähetettyjen kyselyiden ja saatujen vastausten määrät alueittain. lähetetty, n vastauksia, n vastausprosentti, % Häme 1 039 201 19 Kaakkois-Suomi 390 73 19 Pirkanmaa 768 212 28 Uusimaa 627 118 19 Varsinais-Suomi 1 928 432 22 Yhteensä 4 752 1036 22 Vastaajista 59 prosenttia oli miehiä ja 41 prosenttia naisia. Nuoria, 30 vuotiaita ja sitä nuorempia vastaajia oli vähän, viisi prosenttia. Ikäryhmään 31 45 vuotiaat kuului lähes neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Eniten vastaajia oli ikäryhmässä 46 60 vuotiaat. Heitä oli yli neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Yli 60 vuotiaita oli 15 prosenttia vastaajista. (Taulukko 3) Taulukko 3. Vastaajan syntymävuosi. n % 1950 tai aiemmin 159 15 1951 1965 436 42 1966 1980 380 37 1981 tai myöhemmin 50 5 puuttuva tieto 11 1 Yhteensä 1036 100 Lähes joka viidennellä vastaajalla tai jollain muulla tilalla vakinaisesti asuvalla henkilöllä oli sosiaali tai terveysalan koulutus. Yleisimmät sosiaali ja terveysalan koulutuksista olivat lähi, perus ja sairaanhoitaja. Muita olivat muun muassa lastentarhan opettaja, sosiaaliohjaaja, sosionomi ja terveydenhoitaja. Maatilan päätuotantosuunnista viljanviljely oli yleisin. Viljanviljely oli päätuotantosuunta lähes puolella tiloista. Noin joka kuudennella tilalla päätuotantosuunta oli lypsykarjatalous. Muina päätuotantosuuntina mainittiin useimmin muu kasvinviljely ja hevostalous. (Kuva 2) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 11
Kuva 2. Maatilan päätuotantosuunta, n= 1 015. Suunnilleen puolella tiloista viljelyksessä oleva peltopinta ala oli alle 50 hehtaaria. Noin 20 vastaajalla ei ollut viljelyksessä olevaa peltoa. Lähes 30 prosentilla vastaajista viljelyksessä oleva pelto ala oli 51 100 hehtaaria. Peltopinta alaltaan yli 100 hehtaarin tiloja oli 15 prosenttia. (Taulukko 4). Taulukko 4. Viljelyksessä oleva peltopinta-ala. n % 0 ha 21 2 1 20 ha 178 17 21 50 ha 310 30 51 100 ha 297 29 yli 100 ha 152 15 puuttuva tieto 78 8 Yhteensä 1036 100 Yli 60 prosenttia tiloista oli liikevaihdoltaan pieniä alle 100 000 euron tiloja. Liikevaihdoltaan keskikokoisia 100 000 200 000 euroa tiloja oli viidesosa. Samoin liikevaihdoltaan keskimääräistä suurempia tiloja oli noin viidennes. (Kuva 3) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 12
Kuva 3. Maatilayrityksen liikevaihto, n = 977. Yli kolmasosalla tiloista oli muuta yritystoimintaa maatalouden lisäksi. Urakointia oli lähes 50 prosentilla tiloista. Matkailua, majoitusta ja virkistyspalveluja tarjosi lähes joka neljäs tila. Elintarvikkeiden tai muiden maataloustuotteiden jatkojalostusta oli noin 10 prosentilla tiloista ja hoivapalvelua oli kahdella prosentilla tiloista. Muina yritystoimintoina tulivat esille muun muassa metsätalous, polttopuukauppa, metallityöt, rakentaminen ja ratsastus. (Kuva 4) Kuva 4. Muu yritystoiminta, n = 380. Lähes kahdella kolmasosalla tiloista työskenteli päätoimisesti 1 2 henkilöä. Yli puolella maaseutuyrityksistä työskenteli osa aikaisesti 1 2 henkilöä. (Taulukot 5 ja 6). Vastaaja tai hänen puolisonsa kävivät tilan ulkopuolella töissä 44 prosentissa tiloista. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 13
Taulukko 5. Tilalla/yrityksessä päätoimisesti työskentelevien lukumäärä. n % 0 henkilöä 214 21 1 2 henkilöä 665 64 3 5 henkilöä 64 6 yli 5 henkilöä 11 1 puuttuva tieto 82 8 Yhteensä 1036 100 Taulukko 6. Tilalla/yrityksessä osa-aikaisesti työskentelevien lukumäärä. n % 0 henkilöä 197 19 1 2 henkilöä 573 55 3 10 henkilöä 92 9 yli 10 henkilöä 10 1 puuttuva tieto 164 16 Yhteensä 1036 100 3.1.2 Green Caren tunnettavuus ja palvelutarjonta Green Care termin tunnettavuus oli vielä huono ja Green Care palveluiden tarjonta vähäistä. Termi oli ennestään tuttu alle viidesosalle vastaajista. Vain neljällätoista tilalla oli jo Green Care toimintaa. Lähes kaikki Green Care palveluja tarjoavat tilat olivat liikevaihdoltaan pieniä tai keskikokoisia tiloja, liikevaihto alle 200 000 euroa vuodessa (Kuva 5). Kuva 5. Green Care -palveluiden tarjonta erikokoisilla tiloilla, n= 977. Green Care palveluita jo tarjoavista tiloista useimmilla päätuotantosuuntana oli hevostalous. Viljanviljely tiloista vain kolme tarjosi Green Care palveluja. Yksikään siipikarja tai sikatila ei tarjonnut Green Care palveluja (Kuva 6). Tiloilla, joilla oli Green Care toimintaa, oli muita useammin jollakin perheenjäsenistä sosiaali ja terveysalan koulutus. Tilan ulkopuolella työskentely oli hieman vähäisempää kuin muilla tiloilla. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 14
Kuva 6. Green Care -palveluiden tarjonta päätuotantosuunnittain erilaisilla tiloilla, n = 1 008. Seitsemän maaseutuyrittäjää tarjosi kuntoutusta tai terapiaa ja kuudella oli perhehoitoa lapsille tai ikäihmisille. Lisäksi kaksi tilaa tarjosi päivätoimintaa ja yksi kuntouttavaa työtoimintaa. Muita Green Care palveluja tuotti seitsemän yrittäjää. Näitä olivat esimerkiksi sosiaalipedagoginen hevostoiminta, luontoretriitti, lasten ja perheiden leirit ja lomat, joogakurssit, käsityöpajat ja askarteluhetket, virkistyspäivät ja viikonloput (Kuva 7). Kuva 7. Tarjottavat Green Care palvelut, n = 14. Lähes kolme neljäsosaa tarjosi Green Care palveluja itsenäisenä palvelun tarjoajana. Lisäksi Green Care palveluja tuotettiin yhteistyössä hoivayrittäjän, muun yrittäjän tai kolmannen sektorin kanssa. (Kuva 8) TTS:n julkaisuja 413 (2012) 15
Kuva 8. Green Care palveluiden tarjontatapa, n = 15. 3.1.3 Kiinnostus Green Careen Vastaajista 45 prosenttia oli kiinnostunut tarjoamaan Green Care palveluja tulevaisuudessa (Kuva 9). Suurimalla osalla heistä maatilan liikevaihto oli pieni, alle 100 000 euroa vuodessa (Kuva 10). Kodin ulkopuolisessa ansiotyössä käyvät, sekä sosiaali tai terveysalan koulutuksen saaneet, olivat hieman muita kiinnostuneempia aloittamaan Green Care toiminnan. Kuva 9. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa, n= 927. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 16
Kuva 10. Kiinnostuneisuus tarjota Green Care -palveluita tulevaisuudessa erikokoisilla tiloilla, n = 927. Pääasiassa Green Careen suhtauduttiin ainakin periaatteessa myönteisesti, vaikkei itse oltukaan kiinnostuneita aloittamaan Green Care toimintaa. Monien vastaajien kommentit osoittivat realistista asennetta. Yrittäjät kommentoivat Green Carea muun muassa seuraavasti: Hyvä juttu, jos keksitään tuotannosta luopuville toimintaa. Kiinnostavaa toimintaa, mutta ei nykyisellään sovi meidän toimintaan. Ajatus kuulostaa hyvältä, mutta sitoutuminen toimintaan ei onnistu nopeasti. Hoiva ala todella mielenkiintoinen ja maatilalla on todella paljon sellaista, mitä voisi tarjota, mutta suoraan sanottava, että lisäbyrokratia metsä ja maatalouspaperisodan lisäksi pelottaa. Ongelmaksi muodostuu, kuinka ehtii ja jaksaa maatilan töiden lisäksi hoitotyön. Myös huonoja kokemuksia sosiaalityöntekijöistä, jotka eivät ymmärrä maalla asumisen erityispiirteitä. Toisaalta osa vastaajista suhtautui Green Care ajatukseen kriittisesti ja kysely kirvoitti heidät kirjoittamaan tiukkaa palautetta. Green Care tarvitsee päättäjien taholla uskallusta ajatella asioista toisin. Byrokratia kahlitsee alan yrittäjiä Suomessa, muualla Euroopassa on jo enemmän vaihtoehtoja ja vapautta. Tämä ohjelma on yhtä hömppää. Me maalla viljelemme ja ammattihoitajat saavat aivan rauhassa hoitaa missä hyvänsä. Nostakaa ny tätä perustuotannon arvostusta ensin ja alkakaa piipertämään vasta sitten. Sairaat ja vanhukset halvalla maajussien hoitoon ei onnistu! Muutoin idea on hyvä. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 17
Toivottavasti tämä kehitys idea toisi kunnollisen korvauksen, eikä tarvitse tyytyä 4 euron tuntipalkkaan vrt. asianajaja palkkio 160 euroa /h Yli puolet Green Care toiminnan aloittamisesta kiinnostuneista haluaisi aloittaa terapia ja kuntoutuspalveluiden tarjoamisen. Lähes puolet oli kiinnostuneita aloittamaan päivätoiminnan lapsille tai ikäihmisille. Lähes kolmasosa oli kiinnostunut perhehoidosta vanhuksille tai lapsille sekä kuntouttavasta työtoiminnasta. Muina mahdollisina toimintamuotoina mainittiin muun muassa asumispalvelut, lyhytaikainen perhe ja sijaishoitohoito, taideterapia, työnohjaus, työkykyä ylläpitävä toiminta, retket ja virkistyspalvelut. (Kuva 11) Kuva 11. Tulevaisuudessa mahdollisesti tarjottavat Green Care -palvelut, n = 117. Olen aloittanut luontoterapeuttisen toiminnan maatilalla viime kesänä ja vasta äskettäin törmäsin Green Care termiin, johon näyttää sisältyvän hyvin paljon samoja toimintaperiaatteita kuin itselläni on. Haluaisin lisää tietoa aiheeseen liittyen. Kaksi kolmasosaa Green Care toiminnan aloittamisesta kiinnostuneista haluaisi tarjota ko. palveluja yhteistyössä kunnan kanssa. Lähes yhtä moni oli kiinnostunut yhteistyöstä hoivayrittäjän kanssa. Seuraavaksi eniten oli kiinnostusta yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Lähes puolet haluaisi toimia myös itsenäisenä palveluntarjoajana. (Kuva 12) Olen haaveillut yhdistetystä vanhusten ja lastenhoitokodista. Itseltäni puuttuu koulutus hoiva alalle, joten tarvitsisin hommaan ulkopuolista apua. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 18
Kuva 12. Mahdollinen Green Care -palveluiden tarjontatapa tulevaisuudessa, n = 118. Jo Green Care toimintaa tarjoavista tai sen tarjoamisesta kiinnostuneista 113 (84 %) oli halukkaita saamaan lisätietoa tai koulutusta Green Care toiminnasta. Heistä lähes kaikki haluaisivat lisätietoa tai koulutusta luonnon ja maaseutuympäristön hyödyntämisestä kuntoutus, terapia, hoito tai ohjausprosesseissa. Noin kaksi kolmasosaa oli kiinnostuneita erilaisista yritysmuodoista ja toimintamalleista. Alan yrittäjien kokemuksista halusi kuulla yli puolet koulutuksesta kiinnostuneista (Kuva 13). Kuva 13. Kiinnostuneisuus erilaisiin koulutuksiin, n = 113. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 19
3.2 Hoivayrittäjäkysely 3.2.1 Taustatietoja Hoivayrittäjäkyselyyn saatiin 240 vastausta ja kyselyn vastausprosentti oli 21. Kyselyyn vastanneiden määrät alueittain on esitetty taulukossa 7. Alueelliset tulokset ovat liitteinä 11 15. Taulukko 7. Kyselyyn vastanneiden määrät alueittain. lähetetty vastauksia vastausprosentti, % Häme 296 57 19 Kaakkois-Suomi 200 56 28 Pirkanmaa 265 31 12 Uusimaa 192 46 24 Varsinais-Suomi 217 50 23 Yhteensä 1 170 240 21 Yli puolet yrityksistä oli osakeyhtiöitä ja hieman yli neljäsosa yrittäjistä oli yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Muista yritysmuodoista yleisin oli yhdistys. Hoivayritykset olivat uusia. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä oli perustettu 2000 luvulla. Alle 10 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaali ja terveysalan yrityksistä oli perustettu ennen vuotta 1990. (Kuva 14 ja taulukko 8). Kuva 14. Yritysmuoto, n = 237. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 20
Taulukko 8. Yrityksen perustamisvuosi. n % ennen vuotta 1990 18 8 1990 1999 63 26 2000 2009 137 57 2010 tai myöhemmin 17 7 puuttuva tieto 5 2 yhteensä 240 100 Liikevaihdoltaan yli 500 000 euron yrityksiä oli eniten, lähes 40 prosenttia. Pieniä, liikevaihdoltaan alle 100 000 euron yrityksiä oli lähes saman verran. (Kuva 15) Kuva 15. Yrityksen liikevaihto, n = 236. Henkilöstömäärältään 1 2 henkilön yrityksiä oli noin kolmasosa, 3 10 henkilön yrityksiä samoin noin kolmasosa ja loput eli noin kolmasosa oli henkilömäärältään yli 10 henkilön yrityksiä (Taulukko 9). Taulukko 9. Taulukko 9. Henkilöstömäärä. n % 1-2 henkilöä 75 31 3-10 henkilöä 85 35 11-20 henkilöä 42 18 21-50 henkilöä 19 8 yli 50 henkilöä 12 5 puuttuva tieto 7 3 yhteensä 240 100 Noin neljäsosalla vastaajista (n=57) oli hoivayrityksen lisäksi muuta yritys tai ansiotoimintaa. Heistä kaksikymmentä kävi ansiotyössä ja lähes neljälläkymmenellä oli muuta yritystoimintaa, kuten toinen hoitoalan yritys, maataloutta ja siivouspalveluja. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 21
Yrittäjien yleisin koulutustausta oli terveydenhoitoalan koulutus, joka oli lähes 60 prosentilla vastaajista. Noin neljäsosalla oli sosiaalialan koulutus ja lähes kymmenellä prosentilla kasvatusalan koulutus. Muu koulutus oli lähes kolmasosalla yrittäjistä. Terveydenhoito ja sosiaalialan koulutuksista yleisimmät olivat sairaanhoitaja, sosionomi, lähihoitaja ja sosiaalikasvattaja. Muista koulutuksista yleisin oli kaupallinen koulutus (Kuva 16) Kuva 16. Yrittäjän koulutus, n = 236. Yleisimmin tarjottuja palveluita olivat palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Niitä tarjosi yli 40 prosenttia yrityksistä. Noin 50 yrityksen palveluvalikoimaan kuului kuntoutus, avokuntoutus tai terapiat. Päivätoimintaa tai perhehoitoa tarjosi noin joka seitsemäs yritys. Muina palveluina mainittiin yleisimmin kotipalvelu, kotisairaanhoito ja lasten päivähoito (Kuva 17) Kuva 17. Tarjottavat hoivapalvelut, n = 235. TTS:n julkaisuja 413 (2012) 22