VUOSIKERTOMUS 2014
Sisällys Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Sähkön jakelun varmistaminen Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto Huoltovarmuusorganisaation muutoksia Jatkuvuudenhallinnan edistäminen 1 2 3 4 5 6 7 Toiminta-ajatus Tavoitteet Energiahuolto Energiahuoltosektorin toiminta Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet Valtion öljyvarastot Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö 8 9 10 12 13 14 15 16 Kriittinen infrastruktuuri Energiainfrastruktuuri Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Logistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka 2014 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 2014 Finanssiala 17 18 19 21 22 24 25 26 Perustuotanto Elintarvikehuoltosektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Puolustusvälinetuotanto 27 28 30 31 32
Jatkuvuudenhallinnan edistäminen 33 Hallitus Hallituksen jäsenet 34 35 Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuusneuvoston jäsenet Huoltovarmuusorganisaatio 36 38 39 Hallinto, henkilöstö ja viestintä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio 40 41 Talous Tulos - budjetti -vertailu 2014 Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2014 Tase 31.12.2014 42 43 44 45 Ledningens översikt Försörjningsberedskapsorganisationen FBC's organisation 47 50 51 Management's Review National Emergency Supply Organisation NESA's Organisation 52 55 56
1 Muutoksia toimintaympäristössä Euroopan ja Suomen turvallisuustilanteen muutos erityisesti Ukrainan tapahtumien johdosta on ollut ennakoimaton ja vakavin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Suomen huoltovarmuuteen ei toistaiseksi kohdistu uhkaa, mutta erilaisten kehitysvaihtoehtojen analysointi, vaikutusten arviointi ja valmistautuminen vastatoimenpiteisiin ovat olleet keskeisesti esillä huoltovarmuusorganisaatiossa samoin kuin muissa kokonaisturvallisuuden vastuuviranomaisissa. Vaikka esimerkiksi kaikki Suomen käyttämä maakaasu tulee Venäjältä, Suomi ei ole erityisen haavoittuva, koska kaasun käyttö on pääosin teollista ja sitä voidaan korvata muilla polttoaineilla, joita on varastoituna runsaasti sekä kaupallisesti että valtion varmuusvarastoissa. Öljyn maailmamarkkinahinnan romahdusmainen lasku on voimakkuudeltaan ollut myös ennakoimaton. Tilinpäätöksessä öljyvarastojen arvoja oli alennettu 200 milj. eurolla, mikä vie kokonaistuloksen 113 milj. euroa tappiolliseksi. Tappio ei ole kuitenkaan realisoitunut, koska matalan hintatason aikana on tehty vain tuotevaihtoja. Valtion varmuusvarastojen tavoitetasoja on alennettu. Alentaminen toteutetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Alentuneiden hintojen vuoksi loppurealisointeja on lykätty sopeutumiskauden loppuun. Myyntejä on kuitenkin valmisteltu vaihtamalla sisämaan varastoissa olevia öljytuotteita ja siirtämällä niitä rannikkovarastoihin, jotka voidaan realisoida nopeasti hintatason vahvistuessa. Vapautuva pääoma tilitetään valtion talousarvioon.
2 Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Valtioneuvosto teki 5.12.2013 päätöksen huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeiden järjestelmien toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Tavoitteiden uudistaminen edellyttänee myös huoltovarmuusorganisaation toimintatapojen, huoltovarmuudesta annetun lainsäädännön ja resurssien suuntaamisen uudelleentarkastelua. Yleinen tuottavuuden nousuvaatimus ja työtapojen jatkuva uudistaminen koskevat myös Huoltovarmuuskeskusta ja huoltovarmuusorganisaatiota.
3 Sähkön jakelun varmistaminen Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan 1.9.2013. Tavoitteena on muun muassa sähköverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Yhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi. Sähköverkkoyhtiöiden varautumissuunnitelmien auditointi suoritetaan Huovi-portaaliin rakennetun kypsyysosion avulla. Sähköverkkoyhtiöt toimittivat varautumissuunnitelman ja varautumissuunnittelun kehittämisohjelman Huovi-portaalin kautta. Yhdessä voimatalouspoolin kanssa järjestettiin valtakunnallinen varautumisseminaari, jossa esiteltiin HVK:n valvontamalli ja menettelyt. Sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyössä järjestämässä VALVE 2014 -häiriöharjoituksessa (Valot verkkoon 2014) harjoiteltiin 23.9.2014 Rovaniemellä ja sen ympäryskunnissa, ja siinä testattiin ensimmäistä kertaa todenkaltaisessa tilanteessa kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa suurhäiriötilanteessa. Harjoituksella haluttiin varmistaa, että sähköjen palautus onnistuu tarvittaessa Pohjois-Suomen vesivoimalla, jos naapuriapuna Ruotsista saatavaa niin sanottua siemensähköä ei olisi saatavilla. Harjoituksena Valve 2014:ää voidaan pitää onnistuneena, vaikka sähköjä ei pystytty palauttamaan suunnitellussa aikataulussa. Harjoituksesta saatiin paljon tietoa ja kehittämiskohteita, joiden pohjalta voidaan parantaa toimintaa. Harjoitus antoi sähköyhtiöiden lisäksi eri viranomaistahoille ja Rovaniemen kaupungille tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua sähkönjakelun suurhäiriöön.
4 Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Polttoaineen saatavuuden turvaamista sähkönjakelun alueellisessa häiriötilanteessa koskeva hanke on toteutusvaiheessa. Ison liikenneaseman varustaminen varavoimakoneella turvaa sähkökatkostilanteessa polttoaineen jakelun ja aseman muut toiminnot, joihin viranomaiset ja kansalaiset voivat tukeutua. Varavoimakonttien toimitukset ja asennukset ovat käynnissä. Hankkeen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaation voimatalous- ja öljypoolit. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet pilot-kohteiden öljy-yhtiöt sekä kyseisten alueiden sähkön jakeluverkkoyhtiöt.
5 Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto Huoltovarmuuskriittisen aluskannan hankintaa, käyttöä ja omistusjärjestelyjä koskevat sopimukset allekirjoitettiin 29.4.2014 Neste Oil Oyj:n, Ilmarisen ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä. Kahdeksaa laivayhtiötä, jotka HVK ja Ilmarinen omistavat puoliksi, hallinnoivaksi hoivayhtiöksi perustettiin Navidom Oy. Sen hallituksen puheenjohtaja edustaa Huoltovarmuuskeskusta.
6 Huoltovarmuusorganisaation muutoksia Graafinen pooli ja joukkoviestintäpooli yhdistyivät koko viestintäalan kattavaksi mediapooliksi, jonka toiminta käynnistyi alkusyksystä. Aluepoolin uudet alueellisen varautumisen toimikunnat (ALVAR) ovat aloittaneet toimintansa. Tekstiili- ja jalkinepoolin toiminta loppui ja tehtävät jaettiin muille pooleille. Elektroniikkapooli ja teknologiapooli yhdistyivät uudeksi teknologiapooliksi.
7 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Käynnistettiin Huovi-portaalin palvelujen käytön laajentaminen valtionhallinnossa mm. pilotoimalla sitä kyberturvallisuusstrategian toimeenpanon ja seurannan apuvälineenä (GovHuovi). Huovin käyttöä myös kuntakentän toimijoiden riskienhallinnan ja varautumisen työvälineenä (Kunta-Huovi) selvitetään Suomen Kuntaliiton kanssa. Huovi-portaalin jatkokehittämistä ja rahoitusta arvioidaan vuoden 2015 kuluessa.
8 Toiminta-ajatus Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Visio Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Arvot Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, sitoutumista, luotettavuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä.
9 Huoltovarmuuden tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn 9.5.2012. Uudistustyön pohjaksi syksyn aikana laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle, mistä laadittiin erillinen julkaisu. Työpajoihin osallistui kaikkiaan lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa valmisteltiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin 15.5.2013 työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Hallitus päätti 5.12.2014 huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen yhteistyö huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toiminnan turvaamisessa on keskeinen. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.
10 Markkinakatsaukset Öljymarkkinat Brent raakaöljylaadun hinta vaihteli vuonna 2014 enemmän kuin edellisvuosina. Hinta oli korkeimmillaan kesäkuussa 115 US-dollaria tynnyriltä ja alimmillaan joulukuun lopussa noin 55 USD/bbl. Näin suuri raakaöljyn hinnan vaihtelu on ollut viimeksi vuonna 2008. Kotimaan markkinahinnat seurasivat pääsääntöisesti raakaöljyn hinnan muutoksia. Suomen öljyn kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna 1,9 prosenttiyksikköä. Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen lisääntyi, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineita ulkomaille. Tuotelaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaasumarkkinat Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä näkyi merkittävästi myös maakaasun vuosikulutuksessa. Tämän lisäksi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pitempään vallinnut alhainen hintasuhdanne jatkui. Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli yhteensä 29,3 TWh, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisvuonna. Biopolttoaineiden ja erityisesti kivihiilen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa vaikutti myös maakaasun myyntiä vähentävästi. Suomessa maakaasusta käytetään noin 50 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja kaukolämmityksessä sekä 50 % teollisuudessa. Vuonna 2014 maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineiden ja kivihiilen jälkeen kolmanneksi tärkein polttoaine. Kivihiilen käyttö ohitti maakaasun käytön 24 %:n osuudellaan ensimmäisen kerran 2000 luvulla. Maakaasulla tuotettiin 22 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski 4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Energiamäärästä laskien pudotus oli 16 %. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2 3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna 2014. Gasum Oy jatkoi suunnittelua nesteytetyn maakaasun (LNG) laajamittaisesta tuonnista. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa suuri tuontiterminaali Etelä Suomeen ensisijaisesti Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin. Terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä tarvittaessa puolet kaasun nykykulutuksesta Suomessa. Skangass teki Suomen ensimmäisen LNG terminaalin investointipäätöksen ja rakennustyöt Porin Tahkoluodossa alkoivat. Tavoitteena on saada terminaali kaupalliseen käyttöön syksyllä 2016. Terminaalia ei ole suunniteltu liitettäväksi nykyiseen kaasuverkkoon, vaan alueelle muodostuu paikallinen jakeluverkko. Loppuvuodesta tehtiin Tornion Manga LNG - terminaalin investointipäätös. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi investointitukea sekä AGA:n Rauman että Haminan Energian LNG -hankkeille.
11 Sähkömarkkinat Suomessa käytettiin sähköä 83,3 TWh, vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,8 %. Talouden ja elinkeinoelämän taantuma vähensi energian käyttöä. Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui joulukuussa, jatkuen vuoden 2015 puolelle. Häiriöt johtuivat lähinnä tykkylumen aiheuttamista puiden taipumisesta, ja häiriöt kohdistuivat pahiten Savon alueelle. Mitään huomattavia sähkön tuotantoon liittyviä katkoksia ei esiintynyt. Syksyllä Pohjolan Voima aloitti Mussalon maakaasulauhdevoimalaitoksen purkutyöt Kotkassa. Voimala suljettiin kannattamattomana, minkä myötä poistuu 300 MW lauhdesähkön tuotantotehoa. Yhtiö ilmoitti samalla sulkevansa kaksi öljylauhdevoimalaa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa vuonna 2015, sekä pohtivansa Kristiinankaupungin ja Porin hiililauhdelaitosten kohtaloa. Fortum asetti Inkoon hiililauhdelaitoksen kolme jäljellä olevaa yksikköä pitkäaikaissäilöntään. Mitään uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Ydinvoiman osalta molemmat valtioneuvostolta periaatepäätöksen vuonna 2010 saaneista ydinvoimahankkeista hakivat lupaa alkuperäisen periaatepäätöksen muuttamiseksi tai täydentämiseksi. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 hankkeelle ei myönnetty muutosta alkuperäiseen periaatepäätökseen uuden määräajan asettamisesta rakentamisluvan hakemiselle. Fennovoiman Hanhikivi 1 hankkeelle myönnettiin lupa alkuperäisestä periaatepäätöksestä poikkeavalle laitoskoolle, sekä yhtiön muuttuneelle omistusrakenteelle.
12 Energiahuoltosektorin toiminta Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva voimatalouspooli ja siihen kuuluvia yrityksiä järjestivät syyskuussa Rovaniemellä merkittävän sähkönjakelun suurhäiriöharjoituksen VALVE2014 (Valot Verkkoon). Harjoituksessa testattiin koko Suomea koskevassa sähkönjakelun häiriötilanteessa sähköjen palauttamista Pohjois-Suomen vesivoiman avulla muodostamalla sähkösaareke Rovaniemen ympäristöön. Harjoitus onnistui hyvin, ja se antoi paljon lisätietoa sekä kehittämiskohteita tuotantokoneiston ja verkon käyttäytymisestä saarekeajossa. Lue lisää sähkömarkkinalain velvoitteista Sähkömarkkinat valvontaan Valvonnassa omat reviirit Varautumissuunnitelmat valmiiksi kesällä Sähkömarkkinalain mukaisesti Huoltovarmuuskeskus toimii sähköverkkoluvan haltijoiden varautumissuunnittelun valvovana viranomaisena. Verkkoyhtiöiden ensimmäiset varautumissuunnitteluun liittyvät dokumentit piti toimittaa Huoltovarmuuskeskukselle 30.6.2014 mennessä. Suurin osa yrityksistä toimitti dokumentit ajallaan. Osalle yrityksiä lähetettiin korjauskehotuksia varautumissuunnitelmiensa ja muiden aineistojensa osalta syksyn aikana. Voimatalous- ja öljypoolien yhteishankkeena toteutettiin [Varmuuden vuoksi -verkkolehti] hanke Polttoaineenjakelun varmistaminen laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkökatkoissa. Projektissa hankittiin pilotmielessä neljälle polttoaineenjakeluasemalle kiinteä varavoimakone. Pilottien avulla kerättiin kokemuksia huoltoasemien varustamisesta varavoimalla. Varavoimakoneet hankki Huoltovarmuuskeskus. Voimatalouspooli järjesti valtakunnallisen Huoltovarmuusseminaarin energia-alan yrityksille helmikuussa.
13 Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiaturvetta saatiin tuotettua 21 miljoonan kuutiometrin verran, mikä energiamääränä vastaa 18,6 TWh. Turvetuotantokesä 2014 oli pitkästä aikaa hyvä, joten tuottajien varastoihin ennakoidaan jäävän turvetta myös ennen uuden tuotantokauden alkua 2015. Tästä syystä eräät tuottajat esittivät HVK:lle turvavarastojen perustamista turpeen turvavarastoista annetun lain mukaisesti. Puuperäisen polttoaineiden vuosikäytön 2014 arvioidaan kasvavan 3 % edellisen vuoden käytöstä 90 TWh sekä muodostavan noin 26 % osuuden vuotuisesta energiakäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden saatavuus riitti kattamaan vuotuisen kysynnän vaihteluineen.
14 Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujen tuotteiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä. Investointeihin käytettiin kertomusvuonna 11,8 M. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihin käytettiin 12,0 M. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli 544 M. Joulukuussa 2013 julkaistusta HUOVA-päätöksen sopeutuslausekkeesta johtuen varastointimääriä hieman alennettiin. HUOVA-päätöksen mukaisesti varastomäärät on sopeutettava 2016 loppuun mennessä. Öljytuotteiden alenevasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin tyydyttävä liiketaloudellinen tulos. Raakaöljyn hinnankehitys vuonna 2014 120 110 100 90 80 70 60 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu USD/BBL Keskiarvo
15 Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Tuontipolttoaineiden velvoitemäärät vahvistettiin toimijoille toukokuussa. Pieni osa öljyn velvoitevarastoista vahvistettiin sijoitettavaksi pidettäväksi ulkomailla.
16 Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö Öljyvarastodirektiivi astui voimaan vuoden 2013 alussa. Se muutti raportointia ja toimintaperiaatteita. Osa velvoitevarastoista voi sijaita muualla EU-alueella. HUOVA-päätöksessä määritellään enimmäisosuudeksi 30 %. Vuonna 2014 Huoltovarmuuskeskus päivitti EU:n maakaasuasetukseen liittyvän kaasun toimitusvarmuuden riskiarvioinnin sekä riskien ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat. Huoltovarmuuskeskus osallistui Suomen ja Baltian maiden yhteiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia alueellinen kaasun toimitusvarmuuden riskeihin liittyvä ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelma. Syksyllä 2014 Suomi ja Baltian maat osallistuvat yhdessä EU:n komission järjestämään energian stressitestiharjoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi harjoitukseen osallistuivat Suomesta Gasum Oy, Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Harjoituksessa selvitettiin varautumista vakavaan kaasun saantihäiriöön ja sen vaikutuksia alueen sähkömarkkinoille. EU komissio antoi Suomelle suosituksia varmistaa kaasun varapolttoaineen käytettävyyttä ja kaasuinfrastruktuurin kehittämistä. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä NordBER-työpajat harjoituksia tositilanteita varten Yhteispohjoismaisen NordBERin eli Nordisk Beredskapsforumin puheenjohtajuus siirtyi 1.7.2014 alkaen kahdeksi vuodeksi Suomeen ja tehtävät hoitaa Huoltovarmuuskeskus. NordBER on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sähköhuollosta vastaavien viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden valmiusyhteistyöelin tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi. NordBER: uhkakuvat esiin ja suunnitelmat selviksi
17 Kriittisen infrastruktuurin merkitys korostuu Kriittinen infrastruktuuri muodostaa yhteiskuntamme toiminnalle välttämättömän kivijalkarakenteen. Energian tuotanto ja jakelu, tietoyhteiskunta palveluineen, kuljetukset ja logistiikka sekä finanssiala kietoutuvat toisiinsa voimakkaan keskinäisriippuvuuden verkostoksi. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan. Kriittinen infrastruktuuri on pääosin yksityisten yritysten omistamaa ja hallinnoimaa. Hyvin monissa tapauksissa yritykset ovat kansainvälisesti omistettuja, ohjattuja ja verkostoituneita. Tästä johtuen hyvinvointimme saattaa olla altis maamme ulkopuolisille häiriöille. Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata sille tasolle, että ainakin minimitoimeentulo voidaan kaikissa oloissa taata. Toisaalta kriittisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa yhä laajaalaisemmin kehittyneen teknologian turvallinen hyödyntäminen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä. Kriittisestä infrastruktuurista osaa voidaan kehittää asettamalla toimijoille velvollisuuksia. Valtaosiltaan kehittämisen tulee kuitenkin perustua yritysten liiketoimintaintressien ja yhteiskunnan huoltovarmuuden yhteisiin etuihin ja niiden edistämiseen. Tämä edellyttää aktiivista, syvää ja luottamuksellista yhteistoimintaa viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuudesta vastaavien välillä. Tälle onkin erinomaiset edellytykset poolitoiminnassa. Erityistapauksissa tietyt yritykset ja huoltovarmuudesta vastaavat voivat sopia toimenpiteistä, joilla suojaamista ja toiminnan jatkuvuutta parannetaan. Näissä tapauksissa edetään strategisten kumppanuuksien tasolla. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittisen infrastruktuurin merkitystä entisestään ja tämä ohjaakin huoltovarmuuden kehittämistä. Voimavarojen suuntaaminen tarkasti oikean kohteeseen ja parhaan mahdollisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen on taloudellisessa tilanteessamme välttämätöntä. Tämä korostaa tutkimuksen, toimenpiteiden valinnan ja vaikuttavuuden seurannan merkitystä.
18 Energiainfrastruktuuri EU:n maakaasuasetuksen ensimmäinen kaksivuotisjakso on mennyt suunnitellusti. Tehtävään liittyvät arvioinnit on laadittu ja suunnitelmat julkaistu. Sähkömarkkinalain mukainen varautumissuunnittelun valvonta tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi syyskuussa 2013. Valvonnan tekninen toteutus on tarkoitus hoitaa HUOVI -portaalilla. Ensimmäiset varautumissuunnitelmat ja varautumisen kehittämissuunnitelmat on toimitettava Huoltovarmuuskeskukselle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Osallistuttiin pohjoismaisen sähköhuollon valmiussuunnitteluyhteistyön (NordBER) toisen suunnittelukauden 2013 2015 ohjelman toteutukseen ohjelman mukaisesti.
19 Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoiminnan ja tietoteknisen yhteistoimintaratkaisun tuotantokäyttö aloitettiin ensimmäisen 15 organisaation kanssa. Samalla jatkettiin valvontaan osallistuvan yhteistoimintaverkoston toimintamallien kehittämistä ja koulutusta sekä järjestelmästä saatavien hyötyjen analysoimista. Tavoitteena on laajentaa toimintaa sekä osallistujien että palvelujen suhteen seuraavana vuonna noin kaksinkertaiseksi. VIRVE-verkon seuraavaa perusparannusohjelmaa 2014 2018 ryhdyttiin toteuttamaan. Huoltovarmuuskeskus osallistui sekä käynnissä olevan ohjelman että sitä seuraavan jakson 2019 2025 strategiasuunnitteluun. Loppuvuoden 2011 myrskyjen vuoksi käynnistettyä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama VIRVE-verkon sähkövoiman saantia varmistava erillishanke saatettiin loppuun Suomen Erillisverkot Oy:ssä yhteistoiminnassa teleoperaattoreiden kanssa. Ohjelmaan sisällytettiin myös Helsingin maanalaisen radiopeiton varmistaminen yhteistoiminnassa Helsingin Energian kanssa. Yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa CERT-CIP -toiminnan ylläpidosta ja Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnasta jatkettiin muun muassa lisäämällä tietoturvaloukkausten havainnointijärjestelmän (HAVARO) toimialapeittoa ja suorituskykyä ja parantamalla raportointia. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Automaation kyberturvallisuutta kehitetään yhdessä Teollinen internet ja huoltovarmuus CERT-FI:n yhteistoimintaryhmiä aktivoitiin tiedonvaihtoon CERT- FI:n ja toimialojen tietoturvavastaavien välillä. Huoltovarmuuskeskus osallistui teollisuusautomaation tietoturvan TEKES-VTT -tutkimushankkeisiin (TEO-TT, COREQ, CORE-ACT, KYBER-TEO) sekä niissä saavutettujen tulosten viemiseen käytäntöön yhdessä CERT-ryhmän kanssa. Hankkeen tuottamia teollisuusautomaatioon sovellettavia hyviä kyberturvallisuuden käytäntöjä sovellettiin joidenkin kumppanien kanssa käytäntöön. Huoltovarmuuskeskus on aktiivinen toimija vuonna 2013 valmistuneessa kyberturvallisuusstrategiassa ja on käynnistänyt heti sen toimeenpanon elinkeinoelämän piirissä. Toimeenpanosuunnitelma valmisteltiin 2013 ja se toteutus aloitettiin 2014. Tämän suunnitelman toteutus jatkuu vuoteen 2016 asti. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Vaaaratiedotteet voidaan pian kohdistaa alueellisesti Yleisradiolähetysten kautta välitettävien hätätiedotteiden kuuluvuustestauksessa onnistumisprosentti nousi ennätykseensä 96 prosenttiin. Järjestelmää kehitettiin uusimalla vanhentuneita laitteita sekä vastaamaan televisio- ja radiolähetteiden jakeluverkossa tapahtuneita muutoksia kolmivuotisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 tehtiin päätös kehittää järjestelmää siten, että radiossa välitettävä vaaratiedote voidaan kohdentaa yhdelle tai useammalle alueelle, joita maassa on 26 kappaletta.
20 Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea kuuntelijoille aiheutuvan häiriön vähentämistä muualla maassa annettujen vaaratiedotteiden osalta. Matkaviestimien kautta lähetettävän vaaratiedotteen toteuttamiskelpoista ratkaisua ei ole toistaiseksi löydetty. Vaaratiedotteiden vastuujärjestelyjen selkeyttämistä ja selvitystä teknisistä toteuttamismahdollisuuksista matkaviestinverkoissa jatketaan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa vuonna 2015. Huoltovarmuuskeskus osallistui valtionhallinnon keskeisimpiin ICT-hankkeisiin tuoden siellä huoltovarmuuden tarpeet ja mahdollisuudet esille. Sähköisistä tieto- ja viestintäjärjestelmistä vastaavien poolien organisointia ja tehtäväkenttää tarkasteltiin sekä yhdistettiin graafinen pooli ja joukkoviestintäpooli mediapooliksi. ICT-pooli, jonka vastuualueeseen kuuluu kyberturvallisuuden tukeminen koko huoltovarmuusorganisaatiossa, jatkoi kyberturvallisuusstrategian toteuttamisohjelmaa pooliorganisaatiossa. Aluepoolin viisi ALVAR-toimikuntaa vakiinnuttivat toimintansa kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumisen edistämisessä. Vuonna 2014 käynnistettiin monivuotinen alueellisen varautumisen harjoitussarja Itä-Suomessa. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä ALVAR-toimikunnat rasvaavat alueellisen varautumisen rattaita Aluepooli käynnisti yhdessä Aalto-yliopiston kanssa riskienhallinnan ja keskinäisriippuvuuksien tutkimustyön ja menetelmäkehityksen, jonka avulla kyetään systemaattisesti tarkastelemaan eri toimintojen ja toimialojen välisiä riippuvuuksia ja heijastevaikutuksia riskien toteutuessa. Huoltovarmuuskeskus osallistui käynnistettyyn TIETOharjoituksen 2016 suunnitteluun yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä puolustusvoimien kanssa.
21 Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Huoltovarmuuskeskuksen kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy tarjoaa valikoiduille huoltovarmuuskriittisille yhteisöille huipputurvallisia palvelinkeskuspalveluita. Asiakaskunnasta on noin puolet julkista ja toinen puoli yksityistä sektoria. Keskuksen käyttöaste oli vuoden lopussa 85 prosenttia, mikä merkitsee käytännössä täyttä kuormitusta. Palvelujen hinnoittelu on kustannusperusteinen, jossa pääomakustannusten osuus on huomattava. Toisen palvelinkeskuksen valmistuessa vuonna 2016 palvelukapasiteetti kasvaa merkittävästi.
22 Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyvyn haasteita Logistiikkasektorin ja sen poolien yhteistoiminta uudistuneen Liikennevirastoon ja TRAFI:n kanssa käynnistyi. Uudistuksen vaatimia varautumisohjeiden päivityksiä jatkettiin 2014. Alueellisten logistiikkatoimikuntien toiminnan vakiintuminen tukee aluehallinnon toimialan suunnittelua ja johtamista. Yhteistoiminta aluepoolin kanssa käynnistyi. lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Yrityksestä toimitusketjuun [ajankohtaista maakuljetuspoolin toiminnasta] Uusi tilannekuva avartaa tietoa ilmakuljetusten huoltovarmuudesta Kuljetuslogistisen järjestelmän toiminnan varmentamista elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistoimin tarkastellaan kokonaisuutena. Pooliorganisaation ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä käynnistettiin selvityksiä henkilö- ja tavarakuljetuksien arvoverkostojen liittymisestä nykyiseen kuljetusmuotokohtaiseen varautumisajatteluun. Selvityksissä tarkasteltiin huoltovarmuuden kannalta kriittistä ilma- ja merikuljetuskapasiteettia ja sekä erityisesti satamarakenteita. Keskeinen muutostekijä on vuoden 2015 alusta toteutettava kunnallisten satamien muuttuminen osakeyhtiömuotoon ja varautumisvelvoitteen posituminen. Raskaan maantiekaluston varaosahuollon huoltovarmuuden parantamiseksi solmitun sopimuksen laajentaminen kattamaan keskeiset toimijat on toteutettu. Huoltovarmuuskeskus osallistui aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian valmisteluun ja varmisti huoltovarmuuden näkökohtien huomioon ottamisen siinä. Yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa tarkasteltiin myös kuljetusresurssien koordinointikysymyksiä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeiden välillä. Toimintamallin uudistamiseksi toteutettiin laaja-alainen suunnittelutyö, joka tarjoaa perusteet kokonaisjärjestelylle. Kokonaisjärjestelyn selkeydyttyä voidaan tehdä erilliset lisäpäätökset toimintamallin tukemisesta tietotekniikan avulla.