Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.



Samankaltaiset tiedostot
5. Kaukoputket ja observatoriot

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Kaukoputket ja observatoriot

6. Kaukoputket ja observatoriot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet

Teleskoopit ja observatoriot

Tähtitieteen perusteet: Johdatusta optiseen havaitsevaan tähtitieteeseen. FT Thomas Hackman FINCA & HY:n fysiikan laitos

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

3 Havaintolaitteet. 3.1 Ilmakehän vaikutus havaintoihin

Faktaa ja fiktiota Suomi-asteroideista

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Harjoitukset (20h): Laskuharjoitukset: 6x2h = 12h Muut harjoitukset (ryhmätyöskentely): 8h Luentomateriaali ja demot:

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Kauniiden kuvien valmistus Nordic Optical Telescopella

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

NOT-tutkielma. ~Janakkalan lukio 2013~ Jenita Lahti, Jenna Leppänen, Hilla Mäkinen ja Joni Palin

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Suomalaisten löytämät asteroidit

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Optiikkaa. () 10. syyskuuta / 66

La Palma ja NOT. Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Tähtitieteen pikakurssi

7.4 Fotometria CCD kameralla

Havaitseva tähtitiede 1

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

Teoreettisia perusteita I

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)

13. Uusi havaintoteknologia

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

UrSalo. Laajaa paikallista yhteistyötä

6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

2.11 Tähtiluettelot/tähtikartat

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

Toimintakertomuksen sisältö:

Ratkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Varoitus. AstroMaster-kaukoputkilla on kahden vuoden rajoitettu takuu. Lisätietoja saat internetsivustoltamme osoitteesta

8. Fotometria (jatkuu)

STELLARIUM KÄYTTÖOHJE

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2013

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä

11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

UUTTA UUDET TUOTTEET x56 PM II High Power Digital. 5-20x50 PM II TARKKUUS ON VALTTIA!

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2008

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

Toimintakertomuksen sisältö:

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

CoreLine Waterproof Helppo valinta LEDvalaistukseen

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2012

Technical specification

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

Radioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.

CoreLine Waterproof kirkas valinta

tähtiharrastustietoa Etelä-Karjalan Novan jäsenlehti

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS

TUOTELUETTELO TERVEYDENHUOLTO

// conquest hd KOE luonto lähempänä KUIN KOSKAAN

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:

POLKUPYÖRÄ- LUETTELO.

OTSALAMPUT JA KYLMÄVALOLÄHTEET

HDV600 -sarjan videoskoopit

OTSALAMPUT JA KYLMÄVALOLÄHTEET

Fotometria. () 30. syyskuuta / 69. emissioviiva. kem. koostumus valiaine. absorptioviiva. F( λ) kontinuumi

TÄHTIHARRASTUSTIETOA ETELÄ-KARJALAN NOVAN JÄSENLEHTI ISSN

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

SWAROVSKI OPTIKIN UUDET KOMPAKTIT TÄHTÄINKIIKARIT

LAKEUDEN URSA RY. Toimintakertomus vuodelta 2011

Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos 2.2.

PERUUTUSKAMERAJÄRJESTELMÄT

AstroMaster-sarjan kaukoputket

TÄHTITIETEEN PERUSKURSSI II Periodi IV, 2009 Harry J. Lehto, Ph.D., Dos Pasi Nurmi, FT

Tekninen käsikirja AE-kytkentäkaapit

Helppo hiominen laitetta vaihtamatta

XFYS4336 Havaitseva tähtitiede II

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

Transkriptio:

Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla identifioituna)

Hubblen ongelma! Peili hiottu väärin! Syynä vioittunut kalibrointilaitteisto ja ongelmia laadunvalvonnassa! Reunoilta kaksi mikronia väärässä muodossa! Aiheutti pahaa palloaberraatiota! Korjattiin linssijärjestelmällä, joka vei yhden instrumentin paikan

4. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka

4.1 Teleskooppia kuvaavat perussuureet! Tärkeimmät ominaisuudet: " Tyyppi (peili vai linssi) " Objektiivin halkaisija D " Polttoväli f! Havaintoihin vaikuttaa: " Valonkeräyskyky " Kuvan mittakaava polttotasossa, yleensä yksiköissä /mm tai /pix " Erotuskyky (käytännössä ilmakehä rajoittaa)

4.1 Teleskooppia kuvaavat perussuureet! Esim. Tuorlan 1.05m teleskoopin erotuskyky on 0.13 Hubblen (2.4m) 0.06 ja NOTin 0.05! Yleensä seeing hyvälläkin paikalla 0.5-1.0, merenpinnan tasolla usein 3-5! Apupeilin pidike aiheuttaa diffraktiokuvion, joka hyvällä seeingillä ja/tai kirkkaiden tähtien kanssa voi aiheuttaa ongelmia

4.1 Teleskooppia kuvaavat perussuureet! Mitat valitaan käyttötarkoituksen mukaan: " Himmeät kohteet tai tarve hyvälle erotuskyvylle! suuri D " Laajat kohteet, pieni pintakirkkaus! pieni f " Pienet, mutta kirkkaat kohteet! suuri f

4.2 Klassiset optiset ratkaisut! Dioptriset eli linssiteleskoopit! Kataoptiset eli peiliteleskoopit! Katadioptriset eli sekä peilejä, että linssejä

4.2 Linssiteleskooppi + Umpinainen, tukeva rakenne + Huoltovapaa + Ei apupeiliä - Pitkä ja näkökenttä pieni - Värivirheitä - Valmistaminen vaikeaa

4.2 Linssiteleskooppi! Käytetään yleensä havaintoihin, joissa tarvitaan hyvää erotuskykyä (kaksoistähdet, planeetat, Aurinko)

4.2 Newtonin kaukoputki + Helppo valmistaa + Halpa - Instrumenttien asentaminen hankalaa - Voimakas koma - Aukkosuhde valittava isoksi, jotta apupeili ei kasva liian isoksi

4.2 Cassegrain teleskooppi! Useimmat isot teleskoopit Cassegrain tai Ritchey-Chretien tyyppisiä (esim. VLT, Keck)! Ritchey-Chretien teleskooppi on Cassegrainin parannettu muoto, jossa myös pääpeili on hyperboloidi

4.2 Cassegrain teleskooppi + Kompakti rakenne, helppo rakentaa vakaaksi + Instrumenttien asentaminen helppoa + Koma ja palloaberraatio pienempiä kuin Newtonissa + Ritchey-Chretien: ei komaa, eikä palloaberraatiota - Kuvakentän kaarevuus ja astigmatismi suurempia kuin vastaavassa Newtonissa - Ritchey-Chretien: korkea-asteiset pinnat vaikeita valmistaa - Fokusointi tehtävä tarkasti

4.2 Schmidt kamera + Laaja kuvakenttä - Korjauslasi vaikea valmistaa - Yleensä umpinainen rakenne, lämpöongelmia - Kuvapinta kaareva (voidaan korjata)

4.2 Schmidt-Cassegrain + Lyhyt pitkästä polttovälistä huolimatta + Laaja ja lähes virheetön kuvakenttä - Vaikea valmistaa - kallis

4.2 Maksutov! Sekä pääpeilin, että korjauslasin pinta pallopintoja! Samat edut ja haitat kuin edellisellä

4.2 Erikoisuuksia! Esim. kameran (kaupallisella) linssioptiikalla varustettuja CCD - kameroita

4.3 Teleskoopin pystytys! Ekvatoriaalinen ja altatsimutaalineen eli atsimutaalinen! Monta eri teknistä ratkaisua ekvatoriaaliseen pystytykseen: haarukka, saksalainen pystytys, englantilainen pystytys, hevosenkenkäpystytys

4.3 Teleskoopin pystytys

4.3 Teleskoopin pystytys

4.4 Fokus! Primäärifokus! Newton-fokus

4.4 Fokus! Cassegrain -fokus! Coude -focus

4.5 Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä! Optisen systeemin valinta! Hionnan laatu " Tarkkuus oltava ~"/10 (Hubble "/20)! Pääpeilin tuenta " Aktiivinen optiikka! Suojaus hajavaloa vastaan (baffling)

4.5 Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä

4.5 Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä

4.5 Terminen suunnittelu! Lämpölähteitä: " Teleskooppi, peili, rakenteet " Teleskooppirakennus " Instrumentti " Havaitsija " Huoltorakennukset, ympäröivä observatorio " Maaperä

4.5 Terminen suunnittelu

4.5 Terminen suunnittelu

4.5 Terminen suunnittelu

4.6 Havaintopaikan valinta! Pilvisiä öitä mahdollisimman vähän! Kuiva ilmasto! Sijainti korkealla! Hyvä seeing! Pieni valosaaste! Ympäröivä infrastruktuuri

4.6 Havaintopaikan valinta

4.7 Isot teleskoopit maailmalla! Kotitehtävänä