VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10
Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3632/10/1 1:1000 Leikkaus A-A 3632/10/2 1:500/1:100 KP 3 3632/10/2 1:100 Leikkaus B-B 3632/10/3 1:500/1:100 KP 6 3632/10/4 1:100
LAUSUNTO 3632 3(6) VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue Nummela 1. YLEISTÄ Toimeksiannosta olemme tehneet alueellisen pohjatutkimuksen Nummelassa, Linnanniitun eteläosan asemakaava-alueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tonttien alustavat perustamisolosuhteet. Maastotyöt on tehty elokuussa 2010. 2. TUTKIMUKSET Maakerrospaksuuksien ja maalajirajojen selvittämiseksi suoritettiin painokairauksia yhteensä seitsemässä pisteessä. Tutkimuspisteet ovat sijoitettu tonteille asemakaavan perusteella. Kairauspisteiden paikat on esitetty pohjatutkimuskartassa nro 3632/10/1, ja tutkimustulokset kairausdiagrammien leikkauksissa A A, B B sekä KP 3 ja 5, piirustusnumerot 3632/10/2-4. Kairauspisteet on vaaittu käyttäen lähtökorkeutena alueella olevan apupisteen nro 10000 korkeutta + 67.10 m. Maanäytteitä ei ole otettu, maalajimääritykset perustuvat kairausten aikana tehtyihin havaintoihin. 3. POHJASUHTEET JA PERUSTAMINEN 3.1 K 266 T3 Rakennuspaikka on maastoltaan metsää. Maaperä koostuu humuskerroksen alla olevasta hiekka- tai moreenimaakerroksesta. Maaperän routivuutta eikä radonpitoisuutta ei ole tutkittu. Kairaus (KP 3) on päättynyt kiveen tai kallioon reikäsyvyyden ollessa 1.9 m. Pohjavedenpinnasta ei saatu havaintoa. Rakennus voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella. Mikäli rakennukseen tulee kellari, kyseeseen voi tulla myös osittainen perustaminen kallionvaraisesti. Alapohja voidaan rakentaa maanvaraisesti. Alustavana geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää arvoa 150 kn/m 2.
LAUSUNTO 3632 4(6) 3.2 K 265 T 2-3 3.3 K 263 T 1-3 Maaperä koostuu humuskerroksen alla olevista silttiä/silttistä hiekkaa sisältävistä kerrostumista sekä niiden alla olevasta tiivistä, kivisestä hiekka- tai moreenikerrostumasta. Maaperä on routivaa. Radonpitoisuutta ei ole tutkittu. Kairaus on päättynyt pisteessä yksi kiveen tai kallioon ja pisteessä kaksi tiiviiseen maakerrokseen. Kairausreikien syvyydet ovat 3.6 4.3 m. Pohjavedenpinnasta ei saatu tarkkaa havaintoa. Sen arvioidaan olevan noin kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta Rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperutuksella perusmaan tai sen päälle tehdyn täytteen varaan. Alapohja voidaan rakentaa maanvaraisena. Alustavana geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää arvoa 80 kn/m 2, kun anturan leveys on vähintään 0.5 m ja perustamissyvyys on vähintään 0.6 m tulevasta maanpinnasta. Maaperä koostuu humuskerroksen alla olevista savista silttiä/silttiä/silltistä hiekkaa sisältävistä kerrostumista sekä niiden alla olevasta tiivistä, kivisestä hiekka- tai moreenikerrostumasta. Kairauspisteissä viisi ja seitsemän kerrosten välillä on pehmeä savivälikerros. Maaperä on routivaa. Radonpitoisuutta ei ole tutkittu. Kairaukset ovat päättyneet pisteissä neljä ja seitsemän kiveen tai kallioon ja pisteessä viisi tiiviiseen maakerrokseen. Kairausreikien syvyydet ovat 1.4 7.7 m. Pohjavedenpinnasta ei saatu tarkkaa havaintoa. Sen arvioidaan olevan kairauspisteen seitsemän alueella noin kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta. Tontilla 3 (KP 4) rakennus voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperutuksella perusmaan tai sen päälle tehdyn täytteen varaan. Alapohja voidaan rakentaa maanvaraisena. Alustavana geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää arvoa 100 kn/m 2, kun anturan leveys on vähintään 0.5 m ja perustamissyvyys on vähintään 0.6 m tulevasta maanpinnasta.
LAUSUNTO 3632 5(6) Tonteilla 1 ja 2 (KP 5,7) kysymykseen tulevat joko maanvarainen perustaminen tai paalutus. Perustamistavan valintaan vaikuttavat rakennuksen koko ja sijoittuminen tontilla. 3.4 K 264 T 1 Maaperä koostuu humuskerroksen alla olevasta savea/savista silttiä sisältävästä, noin kolme metriä paksusta kerroksesta ja sen alla olevasta pehmeästä savikerroksesta. Alimmaisena maalajina on kivinen hiekka- tai moreenikerrostuma. Maaperä on routivaa. Radonpitoisuutta ei ole tutkittu. Kairaus on päättynyt tankojen kiilautuessa kivien väliin 11.4 m:n syvyydessä. Pohjavedenpinnasta ei saatu tarkkaa havaintoa. Sen arvioidaan olevan noin kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta. Rakennuksen perustamiseksi ensisijaisena vaihtoehtona on paalutus. Kevyitä lisärakennuksia voidaan perustaa maanvaraisesti. Paaluina kysymykseen tulevat joko teräsbetoniset paalut tai teräsputkipaalut. Paalutustyö tehdään luokassa II, noudattaen Lyöntipaalutusohje LPO- 2005 määräyksiä ja ohjeita. Paalujen oletetaan tunkeutuvan vähintään kairausten päättymissyvyyteen asti. Alapohja rakennetaan kantavana kun perustukset paalutetaan. 5. SALAOJITUS JA ROUTASUOJAUS Rakennusten ympärille suositellaan tehtäväksi salaojitus julkaisun RIL 126 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus mukaisesti. Roudalle alttiit rakenteet suojataan lämmöneristein, mikäli perustamissyvyys tulevasta maanpinnasta mitattuna on pienempi kuin 1,4 m lämpimillä rakenteilla ja 1,8 m kylmillä rakenteilla. Routasuojaus suunnitellaan esim. VTT:n Geotekniikan laboratorion laatiman julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet mukaisesti. 6. PUTKI- JA JOHTOLINJAT Putki- ja johtolinjat voidaan tehdä perusmaan varaan tasauskerroksen välityksellä ja savimaapohjalla suodatinkankaan päälle tehdyn murskekerroksen varaan.
LAUSUNTO 3632 6(6) 7. LISÄTUTKIMUKSET Lausunnossa on esitetty yleisiä ohjeita rakennusten perustamisen ja perustamistöiden osalta. Rakennusten tarkkojen sijaintien ollessa selvillä suosittelemme osalle tonteista lisätutkimuksia perustamiseen liittyvien yksityiskohtien selvittämiseksi. RI Jukka Keränen