TYÖNUMERO: E26559 SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN KÄSITTELY NE 1 ASEMAKAAVA 17.9.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista 18.03.2015 INSA 05.09.2014 PNU PNU HNÄR TARKISTETTU MIELIPITEIDEN MUKAISESTI VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.2 KÄSITTEITÄ... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 MAAPERÄ, PINNANMUODOT JA POHJAVESI... 4 2.2 VALUMA-ALUEET, VIRTAUSREITIT JA KUNNALLISTEKNIIKKA... 6 3 KAAVOITUKSEN VAIKUTUKSET... 9 3.1 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ... 10 3.2 VAIKUTUKSET HULEVESIEN MÄÄRÄÄN JA LAATUUN... 11 3.2.1 VALUMAKERTOIMET JA HULEVEDEN MÄÄRÄ... 11 3.2.2 HULEVEDEN LAATU... 12 3.2.3 VAIKUTUKSET SUUNNITTELUALUEEN ULKOPUOLELLE... 14 3.3 HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET... 15 4 MITOITUSPERIAATTEET... 15 4.1 KESKITETYT RAKENTEET... 15 4.1.1 MÄÄRÄLLINEN HALLINTA... 15 4.1.2 LAADULLINEN HALLINTA... 16 5 SUUNNITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT... 17 5.1 KORTTELI- JA TONTTIKOHTAISET HALLINTAMENETELMÄT... 17 5.2 TIELINJOJEN KUIVATUS- JA HULEVEDET... 18 5.3 HULEVESIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄT... 19 5.4 KESKITETYT HALLINTAMENETELMÄT... 19 5.5 PERIAATTEET KAAVAMÄÄRÄYSTEN LAADINTAAN... 20 6 RAKENTAMISEN AIKAINEN HULEVESIEN HALLINTA... 21 Piirustukset: Piirustus 101 Osavaluma-alueet Piirustus 102 Esitys hulevesien viivytysrakenteiden sijoituksesta ja hulevesien johtamisesta. 1 (21)
1 JOHDANTO Tämä hulevesiselvitys on luonnos ja siinä esiintyvät laskelmat perustuvat 20.5.2014 päivättyyn asemakaavaluonnokseen. 1.1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tehtävänä on laatia hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Nevas Gårdin asemakaavaa varten. Suunnitelman tarkoituksena on määrittää asemakaava-alueella tarvittavat hulevesien viivytys- ja käsittelyratkaisut, sekä esittää ehdotukset kaavamääräyksiksi hulevesien hallitsemiseksi. Asemakaava-alueelle esitetyt viivytys- ja käsittelyratkaisut mitoitetaan ainoastaan asemakaava-alueen tarvetta varten. Niillä ei ole tarkoitus tasata yläpuolisilta valuma-alueilta muodostuvia virtaamia. Selvityksessä ei oteta kantaa hulevesien johtamisjärjestelmien (runkoviemärit, rummut) mitoitukseen. Asemakaava-alueelle tulevat runkoviemärit ja rummut mitoitetaan siten, että niillä pystytään johtamaan huippuvirtaamien mukaiset vesimäärät ilman ongelmia. Hulevesien johtamisjärjestelmien mitoituksessa on huomioitava myös yläpuolisten valuma-alueiden hulevesivirtaamat. Yleissuunnitelma on laadittu maanomistaja Leif Fredrikssonin ja Sipoon kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 1.2 KÄSITTEITÄ Hulevesillä tarkoitetaan maan pinnalta tai rakennetuilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Läpäisemätön pinta on tiiviiksi rakennettu pinta, joka estää huleveden imeytymistä maaperään lisäten pintavaluntaa. Toistuvuudella tarkoitetaan aikaväliä, jonka aikana tietty ilmiö (esimerkiksi sadetapahtuma) keskimäärin tapahtuu. 2 ALUEEN YLEISKUVAUS JA LÄHTÖKOHDAT Nevas Gårdin asemakaava-alue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Nevaksen kylässä. Alue sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä Boxin kylältä, välittömästi Nevaksen golfradan eteläpuolella. Nevas Gårdin alue sijaitsee maisemallisesti merkittävässä Nevaksen jokilaaksossa. Nevas Gårdin asemakaava-alueen pinta-ala on noin 80 hehtaaria. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueella sijaitsevia soita on ojitettu. Suunnittelualueen rajaus on esitetty kartalla (kuva 2.1) ja ilmakuvassa (kuva 2.2). 2 (21)
Kuva 2.1 Suunnittelualueen rajaus peruskartalla (Lähde: Paikkatietoikkuna) 3 (21)
Kuva 2.2 Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa (Lähde: Paikkatietoikkuna) 2.1 MAAPERÄ, PINNANMUODOT JA POHJAVESI Suunnittelualueen maaperä muodostuu savilaaksojen halkomista kallioselänteistä. Kallion päällä voi olla alle metrin paksuinen maakerrostuma tai kallio voi olla kokonaan paljastunutta. Laaksojen maaperä on savista, Nevasjoen laakso on lähes kokonaan liejusavea. Saven ja kalliomaan lisäksi suunnittelualueella on pieniä kaistaleita hiekkamoreenia (koillisessa ja lounaassa) sekä vähän liejua (luoteessa). Alueen maaperä on esitetty kuvassa 2.3. 4 (21)
Kuva 2.3 Maaperä (Lähde: Paikkatietoikkuna) Seuraava kuva havainnollistaa suunnittelualueen nykyisiä korkeussuhteita. Suunnittelualue on topografialtaan vaihtelevaa ja alueen sisäiset korkeussuhteet vaihtelevat kolmesta metristä 36 metriin (N2000). Saviset alueet ovat ympäröivää aluetta matalampia laaksoja. Matalammat laaksot reunustavat suunnittelualuetta pohjoisesta, idästä ja lännestä. Laaksojen välissä sijaitsee korkeita mäkiä. Alueen topografia on esitetty kuvassa 2.4. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet (Hangelby ja Boxby) sijaitsevat 1,5 2 km:n päässä. 5 (21)
Kuva 2.4. Topografia 2.2 VALUMA-ALUEET, VIRTAUSREITIT JA KUNNALLISTEKNIIKKA Nevas Gårdin alue kuuluu Mustijoen päävesistöalueeseen ja Nevasjoen valumaalueeseen. Nevasjoki laskee Suomenlahteen Köningsvikenin kautta. Suunnittelualue sijaitsee noin 3 km:n päässä merestä. Nevas Gårdin Nevasjokilaakso sijaitsee meritulvavaaravyöhykkeellä. Nevasjokilaakson pelloille voi tulvia vettä kerran tuhannessa vuodessa alle 0,5m. Joen kohdalla vettä voi olla 1m. Tulva-alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. 6 (21)
Kuva 2.5. Tulvavaaravyöhykkeet, Meritulva (Lähde: Paikkatietoikkuna) Hulevesitarkastelua varten suunnittelualue on jaettu kuuteen osavaluma-alueeseen (Kuva 2.6). Osavaluma-aluejako perustuu karttatarkasteluun (korkeuskäyrät). Ensimmäinen osavaluma-alue koostuu Nevasjokilaaksosta ja jokilaakson länsipuolisesta alueesta. Suurin osa alueen 1 vesistä valuu pintavaluntana suoraan Nevasjokeen. Alueen 2 hulevedet valuvat Solhagan laaksoon, jota halkoo Kantamatie. Laaksosta vedet virtaavat ojia pitkin Nevasjokeen. Alueen 3 korkeimmilta kohdilta hulevedet valuvat ylätasangolle muodostuneille suopainannealueille. Ojitukset johtavat suoalueiden vesiä länteen. Korkeuskäyrien perusteella alueen 3 hulevedet valuvat lounaan matalan maa-alueen kautta Nevasjokilaaksoon. Osavaluma-alueella 4 muodostuvat hulevedet valuvat alueen itäosassa sijaitsevan ojitetun laakson kautta pohjoiseen. Osavaluma-aluetta rajaa koillispuolalla Spjutsundintie, jonka toisella puolella sijaitsee Stormossenin Naturasuo. Maastokatselmuksen (4.4.2014) perusteella hulevedet eivät virtaa Spjutsundintien alitse Natura-alueelle. Laakson pohjoisosista hulevedet virtaavat Sprängmanintien alitse pohjoiseen kahdesta kohtaa. Ojat ovat yhteydessä Nevas Golfin oja- ja lampiketjuun. Osavaluma-alueen ojitus ei ole suorassa yhteydessä alueen koillispuolella virtaavaan ojaan. 7 (21)
Osavaluma-alue 5 kostuu NevasGolfin keskellä sijaitsevasta Mullkärretin mäkialueesta. Osavaluma-alueella muodostuvat hulevedet valuvat nykyiselle golfkentälle. Osavaluma-alue 6:n hulevedet purkautuvat alueen kaakkoispuolen ojan kautta Sundmossenin Natura-alueelle. Osavaluma-alueen 4 ja 6 välillä on pieni maakangas (noin 10 m), joka estää osavaluma-alueen 4 hulevesien suoran virtaamisen kaakkoon. Aluejako ja vesien valumasuunnat on esitetty tarkemmin piirustuksessa 101. Kuva 2.6. Osavaluma-aluejako Kunnallistekniikka Kaavoitusalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee paineviemäri ja vesijohto. Linjat sijaitsevat Nevasgolfin alueella ja Solhagan länsipuolella suunnittelualueesta pohjoiseen. Alueella ei ole hulevesiviemäreitä. Paineviemäri- ja vesijohdot on esitetty kuvassa 2.7. 8 (21)
Kuva 2.7.Paineviemäri ja vesijohdot (Lähde: Sweco Ympäristö Oy) Kaavoitusalueen tieverkosto koostuu pääasiassa metsäautoteistä. Alueen koillisreunassa sijaitsee asfalttipäällysteinen Spjutsundintie. Merkittävimmät alueen tiet on esitetty kuvassa 2.8. Kuva 2.8.Tieverkosto (Lähde: Sweco Ympäristö Oy) 9 (21)
3 KAAVOITUKSEN VAIKUTUKSET 3.1 SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ Kaavoituksen myötä Nevas Gårdin alueesta kehittyy korkeatasoinen vapaa-ajanalue. Nevasjoen itäpuolella sijaitsevaa Nevaksen golfkenttää täydennetään uusilla golfkentillä. Alueelle on kaavoitettu matkailua varten hotelli- kylpylä- ja ravintolatiloja, sekä lomaasutusta. Golfkenttien läheisyyteen on kaavoitettu myös pieni laskettelurinne. Nevas Gårdin kaavaluonnos on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1. Nevas Gärdin kaavaluonnos (20.5.2014) 10 (21) Alueelle kaavoitetut rakennukset ja toiminnat on sijoitettu suurimmaksi osaksi kalliomaalle ja hiekkamoreenille. Osa liikenneväylistä on sijoitettu osittain tai kokonaan savimaalle laaksojen reunoille. Liikenneväylät toteutetaan suurimmaksi osaksi sorapintaisina. Ainoastaan tie hotellilta Spjutsundintielle asfaltoidaan. Kaavoituksen vaikutukset osavaluma-alueelle 1 ovat vähäiset. Alueen liikenneyhteyksiä parannetaan golfkenttää, hotellia ja loma-asutusta varten. Golfkentät sekä suurin osa loma-asutuksesta on sijoitettu kaavassa osavaluma-alueille 2 ja 3. Laskettelurinne sekä hotellin tukipalvelut ja pysäköintialueet sijaitsevat osavaluma-alueella 4 korttelissa 901. Korttelissa 901 on tarkoitus säilyttää ruohonleikkureita sekä muita öljyä sisältäviä koneita. Valuma-alueen 4 rinteille kaavoitetaan loma-asutusta. Osavaluma-alueelle 5 rakennetaan kylpylähotelli kuntosaleineen ja muine palveluineen. Hotellin viereen on kaavoitettu pysäköintitilaa.
3.2 VAIKUTUKSET HULEVESIEN MÄÄRÄÄN JA LAATUUN 3.2.1 VALUMAKERTOIMET JA HULEVEDEN MÄÄRÄ Kaavoituksen vaikutus hulevesien muodostumiseen on arvioitu valumakerrointen perusteella. Tarkastelua varten asemakaava-alue on jaettu viiteen osavaluma-alueeseen. Osavaluma-alueille on laskettu valumakertoimet (C) painotettuna keskiarvona pinta-alan ja nykyisen / kaavoituksessa esitetyn käyttötarkoituksen perusteella. Valumakertoimet pohjautuvat Hulevesioppaan ja Liikenneviraston ohjeen 5/2012 (Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu) keskimääräisiin valumakertoimiin. Käytetyt valumakertoimet ovat: kallioinen ja soinen metsä 0,15 golfväylä (vu-2) 0,25 loma-asutus (RA) 0,25 matkailua palveleva rakennus (RM) 0,50 laskettelurinne (vu-3) 0,30 pysäköintialue, asfaltti 0,80 pysäköintialue, sorapinta 0,30 Taulukkoon 3.1 on koottu osavaluma-alueittain pinta-alat, maankäyttömuodot sekä valumakertoimet nykytilassa ja kaavoituksen maankäyttötyypin perusteella. Taulukko 3.1 Osavaluma-alueet nykytilassa ja kaavoituksen jälkeen (C = valumakerroin). Osavalumaalue Pintaala [ha] Aluekuvaus, nykytila C nykytila Aluekuvaus, kaava C kaava 1 18 pelto, metsä 0,16 pelto, metsä, tie 0,17 2 22 kallioinen metsä 0,15 golfkettä, loma-asutus 0,22 3 9 kallioinen metsä, 0,15 golfkettä, loma-asutus 0,22 suo 4 23 kallioinen metsä, suo 0,16 laskettelurinne, lomaasutus, pysäköintialue, hotellin tukipalvelut 0,16 hotelli, pysäköintialue, virkistysalue 0,23 5 6 kallioinen metsä, golfkenttä 0,37 6 4 kallioinen metsä 0,16 loma-asutus, kallioinen 0,19 metsä yht. 82 0,15 0,22 Nykytilanteeseen verrattuna alueen kuivatus tehostuu ja kokonaisvalunta Nevasjokeen kasvaa hieman. Kaavoituksen myötä suunnittelualueen keskimääräinen pintavalumakerroin kasvaa alle 0,1 yksikköä. Muutokset ovat suurimpia osavaluma-alueella 5, johon rakennetaan hotelli ja pysäköintialue. Vähiten muutoksia tapahtuu Nevasjoen lähivaluma-alueella (osavaluma-alue 1). 11 (21)
3.2.2 HULEVEDEN LAATU Hulevesien yleisimpiä haitta-aineita ovat kiintoaine, ravinteet, metallit, kloridi, öljyt, rasvat ja eräät orgaaniset yhdisteet. Hulevesien haitta-aineet ovat yleensä sitoutuneita kiintoaineeseen. Haitta-aineiden määrään ja laatuun vaikuttaa valuma-alueen maankäyttö. Rakennetuilta alueilta muodostuu puhtaita hulevesiä esimerkiksi katolta (kattovesi). Ravinteita ja haitta-aineita huuhtoutuu golfkentiltä, pihoista sekä liikenne- ja pysäköintialueilta. Pintavesien laatua heikentää luonnontilaisen hulevettä puhdistavan kasvillisuuden vähentyminen. Rakennustöiden aikana hulevedet sisältävät huomattavia määriä kiintoainetta ja ravinteita. Rakennustöiden aikaisista hulevesistä on kerrottu enemmän kohdassa 6. Golfkentän vaikutus Golfkentällä kasvava monivuotinen nurmipinta vähentää eroosiota. Nurmi myös hidastaa kentän pinnalla virtaavan veden nopeutta ja samalla vähentää sen kykyä kuljettaa kiintoainetta. Kentän rakenne mahdollistaa veden imeytymisen maahan. Golfkentiltä tulevaan kuormitukseen vaikuttavat kentillä käytetyt torjunta-aineet ja lannoitteet, aineiden määrät sekä levitysajankohta. Huuhtoumien määrä kasvaa, mikäli lannoitteet levitetään liian aikaisin keväällä tai syksyllä kasvun jo päätyttyä. Myös sääolosuhteet vaikuttavat kuormitukseen. Huuhtoumamäärät kasvavat, mikäli lannoitteen/torjuntaaineen levityksen jälkeen sataa (muodostuu pintavaluntaa). Golfkentältä muodostuvaa kuormitusta on tutkittu Suomessa kaksivuotisessa GolfY hankkeessa, jonka ovat rahoittaneet Suomen Golfliitto ja TEKES. Tutkimuksen perusteella golfkentän nurmi pystyi hyödyntämään noin 90 % annetusta typpilannoituksesta ja 35 % fosforilannoituksesta biomassan (nurmen) kasvattamiseen. Huomattava osa hyödyntämättömästä lannoitteen sisältämästä fosforista sitoutuu maaperässä orgaanisiin yhdisteisiin. Maanviljelyssä golfkenttää muistuttaa parhaiten monivuotinen nurmiviljely. Kuormitusarvoja ei kuitenkaan voi verrata suoraan toisiinsa. Nurmiviljelyssä viljelty nurmi kerätään pelloilta pois kahdesti vuodessa. Golfväylillä ruohoa leikataan huomattavasti useammin, mutta leikkuujätettä ei välttämättä kerätä pois. Kasvatetun ruohon pitää golfväylillä myös näyttää kauniilta, jonka takia väylillä nurmea hoidetaan tehokkaammin (ilmastus, kastelu, tarvittaessa torjunta-aineiden käyttö). Seuraavaan taulukkoon on koottu golfkentältä ja nurmiviljelystä muodostuvia huuhtoumia. 12 (21)
Taulukko 3.2. Golfkentän ja nurmiviljelyn lannoitusmäärät ja huuhtoumat kg/ha/vuosi P lannoitus [kg/ha/a] P huuhtouma [kg/ha/a] N lannoitus [kg/ha/a] N huuhtouma [kg/ha/a] Greeni (1 60 0,21 199 2,4-3,9 Väylä (1 25-103 0,8-2 Koko kenttäalue (1 - - 44 0,34-0,8 Koko kenttäalue (2 5-20 0,14 50-150 5,2 Nurmiviljely (3 11-46 (4 1,1 (0,4-2,0) 0,47 (0,2-0,86) (5 180-200 7,2 (5,2-8,2) Pelto (1 15-20 1 100 10-20 1) Golfy -hanke 2) Export of nutrients from golf courses on the Precambrian Shiel., Winter, J & Dillon, P. Environmental Pollution 141 (2006) 550-554. Tutkitut golfkentät sijaitsevat n. 200 km Torontosta pohjoiseen. 3) Markku Puustinen, Ympäristökeskus. Pysyvän nurmen peittämä salaojitettu pelto, josta korjataan kaksi satoa. (sähköpostit 05/2014) 4) Markku Puustinen, Ympäristökeskus. Fosforilannoitusmäärä riippuu pellon P-lukuluokasta. 5) Markku Puustinen, Ympäristökeskus. Fosforin kokonaishuuhtoumasta liukoista fosforia. Taulukon 3.2 huuhtoumilla laskettuna kolmelta kaava-alueella sijaitsevalta väyläosuudelta (alle 8 ha) muodostuu noin 5-15 kg/vuosi fosforikuormitus ja 10-40 kg/vuosi typpikuormitus. Nurmiviljelytutkimusten perusteella kuormituksesta huomattava osa, jopa 90 %, voi ajoittua kevään sulamisvesien ja syyssateiden yhteyteen. Nurmiviljelyn fosforikuormituksesta 50-90 % on liukoisessa muodossa eli heti kasvillisuuden hyödynnettävänä. Hulevesioppaan mukaan lammikkokäsittelyn puhdistuskyky on kiintoaineen ja fosforin osalta hyvä (65-100%) ja kokonaistypen osalta keskitasoinen (30-65%). Hulevesissä fosfori on yleensä sitoutunut kiintoaineeseen, joten lammikon fosforinpuhdistuskyky olla varsinkin kasvukauden ulkopuolella esitettyä pienempi. Lammikkokäsittelyn jälkeen golfväyliltä purkautuisi 2-5 kg fosforikuormitus ja 5-30 kg typpikuormitus. Golfväyliltä tulevaan kuormitusmäärään pystytään vaikuttamaan parhaiten optimoimalla käytettyä lannoitusmäärä. Kokonaiskuormituksen kannalta suurten alueiden, kuten karheikkojen ja väylien, ravinnemäärien vähentäminen on tärkeintä. Lannoitusmäärän optimointi perustuu maanäytteisiin ja määritys on tehtävä kenttä- tai viheriökohtaisesti. Golfväyliltä muodostuvaa kuormitusta voidaan vähentää käsittelemällä viheriön leikkuujäte kompostoimalla tai levittämällä leikkuujäte nurmialueelle lannoitteeksi. Vesiesteiden ja ojien ympärille jätettävä lannoittamaton suojavyöhyke sitoo ravinteita. Täysimittaisen kentän kasteluun käytetään noin 25 000 m 3 vettä kuukaudessa. Kentän salaojavesien sekä ympäröivien alueiden hulevesien koonti lampiin/vesiesteisiin ja mahdollistaa huleveden hyödyntämisen kentän kasteluvetenä. Käyttö kasteluvetenä mahdollistaa hulevesien sisältämien ravinteiden hyödyntämisen golfkentällä. 13 (21)
Golfkentän kastelussa kerta-annoksen tulee pysyä niin pienenä, ettei pintavaluntaa ja ravinteiden huuhtoutumista muodostu. Laskettelurinteen vaikutus Laskettelurinne kasvattaa lumen sulamisvirtaamia keväällä rinteen alapuolelle. Laskettelurinteeltä tuleva ravinnekuormitus on vähäistä, koska lumetuksessa ei käytetä kemikaaleja ja rinteeseen jää monivuotinen kasvillisuus suojaamaan maaperää eroosiolta. Piha-alueet Piha-alueilta voi huuhtoutua hulevesien mukana ravinteita ja torjunta-aineita samalla tavalla kuin golfkentältäkin. Huuhtoutuman määrään voidaan vaikuttaa ajoituksella ja oikealla annostelumäärällä. Liikenne- ja pysäköintialueiden vaikutus Liikennealueilta ja laajoilta pysäköintialueilta muodostuvat hulevedet voivat sisältävää kiintoainetta, metalleja (kuten sinkki, kupari, lyijy, nikkeli, kadmium, kromi elohopea), hiilivetyjä (öljyt, rasvat, polttoaineet), kloridia (mikäli tiealuetta suolataan) ja PAH-yhdisteitä. Lisäksi kuumalta asfalttipinnalta muodostuvat hulevedet voivat olla tavanomaista lämpimämpiä. Alueelle suunniteltu liikennemäärä on noin 86 000-100 000 ajoneuvoa vuodessa, liikenteellä ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta huleveden laatuun. Liikenneviraston ohjeen (12/2013) mukaan tiealueiden hulevedet tulee käsitellä kaksikerrossivuojissa, mikäli liikennemäärät ovat yli 15000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 3.2.3 VAIKUTUKSET SUUNNITTELUALUEEN ULKOPUOLELLE Kaavoituksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia huleveden laatuun kaavoitusalueen ulkopuolella. Kaavoituksessa Nevasjoen lähivaluma-alueella ei ole sijoitettu merkittäviä uusia kuormituslähteitä. Muille osavaluma-alueille sijoitetut kuormituslähteet (golfkenttä, pysäköintialueet) sijaitsevat useiden satojen metrien päässä Nevasjoesta. Hulevedet myös käsitellään kiinteistö- tai korttelikohtaisilla järjestelmillä, jonka jälkeen vedet johdetaan ojien ja soiden kautta Nevasjokeen. Kesäaikaan kasvillisuus sitoo ojaveden ravinteita vähentäen joen kuormitusta. Kaavoituksella ei arvioida olevan huomattavia vaikutuksia Stormossenin Natura-alueille, koska maastokäynnin perusteella hulevedet eivät virtaa kaava-alueelta Stormossenin alueelle. Kaava-alueen kaakkoisosasta, noin 4 ha alueelta, hulevedet virtaavat Sundmanmossenin Natura-alueelle ojia pitkin. Alueelle on suunniteltu muutamia loma-asuntoja ja nykyistä metsätietä parannetaan. Mikäli Hästhagenin alueen ja Sundmanmossenin suolle johtavan ojan välinen maakannas säilytetään, veden laadun ja virtaaman ojassa arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. 14 (21)
3.3 HULEVESIEN HALLINNAN TARVE JA TAVOITTEET Hyvin toteutetuilla hulevesien hallintarakenteilla, kuten hulevesilammikoilla, sadepuutarhoilla ja puromaisilla avouomilla on positiivinen vaikutus ympäristöön ja maisemaan. Samalla pystytään parantamaan alueelta purkautuvan huleveden laatua ja tasaamaan virtaamia. Hulevesien hallinnan priorisointi on esitetty 2012 julkaistussa Suomen Kuntaliiton Hulevesioppaassa: I) hulevesien muodostumisen estäminen (läpäisevät päällysteet, viherkatot) II) III) IV) hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hyötykäyttö kasteluvetenä, imeyttäminen) hulevedet johdetaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodatusrakenteet, biopidätys, painenteet, avo-ojat) hulevedet johdetaan yleisillä alueilla oleville hidastus- ja viivytysalueille (hulevesilammikot, hulevesiaihe) Hulevesien hallinta viedään mahdollisuuksien mukaan hulevesien syntypaikalle. Syntypaikalla vaikutusmahdollisuudet laadulliseen ja määrälliseen hallintaan ovat tehokkaimmin toteutettavissa. Asemakaava-alueelle esitetään toteutettavaksi monivaiheista ja hajautettua hulevesien hallintajärjestelmää. Järjestelmän tavoitteena on hulevesien laadun ja määrän tehokas hallinta esteettisesti miellyttävinä ratkaisuina. Hulevesien hallinta alkaa tonttien ja korttelien sisälle rakennetusta hajautetusta järjestelmistä ja jatkuu yleisillä alueilla hulevesien johtamisella, viivyttämisellä ja käsittelyllä. Erityyppisiä menetelmiä yhdistämällä voidaan vaikuttaa tehokkaasti sekä hulevesien määrään että laatuun. Hajautettu hallinta lisää toimintavarmuutta, kun yksittäisen hallintamenetelmän mitoituksen ylittyminen tai vaurio ei aiheuta kaikkien hulevesien johtamista käsittelemättömänä ympäristöön. Lisäksi yksittäisten hallintamenetelmien mitoitus ja tilavaraus pienenevät, jolloin ne on mahdollista sijoittaa kaava-alueelle joustavammin. 4 MITOITUSPERIAATTEET 4.1 KESKITETYT RAKENTEET 4.1.1 MÄÄRÄLLINEN HALLINTA Hulevesien määrällisen hallinnan tavoitteena on alueelta purkautuvan hulevesivirtaaman viivyttäminen mahdollisimman lähelle luonnollista (nykyistä) tasoa, sekä tulvahuippujen ja äärivirtaamien tasoittaminen. Hulevesien viivytysratkaisut mitoitetaan kattamaan pitkäkestoiset sateet, jotka esiintyvät kerran 5 vuodessa. Viivytysratkaisuiden mitoittaminen harvinaisempien sadetapahtumien (esim. kerran 15 30 vuodessa) perusteella voi heikentää 15 (21)
viivytysrakenteen toimivuutta ja aiheuttaa lisäkustannuksia rakenteiden ylläpidolle normaaleissa sadeolosuhteissa. Harvinaisemmat sateet voidaan huomioida tarvittaessa tulvareittimääritysten yhteydessä. Osavaluma-alueilta muodostuvat hulevesivirtaamat lasketaan seuraavalla kaavalla: Q = C * i * A, jossa Q = mitoitusvirtaama [l/s] C = valumakerroin i = mitoitussateen keskimääräinen intensiteetti [l/(s*ha)] ja A = valuma-alueen pinta-ala [ha]. Keskitettyjen viivytysratkaisujen mitoitussateena on käytetty 20-60 minuuttia kestävää, kerran viidessä vuodessa toistuvaa sadetta. 20 minuuttia kestävän sateen intensiteetti on 110-130 l/s*ha ja 60 minuuttisen sateen intensiteetti on 53-64 l/s*ha. Sateen intensiteetissä on huomioitu ilmaston muutoksen vaikutus (noin 20 %). Mitoitussateen (kesto, intensiteetti) valinnassa on huomioitu alueen ominaisuudet (esim. valuma-alueen koko) sekä Hulevesioppaassa esitetyt ehdotukset suomalaisiksi mitoitusperusteiksi määrällisen hallinnan rakenteiden (viivytys) osalta. Seuraavaan taulukkoon on koottu osavaluma-alueilla muodostuvat nykyiset ja tulevat hulevesivirtaamat sekä tarvittavat viivytystilavuudet osavaluma-alueittain. Viivytystarve on laskettu kaavalla: V = Q kaava * sateen kesto Q nykytila * sateen kesto. Taulukko 4.1. Viivytystarve osavaluma-alueittain Osavalumaalue Pinta-ala [ha] Q nykytila [l/s] Q kaava [l/s] V viivytystarve [m 3 ] 1 18 300-360 320-380 15-20 2 22 170-210 250-310 290-340 3 9 150-180 220-260 70-90 4 23 190-230 280-350 340-420 5 6 100-130 250-300 170-210 6 4 60-70 70-90 15-20 yht. 82 970-1180 1390-1690 900-1100 Hulevesioppaan mukaan hajautetut viivytysrakenteet mitoitetaan viivyttämään kerran viidessä vuodessa toistuvan 10 minuutin rankkasateen, kun sademäärä on noin 10 mm. Tämä vastaa 1 m 3 viivytystilavuutta 100 m 2 tiivistä pintaa kohti. Hajautettuna toteutetut viivytysratkaisut pienentävät taulukossa 4.1 esitettyjä viivytystilavuuksia. 4.1.2 LAADULLINEN HALLINTA Hulevesioppaan mukaan hulevesien laadullista hallintaan eli veden käsittelyyn suunnitellut rakenteet mitoitetaan käsittämään 80 % vuosittaisista sadetapahtumista. Laadullista hallintaa tarvitaan golfkentillä sekä pysäköintialueilla. Käsittelytilavuudet on esitetty seuraavassa taulukossa. Sateen intensiteetti toistuu kerran vuodessa. Kasvihuoneilmiön vaikutus on huomioitu sateen intensiteetin vaihteluvälinä. 16 (21)
Taulukko 4.2. Hulevesien käsittelytilavuudet Kohde Pintaala [ha] Sateen kesto [min] Sateen intensiteetti [l/s*ha] C V käsittely [m 3 ] Hotellin asfaltoitu P-alue 0,6 5 117 140 0,8 15-20 Muut P-alueet (sora) 0,6 5 117 140 0,3 5-6 Golfväylä 1,4 5 117 140 0,25 12-15 Golfväylä 2,1 10 80 96 0,25 25-30 Golfväylä 4,2 10 80 96 0,25 50-60 5 SUUNNITELLUT RATKAISUVAIHTOEHDOT Koska alueen maaperä on kallioista tai savista, hulevesien imeyttäminen ei ole tehokasta. Esitetyt hulevesien hallintaratkaisut perustuvat suuremmaksi osaksi hulevesien viivyttämiseen. Hulevesien johtamis- ja viivytysrakenteet jätetään pohjasta avoimiksi, mikä mahdollistaa hulevesien imeytymistä myös maahan. Hulevesien johtamissuuntia ja ehdotuksia viivytysrakenteiden sijoituspaikoiksi on esitetty piirustuksessa 102. 5.1 KORTTELI- JA TONTTIKOHTAISET HALLINTAMENETELMÄT Rakennetuilta korttelialueilta syntyviä hulevesiä tarvittaessa käsitellään ja hidastetaan, jonka jälkeen hulevedet johdetaan pois kiinteistöltä avouomissa. Hulevesien hallinta voidaan toteuttaa tontti- tai korttelikohtaisilla järjestelmillä. Pihojen hulevesien hallintaperiaatteet kortteleissa voidaan tarkentaa rakentamistapaohjeessa. Kortteleille tai useammalle tontille voidaan tehdä yhtenäinen pihasuunnitelma, jossa hyödynnetään alueen hulevesien viivytysrakenteita. Loma-asuntojen korttelialueella (RA) ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueella (RM) suositeltava viivytysvaatimus on 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa (asfaltti/katto) kohti. Läpäisemätöntä pinta-alaa voidaan vähentää suosimalla piharakenteissa läpäiseviä pintamateriaaleja ja viherpintoja. Hotellialueelta (kortteli 900) purkautuva hulevesivirtaama on hyvä pitää nykyisellä tasolla. Myös purkureitin suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota, ettei mäen päältä purkautuva hulevesi aiheuteta haittaa naapurikiinteistöille. Hotellialueella viivytystilavuus voidaan toteuttaa esimerkiksi sadepuutarhana tai vesiaiheena (vesiputous, pieni lampi yms.). Hotellialueen pohjoisreunaan on varattu kasvillisuusalue, jota voidaan hyödyntää hulevesien viivytyksessä tai pysäköintialueen hulevesien käsittelyssä. Läpäisemättömien pintojen sekä pihojen hulevedet voidaan johtaa viivytysrakenteisiin esimerkiksi pienessä painanteessa, kourussa tai pintavaluntana. Hulevesiä voidaan viivyttää viherpainanteissa, sadepuutarhoissa, hulevesiaiheissa tai maanalaisissa säiliöissä tai kaivoissa. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesiä voidaan myös hyödyntää kasteluvetenä. Kattovedet voidaan johtaa esimerkiksi kattovesisäiliöön, jossa on ylivuoto ja hana/venttiili säiliön tyhjentämistä tai kastelukannun täyttämistä varten. 17 (21)
Pysäköintialueilta ja mahdollisista koneiden huoltotiloista hulevedet johdetaan öljyn- ja hiekanerotuskaivon kautta kiinteistökohtaiseen hulevesien viivytysjärjestelmään.. Vaihtoehtoisesti hulevedet voidaan käsitellä biopidätysalueilla. Käsitellyt ja viivytetyt hulevedet puretaan kiinteistöltä huleveden johtamisjärjestelmiä pitkin. Rakennusten kuivatusvedet johdetaan perusvesikaivon kautta hulevesiviemäriin. Kuivatusvedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan kortteli/tonttikohtaiseen viivytysrakenteeseen, tontin reunassa sijaitsevaan ojaan tai puromaiseen uomaan. Golfväylien hulevedet ja väylien salaojavedet käsitellään biologisesti vesiesteissä (lammikoissa). Vaihtoehtoisesti golfkenttien hulevesiä voidaan käsitellä kosteikoissa tai biopidätysalueilla. Liukoisen fosforin poistoa voidaan tarvittaessa tehostaa esimerkiksi kemiallisesti saostamalla tai kalkkisuodattamalla. Laskettelurinteeltä muodostuvia lumien sulamisvesiä tulee viivyttää ennen purkamista läheiseen ojaan. Viivytysrakenne voidaan toteuttaa esimerkiksi puromaisen ojan reunaan toteutettavana pienenä tulvatasanteena tai painanteena. Kiinteistökohtaisista viivytysrakenteista hulevedet johdetaan ojia, painaumia tai puromaisia uomia pitkin VU-alueiden hulevesilampiin, sopivaan purkupisteeseen kaava-alueella (esimerkiksi suoalue tai metsä) tai ojia/uomia pitkin pois alueelta. 5.2 TIELINJOJEN KUIVATUS- JA HULEVEDET Tierakenteet kuivatetaan sivuojilla tai salaojilla. Tiealueella muodostuvat hulevedet voidaan johtaa sivuojissa tai viherpainanteissa. Painanteet voidaan toteuttaa myös suodattavina rakenteina, jolloin maaperästä riippumatta pysytään parantamaan teiden hulevesien laatua muodostumisalueen välittömässä läheisyydessä. Suodattava rakenne edellyttää salaojan rakentamista suodatusrakenteen pohjalle ja suodatusrakenteen eristämistä katurakenteista. Sivuojiin/painanteisiin johdetaan myös kiinteistöjen kuivatusvedet ja tarvittaessa kiinteistö/korttelikohtaisten viivytysrakenteiden ylivuodot. Teiden hulevedet puretaan mahdollisuuksien mukaan golfväylien vesiesteisiin. Muut hulevedet puretaan kasvillisuuspeitteisten viivytyspainanteiden kautta puromaiseen avouomaan tai nykyisiin ojiin. Viivytyspainanteet tasaavat virtaamia, keräävät kiintoainetta ja irtoroskia hulevedestä. Painanteiden sijoituksessa ja suunnittelussa on huomioitava huoltokaluston esteetön pääsy kohteeseen ja painanteen pohjan koneellinen puhdistus. Asemakaava-alueelle suunnitellut liikennealueet ovat suhteellisen vähäliikenteisiä. Liikenneviraston ohjeen (5/2013) mukaan tierakenteilta muodostuvat hulevedet tulee suodattaa, mikäli tien liikennemäärä on yli 15000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja hulevedet johdetaan ympäristöolosuhteiden muutoksille herkkään vesistöön. Koska suurin liikennemääräennuste on hotellille rakennettavalla tiellä noin 250 300 ajoneuvoa / vrk, tiealueilta muodostuvia hulevesiä ei ole pakko käsitellä suodattamalla. 18 (21)
5.3 HULEVESIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄT Hulevedet johdetaan ensisijaisesti avouomissa, kuten puromaisissa uomissa, painanteissa ja ojissa. Hulevesien johtamisjärjestelmät tulee suunnitella niin, etteivät ne aiheuta haittaa naapurikiinteistöille. Eroosion estämiseksi avouomien maksimipituuskaltevuus tulee jäädä alle 3 %:iin. Eroosioon vaikuttaa myös huleveden virtausnopeus uomassa. Nurmetetussa uomassa virtausnopeuden tulee olla alle 1 m/s, savi ja siltipintaisella uomalla 0,3 0,4 m/s ja kivikolla pinnoitetulla uomalla 1,5 m/s. Virtausnopeutta uomassa voidaan hidastaa esimerkiksi: lisäämällä uoman mutkaisuutta rakentamalla uoman pohjaan kynnyksiä (eroosiosuojaus luonnonkivillä tai kasvillisuudella) rakentamalla uoman reunoille pieniä tulvatasanteita kasvillisuudella. Olemassa olevien uomien leventäminen tulee tehdä toispuoleisena kaivuna, jolloin uomaa sitovaa kasvillisuutta säilyy mahdollisimman paljon. Hulevesivirtaaman hidastuessa kiintoaine ehtii laskeutua uoman pohjaan ja maaperästä riippuen hulevettä voi imeytyä maahan. Rumpujen kohdille tulisi rakentaa kasvillisuuden peittämiä painanteita, jotka tasaavat virtaamia, keräävät kiintoainetta ja irtoroskia. Painanteiden sijoituksessa ja suunnittelussa on huomioitava huoltokaluston esteetön pääsy kohteeseen ja painanteen pohjan koneellinen puhdistus. 5.4 KESKITETYT HALLINTAMENETELMÄT Kaava-alueella keskitetyt viivytysrakenteet sijoitetaan VU-alueille. Viivytysrakenteita voidaan hyödyntää esimerkiksi golfkenttien vesiesteinä. Vesiesteet ovat pienikokoisia luonnonmukaisia altaita/lammikoita, joissa on pysyvä vesipinta ja kasvillisuutta. Lammikot tasaavat ja hidastavat veden virtausnopeutta, jolloin kiintoaine laskeutuu lammikon pohjalle. Lammikon kasvillisuus sitoo huleveden epäpuhtauksia sekä hidastaa virtaamaa. Hulevesien hallinnan kannalta rehevä, monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus pidättää ja puhdistaa hulevesiä tehokkaimmin. Monilajinen kasvillisuus kestää paremmin vaihtelevia olosuhteita ja puhdistaa hulevesin haitta-aineita monipuolisemmin. Kasvukaudella lammikon luontaisten mikro-organismien avulla voi tapahtua epäpuhtauksien biologista hajoamista. Hulevesioppaan mukaan lammikkokäsittelyn puhdistuskyky on kiintoaineen ja fosforin osalta hyvä (65 100%) ja kokonaistypen osalta keskitasoinen (30-65%). Hulevesissä fosfori on yleensä sitoutunut kiintoaineeseen. Koska golfkentältä huuhtoutuva fosfori on suurimmaksi osaksi liukoisessa muodossa, voi lammikon puhdistuskyky varsinkin kasvukauden ulkopuolella olla esitettyä pienempi. Vesiesteen/lammikon pysyvän vesisyvyyden tulisi olla vähintään 1 metri ja suurin suositeltu vesisyvyys on 2,5 m. Lammikoiden reunojen tulee olla riittävän loivat ja porrasmaiseen profiiliin rakennettu, jolloin rannat kestävät paremmin eroosiota ja kasvillisuudelle saadaan lajistolle sopivan syvyistä istutuspinta-alaa. Reunojen rakentamisessa tulee 19 (21)
huomioida myös golfkentän vaatimukset (pallon haku turvallisesti vesiesteestä, visuaalisuus). Lammikon muoto ja pohjan profiili vaikuttavat puhdistustehoon. Lammikon alkuun on suositeltavaa rakentaa tasausallas suurimpien kiintoainemäärien laskeuttamiseksi ja lietteen keräämisen helpottamiseksi. Hulevesilammikoita voidaan toteuttaa myös peräkkäisinä pieninä lampiketjuina, jotka voidaan sijoittaa alueelta purkautuvan ojan yhteyteen. Lammikoiden purku mitoitetaan siten, että altaasta poistuva virtaama on tasainen. Rankkasateilla vesi poistuu myös ylivuotona. Huoltoa varten lammikon pohjan tasoon tulee rakentaa tyhjennysputki, jolla pysyvän veden alue saadaan tarvittaessa tyhjennettyä. Lammikon suunnittelussa on huomioitava huoltokaluston esteetön pääsy kohteeseen ja lietteen koneellinen poisto lammen tasausaltaasta/pohjasta. Osavaluma-alueen 2 golfväyliltä rakennetaan puromaiset painanteet Solhagan aluetta halkovaan ojaan. Koska golfväylät jatkuvat kaava-alueen ulkopuolelle, kaavoitetulla alueella sijaitsevien golfväylien viivytys- ja käsittelyrakenteet voidaan toteuttaa myös Solhagan alueella sijaitsevilla väyläosuuksilla. Osavaluma-alueen 3 hulevedet kerääntyvät kahteen painanteeseen (piirustus 102, viivytysalueet). Korttelin 906 painanteesta vedet valuvat golfväylän keskellä sijaitsevaan painanteeseen. Muuta valuma-aluetta matalampi painannealue jatkuu golfväylältä lounaaseen. Korttelin 904 kiinteistöt 6 ja 7 sijaitsevat osittain matalalla painannealueella, mikä tulee huomioida sallituissa padotuskorkeuksissa ja mahdollisessa tulvaherkkyystarkastelussa. Alueen rakentamista suunnitellessa tulee huomioida purkureitin rakentaminen osavaluma-alueen hulevesille. Puromainen purkureitti on helpointa rakentaa matalinta aluetta myötäillen. Vaihtoehtoisesti purkureitti voidaan rakentaa esimerkiksi pohjoiseen Solhagan alueelle. Purkureitin suuntaan vaikuttavat golfväylän ja tien tulevat korkeustasot. 5.5 PERIAATTEET KAAVAMÄÄRÄYSTEN LAADINTAAN Rakennettavia kortteleita koskevat kaavamääräykset: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää 1 m 3 vettä / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden. Tämä vastaa 10 mm sadetta. Viivytysjärjestelmien tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto hulevesien johtamisreiteille. Hulevesien purkua koskevat kaavamääräykset: Kortteli tulee liittää alueelliseen hulevesijärjestelmään. Keskitetyt hulevesien hallintajärjestelmät: Ohjeellinen hulevesijärjestelmälle varattu osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään hulevesiä allas- ja ojarakentein. 20 (21)
6 RAKENTAMISEN AIKAINEN HULEVESIEN HALLINTA Alueen rakentamisella on aina vaikutusta hulevesien laatuun, koska rakentamisen aikana maaperä on laajoilla alueilla paljaana kasvillisuudesta ja alttiina huuhtoutumaan sateiden mukana. Rakentamisen aikana hulevedet voivat sisältää kiintoainetta 20 60 -kertaisia määriä tavanomaiseen verrattuna. Kiintoaine voi samentaa vettä sekä aiheuttaa kuivatusja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakennustyömailta voi huuhtoutua myös roskia, haitta-aineita kuten jätteitä, öljyjä ja betoniautojen pesuvesiä. Rakennusvaiheen vesienkäsittely kannattaa luultavasti järjestää tilapäisillä ratkaisuilla koska lopullisia hulevesijärjestelmiä ei todennäköisesti voida rakentaa niin etupainotteisesti, että ne olisivat käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Esimerkiksi lammikot tulee rakentaa mieluiten paria vuotta ennen muuta rakentamista, jotta kasvillisuus ehtisi kehittyä ja vakiintua ottamaan vastaan rakennetun alueen hulevesiä. Hajautetut hulevesien viivytysrakenteet (painenteet, kaivot, säiliöt) toteutetaan rakentamisen aloittamisvaiheessa, mutta voidaan viimeistellä myöhemmin. Rakennustöiden aikana lammikoihin ja hajautettuihin hulevesien viivytysrakenteisiin kertynyt kiintoaine tulee kerätä pois viimeistään rakennustöiden loputtua. Tilapäiset käsittelyrakenteet voivat olla esimerkiksi pintavalutuskenttiä tai painanteisiin rakennettavia suotopatoja. Pieniin ojiin työaikaiseksi suojaukseksi voi riittää olkipaali, pidättää irronnutta maa-ainesta. Hulevesiä voidaan myös padottaa painanteisiin, jolloin kiintoaine laskeutuu ja veden virtaama tasaantuu. Padotus voidaan toteuttaa pohjapadolla tai suotopadolla. Tilapäiset ratkaisut kannattaa sijoittaa alaville alueille, johon hulevedet valuvat luonnollisesti. Hallintapaikoilla ei saa sijaita erityisiä luontoarvoja. Rakentamisenaikaiseen kuormitukseen voidaan vaikuttaa myös työtavoilla. Maarakentamistöiden tekeminen talviaikaan vähentää kiintoainekuormitusta. Kuormitusta voidaan vähentää esimerkiksi suojaamalla ja viimeistelemällä avoimet pinnat mahdollisimman nopeasti. Maanrakennustöitä voidaan myös jaksottaa, jolloin kasvillisuus on poistettu mahdollisimman pieniltä alueilta kerrallaan. Kasvipeitteen muodostumista voidaan nopeuttaa hyödyntämällä esimerkiksi kasvillisuusmattoja tai -rullia. Ennen rakentamisen aloittamista tulee tehdä suunnitelma rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnasta. Tampere, 5. syyskuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Piia Alho Suunnittelupäällikkö, DI Heli Närhi Suunnitteluinsinööri, Ins.AMK 21 (21)
3 2 STORMOSSENIN SUO NEVAKSEN GOLFKENTTÄ ALUE 5 ALUE 6 MULLKÄRRET ALUE 4 20 kv HÄSTHAGEN SOLHAGA OJIEN VÄLISSÄ MAAKAISTA ALUE 2 SUNDMANSMOSSENIN SUO NEVASJOKI ALUE 1 ALUE 3 MERKKIEN SELITYKSET KAAVA-ALUE OSAVALUMA-ALUEJAKO HULEVDEN VIRTAUSSUUNTA ALUEELLE Nevas å Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK23 RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE SIPOON KUNTA Korkeusjärjestelmä N2000 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ HULEVESIEN PÄÄVIRTAUSSUUNAT HULEVESIEN PINTAVALUNTASUUNNAT HULEVESIEN JOHTAMISREITTI SOLHAGAN ALUE SUUNNITELMAKARTTA OSAVALUMA-ALUEET MITTAKAAVA 1:5000. Sustainable engineering and design Sweco Ympäristö Oy PL 453, 33101 TAMPERE * 010 2414 000 SUUNN. TIEDOSTO HNÄR E26559_102.dwg PIIRT. HNÄR SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O MUUTOS TARK. 9.5.20014 VHT E26559 101.
3 20 kv 2 MERKKIEN SELITYKSET OSAVALUMA-ALUE 1 OSAVALUMA-ALUE 2 OSAVALUMA-ALUE 3 OSAVALUMA-ALUE 4 OSAVALUMA-ALUE 5 OSAVALUMA-ALUE 6 KÄSITTELY (ÖLJYN- JA HIEKANEROTUS TAI BIOPIDÄTYSALUE) Nevas å Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK23 RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE SIPOON KUNTA Korkeusjärjestelmä N2000 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ KESKITETTY VIIVYTYSRATKAISU (LAMPI, PAINANNE, SADEPUUTARHA) HULEVESIEN JOHTAMISREITTI MITTAKAAVA SUUNNITELMAKARTTA 1:5000 EHDOTUS HULEVESIEN JOHTAMISEKSI. Sustainable engineering and design Sweco Ympäristö Oy PL 453, 33101 TAMPERE * 010 2414 000 SUUNN. TIEDOSTO HNÄR E26559_102.dwg PIIRT. HNÄR SUUNN.ALA TYÖ N:O PIIR N:O MUUTOS TARK. 9.5.20014 VHT E26559 102.