Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO 2015) 16.12.2010 Toiminta-ajatus: Monipuolinen metsien kestävä hoito ja käyttö luo kasvavaa hyvinvointia. metsiä hoidetaan ja käytetään kestävyyden periaatteiden mukaisesti otetaan huomioon taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö Suomen biotalouden kasvun perusta Metsät merkittävin taloudellisesti hyödynnettävä luonnonvara Metsien monet hyödyt: luonnon monimuotoisuus, puhdas vesi, luonnontuotteet, virkistys- ja kulttuuripalvelut, hiilensidonta Metsäalan toimintaympäristö muuttunut viime vuosina paljon: tuotteiden kysynnän muutokset finanssikriisi teknologian ja informaatiotalouden nopea kehitys ilmastonmuutos uusiutumattomien raaka-aineiden ehtyminen väestörakenteen ja arvojen muutokset Haastavat alaa uudistumaan
Laajaa yhteistyötä... Toteuttamisessa mukana julkinen ja yksityinen sektori erikseen ja yhdessä Ohjelman suuntaamiseen ja seurantaan osallistuvat kansallisessa metsäneuvostossa ja alueellisissa metsäneuvostoissa mm. metsäteollisuus pk-yritykset metsänomistajat etu- ja kansalaisjärjestöt
Toimeenpanon ytimessä
Julkisen vallan tehtävänä luoda metsäalalle hyvät toimintaedellytykset, toteuttamiskeinoina mm. lainsäädäntö rahoitus hallinnon ohjaus EU ja kansainvälinen vaikuttaminen neuvonta viestintä... ja monia keinoja Rahoittajina 7 eri ministeriötä ja yksityinen sektori Valtakunnallisten toimenpiteiden lisäksi myös alueellisten metsäohjelmien toimenpiteillä iso merkitys
3.4 Metsät parantavat elämänlaatua Tavoite: Metsien ihmisten hyvinvointia lisääviä ja kulttuuriarvoja tuottavia tekijöitä vahvistetaan Vaikuttavuusmittarit tavoitetasoineen: Suomalaisten ulkoiluun ja eri harrastuksiin käyttämä aika (pv/vuosi LVVI) Metsällisiin tapahtumiin vuodessa osallistuvien lasten ja nuorten määrä vähintään 300 000 Rakennettujen ulkoilureittien määrä ja laatu Maanomistajan ja virkistysarvojen ostajien väliset sopimukset ovat vakiintunut toimintamuoto Valtion metsissä olevat kulttuuriperintökohteet on inventoitu, ja yksityismetsissä tiedonkeruu on käynnissä Lasten ja nuorten, sekä kasvattajien ja opettajien metsäsuhde ja tieto on kehittynyt myönteisesti (opettaja-barometri)
Kulttuuriin liittyvät KMO-toimenpiteet Laaditaan metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma. Ohjelma sisältää metsien kulttuurihistorian ylläpidon, perinteisen metsäkulttuurin ja nykykulttuurin yhteensovittamisen sekä koko suomalaisen metsäkulttuurin tason nostamisen suomalaisessa yhteiskunnassa (MMM, YM, OKM, Metsähallitus, Museovirasto) Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistysja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioimiseksi (Tapio, MKJ) Turvataan saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuurilleen ominaista elinkeinoa perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta (OM, MMM, YM, saamelaiskäräjät, Metsähallitus)
Toteutumistilanne: Metsien kulttuuriperintökohteiden inventointi valtion mailla Metsähallitus inventoi vuosina 2010-2015 valtion metsien kulttuuriperintöä. Kaikkiaan inventoitavaa aluetta on noin 5 milj. ha. Inventoinnin seurauksena kulttuuriperintö voidaan ottaa huomioon suunniteltaessa esimerkiksi metsätaloustoimenpiteitä tai retkeilyreittejä. Vuosina 2010 2012 on inventoitu valtion talousmetsiä n. 2 milj. ha. Kulttuuriperintökohteita on kartoitettu n. 5000 kpl, joista 25 % on lain määrittelemiä muinaisjäännöksiä. Vuonna 2012 inventoinneissa kokeiltiin laserkeilausaineistojen käyttöä. Metsähallituksen luontopalvelut on inventoinut suojelualueiden kulttuuriperintökohteita vuodesta 2006. Nyt niitä on inventoitu 40 000 ha (15.12.2012 tilanne). Kulttuuriperintökohteita on inventoitu myös saamelaisten kotiseutualueella
Toteutumistilanne: Metsien kulttuuriperintökohteiden inventointi yksityismailla Kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruuta on testattu yksityismailla. Yksityismailla valtakunnallinen toteutus muotoutuu rahoituksen mukaiseksi. Yksityismetsiin pilotoitiin muiden kuin muinaismuistolain kohteiden kartoitusmetodia Mäntsälän kunnan alueella. 33 200 ha:n alueelta kerättiin tietoa 223 kohteesta, joista reilulle 100 kohteelle maanomistaja antoi luvan kohteen julkistamiseen ja tiedon välittämiseen eteenpäin. TTS valmisti kartoituksesta raportin [ks. Lahdensaari-Nätt, L. ja Elstob, T. 2011: Yksityismetsien kulttuurikohteiden kartoitusta kokeiltiin Mäntsälässä. TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 6/2011 (751)].
Toteutumistilanne: Metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma Metsien kulttuuriperintöä koskevan ohjelman laatimista ei ole aloitettu, eikä toimenpide ole ollut prioriteettilistalla (vrt. Metsäneuvoston ehdotukset seuraavan hallituksen ohjelmaan 2011 ja vuoden 2011 KMOseurantaraportissa esitetyt linjaukset toiminnan painopisteiksi vuonna 2012). Miten asiaa voisi edistää? Keitä ohjelman laatimisessa tulisi olla mukana (vrt. toimenpiteeseen esitetyt vastuutahot: MMM, YM, OKM, Metsähallitus, Museovirasto)?
Lähiajan metsäohjelmatyötä: Metsäpoliittinen selonteko ja KMO 2025 Vuoden 2013 aikana laaditaan osallistavalla prosessilla Kataisen hallitusohjelman mukaisesti metsäpoliittinen selonteko, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle 2014 alkuvuodesta Selonteko sisältää toimintaympäristöanalyysin, KMO 2015:n mahdolliset muutostarpeet, ehdotuksen vuoteen 2050 tähtäävästä visiosta ja strategisista päämääristä metsien käytölle sekä linjaukset keskeisimmistä toimenpidekokonaisuuksista Selonteon pohjalta valmistellaan KMO 2025
Kiitos! www.mmm.fi/kmo