1 LAPINLAHDEN KUNTA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Kokouspäivämäärä 25.5.2011 ( 45) Asematie 4 Päätös annettu julkipanon 73100 LAPINLAHTI jälkeen 27.5.2011 1. ASIA Ympäristölupa, SAVON VOIMA OYJ, VANHAINKODINTIEN LÄMPÖKESKUS, 2. HAKIJA Savon Voima Oyj, Savon Voima Lämpö. Osoite PL 1024, 70781 KUOPIO. Hakijan yhteyshenkilö on Eero Kuusela, puhelin 044 723 7221. 3. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLE TULO Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojelulaki 30 4 mom, kohta 2 Ympäristönsuojeluasetus 7 2 mom Hakemus saapui ympäristölautakunnalle 4.3.2011. 4. LAITOKSEN SIJAINTI, KAAVOITUSTILANNE JA TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Savon Voima Oy hakee lupaa kevyellä polttoöljyllä toimivalle 1,3 MW:n lämpökeskukselle. Laitos sijoittuu Varpaisjärven taajamaan Vanhainkodintielle, määräalalle Martikkala RN:o 2:344 ja Lähderanta RN:o 67:0 tiloista (Lapinlahti(402), Sutela(430), Martikkala 2:344 ja Lähderanta RN:o 67:0). Tilat omistaa Lapinlahden kunta ja hakijalla on vuokrasopimus määräalasta. Vuokrasopimus on voimassa 30.11.2059 saakka. Toiminta-alue sijaitsee Varpaisjärven asemakaava-alueella. Kaavassa alue on merkitty merkinnällä ET eli yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Alue sijaitsee myös Silmälampi-Syrjäharju II-luokan pohjavesialueen reuna-alueella. Lähimmät asuinrakennukset ovat 100 m päässä sijaitsevat Mäntyrinne-rivitalo ja vanhusten hoito- ja palvelukeskus. Toiminta-alueen pohjoispuolella sijaitsee kunnan jätevedenpuhdistamo. Lännessä alue rajoittuu hautausmaahan ja itäpuolella on Kuolionsaaren luonnonsuojelualue. Kyseessä on uusi energiantuotantolaitos, joten toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. 5. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Yleistä Hakemus koskee Varpaisjärven taajamaan Vanhainkodintielle siirrettävää 1,3 MW:n lämpökeskusta. Lämpökeskus on toiminut aikaisemmin Kirjastotiellä raskasöljykeskuksena. Laitos on otettu käyttöön v. 1993. Polttoaineet ja kemikaalit Lämpökeskus toimii vara- ja huippulämpökeskuksena. Laitos on toiminnassa 0 1500 tuntia vuodessa. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, vuosikulutus on 0-75 m 3. Polttoöljy
2 varastoidaan 50 m 3 kaksoisvaipallisessa öljysäiliössä, joka on varustettu vuodonilmaisimella. Öljynkäsittelyalue päällystetään asfaltilla ja varustetaan öljynerotuskaivolla. Kaukolämpöverkoston vesi on pehmennettyä eli siitä on poistettu ns. kovuussuolat (kalsium ja magnesium). Kaukolämpöverkoston veteen on lisätty korroosionestokemikaalia (Avantage K-350 A/B) noin 0,1 0,3 dl/m3. Prosessit Lämpökeskuksen nimellisteho on 1,3 MW ja polttoaineteho 1,5 MW. Kattila on tulitorvi-tuliputkikattila ja poltin on paineöljyhajoitteinen raskasöljypoltin. Lämpökeskus on automaattisesti toimiva ja miehittämättömään käyttöön suunniteltu. 6. HAKEMUKSESSA ESITETTY YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminta sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Alueelle rakennetaan 50 m 3 kevytöljysäiliö, joka on kaksoisvaipallinen ja varustettu vuodonilmaisimella. Säiliössä tullaan varastoimaan pääsääntöisesti vain n. 15 m 3 kevytöljyä. Öljyjen käsittelyalue asfaltoidaan AB 116-massalla ja varustetaan öljynerottimella ja sulkukaivolla. Alueen sade- ja sulamisvedet johdetaan avo-ojaan. Hakija on esittänyt, että normaalitilanteessa ei laitokselta ole päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen savukaasut johdetaan ilmaan 20 m korkean piipun kautta. Savupiippuun ei tule savukaasun puhdistuslaitteita. Lämpökeskuksen laskennalliset päästöt ovat seuraavat: Päästö Vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö O m i n a i s p ä ä s t ö (kg/h) (mg/mj) Hiukkaset 0-0,4 0,1 15 Rikkidioksidi 0-0,2 0,4 70 Typpidioksidi 0,6 1,3 240 Hiilidioksidi 0-200 400 74,1 Piipun korkeuden määrittämiseksi Symo Oy on tehnyt 15.12.2010 leviämismallilaskelman. Tulosten mukaan korkeimmat hiukkas- ja typenoksidipitoisuudet muodostuvat lämpölaitoksen länsipuolelle, missä maasto nousee. Pitoisuudet jäävät kuitenkin selvästi ilmanlaadusta annettujen ohje- ja raja-arvojen alle. Hakemuksessa on esitetty, että koska polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, päästöt jäävät alle Vna polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimusten päästöraja-arvojen.
3 Melu ja tärinä Toiminnassa aiheutuu melua pumppujen ja moottoreiden toiminnoista sekä liikenteestä. Käytönvalvontaan liittyvä liikenne on yleensä henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joka tapahtuu pääasiassa normaalina työaikana. Liikennettä on alle 1 kertaa päivässä. Hakemuksessa on arvioitu, että toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä Vna polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojelusta annettuja melutasoja. Jätteet Yhdyskuntajätettä muodostuu toiminnassa erittäin vähän ja se varastoidaan 200 l astiassa ja toimitetaan kaatopaikalle. Syntyvät ongelmajätteet (loisteputket muutama kpl/vuosi, kiinteä öljyinen jäte n. 5-10 kg/vuosi, puhdistuksen liuotinaineet n. 10 l/vuosi) varastoidaan lämpökeskuksella asianmukaisissa jäteastioissa ja toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen ja sieltä edelleen Riihimäelle. Tuhka (0-100 kg/vuosi) välivarastoidaan asfaltoidulla alueella 200 l astioissa ja toimitetaan kaatopaikalle. 7. TIEDOT TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA Hakemuksen liitteenä on 3.3.2011 päivätty tarkkailusuunnitelma. Siinä on käyty läpi laitoksen käyttötarkkailu sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu. 8. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen liitteenä on 2.9.2010 päivätty suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten. 9. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lapinlahden kunnan ilmoitustauluilla 10.3.-9.4.2011. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 10.3.2011 ilmestyneessä Matti ja Liisa lehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joihin toiminnalla on arvioitu olevan vaikutusta. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Alueella ei ole käyty tarkastuksella tämän lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus, 4.4.2011 Suunniteltu voimalaitos sijoittuu pieneltä osaltaan Silmälampi-Syrjäharju II-luokan vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Suunniteltu lämpövoimala ja 50 m3 öljysäiliö sijoittuvat kuitenkin aivan pohjaesialueen ulkorajan tuntuman sisäpuolelle. Pohjavesi virtaa alueella luoteesta mitä todennäköisemmin itä-kaakkoon purkautuen Varpaseen.
4 Kun pohjavedelle mahdollisesti riskiä aiheuttavaa toimintaa suunnitellaan sijoitettavaksi pohjavesialueelle, tulee toiminnan haitat ja riskit pohjavedelle arvioida aina tapauskohtaisesti. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta on tässä tapauksessa se, että vara ja huippulämpölaitoksen sijoittuminen aivan pohjavesialueen reunaosaan ei aiheuta hakemuksen mukaisten riittävien suojaustoimenpiteiden toteutuessa kohtuutonta riskiä pohjavesialueen pohjavedelle. Kohteelle on järjestettävä pohjaveden laadun seuranta asentamalla lämpökeskuksen välittömään läheisyyteen pohjaveden tarkkailuputki. Pohjaveden laatua on seurattava ensimmäisenä vuonna 2-3 kertaa ja myöhemmin kerran vuodessa otettavin näyttein. Pohjavedestä on analysoitava lämpölaitoksella käytettävät polttoaineet. Ylä-Savon Vesi Oy, 2.5.2010 Kaikkien pohjavesialueella työskentelevien henkilöiden tulee olla tietoisia toiminnan riskeistä pohjavedelle ja alueelle tulee pystyttää Pohjavesialue - kyltti. Alueella tulee olla riittävästi imeytysturvetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. Säiliöautojen ym. kuljettajille tulee antaa selkeät toimintaohjeet vahinkotapauksien varalle. Varpaisjärven terveydensuojeluviranomainen, 3.5.2011 Lähtökohtaisesti kyseisenkaltainen toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Toiminta ei kuitenkaan sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan pohjavesialueella, joten suoraan talousvetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisen vaara ja sen aiheuttama terveysriski eivät ole ylitsepääsemättömän suuret. Lisäksi polttonestesäiliön sijainti maan pinnalla tekee pohjavedelle aiheutuvan riskin paremmin hallittavaksi kuin maanalainen säiliö. Alue on asemakaava-alueella, joten lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että lähialueella ei ole talousveden ottoon käytettäviä yksityisiä kaivoja. Kuitenkin on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista mahdollisen tulevan talousveden hankinnan kannalta, että myös II luokan pohjaveden käyttökelpoisuudesta huolehditaan riittävin varotoimenpitein. Hakemuksessa esitetyt kaksoisvaippasäiliö ylivuotoaltaalla, alueen asfaltointi, öljynerotuskaivot, vuodonilmaisimet, öljysäiliön kunnon ja varoaltaan tiiviyden seuraaminen osana laitoksen käyttötarkkailua sekä ympärivuorokautinen hälytys- ja varallaolojärjestelmä ovat hyviä keinoja riskien hallintaan. Paitsi lattiakaivojen hälytyslaitteistojen, myös öljysäiliön vuodonilmaisimen toimivuus on säännöllisin väliajoin ja riittävän usein testattava. Täytön yhteydessä tapahtuvat ylivuodot tulee myös hakijan puolelta säiliön teknisin ratkaisuin estää mahdollisimman tehokkaasti. Hälyttimien, säiliöiden ja öljynerottimien huollosta ja tarkastuksista, samoin kuin koko laitoksen toiminnan tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Laitoksella tulee olla käytettävissä sopivaa imeytysainetta ja tarvittavat ensitorjuntavälineet mahdollisten pienehköjen öljyvahinkojen varalta. Lisäksi laitoksella tulee olla vahinko- ja hätätilanteiden varalta selkeät toimintaohjeet. Toiminnan savukaasut voivat olla mahdollinen terveyshaittojen aiheuttaja. Erityisesti pienhiukkaset (PM 2,5) aiheuttavat yleisesti ottaen vakavampia terveyshaittoja kuin aiemmin on arvioitu, ja ne ovat terveyden kannalta kaikkein haitallisimpia ulkoilman epäpuhtauksia. Pienhiukkasille ei ole toistaiseksi annettu ohjearvoja, eikä hiukkaspitoisuuksille voida nykytiedon perusteella määritellä täysin haitatonta alarajaa. Ohjearvojen tarkkailua tärkeämpää onkin päästöjen rajoittaminen ja siten hengitysilman epäpuhtauksien hallinta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen. Myös pidempi
5 savupiippu edesauttaisi savukaasujen leviämistä suurempaan ilmamassaan ja laajemmalle, ja vähentäisi entisestään mahdollisten terveyshaittojen riskiä. Lupaehdoissa on määrättävä ilmapäästöjen tarkkailusta ja mittauksista; hakemuksissa esitettyjä ilmapäästöjen mittauksia voidaan toiminnan laajuus huomioiden pitää riittävinä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittana pidettävää melua. Häiriötilanteista ja poikkeuksellisista päästöistä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa, on ilmoitettava terveydensuojeluviranomaiselle. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei tullut. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 12.5.2011 antamassa vastineessaan ilmoittanut seuraavaa: Vastine ELY-keskuksen lausuntoon: Voima Oyj katsoo, että vara- ja huippulämpökeskukseksi tarkoitetun kevyttä polttoöljyä käyttävän keskuksen lupahakemuksessa esitetyt varotoimenpiteet ovat riittävät mahdollisen öljyvahingon havaitsemiseksi ja estämiseksi. Vanhainkodintielle sijoitettava kaksoisvaipallinen kaupallinen 50 m3 öljysäiliö on varustettu vuodonilmaisimella, ja säiliössä varastoidaan pääsääntöisesti 15 m3 kevyttä polttoöljyä. Säiliö on valmistettu EN12285-2 Class A:n mukaan. Lämpökeskusalue asfaltoidaan (ABT 116) ja valumavesiviemäri varustetaan sulkuventtiilillä ja öljynerotuskaivolla, jossa on myös vuodonilmaisin. Edellä kuvatut rakenteelliset ratkaisut jo itsessään estävät öljyvahinkojen syntymistä ja edesauttavat vahinkotilanteiden havaitsemista. Normaalitilassa keskuksesta ei aiheudu päästöjä maaperään. Öljysäiliön sekä varoaltaan kunnon seuraaminen ovat osa lämpökeskuksen käyttötarkkailua. Käyttö- ja tuotantohäiriöiden sattuessa keskuksesta lähtee hälytys konsernin valvomoon (Pieksämäki, Iisalmi) ja ympärivuorokautisesti päivystävälle varallaolijalle. Laitoksella suoritetaan myös säännöllisesti tarkastukset. Hälytyslaitteisto on toimintakunnossa myös sähkökatkojen aikaan, koska hälytyskeskus on akkuvarmennettu. Vara- ja huippulämpökeskuksen sijoittuminen aivan vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen reunaosaan ei aiheuta edellä kuvattujen suojaustoimenpiteiden toteutuessa kohtuutonta riskiä pohjavedelle, ja näin ollen Savon Voima Oyj ei katso tarpeelliseksi erillisen pohjaveden havaintoputken rakentamista ja säännöllistä havainnointia normaalissa käyttötilanteessa. Vastine Ylä-Savon Vesi Oy:n ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon: Savon Voima Oyj on tehnyt ympäristölupahakemuksen liitteeksi lämpökeskuksen ympäristöriskikartoituksen, jossa on ohjeistettu toiminta erilaisten öljyvahinkojen ehkäisemiseksi sekä toiminta niiden sattuessa. Ennakoivalla toiminnalla ja ohjeistuksella pyritään estämään ympäristövahinkojen, kuten pohjavedelle haitallisten öljyvahinkojen, tapahtuminen. Lisäksi alueelle voidaan asettaa Ylä-Savon Vesi Oy:n lausunnossa esitetty pohjavesialueen merkki.
6 Öljysäiliöiden täytön yhteydessä tapahtuvan öljyvahingon ehkäisy on pääosin öljyntoimittajan vastuulla. Öljyntoimittajan oma toimintaohjeistus mahdollisen vahingon varalta tarkastetaan ja uusi öljyntoimittaja ohjeistetaan lämpölaitosalueella toimimiseen. Mikäli öljyvahinko pääsisi tapahtumaan öljysäiliön täytön yhteydessä, suljetaan täyttöpaikan viemärin sulkuventtiili ja estetään öljyn pääsy viemäriin imeytysaineen avulla. Tarvittaessa hälytetään palo- ja pelastusviranomainen. Mikäli öljyä epäillään päässeen öljynerotuskaivon ohi, tarkistetaan tilanne laskuojasta. Laitoksella on nimetty vastuuhenkilö öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan. Vara- ja huippulämpökeskus käyttää polttoaineena kevyttä polttoöljyä, eikä toiminnasta aiheudu merkittäviä päästöjä laitoksen toimiessa suunnitellusti. Tarvittaessa poikkeustilanteista tehdään ilmoitus ympäristöviranomaiselle. Lämpölaitoksen ilmapäästöistä on tehty leviämismallilaskenta 20 metriä pitkälle piipulle vuonna 2010 (Symo Oy). Tulosten perusteella laitoksen maksimikuorman aikaan hiukkas- ja typpidioksidin pitoisuudet jäävät maanpintatasolla selvästi alle annettujen ohje- ja raja-arvojen. 10. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Ympäristölautakunta myöntää Savon Voima Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lämpökeskuksen toimintaan. Hakemuksessa esitetyn lisäksi on toiminnassa noudatettava lupamääräysten ehtoja. Päästöt ilmaan 1. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 2. Kattilan palamisolosuhteita on seurattava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasujen happipitoisuutta ja lämpötilaa. Mittausten laadun varmistamiseksi tulee mittalaitteet kalibroida vähintään kerran vuodessa laitevalmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Jatkuvatoimisen palamisolosuhteiden seurannan lisäksi kattilan savukaasupäästöt tulee mitata ensimmäisen kerran viimeistään 12 kk:n kuluessa toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen 2500 käyttötunnin välein. Mittaukset tulee suorittaa soveltaen Vna 445/2011 liitteen 1 määräyksiä. 3. Lämpökeskuksen hiukkaspäästö saa olla enintään 50 mg/m 3 n (O2=3 %), typen oksidipäästö enintään 800mg/m 3 n (O2=3 %)ja rikkioksidipäästö enintään 850 mg/m 3 n (O2=3 %). Päästöraja-arvot eivät koske kattiloiden käynnistys- ja alasajotilanteiden päästöjä. (YsL 5, 43, 46 :t, Vna 689/2006, Vna 445/2010) Perustelu: Kyseessä on uusi energiantuotantolaitos. Kattilalle asetetut päästöraja-arvot sekä päästötarkkailuvelvoite perustuvat valtioneuvoston asetukseen polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (Vna 445/2010). Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen 689/2006 mukaisena.
7 Maaperä ja pohjavesi 4. Polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen ja se varustettava ylitäytönestimellä ja säiliön välitilan vuodonilmaisimella. Säiliön kunto on tarkastettava säännöllisesti 5. Toiminta-alue on rakennettava tiiviiksi hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Öljytuotteiden käsittelyalueen sulamis- ja valumavedet sekä muut vedet, jotka saattavat sisältää öljyä, on johdettava öljynerottimeen, joka on varustettu täyttymishälyttimellä. Öljynerottimen tulee olla standardin SFS-EN-858-1 mukainen I-luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljynerotin on varustettava hälytysjärjestelmällä ja sen toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, joka voidaan tarvittaessa sulkea viivytyksettä. 6. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä viimeistään 12 kk:n kuluttua toiminnan aloittamisesta. Tämän jälkeen seurantaa on jatkettava valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 7. Alueelle on varattava mahdollisten öljyvuotojen varalle imeytysaineita ja torjuntakalustoa polttonesteiden talteenottoa varten. 8. Alueelle tulee asentaa pohjavesialue-kyltti. (YsL 7, 8, 43, Vna 445/2010 ) Melu Perustelu: Maahan valuessaan polttoaine voi aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pohjaveden tai maaperän pilaantumista. Lämpökeskus sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, joten alueen rakenteet tulee tiivistää ja laitos varustaa niin, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen pystyttään estämään. Pohjavesialuekyltin sijoittaminen toiminta-alueelle on tarpeen, jotta esim. öljyä tuovat autoilijat osaavat ottaa asian huomioon toiminnassaan. 9. Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää laitoksen ulkopuolisten lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueella päivällä (klo 7-22) melutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (klo 22 7) melutasoa 50 db (LAeq). 10. Laitoksen toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melutaso on mitattava laitoksen lähimmissä altistuvissa kohteissa kertaluonteisesti kahdentoista (12) kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Mittaukset on uusittava, mikäli melupäästöjen raja-arvot ylittyvät tai melupäästöt kasvavat merkittävästi. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 (Ympäristömelun mittaaminen) mukaisesti. Perustelu: Lupamääräykset on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi. Melun raja-arvot on annettu asetuksen 445/2010 mukaisesti. (YsL 5, 42, 43, Vna 445/2010 8)
8 Jätteet 11. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa muodostuvat yhdyskuntajätteet tulee toimittaa kaatopaikalle. Hyötykäyttöön menevä jäte (esim. metallijäte) on lajiteltava erilleen ja toimitettava eteenpäin hyödynnettäväksi. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä ja lukitussa tilassa. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisen käsittelyluvan saaneeseen paikkaan vähintään kerran vuodessa. (YsL 43, JL 4, 6, Vna 445/2010 ) Perustelu: Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava jätelain mukaisesti asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Määräyksellä estetään jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla oleva toimintasuunnitelma häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta ja toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ja haitallisten vaikutusten estämiseksi. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä imeytysainetta aina saatavilla. Poikkeuksellisista tilanteista yms. vahinkotapauksista tulee ilmoittaa 2.9.2010 päivätyn poikkeustilannesuunnitelman mukaisesti Lapinlahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tulee tarvittaessa tehdä myös Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Lapinlahden terveydensuojeluviranomaiselle. Perustelu: Toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukana ollut 2.9.2010 päivätty suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten. Suunnitelmaa tulee päivittää aina tarpeen mukaan. (YsL 43, 76, Vna 445/2010 15 ) Tarkkailu ja raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta ja käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta 3.3.2011 päivätyn tarkkailusuunnitelman ja tämän lupapäätöksen lupaehtojen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. 14. Yhteenveto tarkkailusuunnitelman mukaisesta kirjanpidosta on säilytettävä viisi (5) vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Edellistä kalenterivuotta koskeva vuosiraportti toimitetaan Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää seuraavat tiedot: käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrä ja laatu tuotetun energian määrä energiantuotantoyksikön käyntiaika rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin kokonaispäästö perustuen mittauksiin tai polttoainetietojen pohjalta tehtyihin laskelmiin,
9 toiminnassa syntyneiden jätteiden, mukaan lukien tuhka ja erotuskaivojen lietteet, määrä, laatu ja toimituspaikka lämpökeskuksen lattiakaivon ja öljynerottimen hälyttimen sekä öljysäiliön välitilanhälyttimen toimintakunnon testaus melumittaukset, poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta tehdyt toimet osallistumisesta ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun sekä muista päästö- ja muiden seurantamittausten tuloksista, ellei niitä ole erikseen toimitettu valvontaviranomaiselle. 16. Luvan saajan on osallistuttava Lapinlahden kunnan alueella myöhemmin mahdollisesti järjestettävään ilmanlaadun seurantaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla. 17. Toiminta-alueen läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki. Pohjaveden laatua on seurattava ottamalla pohjavesiputkesta vesinäyte ensimmäisenä toimintavuonna ja sen jälkeen 3 vuoden välein tai tarvittaessa. Vesinäytteestä tulee määrittää kevytöljyhiilivedyt. (YSL 5, 46, JäteL 51 ja 52, VNA 445/2010) Perustelu: Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain tarkkailuvelvollisuuden perusteella. Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Toiminta sijaitsee pohjavesialueella ja alueella varastoidaan jatkuvasti kevyttä polttoöljyä. Pohjavesinäytteellä varmistetaan, että pohjaveteen ei ole toiminnasta päässyt öljyhiilivetyjä. Toiminnan aloittaminen, lopettaminen ja muuttaminen 18. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tulee tehdä ilmoitus Lapinlahden ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös lämpölaitoksen vuosittaisen käyttöajan oleellisesta muutoksesta, toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. (YSL 43, 81 ja 90 :t, YSA 19 ja 30 :t, VNA 445/2010). 11. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Perustelu: Määräys on tarpeen valvontaa varten. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, viranomainen voi tiedon perusteella arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. Luvan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä
10 niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lisäksi on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset sekä muutoinkin on otettava huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Savon Voima Oyj:n lämpökeskus sijoittuu Varpaisjärven asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle. Toiminta on siis kaavan mukaista. Laitoksen läheisyydessä on vanhusten hoitolaitos ja palveluasumista. Toiminta sijoittuu myös jyrkän mäen alarinteeseen. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin teettänyt päästöjen leviämismalliselvityksen, jonka mukaan 20 m pitkällä piipullakaan ei kevyttä öljyä käytettäessä ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot ylity. Laitos toimii vain vara- ja huippulämpökeskuksena. Luvassa on annettu laitokselle päästöraja-arvot ja velvoitettu seuraamaan poltto-olosuhteita ja suorittamaan päästömittaukset. Lämpökeskus sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle, sen reuna-alueelle. Kun rakentamisessa toimitaan hakemuksen ja lupaehtojen mukaisesti, pystytään polttonesteen pääsy maaperään tai pohjaveteen estämään ja siten toimimaan aiheuttamatta ympäristön suojelulain 7 ja 8 :ssä kiellettyä pilaantumista tai pilaantumisen uhkaa. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu tarkkailemaan toimintaansa ja pohjaveden laatua. Luvassa on annettu myös määräykset melutasoista ja melun mittaamisesta, jätehuollosta sekä poikkeuksellisista tilanteista ja toiminnan tarkkailusta. Lämpökeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta täyttää myös luvan myöntämisen edellytykset, eikä aiheuta luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla annettujen säädösten vastaisia vaikutuksia. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )
11 12. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamisesta on tehtävä viimeistään 30.6.2021 mennessä. 13. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupa on lainvoimainen. 14. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki YSL (4.2.2000/86); 4-8, 28, 31, 37, 38, 41-43, 45, 46, 52-56, 76, 81, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus YSA (18.2.2000/169); 1, 7, 16-19, 30, ja 37 Jätelaki JL (3.12.1993/1072); 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (22.12.1993/1390); 3 ja 3a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (13.2.1920/26); 17 ja 18 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Varpaisjärven ja Lapinlahden kunnat, Varpaisjärven kunnanvaltuusto 6.11.2009 56 15. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua 2700 Varpaisjärven kunnanvaltuuston 6.11.2009 ( 56) päätöksen mukaisesti. Maksu peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukossa mainitun mukaisena (Energiantuotanto). Asian käsittelyn vaatima työaika on ollut tavanomainen, joten päätöksen mukaista maksua ei ole tarpeen alentaa eikä nostaa. 16. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Savon Voima Oyj Jäljennös: Pohjois Savon ELY-keskus Lapinlahden kunnanhallitus Lapinlahden terveydensuojeluviranomainen/ Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Ylä-Savon Vesi Oy Lapinlahden rakennustarkastaja Tieto päätöksestä Asianosaiset
12 17. MUUTOKSENHAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös julkaistaan Lapinlahden kunnan ilmoitustauluilla sekä Matti ja Liisa-lehdessä. Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. LAPINLAHDEN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Helena Tukiainen ympäristösihteeri LIITTEET Valitusosoitus Vaasan hallinto - oikeudelle VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella: 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika
13 Päätös on annettu 27.5.2011. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 26.6.2011. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Lapinlahden kunnan ympäristölautakunnalle. Käyntiosoite Asematie 4, 73100 Lapinlahti Postiosoite Asematie 4, 73100 Lapinlahti Telefax (017) 2721709 Puhelin (017) 272000 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00 16.00). Lähettäjän vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89.