Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1
Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla Muuttuva vapaaajan asuminen Taloudellinen kestävyys? Sosiaalinen kestävyys? Muuttuva maaseutu Ekologinen kestävyys? www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 2
Mökkien lukumäärän muutokset aluetyypeittäin vv. 1995-2009 (Tilastokeskus, maaseutuindikaattorit) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 3
Vapaa-ajan asuminen on maaseudulle yhä merkittävämpää Kesämökkien ja vakituisesti asuttujen asuntojen suhde 1x1km ruuduissa vuonna 2009 (Rehunen 2010) Oman kotikuntansa ulkopuolelle mökille matkaavia vapaa-ajan asukkaita on n. 527 000 (2009). Eniten heitä on Etelä-Savossa, yli 55 000 henkilöä. (Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 4
Maaseudun muutos? Lähde: Vihinen (2009) Perusvisio: Tila voimavarana Ekotehokas hajautettu teknologia Tavaroiden kuluttamisesta palvelujen kuluttamiseen Asutaan sekä kaupungissa että maalla Energiaomavarainen maaseutu Vahvistuva paikallisdemokratia Työvoimapula Vaihtoehtovisio: Pakotettu yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Energia- ja polttoaineverot: hajautettu toiminta tulee mahdottomaksi Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut rapautuvat Loma-asuminen ajetaan alas Keskitetty maa- ja metsätalous ml. bioenergia www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 5
Vapaa-ajan asumisen muutoksia Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) Omistajien keski-ikä 61 v. Vapaa-ajan asunnolla vietetään pitempiä aikoja Keskimäärin 75 vrk vuodessa (Tilastokeskus 2009) Vastaajien vapaa-ajan asunnoista 49 talviasuttavia ja 74:ssa sähköt Suurin osa vapaa-ajan asunnoista rakennettu 1970- luvulla Suuri määrä omistajia on eläköitymässä eläkeläiset viettävät mökeillä pisimpiä aikoja N. 50 aikoo lisätä sekä käyntimääriä että käyntikertojen pituutta 54 aikoo lisätä varustetasoa, 45 peruskorjata Mökkeilytyylin muutos Palvelujen käyttö sukupolvenvaihdokset www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 6 6
I Merkitys talouteen: Mökkeilyn muutokset ja palvelukysynnän kasvu Muutos Mökeillä vietetty aika kasvaa Vapaa-ajan asukkaiden ikääntyminen ja sukupolvenvaihdos Muutokset elämäntavassa -Elämyksellisyys lomailussa - Aidon arvostaminen Yksityisen palvelukysynnän kasvu Päivittäistavarat Mökkien ylläpitotyöt - Tapahtumat (erit. kulttuuri) ja elämyspalvelut - Paikalliset tuotteet (erityisesti paikallinen ruoka) Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 7
Eläkeläinen mökkiläisenä Eivät homogeeninen ryhmä: Vanhimmat ikäluokat (75 ) eivät juuri mieti mökin korjausta tai laajentamista, nuoremmat kyllä. Yleisesti ottaen vauraita Shoppailu ja kulttuurin kuluttaminen Terveyteen liittyvät asiat korostuvat: Kuinka peruspalvelut toimivat? Mökkiläiset eivät pärjää ilman vakituista asutusta! www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 8
Internetin kautta etsitään palveluja löytyvätkö ne? Muu tiedonhaku Palvelujen etsintä ja tilaus Palvelujen käyttö internetin avulla (kpl) Muu Työt Ajankulu Pankkiasiat Ei käytä N=282 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 9
Kuinka palvelujen kysyntä ja tarjonta kohtaavat nyt tai tulevaisuudessa? PALVELUN SAAVUTETTAVUUS PALVELUTARPEET JA ARVOSTUKSET PALVELUN LAATU KOGNITIIVINEN SAAVUTETTAVUUS FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS REITIT JA AJOITUS PALVELUJEN JA TUOTTEIDEN MÖKKILÄISEN PALVELUJEN OSTOTAVAT JA KÄYTTÖ -PAIKAT MÖKKILÄISIDENTITEETTI PALVELUN IMAGO HINTA JA MAKSUTAVAT VALIKOIMAN LAAJUUS www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 10
Vapaa-ajan asukkaat ja taloudellinen kestävyys Paikalliset palvelut kiinnostavat: Kysyntä mahdollistaa ylläpitämään palvelutasoa ja luo mahdollisuuksia uudelle palvelutuotannolle, esim. Mökkitalkkaripalvelut, hyvinvointi ja paikallinen ruoka sekä kulttuuritapahtumat Olennaista on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen. Vapaa-ajan asukkaat tulevat yhä riippuvaisemmaksi maksetuista palveluista siis maaseudun kehityssuunnasta www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 11
II Merkitys sosiaaliseen kestävyyteen Vapaa-ajan asunnolla tavataan sukulaisia ja ystäviä Muut kuin ruokakuntaan kuuluvat kävijät kotoa pois muuttaneet lapset (avo)puolisoineen 9 31 28 33 lastenlapset 5 14 12 70 omat ja/tai appivanhemmat 4 7 16 72 sisarukset 4 11 28 58 muut sukulaiset ja ystyävät 2 14 34 50 vuokralaiset 04 96 Usein (yli 10 kertaa vuodessa) Harvoin (1-3 kertaa vuodessa) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Satunnaisesti (4-10 kertaa vuodessa) Ei lainkaan/ei vastausta 90 100 Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 12
Mökki on rentoutumisen tukikohta Käynnit mökiltä eri kohteissa tulevaisuudessa mökiltä käsin käydään nykyistä enemmän kulttuuritapahtumissa 46 19 35 mökiltä käsin käydään nykyistä enemmän ympäristön matkailukohteissa 42 21 37 mökiltä käsin käydään nykyistä enemmän kyläilemässä 29 21 49 mökiltä käsin käydään nykyistä enemmän urheilutapahtumissa 12 17 71 0 20 40 60 80 100 Todennäköistä En osaa sanoa Epätodennäköistä Mutta - Todennäköisyys, että osallistutaan mökkikunnan kehittämiseen: 12 piti todennäköisenä, 61 epätodennäköisenä Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 13
Metsästysseurat (n=863) 44,6 65,4 62,9 80,0 Toimintaryhmä (n=843) 54,5 54,9 56,2 77,5 Lisääntyykö vapaa-ajan asukastoimikuntien ja kylätoimijoiden yhteistyö? Kuinka paljon paikalliset yhdistykset tekevät yhteistyötä eri tahojen kanssa? (Paljon ja jonkin verran vastanneet) Lähde: Kylätoiminnan tila 2010 tutkimus (Hyyryläinen ym.). Maamies- tai maatalousseurat (n=828) Maa- ja kotitalousyhdistykset (n=818) Yrittäjäyhdistykset (n=793) Vapaaajanasukastoimikunnat (n=779) Kaupungit Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu 42,6 33,1 56,6 42,1 37,4 34,2 49,5 38,5 24,1 22,9 27,9 20,9 22,4 23,9 28,5 15,2-20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Harvaan asuttu maaseutu www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 14
Vapaa-ajan asukkaat ja paikallinen sosiaalinen pääoma Maaseutualueilla vapaa-ajan asukkaiden merkitys voi kasvaa myös sosiaalisen pääoman ylläpitäjänä Esim. Tukholman saaristossa vapaa-ajan asukkaiden merkitys yhdistystoimijoina on suuri (Marjavaara & Nordin 2009) Nyt korostuu mökkipaikka tukikohtana, asiakassuhde kylään (esim. kyläjuhliin osallistuminen) Vapaa-ajan asukkaat, joilla on juuret alueella vs. muualta tulleet Uusia ajatuksia ja näkemyksiä paikalliseen ajatteluun (esim. mökkiläistoimikuntien rooli merkityksellinen) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 15
III Vapaa-ajan asukkaat ja ekologinen kestävyys Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) Vapaa-ajan asukkaiden hyväksymiä ekotehokkuuden* lisäämistapoja Vapaa-ajan asunnon yhteiskäyttö (sukulaisten ja tuttavien vierailut) Puuenergian käyttö (myös maalämpö ja aurinkokennot) Pitkät ja harvat vapaa-ajan asunnon käyttöjaksot ja osittainen etätyö Paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö (netti- ja mobiiliyhteyden hyödyntäminen) Vapaa-ajan asukkaille vaikeammin hyväksyttäviä ekotehokkuuden lisäämistapoja Oman mökin vuokraaminen tuntemattomille tai yhteisomistajuus Muun bioenergian hyödyntäminen, kuten tuulivoima Kimppakyyti ja joukkoliikenteen hyödyntäminen Tiivis vapaa-ajan asuminen. * Vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen (www.ymparisto.fi) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 16
Mökin käytön jatkumisen haasteet Oman kunnon säilyminen sellaisena, että mökkeily onnistuu. Saada seuraava sukupolvi juurtumaan ja käyttämään mökkiä Keskeisimmät haasteet mökin käytön jatkuvuuteen Muu Hankalat kulkuyhteydet Palvelujen puute Energian hinta Mökin korjaustarve Luonnon häiriintyminen Ajan puute Terveys ja ikä Ei haasteita 0 20 40 60 80 100 120 140 160 N=497 Lähde: Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet (Rantanen, M. ym. 2009) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 17
Mökkeilyn muutos 1970 luvulta 2000 -luvulle: case Kustavin subjektiivinen tarkastelu (www.taivassalo.fi, www.kustavinsavipaja.fi) Yhteiskunnan tason muutokset: -Tekninen kehitys -Alueen yhteydet, mökkien määrä -Palvelutarjonnan kehitys - Mökkeilytyylin muutos www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 18
Kuinka vapaa-ajan asukkaat nähdään maaseutukunnissa? Panostetaan Kesäasuntojen muuttamiseen ympärivuotiseen käyttöön vakinaisten asukkaiden saamiseksi kuntaan, heidän oleskeluaikansa pidentämiseen kunnassa ja aktivoiminen toimimaan kyseeseen tulevissa järjestötoiminnoissa, elinkeinoelämän sekä muun toiminnan kehittämistyössä. Tiedottamista kesäasuntojen muutosmahdollisuudesta vakituiseen asumiseen ja kotikunnan valinnanmahdollisuudesta jatketaan. (Kustavin kunnan elinkeinostrategialuonnos 2009-2012) www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 19