Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 29. MAALISkuuta 2012 Nro 6 www.metsalehti.fi Hakevuori odottaa Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11 Ajankohtaista: Jalostettu siemen vähissä sivu 3 Puukauppa: Hakkuu lipsahti rajan yli sivu 12 Metsänhoito: Lapin syyskylvö tutkittu sivut 14 15 Lukijalta: Eriävä mielipide majavasta sivu 25 Juha Ollila
2 METSÄLEHTI 6 2012 PÄÄKIRJOITUS 29.3.2012 TÄSSÄ NUMEROSSA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kesätöihin metsäalalle Siihen nähden, miten hitaasti talous elpyy, on yllättävää, ettei työttömyys ole kasvanut. Viime vuonna se väheni selvästi, ja suunta näyttää jatkuvan. Uutta on, että kehitystä eivät selitä niinkään uudet työpaikat kuin työvoiman tarjonnan vähentyminen. Työelämään tulee vuosittain nuoria noin 10 000 vähemmän kuin varttunutta väkeä siirtyy eläkkeelle. Metsäalalla työvoimasta on ennustettu niukkuutta usein ennenkin, mutta tähän asti työn tuottavuuden kasvu on pelastanut pulasta. Nyt suuret ikäluokat ovat jättämässä jälkeensä niin ison aukon, ettei se enää täyty koneellistamalla tai muuten työtä tehostamalla. Sen lisäksi metsäalalle ennustetaan kasvua, jota tekemään kysytään uudenlaisia osaajia. Uusia tuotteita ja palveluja luomaan tarvitaan parhaat voimat. Metsäalalla on hyvät edellytykset houkutella opiskelijoita. Nuoret arvostavat ekologisuutta, kestävää kehitystä ja monipuolista työtä. Tätä kaikkea on tarjolla. Ongelma vain on, että nuoret tuntevat metsäalaa huonosti tai heillä on siitä vanhentunut käsitys. Menneen maailman tuntua vahvistaa entisestään metsäteollisuuden rakennemuutos. Yleinen hokema on, että tehtaita suljetaan ja puunjalostus loppuu Suomesta. Uusista keksinnöistä vain harva on kuullut. Alan yhteinen Metsä puhuu -hanke on ryhtynyt oikomaan vääriä käsityksiä. Sen tavoitteena on saada nuoret huomaamaan, kuinka monipuolisia töitä metsään ja puuhun liittyen on tulevaisuudessa tarjolla. Hankkeen hieno oivallus on, että kaikki metsän parissa toimivat voivat välittää tietoa omassa lähipiirissään. Ei tarvitse odottaa, että joku kampanjatoimisto hoitaa asian. Tehokas keino saada nuoret kiinnostumaan alasta on palkata heitä kesätöihin. Myös Metsälehti osallistuu Metsä puhuu -hankkeen kesätyökampanjaan. Esittelemme kesällä metsäalaan tutustuvia nuoria ja tarjoamme heille kanavan kertoa työkokemuksistaan verkkosivuillamme. Tervetuloa mukaan kampanjaan! Lisätietoja löydät lehden takakannesta. AJANKOHTAISTA Energiapuusta uhkaa tulla pula Sivut 4 5 Luonnonvarojen tutkimus yhteen Sivu 6 Hallitus puinut kehysriihensä Sivu 7 Taimikonhoitokoneet eivät pärjää metsurille Metsätehon vertailussa kustannukset menivät tasan mutta metsuri voitti laadussa. Sivu 8 Peurakannan nousu taittui Kainuussa Sivu 9 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA Metsäenergia hukassa METSÄPILA Energiapuun korjuun ongelmat sen kuin jatkuvat. Uudet tukisysteemit ovat sekaisin ja rahat loppu vanhan mallin mukaan toimittaessa. Hallituksen ministereillä näyttää riittävän intoa vaikkapa turvetuotannon lopettamisen kanssa puuhasteluun. Sen sijaan metsäenergian käytön lisäämiseen tai edes nykyisen tason turvaamiseen ei tunnu löytyvän tahtoa eikä halua. Kun pitäisi saada lisää työtä ja kotimaista energiaa, nykytoimilla pyritään pikemminkin vähentämään kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kun kotimaasta ei saada kannattavasti raaka-ainetta energialaitoksille, sitä tuodaan ulkomailta. Turve ja puu korvautuvat kivihiilellä. Missään muussa maassa ei taideta toimia kotimaisten energialähteitten kanssa yhtä pöljästi. HANNU JAUHIAINEN SITAATTI Joensuun Elli on iso askel matkallemme kohti uudenlaista rakentamisen kulttuuria Suomessa. CLT-pohjaisilla rakenneratkaisuillamme on toteutettu viime vuosina jo lähes 2 000 taloa ympäri Eurooppaa, ja nyt läpimurto on nähtävissä myös kotimaassa. Aluejohtaja Janne Manninen kehuu Stora Enson CLT-elementeistä rakennettavaa puukerrostaloaluetta. Perhokalastajan kausi alkamassa Sivut 16 17 Metsänhoitoa monelta kantilta Asikkalalaisen Matti Mäkiahon elämässä metsällä on ollut poikkeuksellisen merkittävä rooli. Sivut 18 19 Seppo Samuli Jatkuvaa kasvatusta metsäammattilaisille Sivu 20 Ammattina luontokartoittaja Sivut 22 23 Kuninkaallinen hippiäinen Sivu 24 PILKKEITÄ Kattava kuvaus sahateollisuudesta Markku Kuisman kirja Saha luo jopa uskoa sahojemme uuteen tulemiseen, Esko Pakkanen arvioi. Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 020 772 9122 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 020 772 9123 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 020 772 9143 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 020 772 9128 Asiakaspalvelu: p. 020 772 9136 Postiosoite: Soidinkuja 4 C, 00700, Hki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Pinjansiemenet jo antiikin herkkua Sivu 30
3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA 6 2012 Jalostettu siemen on nykyään kiven alla Kuusen jalostettu siemen olisi haluttua, mutta varastot ammottavat tyhjyyttään. Suurin osa tänä vuonna istutettavista kuusentaimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. TIIA PUUKILA Tänä keväänä maahan iskettävistä kotimaisista kuusentaimista vain noin viidesosa on saanut alkunsa jalostetusta siemenestä. Kuusi ei ole tuottanut kunnollista käpysatoa moneen vuoteen, eikä siemenviljelyssiementä enää riitä taimituotantoon. Elintarviketurvallisuusviraston tilastoista selviää, että vielä 2000-luvun alun parhaina vuosina runsas 80 prosenttia taimitarhoilla kylvetyistä kuusensiemenistä tuli siemenviljelmiltä. Nyt taimituottajat ovat joutuneet turvautumaan kuusen metsikkösiemenistä kerättyyn varmuusvarastoon. Metsistä talteen otetut siemenet riittävät vielä muutaman vuoden kylvötarpeiksi. Jalostettu kuusensiemen olisi erittäin haluttua tavaraa ja hinnat olisivat korkealla, mutta varastot ovat aivan tyhjät, kertoo metsänviljelyaineiston ylitarkastaja Kari Leinonen Evirasta. Tänä vuonna varisevasta siemensadosta ei saada Vuoden kuluttua tilanne on parempi. täytettä hupeneviin siemenvarastoihin, mutta vuoden kuluttua tilanne näyttää paremmalta. Metsäntutkimuslaitos ennustaa kuuselle ensi vuodeksi selvästi keskimääräistä parempaa siemensatoa. Kyllä sieltä on tulossa runsas kukinta, mutta huippukukintaa ei kuitenkaan ole odotettavissa. 2000-luvulla on ollut ainakin pari parempaa vuotta kuin nyt on odotettavissa, varttunut tutkija Tatu Hokkanen arvioi. Kuusella sato kuitenkin vaihtelee eri puolella Suomea, eikä hyvä sato välttämättä satu parhaimmille siemenviljelyksille. Jalostamalla parempi kasvu Siemenviljelyssiemenen etu verrattuna tavalliseen metsästä kerättyyn siemeneen on parempi kasvu ja laatu. Jalostetusta siemenestä alkunsa saaneet männyt kasvavat tilavuutta yli 15 prosenttia enemmän kuin metsikkösiemenestä itäneet puut. Rauduskoivuilla vastaava tutkittu kasvunlisäys on jopa 25 prosenttia. Kuusella siemenviljelyssiemenen edut tunnetaan sen sijaan huonommin. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että kuusella jalostetun siemenen hyödyt olisivat samaa suuruusluokkaa kuin männyllä, kertoo metsänjalostusohjelmaa vetävä vanhempi tutkija Matti Haapanen Metlasta. Myös siementen itävyydessä on eroavuuksia. Siemenviljelmille vartetut puut kasvavat ravinteikkailla ja viljavilla kasvupaikoilla. Niissä puut varttuvat nopeasti, ovat hyväkuntoisia ja tuottavat painavampaa, itävyydeltään parempaa siementä kuin luonnonmet sien puut. Myös siementuottajilla on jalostetusta siemenestä hyviä kokemuksia. Tapion Siemenkeskuksen johtajan Jouko Paijan mukaan siemenviljelyssiemenen etu maatiaissiemeneen verrattuna on selvä ja jalostuksen hyöty kannattaa käyttää hyväksi. Vuosikymmenen alun jälkeen romahdus Kuusen siemenviljelysiemenen osuus taimitarhakylvöissä 1991 2011 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1991 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Lähde: Evira Seppo Samuli Siemenviljelykset kohta historiaa? Muutaman vuoden kuluttua kuusen taimia saatetaan tuottaa siemenen sijaan solukosta. Metsätutkimuslaitoksella kehitetään parhaillaan kasvullista taimituotantoa perinteisen taimituotannon rinnalle. Kasvullinen lisäys tarjoaa mahdollisuuden kiertää siemenviljelyksien epävarman sadon tuottamat ongelmat. Siinä taimia kasvatetaan solukkoviljelyalustalla monistamalla parhaiden puiden välisistä risteytyksistä syntyneitä jälkeläisiä. Kun tavallisesti siemenestä syntyy yksi alkio ja taimi, solukkoviljelyssä pystytään tuottamaan moninkertainen määrä alkioita ja taimia kerralla. Tällä hetkellä hanketta on takana puoli vuotta, ja ensimmäiset kasvullisesti lisätyt taimet kasvavat jo kasvihuoneilla. Hankkeen vastaanotto on ollut innostunut ja tuloksia odotetaan kovasti. Varsinkin taimituottajat ovat olleet todella kiinnostuneita, kertoo vanhempi tutkija Tuija Aronen Metsäntutkimuslaitokselta. Irlannissa vastaavaa menetelmää on sovellettu onnistuneesti sitkankuuselle, ja Kanadassa solukkoviljelyllä on tuotettu valkokuusta metsänviljelyyn. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on kehittää Suomen olosuhteisiin soveltuva kasvullisen lisäyksen menetelmä. Arosen mukaan suurin haaste on huolehtia siitä, ettei solukkoviljeltyjen taimien hinta nouse liian korkeaksi. Kun kolmivuotinen hanke on loppu, tavoitteenamme on, että meillä olisi tarjota kasvullisen lisäyksen resepti sekä solukkoviljelyaineistoja niistä kiinnostuneille taimituottajille.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 6 2012 Omatoiminen metsänomistaja voi helposti ajoittaa kylvön loppusyksyyn juuri ennen talven tuloa, jolloin uudistaminen onnistuu varmimmin. Hannu Jauhiainen Metsänhoito Syyskylvö kannattaa Lapissa Tutkimus tukee pohjoisen syyskylvöjä, mutta ajankohdan kanssa pitää olla tarkkana. HANNU JAUHIAINEN Metsäntutkimuslaitos on saanut lupaavia tuloksia syyskylvön onnistumisesta Keski-Lapin uudistusaloilla. Valtion metsiin kylvetyille uudistusaloille nousi keskimäärin 14 000 tainta hehtaarille, siis vähintään yhtä monta kuin keväällä kylvetyille aloille yleensä. Vaikka keskimääräinen tulos oli hyvä, sääolot, maaperän laatu ja maanpinnan korkeus toivat tuloksiin vaihtelua. Maanmuokkauksen merkitys nousi esille tässäkin tutkimuksessa. Taimia oli sitä enemmän, mitä suurempi oli muokatun maan osuus. Myös alueen lämpösumma vaikutti: mitä korkeampi lämpösumma, sitä enemmän taimia. Maaperän kivisyys ja humuksen paksuus puolestaan heikensivät uudistumistulosta. Myös kylvövuosien välillä oli eroja. Vuoden 2005 kylvöt onnistuivat huonoiten, mikä tutkijoiden mukaan selittyy kesän 2006 kuivuudella. Routimisen tiedetään vaikuttavan männyn kevätkylvöön. Pienet sirkkataimet eivät pärjää routivilla mailla. Syystä tai toisesta syyskylvöissä routiminen ei kuitenkaan näyttänyt vaikuttavan kylvöjen onnistumiseen. Metlan tutkimuksessa inventoitiin satunnaisesti valittu otos Metsähallituksen vuosien 1997 2005 syyskylvöistä. Maastotyöt tehtiin vuonna 2008. Tutkimusalat sijaitsivat Keski-Lapissa, Kittilässä, Rovaniemellä ja Sallassa. Männyn syyskylvöihin liittyvä tutkimus on osa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -tutkimushanketta, ja sen ovat tehneet erikoistutkijat Ville Hallikainen ja Mikko Hyppönen. Huonojakin tuloksia Ville Hallikaisen mukaan tähänastiset tutkimukset eivät ole tukeneet syyskylvöä. Huonoihin tuloksiin lienee osaltaan ollut syynä se, että kylvöt on tehty alkusyksystä ja useimmat tutkimukset Etelä-Suomessa. Siemenet voivat vaurioitua, jos syksy on märkä ja lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Siemenet eivät myöskään saa alkaa itää syksyllä, vaan niiden on jäätävä kylvön jälkeen lepotilassa odottamaan seuraavaa kevättä. Paras kylvöajankohta onkin silloin, kun maaperä on vielä pääosin lumeton mutta talvi pian tulossa. Talven tulosta pitää olla kohta-
METSÄLEHTI 6 2012 15 Talven tulosta pitää olla kohtalainen varmuus ennen syyskylvöä. lainen varmuus ennen kylvöä, toteaa Hallikainen. Siemenet kestävät jonkin verran lämpöä ja kosteutta. Pitkään kestävä leuto ja sateinen sää voi kuitenkin tuottaa ongelmia siementen säilymiselle. Viime vuosien leudot syksyt ovat tuoneet omaan haasteensa kylvöajankohdan valintaan. Maa on saattanut olla märkä ja lumeton vielä joulukuussakin aina Lappia myöten. Viime syksynä Lapissakin oli vielä lokakuun lopulla niin lämmintä, että siemenet saattoivat jopa itää. Jos näin käy, männynalut tuhoutuvat talven aikana, Hallikainen sanoo. Konekylvö yleistynyt Suuri osa viime vuosien kylvöistä on tehty koneella. Konekylvön käyttöä on kuitenkin rajoittanut kevään lyhyt kylvöaika. Maanmuokkaus ja kylvö pitää tehdä lumen ja roudan sulamisen jälkeen mutta ennen kesäkuun alkua. Etenkin Lapissa myös kelirikko hankaloittaa kylvöjä. Osalle muokkauskohteista voidaan viedä kone vasta kesäkuun puolivälin tienoilla, jolloin kylvöaika jää kovin lyhyeksi. Tämä on ollut osasyy siihen, miksi Metsähallitus on jo toistakymmentä vuotta harrastanut syyskylvöjä. Männyn syyskylvö Paras kylvöajankohta on mahdollisimman myöhään syksyllä, juuri ennen talven tuloa. Siemenet kylvetään muokattuun maahan. Konekylvö on kustannustehokkain kylvötapa. Omatoiminen metsänomistaja voi kylvää siemenet käsin. Sopiva kylvöajankohta on silloin mahdollista valita talven tulon edistymisen mukaan. Käsinkylvö on järkevää myös silloin, kun maanmuokkausta ei jostain syystä voida ajoittaa myöhäissyksyyn, vaan se on jouduttu tekemään aikaisemmin kesällä. Syyskylvö sopii parhaiten Lappiin ja osin muuallekin Pohjois-Suomeen. Etelä- Suomessa leuto alkutalvi voi haitata siementen talvehtimista. Kylvö on kuivilla ja kuivahkoilla kankailla usein kustannustehokkain ja muutenkin järkevä tapa uudistaa metsää. Syyskylvö sopiikin niille omatoimisille metsänomistajille, jotka kylvävät siemenet käsin. Kylvö on silloin mahdollista sovittaa parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan, ja poikkeuksellisten säiden riskit ovat paremmin hallittavissa. Hannu Jauhiainen Siemenpuut kannattaa poistaa uudistusaloilta nopeasti senkin vuoksi, että taimien kasvu jää siemenpuiden lähiympäristössä muuta uudistusalaa huonommaksi. Siemenpuut nopeasti pois Valtion metsissä syyskylvöä on tehty jo pitkään. Kokemukset ovat pääosin hyviä. Kuvan taimikko on kulotetulle uudistusalalle tehdyn äestyksen ja konekylvön tulos. Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt Kainuussa sijaitsevilla koealoilla luontaisen uudistamisen siemenpuiden poistoajankohtaa. Tutkimuksen mukaan valtaosa uudistusalojen taimista syntyy muutaman ensimmäisen vuoden aikana siemenpuuhakkuusta ja maanmuokkauksesta. Noin 15 vuoden kuluttua elossa olevat taimet ovat pääosin näitä ensimmäisinä vuosina syntyneitä puunalkuja. Myöhemmin syntyneet taimet jäävät häviölle kasvukilpailussa ja kuolevat. Esimerkiksi Kuhmossa sijaitsevalla koealueella kolmen ensimmäisen vuoden aikana taimia syntyi uudistusalalle noin 40 000 kappaletta hehtaarille. Viisi seuraavaa vuotta tuottivat noin 10 000 tainta lisää. Taimimäärän lisäyksellä ei ollut olennaista merkitystä metsän uudistumiselle, riittävä taimitiheys syntyi jo ensimmäisinä vuosina. Valtaosa myöhemmin syntyneistä taimista oli jo kuollut siinä vaiheessa, kun taimikko saavutti noin 15 vuoden iän. Vastaavanlaisia tuloksia saatiin myös muilta koealoilta, missä taimettumista seurattiin vuosien ajan. Luontaisen uudistamisen siemenpuut kannattaa siis poistaa mahdollisimman nopeasti, yleensä viimeistään viiden vuoden kuluttua siemenpuuhakkuusta. Koska taimettumisen edellytykset ovat suotuisimmat maanmuokkausta seuraavina vuosina, siemenpuualojen muokkaukset kannattaa ajoittaa hyvää siemenvuotta edeltävään syksyyn. Jos siemensatoa ei ole tiedossa, muokkausta kannattaa siirtää vuodella. Siemenpuut kannattaa poistaa taimettumisen jälkeen nopeasti senkin vuoksi, että taimien keskipituus jää siemenpuiden lähiympäristössä selvästi lyhyemmäksi kuin muualla. Näin käy silloin, kun siemenpuut jäävät useamman metrin mittaiseen taimikkoon.